Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978

Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978

Päätoimittaja Esko Sipilä.
Kunnanjohtaja Olavi Järvinen.
Kunnansihteeri Lea Nurminen.
Terveystarkastaja Pentti Vettenranta.
Kunnaninsinööri Heikki Hakosalo.
Koulutoimenjohtaja Reijo Ostamo.

Merikarvian seurakunnan väki 31.12.1077 oli 3072.
Uusi terveysasema on jo käytössä. Toiseksi terveyskeskuslääkäri on valittu Seppo Vanhatalo, hän aloitti jo 19.12.1977.
Toisena hammaslääkärinä aloitti 1.1.1978 Leena Vanhatalo.
Kunnan talousarvio vuodelle 1978 on 16,9 miljoonaa markkaa.
Merikarvian kansallispukuhanke sai 2000mk avustuksen.
Koirakuria koskeva sääntö tuli voimaan 15.12.1977 lukien, oikeusavustaja informoi säännön sisällöstä lukijoille.
Rauhallinen vuosi VPK:lla 1977, vain 10 hälytystä. Rakennuspaloja kolme.
Urho Kekkosen valitsijamieheksi pyrkii tuttu ja turvallinen hallintotieteen tohtori Heikki Koski Porista.
Ensimmäinen vaalimainos lehdessä 2.1.1978 tämä oli.
Toinen Kekkosen linjalla Satakunnassa oli keskustapuolue isolla mainoksella.
Seuraavassa lehdessä oli jo monta vaalimainosta.
Erkki Juhola oli kuvan kera Kekkosen linjalla numerolla 34. ” Merikarvian oma edustaja valitsijamieheksi”
Harvinainen lintu, Pikku-uikku Kasalassa.
Erikoishammasteknikko Hannu Keitaanpää palvelee Airion kulmassa Porissa.
Laimeat valitsijamiesvaalit. Äänestysprosentti 68,5.
Kontion laiturille betonielementtien valmistus.
MeSA jatkoi menestyksen tiellä ammunnassa. Ala-Honkola- Röppänen ja Pentti Snygg uusi SE.
Nimimerkki E.N. Erkki Näsi? kirjoitti jääkiekosta: ”Kaukalon kolinaa”.
Into menestyi hiihtorasteilla.
Maistikka avautui, Päivi Ahola ja Soile Iso-Oja. Ruokabaari.
Oikeusavustaja jatkoi kirjoituksiaan, käytännön lakiasioista.
Satakunnan piirin pistevalmentaja Toivo Aivelo kirjoitti:” Innon yleisurheilujaosto tehostaa koulutusta”.
Lauri Hakosalo kirjoitti muistosanat metsäteknikko Tarmo Poikkeukselle, joka oli Laurin kummileijona.
”Veli Tarmo Poikkeus in Memoriam”
Lionsveli on poissa. Olet jättänyt veljespiirin, missä perustajajäsenenä uskollisesti toimit yli vuosikymmenen.
Kunnioitimme Sinun tunnollisuuttasi ja oikeudenmukaisuuden ääntäsi. Siinä kuulsi huolellisen perheenisän rauhallinen
rauhallinen elämän elämänläheinen sointi. Tämä kaikki oli annettu Sinulle elämänlahjana, mitä täydensi metsien miesten
ammatin luonnonläheisyydestä ammennettu elämänilo, jota läheisyydessäsi aina tunsi. Toisten ihmisten murheet ja ilot
koskettivat Sinua voimakkaasti. Olit saanut myötäelämisen taidon. Viimeiseen asti toimit Sinulle rakkaassa ammatissa,
missä olit kehittynyt taitavaksi arvostetuksi ammattimieheksi. Tuskin viimeisellä leimikolla itsekään tiesit, että Elämän
Herra oli pannut Sinuun oman merkkinsä ja ilmoituksensa. Aikasi oli tullut.
Rakkaimpien omaisten ja ystäviesi on vaikea ymmärtää, miksi kutsu tuli näin varhain ja yllättäen kaiken valmiin keskellä, mistä inhimillisesti ajatellen Sinun olisi pitänyt saada nauttia.
Sinun mukanasi poistui veljespiiristämme korvaamaton osa.
Muistosi säilyy keskellämme. Nuku rauhassa rakastamiesi piiden katveessa. Teit hyvän elämän.
Lionsveljesi.
Terveyskeskus hammaslääkärit Leena Vanhatalo ja Anna-Maija Rinne.
Yrjö Haanpää kirjoitti lukijan postia:” Ihme kyllä”.
Reijo Ostamo kirjoitti peruskoulun tasokurssivalinnoista.
Tuorilan Marcus kirjoitti ”Tuasta hätätilasta”.
Susijahti alkaa…
Urheilutalon käyttöönottoa siirrettiin. Rakennustyöt ovat alkaneet.
Tuorilantienparantamistöitä kiirehdittiin.
Into on jääkiekon piirinmestari.
Terveyskeskuslääkärit ovat Hannu Anttonen ja Maija Santanen.
Uima-allas paikataan kunnan työnä.
Petri Rintamäki on Suomenmestari ilmakiväärissä.
Reino Ruohonen palkittiin kultaisella ansiomerkillä. Merkin luovutti Ruohoselle toimitusjohtaja Risto Kouhi
Kouhi Oy:stä. Ruohonen on ollut firmassa työnjohtajana 30 vuotta.
Lauri Hakosalo kirjoitti:” Katajaleili palautettiin kunnantoimiston palkintokaappiin”,
Strippari Miss Lola esiintyi Fyyrissä.
Lukiolaisille ilmainen kouluateria ensi vuonna.
Veronmaksaja ja lukija suunvuorossa ” Passaakos kysyä ja saiskos vastauksen? Hanna Lehtonen vastaa.
MLL:n nappulahiihdoissa oli 28 osanottajaa.
Kunnan hiihtomestarit olivat selvillä 11.3.1978.
Pankinjohtaja Pentti Sipilä täytti 60 vuotta.
Sudet kaadettiin Isojoen Isokeitaalla. Kaksi kaadettiin ja kaatoluvat on käytetty.
Lauluryhmä ”Stellat” konsertoi Merikarvian kirkossa 2.4.1978 klo 15.00. Hengellinen naiskuoro.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ” Niiden sutten surma”.
Urheilutalotoimikuntaan valittiin seitsemän jäsentä; Kauko Välimaa, Jorma Peltoniemi, Terttu Kärki, Sinikka Kallio,
Raimo Heino, Pekka Anttonen ja Martti Paajanen.
Kirkon ”Tornikellosta”: Käy, jos käy ja kuinka?
MeSAn mestaruuskisat ammuttiin hyvin tuloksin.
Hirviuros kevätjäissä.
Merikarvia liittyy automaattiseen kaukopuhelinverkkoon. Palokunnan hälytysnumero on 005.
Puhelinliikenne automatisoituu Merikarvialla. Uudet numerot ovat kuusinumeroisia.
Merikarvian kirkko maalataan ensi kesänä 1979. Museoviraston edustajat tutkivat kirkon maalauksen.
Urakkasumma on 65 000mk.
Merikarvian Lukon puheenjohtajaksi valittiin Simo Rantamäki.
Krookanlahden vesi on parantunut.
Paloaseman suunnitteluun ryhdytään vuonna 1981. Kunnanhallitus vuokrasi V. Jokimäeltä Unionin huoltoasemalla olevan
autotallin palo- ja kirjastoauton käyttöön.
Merikarvian kunnalliset työntekijät ry on toiminut 10 vuotta.
Otteita seurakunnan toimintakertomuksesta vuonna 1977. Seurakunnallisia juhla- ym. tilaisuuksia 24.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi vieraili kunnassamme.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ” Vesiviisun”.
Koirakuri tiiviimmäksi.
Rävelin soralupa vesioikeuteen.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ” Kun ny koitti kummat aijat kunnan kassa kaunistuupi”.
Kunnan tilinpäätös valmis: 2.120, 79 markan ylijäämä.
Lääninhallitus suosittelee yleiskaavaa.
Kalarieha on 29.6.1978.
Merikarvian lukiossa valmistui 25 uutta ylioppilasta.
Toivo Kuusinen in Memoriam.
Lukion rehtorina on Kauko Välimaa.
MeSA menestyi piirin ampumamestaruuskilpailuissa.
Merikarvian lukion ja yläasteen lukuvuoden päättäjäiset.
Vuoden 1978 ensimmäinen laiva saapui Krakanokalle, kertoi lehti8.6.1978. Se oli lyypekkiläinen m/s Annika M,
joka lastasi Kouhi Oy sahalta sahatavaraa Saksaan. Laiva haki vielä lisälastia Mäntyluodosta. Lastaus kesti vain yhden päivän täällä.
Rakennustoimisto Heikki Hakosalo Oy ilmoitti palvelevansa kaikissa rakennusasioissa.
Lukioon saatiin 39 uutta oppilasta mm Kaija Anttalainen, Rainer Bodman, Timo Elovaara, Matti Kalaranta, Jukka Koskimäi, Maija-Liisa Liipo.
Helena Länsitalo, Kimmo Mattila, Leena Ruissalo, Sakari Sipilä, Kai Tuomisaari, Erik Uusimäki, Eero Vanhatalo, Jukka Vanhatalo, Anne Vähätalo.
Merikarvian naisen kansallispuku etenee. Vuonna 19777 aloitteen tästä teki Kasalan kudontapiirin opettaja emäntä Aili Erkkilä. Rehtori Erkki Näsi
innostui heti asiasta. Rauha Leinonen ja Aila Granqvist suorittivat ompelutyön.
Kansalaisopistossa on yli 800 opiskelijaa, joista Merikarvialta 514 ja Siikaisista 299.
Urheilutalo jo kalustetaan.
Teiden suolausta varten varatiin 4000 kiloa suolaa.
Veli Viertolalle kultaa ja hopeaa piirin ammuntakisoissa.
Omakotilainoja 3 miljoonan markan edestä. Kesäksi rakennuslupia runsaasti.
Kirjailijakotia korjataan. Museovirasto on myöntänyt kunnalle 6000mk avustuksen Matilda Roslin-Kalliolan kirjailijakodin kiireellisiin korjauksiin.
Työ suoritetaan Satakunnan museon valvonnassa. Kirjailija kodin kaikki ikkunat on rikottu, joka on säälittävää toimintaa.
Kunnan kouluja korjataan mm Koittankosken koulu, Lammelan koulu, Kuvaskankaan koulu, Peipun koulu, Tuorilan koulu ja Ylikylä- Ahlströmin koulu.
Merikarvia Into ilmoitti leirintäalueen hintojen nousevan.
Antti Yl-Knuussin eli nimimerkki Antin ”mieteitä synnyinseutuni hautausmaalla”. Lehdessä N:o 26 29.6.1978.
Laitan sen tähän sellaisenaan:
*
Kotona pistäytyessäni on paikkoja, joissa on tarvetta käydä, petän ja petyn, ellen niin tee, yllensä ne ovat omaisia ja ystäviä, mutta joukossa on muuan,
jonka kutsu on kuin tuulien soittoa ja pyyntö vetoavan hiljaisuutta, kirkkomme.
Mikä sitten on sen anti ja osuus elämässäni?
Rakennuksena se oli kirkko keskellä kylää, keskipiste, maailmalla liikkuessani kysyttäessä, mitä sieltä Merikarialla löytyy, olivat vastauksenani Myllyrinne,
Antti Ahlströmin syntymäpaikka ja Suomen toiseksi suurin puukirkko.
Yleensä se mikä liittyy lapsuus- ja nuoruusvuosien kirkkoon, on perussävyltään surua.
Olen alle kouluikäisen silmin katsellut sankarihautausta, valkoisten pukkien päällä olivat silloin mm Heinon Einon, Lännennäsin Aarren, ”Miljan” Reinon arkut,
ihmisten liikkeet olivat hitaita, puheet kuiskaavia ja kasvojen ilmeet kertoivatturvattomuudesta, hädästä ja tulevaisuuden toivottomuudesta,
Käyttäytyminen kirkossa opittiin aikuisilta, hiljaa piti olla, yskiminenkin sai joidenkin päät kääntymään, kävely oli hidasliikkeistä, olemus tosi vakava, mutta tuntui,
ettei tällaisessa hartaudentavoittelussa ei saavutettu tarkoitusta, pikemminkin olemukseen tuli jopa koomisia piirteitä, kaipasin kirkossa hymyileviä ihmisiä.
Aikuisena kirkon merkitys on muuttunut, en toki nuoruuden huolettomina vuosinakaan ollut ollut mikään jumalankieltäjä enkä nyt uskovainen,
peiliin katsoessani näen pikemminkin pelkurin, jonka kädet ristiytyvät rukoukseen ainoastaan hädän ja tuskan hetkillä, miksen voisi kiittää niin paljosta,
esimerkiksi jokaisesta terveestä päivästä.
Mitä haen kirkkomaalta, haen aikaa, jota en koskaan saa takaisin, jokainen kivi kertoo tarinansa, aivojen solukoissa vilistää nauhana merikarvialaista elämänkuvaa
vuosikymmenien takaa.
Tuossa on suuren talon poika, laulajavelikuoroajoilta, jonka korsi katkesi nuoruuden keväässä, tuossa kasvinkumppani, joka levottomana maita ja mantuja
kierreltyään palasi kotiin, siinä on leposijasanojen ja juttujen mestarilla, mitään ei taltioitu, mutta uskon, että myllykämpän nurkkiin ja lattianrakoihin
on menneisyyden lukki kutonut tarinoista unohtumattomuuden seitit, toivon, että sirkat yön hiljaisuudessa viestittävät meille niiden korvaamattoman
sanoman, ne tarinat ovat helmiä hukattaviksi.
Pysähdyn kummisetäni haudalle, värikäs ehkä rajukin elämä, mitä lempeä sydän halusikaan – lasta – sitä ei suotukaan, joten tuntuu inhimilliseltä, jos elämän malja
joskus läikähtikin ylitse.
Astun muutamia kymmeniä metrejä ja seison Urhon haudalla, siinä ovat ystävykset nytkin lähekkäin, on kuitenkin tapuli välissä, elämässä erotti ainoastaan
koivukuja, mutta ihmisten luomat rajat olivat syvemmät, talollinen ja mökin mies, voi mielettömyyttä, he olivat kuitenkin ystäviä ja näenkin kaverusten käyskentelevän
ikuisuuden kukkakentillä ja kuulen Urhon lyyrisen kerronnan.
Annoitte minulle paljon, kukka molempien kummulle olisi myöhäistä siksi aukaisenkin muistojen lokeron, jossa on yhteisiä hetkiä, hymyä, ihmisläheisyyttä ja sinisiä
ajatuksia, näin on hyvä.
Kierrokseni päättyy aina sankariristien luo. Istun penkille ja näen ristien paljoutta katsellessani silmissäni hävitetyn kotkan pesän, olitte aikoinanne kuin kohti
taivaanrantaa nousevat nuoret kotkat, joiden siivet katkaistiin, kaikki tuhottiin. Yhtä vähän sitä sotaa haluttiin varmasti pystykorvan jyvän molemmin puolin, mutta
tehtävä täytettiin.
Viimeksi keskustelin vanhan äidin kanssa, jonka poika oli yksi heistä, hän kertoi pahimpien hetkien olleen joulut, tällöin saapuivat lastenlapset mummolaan,
hänen mahdollisuutensa tällaiseen hetkeen lepäävät mullassa katkeruutta ja antautuvaa nöyryyttä oi ihminen ymmärrä ihmistä!
Kunnioitukseni ristien riville, ylistykseni teille, jotka olitte mukana ja elätte, teidän yliopistonne, teknillinen koulunne oli sodan mielettömyys, teidän diskoissanne
soivat luotien laulut, ymmärtäväisinä lähimmäisiänne Vilu, Nälkä ja Epätoivo, ei ette saa unohtua, elämänne paras aika kului siellä, puhukaa, kertokaa,
me kuuntelemme ja kunnioitamme, ette ole ”vaan” työmiehiä ja pienviljelijöitä, olette miehiä, joiden karuun kouraan haluaisin puristaa jälkipolvien kiitoksen.
Kuinka rauhallista täällä on ja kuitenkin aivan lähellä tuossa aidan takana sykkii nykyaika, hyvän ja pahan voimat takovat elämän hehkuvaa rautaa onnen,
menestyksen, työttömyyden, sairauden, väkivallan ja ahdistuksen moukareilla alasimenaan suorastaan helvetillinen elintaso kilpailu.
Tässä istuessani tulee mieleen lapsuusmuisto, olimme ongella paloaseman luona, onkipaikka oli hyvä ja yrittäjiä niin paljon, etten päässyt onkimaan, mutta
Laineen Hugo näki tuskani ja järjesti vierelleen paikan, itku hävisi, kun Hugo kertoi tarinan Näkistä, jonka heittämät kivet olivat Pappilan mutkassa. Myöhemmin selvisi,
ettei Näkkiä ollutkaan, oli paha maailma, mutta jätin tarinalle tilan sydämeeni, aivan sama tunne on minulla hautausmaalla, elän menneitä, unohtumattomia aikoja,
jotka eivät koskaan palaa, ovat yhtä etäisiä kuin Näkin ajat, mutta niillekin on paikka sydämessäni!
Suven leppoisuutta, terveisin Antti.
Oli iloa lukea tämä Antin upean kaunis hautausmaakertomus tänäänkin 5.10.2020, sanoopi Lauri Hakosalo Virpolasta. Lue sinäkin!
*
Ensimmäinen isyysloma Merikarvialla. Maataloussihteeri Jorma Varsamäki on anonut isyyslomaa 6.9.1978 lukien.
Jorma sai isyyslomaoikeuden kunnanhallituksen päätöksellä. 12 päivää palkatonta lomaa.
Valtio antoi tukea puimurin ja traktorin ostoon.
Kihti on yleistynyt.
Talo paloi poroksi Tuorilassa. Martti Mäkisen asuinrakennus.
Opetusministeri Jaakko Itälä: ” Paikallislehti on kunnan yhdistäjä”. Tätä mieltä on myös Merikarvia-lehden perustaja Lauri Hakosalo vuonna 2020.
Työttömyysprosentti on jälleen kasvussa, kesäkuussa 14,56 %.
Ilkka Ostamo vastasi ikäkausikisojen parhaasta tuloksesta
Kalarieha 29.7.1978 Mericampingilla.
Miss Pohjanlahdeksi valittiin lomakoti Alffilassa. Hän on koululainen Kaija Aulu Merikarvialta. Peipun kylästä kotoisin, 17 vuotias lukiolainen.
Naisille tulee rintamapalvelutunnus.
Tupakoinnista vierottaminen on osa terveydenhoitoa.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jaakko Pajula vieraili Merikarvialla 28. elokuuta 1978.
Maaherra Paavo Aitio vieraili Merikarvialla 29.elokuuta 1978.
Halla kävi epätavallisen aikaisin täällä.
Tuorilan Marcus kirjoitti: ”Keneh hyäty” Hirvi- runo?
Kunnaninsinööri jakoi ohjeita asuntolainoitettujen omakotitalojen rakentajille.
Reijo Ostamo informoi: ” Tukiopetusta saa jo yläasteellakin.
Kunnan yleisurheilumestarit ovat selvillä. Parhaat mm Päivi Hirsimäki, Maija Kalaranta, Leila Lehtoranta, Jaana Rintamäki, Timo Huhtanen,
Kimmo Mattila, Esko Peltoniemi, Jarkko Ahola, Tino Ranta, Matti Mahlamäki, Lauri Rintamäki, Ari uusimäki ja Hannu Salo.
Puulaakiammunnat ammuttiin jo kuudennen kerran. MeSA toimii aktiivisesti.
Kuukausi aikaa nimetä ehdokkaat seurakuntavaaleihin.
Vedenhankinnan yleissuunnitelma puhutti.
Puulaakitikanheittokisa käytiin Merikarvian Tovereiden, MeTon järjestämänä. Parhaat olivat: Perhesarjassa Peltoniemet: Torsti, armo ja Esko 252 pistettä.
Merikarvian avoimet tilanheiton mestaruuskisat käytiin myös: Paavo Hirsimäki oli paras tuloksella110 p. Toinen oli Eelis Vanhatalo 90 p. ja kolmas Jaakko Mäkinen 90 p.
Neljäs Torsti Peltoniemi97 p. Osanottajia oli 17.
Kanadanhanhia tuotiin Pooskeriin Ruotsista.
Kokoomuksen kunnallistoimikunta kokoontui Maistikassa 11.9.1978 klo 20 ja Kansallisseura samassa paikassa 14.9.klo 19.
Sosiaaliturvan Keskusliitto antoi kodinhoitaja Terttu Hurtolalle hopeisen ansiomerkin 30 vuotisesta työstään kunnallisena kodinhoitajana.
MeSA järjesti Puulaakitanssit Mieslaulajaintalossa.
Kunnan vesi- ja viemärilaitos ilmoitti, että liittymismääräykset muuttuvat.
Kirkkoherra Paavo Sillanpää siirtyi eläkkeelle 1.11, 1978, kertoi lehti numerossa 38/ 21.9.1978.
Uusikirkkoherra on Sulo Iisakki Kettunen Rantasalmelta.
Kanttoriksi Paavo Sakari Yrjölä.
ToimitusinsinööriOssi Lahti kertoi Alakylän Uusjaosta.
Lopullinen veroäyrin hinta on 18 peniä.
Käynti Fyyrissä piristää mainosti ravintola.
Näsintien, Puusepäntien ja Autoilijantien piirustukset valmistuivat.
Yrittäjäpäivät 6.-7.10. 1978.
Opintoavustusmääräraha haettavissa.
Innon Piikin voitto meni Isojoelle.
Merikarvian lukion ja peruskoulun yläasteen urheilukilpailut. 19.9.1978.
Kimmo Mattila pituutta 592.
Yli 3 miljoonan markan lisätalousarvio hyväksyttiin. Lopullinen äyrinhinta oli 17,5 penniä.
Seurakuntavaaleissa on 8 valitsijayhdistystä.
Urheilutaloa käynnistetään.
Mieslaulajaintalossa esitetään elokuvia.
Nimimerkki H.M, Heimo Meura, jatkoi perinnepostikirjoitteluaan: ”Kuunari ”Yhteys””
Hienoa kotiseutuasiaa, sanoopi Lauri Hakosalo 2020.
Asuntokaravaani yhdisti yrittäjäpäivät!
Autot talvihuoltoon Shell huoltamolla kehotti Huoltoasema Ahola et Korpunen.
Osmo Ala-Honkola ja Mauri Röppänen edustivat kunniakkaasti Suomea MM-kisoissa Soulissa.
Ulkoilusunnuntaina urheilutalolle.
Seurakuntavaalien ehdokaslista julkistettiin 26.0.1978.
Markku Näsi kirjoitti jääkiekkojaosto toimintakertomuksen 1977-1978.
Ylikylässä tietyöt käyntiin.
Arto Varjonen kirjoitti: ”Eeron Sampan ja Mikon Kaddit.
Arto lopettaa juttunsa: ” Kunnanjohtaja Olavi Järvinen voisi viedä Porin soramiehille ja avata Matti Pitkäsen hienon
valokuvakirjan sn siitä kohdasta, jossa putaan Makkaraharjusta. Arto oli tuolloin Jalasjärvellä pankinjohtajana ja hän lähetti Eero Venerannalle ja
muillekin hänen veljilleen terveisiä. Lauri Hakosalo on lukenut Matti Pitkäsen kirjan, jossa Venerannan veljeksillä on keskeinen asema kuten myös karun
kauniilla Ouran saaristolla, Lauri tunsi myös hyvin nämä veljekset, varsinkin aina hiljaa myhäilevän Eeron. Arto Varjonen oli hieno mies, MeSAn ensimmäinen
puheenjohtaja, urheilumies, leijonaveli ja itsekin taitava valokuvaavaja. Minulle on useita Arton valukuvia hienoja muistona hänestä.
Mistä apua huonoon kuuloon.
Maatalousseura järjesti Karjaillan 15.11.1978.
Merikarvian kunta liittyi Porin aluehälytyskeskukseen.
Ennakkoveroäyrin hinnaksi 17,5 penniä. Talousarvio päätyi 12,9 miljoonaan markkaan.
Koiravero vuodelle 1979 on edelleen 30mk koirasta. Valtuutettu Jorma Peltoniemi pyysi alennusta siitä, kun hänen koirallaan on vain kolme
jalkaa. Jorma oli mainio huumorimies kerta kaikkiaan ja oman puolueensa ansiokas edustaja.
Keskuskoulun oppilaat ja opettajat talkoilivat ” Operaatio Meidän koulu” hankkeella 7900 kg lumppuja.
Jouluun ei enää ole pitkä, siksi MAISTIKKA on mukanasi auttamassa joululeivonnaisten ja jouluruokien valmistuksessa.
Yrittäjille valittiin entinen hallitus: Risto Rantala pj. ja erovuoroiset valittiin uudelleen: Erkki Kuuskeri, Aino Kuusinen,
Jarmo Luoma ja Hanna Lehtonen.
Ministeri Martikainen puhui keskustapuolueen Merikarvian Kunnallisjärjestön kokouksessa. Myös Kauko Juhantalo oli mukana.
Vähän kävijöitä veronäyttelyssä.
Koululla raittiusluento.
Nimetön kirjoitus oli otsikoitu: ” Merikarvian Into – ajatuksia vuosikokouksen kynnyksellä”.
Manttaalikunnan kokous pidettiin Kunnanvirasto II:n kokoustilassa.
Sähkö-Pallo, Lehtonen Ky mainosti isosti tuotteitaan joulun alla kuten monet muutkin paikalliset kauppiaat mm Hento Sala
ja Lea Viikilä, samoin Union Huolto V. Öström.
Suora väylä Strikasta mereen oli mielenkiintoinen keskustelunaihe.
Itsenäisyyspäivä 1978.
Seurakuntavaaleissa oli laimea osanotto.
Krookanlahti jäätyi, kertoi lehti 7.12.1978. Se tapahtui jo viikko sitten.
Telakkatyö alkoi Jukolanniemessä.
Helena Elorannalle myönnettiin Valkoisen Ruusun II luokan mitali. Hän on työssä nimismiehen kansliassa.
Laiva oli karilla Ourassa: ml. Silke Polax, länsisaksalainen alus. 76m pitkä, Norrstenin matalikolle.
Kunnan talousarvio päätyi 15.470.320 miljoonaan markkaan.
Paavo Sillanpää kirjoitti jouluna 1978.
MeSan jäsenillassa viihdyttiin.

Terveisin Virpolasta 5.11.2020
Monipuolisesti lehti kirjoitti merikarvialaisten elämästä vuoden 1978 osalta.
Kaipasin kuvia lehteen…