Tämä sivu on tulostettu Merikarvia-seura ry:n internetsivuilta. torstaina 28.3.2024 klo 16:34



Etusivu > Tarinoita > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Sataman kansakoulu

Pärske, Sataman kansakoulu

Lauri Hakosalo
Sataman kansakoulun laajempi historiaosio

Lauri Hakosalon ensimmäinen koulu. Täältä opintieni alkoi. Mukavia muistoja jäi mukaan täältä
Sataman kansakoulu
Sataman kansakoulun oppilaat kauniissa jonossa opettajansa johdolla lähtevät koululuokkiinsa
Sataman kansakoulun oppilaat kuvattuina koulun vieressä olevalla kalliolla.
Opettaja Luomanmäen luokka koolla
Koulukeittolassa Ines Tommilan opetuksessa
Sataman kansakoulu oppilaat luokkakuvassa. Peltiuuni lämmitti mukavasti
Koulun opettajat yhteiskuvassa, vasemmalta Hilkka Peuraniemi ja Hanna Norrgård sekä legendaarinen opettaja Ilmari Hirvonen edessä. Olisiko oikealla oleva opettaja Juntunen?
Koulun jääkiekkojoukkue 1966.
Opettaja Senja Ojantakasen oppilaat yhteiskuvassa.
Ylärivillä vasemmalla Lauri Hakosalo, Terttu Kaarina Rairo, Marja-Leena Kalaranta, Ritva Juhola, opettaja Senja Ojantakanen, Lasse Kivikanta, Heikki Hakosalo, Olavi Österman, Antti Jurkkala ja Ismo Vesen. Keskimmäisellä rivillä vasemmalla Jukka-Pekka Kulosaari, HUOMAA! Laurin ja Jukka-Pekan upeat slipoverit, Anja Harju, Aila Linden, Sirkka Sarjonen nykyinen Santa, Pirkko Sevio, Pekka Mattila, Sakari Aartelo ja Osmo Santala, alarivillä vasemmalta Marja Viertola, Tuula Österman, Liisa Lehtonen, Hellevi Leutonen, Annikki Lempelä, Raili Linden, Oili Kari nykyinen Rytkönen, Aino Salmi, Pekka Saaristo ja Simo Nyroos. Kiva koulukuva! Kertaakaan emme ole yhdessä kokoontuneet kouluajan jälkeen muistelemaan entisiä aikoja. Muutamat meistä ovat jo päättäneet maallisen vaelluksensa.
Krookan Pojat kokoontuivat kesäkokoukseensa 13.7.2019 Pentti Kuusisen kesämökillä aivan Savugalleriaa vastapäätä.

Pentin aivan Krookan ydinkeskuksessa pidettiin sataman kansakoulun käyneiden poikien yhteiskokous, jota on vietetty kerran kesässä, useimmiten Pekka Salmen kesämökillä. Tällä kertaa Pentti Kuusinen kutsui joukon Krookan ydinkeskukseen muistelemaan ”vanhoja aikoja”. Tässä kokouksessa mm ihmeteltiin ja ihailtiin rantaan ilmestynyttä maankohoamismerkkiä, jonka Merikarvia-seura oli pystyttänyt meren rantaan kuvaamaan ns. maankohoamisilmiötä. Havainnollinen merimerkki antaa tutustujalleen hyvän historiallisen tiedon tästä mereen liittyvästä ilmiöstä.

Yhteen kokoontumisen aikana muistellaan entistä Krookkaa ja sen muuttumista vuosien saatossa sekä mietitään Krookan kehittämistä entistä vetovoimaisemmaksi taajamaksi. Krookan pojat tai Sataman Pojat ovat 1940 luvun sataman koulun käyneitä poikia. Monet asuvat jo muualla, mutta ainakin kerran kesässä kokoonnutaan muistelemaan entisiä aikoja ja Krookan tapahtumia. Mukava on nähdä ja muistella entisaikoja. Moni on jo poistunut joukostamme. Heitäkin aina muistellaan ja iän tuomista muutoksistakin jonkin verran pakistaan. Kipujakin ja pientä krämppää alkaa olla itse kullakin... mutta mieli on reipas ja virkeä.

Krookan Pojat koolla Pekka Salmen kesämökillä. Kuva otti Jukka-Pekka Kulosaari Kuvassa ovat oikealta lukien Pekka Salmi, Oura Ooperan loistava Vihtori Siren, merikapteeni Pentti Kuusinen asuu Kangasniemellä, insinöörit Jukka-Pekka Kulosaari ja Heikki Hakosalo, Jukka-Pekka asuu Valkeakoskella, mutta isännöi Krookassa Kulosaaren entisaikain Majataloa ja kahvilaa, Jukka Kolsio asuu Raumalla, insinööri hänkin, Ossi Selin on aito merimies, rakennusinsinööri Heikki Henriksson asui muualla, mutta kävi usein suvun omakotitalossa Sevionmäellä ennen kuolemaansa, varatuomari Jorma Peuraniemi asuu Turussa ja on Sataman kansakoulun opettaja Hilkka Peuraniemen poika, varatuomari Lauri Hakosalo on paluumuuttaja, joka palasi 13 Helsingissä olo vuosien jälkeen syntymäpitäjäänsä, opettaja Vesa Heikkilä asuu tänäänkin suvun omakotitalossa melko lähellä meille kaikille yhteistä Sataman kansakoulua.
SATAMAN KANSAKOULU

Kansakoululautakunta määritteli 14.9.1951 Sataman koulupiirin rajat seuraavasti: Etelässä raja ulottuu Peipun koulupiirin rajaan Peltoluodon paikkeilla. Lännessä se kulkee merta pitkin Lemmenrannan kohdalle sen jäädessä Sataman koulupiiriin ja sitten tulee koulupiiri Kärrin kujaa pitkin valtamaantielle, Naavalan jäädessä Sataman koulupiiriin. Siitä se kulkee maantietä pitkin kääntyen Elon kaupan luona uutta Vassan kylätietä pitkin jokeen ja edelleen jokea pitkin seuraten Ahlströmin koulupiirin rajaa Alakylän koulupiirin rajaan saakka. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Koulutila”- nimisellä tontilla RN:o 1:45 ja sen pinta-ala on 0.465 ha. Alakouluikäisiä lapsia piirissä on 36 ja yläkouluikäisiä 87. Koulumatkat 0-3km on 99 lapsella ja 3-5km 24 lapsella. Pisin koulumatka on 5km.

Sataman kansakoulutalon rakentaminen

Sataman koulutalon rakentaminen alkaa, kun 10.11.1922 tehdyllä kauppakirjalla hankitaan tontti Matilda Stenholmilta ja hänen tyttäreltään sekä myöhemmin vielä saadaan myyjän poikien suostumukset kauppaan eli Vihtori Stenholmin ja Juho Stenholmin sekä Jenny Lindforsin nimet. Merikarvian kunnanvaltuusto hyväksyi lopullisesti kaupan 10.1.1923. Kauppakirjan kunnan puolesta allekirjoitti J.O. Rikalainen. Sataman koulun johtokunta piti 23.11.1922 Hjalmar Ahteen luona kaupan johdosta kokouksen ja monet tulevat kokoukset pidettiinkin sitten juuri Hjalmar Ahteen luona. Johtokuntaan kuuluivat lisäksi Juho Kalliomäki, J.O. Rikalainen, Ville Henriksson, Juho Merilahti ja Hanna Alho. Puheenjohtajaksi valittiin Juho Kalliomäki ja pöytäkirjuriksi Hanna Alho, varapuheenjohtajaksi Juho Merilahti ja taloudenhoitajaksi J.O. Rikalainen.
Johtokunta päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyisi koulurakennuksen rakennettavaksi kouluhallituksen mallipiirustusten N:o 14 mukaisena ja päätettiin tilata niistä sinikopio ja annettiin Rikalaiselle tehtäväksi hoitaa asia. Lisäksi päätettiin pyytää rakennusmestari Erikssonilta Porista kustannusarvio ja annettiin Ahteen hoitaa asia. Valtuustolta pyydettiin 100.000 markkaa vuoden 1923 talousarvioon varattavaksi koulun rakentamiseen. Valtiolta ehdotettiin pyydettäväksi rakennusavustusta 30 prosenttia ja kuoletuslainaa 50 prosenttia kustannusarviomäärästä.
Johtokunta totesi valtuuston hyväksyneen koulurakennuksen piirustukset 30.12.1922. Päätettiin oikeuttaa Ahteen ja Kalliomäen koulun rakennusaineita tiedustelemaan. Pyydettiin valtuuston valitsemaan rakennustyölle valvoja. Valtuusto valitsikin valvojaksi Ivar Tarmon, kun oli ensin luettu R. Lindellin ja Jaakko Aallon hakupaperit. Tarmolle maksettiin 1.100 markkaa ilman asuntoa ja jos hän ottaa asunnon, valon ja lämmön koulun tontilla olevasta asunnosta, niin sitten 1000 markkaa.
Johtokunta päätti 17.2.1923 ostaa Köörtilästä Frans Mikkolalta metsäkappaleen ”Silmäniityltä”, jossa oli noin 182 runkoa, runkohinta 47 markkaa. Sanotun kauppakirjan allekirjoittajiksi määrättiin J. Rikalainen ja Ivar Tarmo. Kankun perikunnan huutokauppaan 20.2.1929 valtuutettiin rakennusta huutamaan rakennustarpeiksi Hjalmar Ahde ja Ivar Tarmo, joilla oli oikeus heti tehdä sitova kauppa. Tukit päätettiin sahauttaa hirsiksi ja laudoiksi Saha Osakeyhtiö Tapion sahalla, joista sahauspalkkaa maksetaan 70 penniä kyynärältä tyvitukista ja 50 penniä kyynärältä latvatukilta. Työnvalvoja Tarmo oikeutettiin ostamaan kattopäreitä 235-250 markan hinnasta syleltä rakennuspaikalle ajettuna.
Johtokunta päätti 25.2.1923 ostaa A.N. Länsitalolta Filppulasta noin 300 runkoa Tapion sahalle ajettuna 60 markan hinnalla runkoa kohden. Päätettiin ostaa J.O. Rikalaiselta niin sanottu ”isoriihirivi” 9.000 markan kauppahinnalla. Vielä annettiin J. Merilahdelle Rikalaiselta ostetun riihen ajo- ja hajotustyö 725 markan maksusta.
Kouluhallitus hyväksyi koulun rakennuspiirustukset ehdolla, että rakennuksen sijoittelusta tontille sovitaan koulupiiritarkastajan kanssa. Päätettiin pyytää välittömästi tarkastaja käymään koulutontilla. Päätettiin ostaa santaa Rikalaiselta 8 markalla kuutio ja sannanajo annettiin Merilahdelle 16 markan hinnalla kuutiolta tontille ajettuna. Päätettiin pitää rakennusurakkahuutokauppa 23.3.1923 kello 10 a.p.(aamupäivällä), mistä ilmoitettiin sanomalehdissä.
Johtokunta hyväksyi 23.3.1923 A. Keinäsen urakkatarjouksen perusmuurien, kivijalan ja kellarin teosta 15.000 markalla sekä Frans Saarisen ja Juho Siltasen urakkatarjouksen päärakennuksen puutyöstä 37.900 markkaa. Samalla päätettiin vakuuttaa rakennus ja rakennusaineet Nakkilan Paloapuyhtiössä 200.000 markalla, joka annettiin johtokunnan puheenjohtaja Juho Kalliomäen haltuun.
Päätettiin 17.8.1923, että kauppias Evert Snellmanilta ostetaan kaksikerroksinen makasiinirakennus 15.000 markalla.
Johtokunta hyväksyi 22.10.1923 Juho Siltasen ja Frans Saarisen urakkatyön ja päätti maksaa loppuerän urakkasummasta. Päätettiin pitää rakennuspaikalla ulkohuoneitten rakennuksesta ja päärakennuksen sisävalmistamisesta urakkahuutokauppa 10.11.1923 kello 12 päivällä.
Johtokunta päätti 30.11.1923 ehdottaa valtuustolle seuraavanlaisen kustannusarvion: Jäljellä olevia rakennuskustannuksia varten 285.000 mk, poltinpuita ja niiden pilkkomista varten 5.000 mk, koulun lämmitystä ja siivousta varten 1.000 mk, sähköjohtoja ja valoa sekä mahdollisesti korkeajännityksen muutosta koulutontilta varten 9.000 mk, koulun kalustoa ja opetusvälineitä varten opettaja Pahkalan suunnitelman mukaisesti 37.045 mk ja poikain käsityötarpeisiin 300mk.
Johtokunta hyväksyi 2.12.1923 Viljami Virran urakkatarjouksen koulun päärakennuksen muurin työstä 13.000 markalla.
Johtokunta hyväksyi Albin Keinäsen urakkatarjouksen ulkohuonerakennuksen ja saunan kivijalan ja sementtitöistä 6.500 markalla.
Päätettiin 27.12.1923 tilata ikkunat ja ovet Porin Puuteollisuus Oy:ltä 15.500 markalla ajettuna Porin rantaan. Ikkunat tuli olla sisäikkunoineen ja öljyttynä.
Työnvalvoja Ivar Tarmo valittiin ottamaan selvää tiilien hinnoista Ulasoorista ynnä muista paikoista sekä kysymään muurien pellipäällysten hintoja Roineelta ja Vaaltoselta. Puuttuvat ”lattiaparrut” päätettiin ostaa Oy Tapiolta 1.450 markan hinnalla standartilta.
Valittiin 30.1.1924 puheenjohtajaksi Jussi Kalliomäki, varapuheenjohtajaksi Juho Merilahti, väliaikaiseksi kirjuriksi Hanna Alho ja taloudenhoitajaksi Hanna Alho. J.O. Rikalainen jäi edelleen koulun rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi. Päätettiin tilata opettaja Pahkalalta Pihlavasta, jossa hän toimi opettajana, koulukalustoa ja opetusvälineitä hänen laatimansa suunnitelman mukaisesti 31.831 markalla. Sen mukaan hankittiin karttoja 975 markalla, havaintokuvia 1.648 markalla, havaintovälinekokoelmia 375 markalla, käsityövälineitä 8.947 markalla, koulukalustoa 10.875 markalla, muuta koulukalustoa vielä 7.706 markalla ja voimisteluvälineitä 1.305 markalla. Tilauksesta näyttää Hankkija myöntäneen 5 prosentin alennuksen yhteensä 1.591,55 markkaa.
Pulpetit, kaapit ja pöydät tuli olla tehtyjä kuivasta, terveestä ja kirkkaasta aineesta.
Johtokunta päätti myös 30.1.1924 laittaa johtajaopettajan viran hakuun ja laittaa ilmoituksen sekä opettajalehteen että Suomen viralliseen lehteen. Päätettiin vielä ostaa Lähteenmäeltä Trolssista tiilet 4.000 kappaletta 80 pennillä kappaleelta paikalle koulutontille ajettuna. Osuusliike Kansasta päätettiin ostaa loput tarvittavasta tiilimäärästä 90 pennillä kappale ja tulenkestäviä tiiliä 1,59 markalla kappale tuotuna vapaasti Merikarvian rantaan eli siis satamaan. Osuusliike Kansalla oli liike aivan merenrannassa. F.F. Kouhilta päätettiin ostaa höylättyä paneelilautaa noin 21 000 j 1950 markalla standartilta. Lautojen tuli olla puhdasta, ei sinistä. Päätettiin höylätä lattiapuut Överholman sahalla maksamalla 8 markkaa tusinasta.
Johtokunta päätti 10.2.1924 hyväksyä Frans Roineen Porista olevan tarjouksen muurista, 41/2 kg painoisesta eng. galv. levystä tuhkaluukkuineen, 2 kpl uunia 30 tuumaa läpimitaltaan ja 2,45 metriä korkeina 240 markan hinnalla kappaleelta ja 4 kpl uuneja 36 tuumaa läpimitaltaan ja 2,45 metriä korkeita 287,50 markan kappalehinnalla sekä 8 uunia 36 tuumaa läpimitaltaan ja 2,95 metriä korkeita 312,50 markkaa kappaleelta.
Paistinuunit hankittiin koululle 1 mm rautalevystä tehtyinä. Hellan säiliöt tuli olla kupariset messinkihanalla sekä rautapeltikotelolla ja suojalevyllä varustettuina 200 markalla kappale.
Lautaparsien höyläys päätettiin muuttaa Överholmalta J.A. Salmen sahalle, jossa höyläys maksaa 10 markkaa tusinalta.
Johtokunta laittoi koulun opettajan viranhakuilmoituksen, jossa todettiin, että miesopettajan virkaan valitaan kahden vuoden koevuosille ja virka tulee ottaa vastaan 1.8.1924. Virasta maksetaan valtion palkan lisäksi asetuksen määräämiä luontaisetuja kunnalta ja vielä 15 hl ruista sellaiselle opettajalle, jolla on lapsia ja muille 12 hl. Kansliatöistä maksetaan 200 markkaa sekä 50 markkaa jokaista lisäluokkaa kohden. Sataman koulu aloittaa syksyllä 1924 ensimmäisen toimintavuotensa uusissa ajanmukaisissa suojissa. Koulussa on 2 ylä- ja 1 alakoulunopettajan huoneistoa. Koulu sijaitsee lähellä merta, kirkkoa ja V-luokkaista yhteiskoulua. Paikkakunnalta on säännöllinen vilkas autoliikenne Porin kaupunkiin.
Sataman koulun ensimmäistä opettajan virkaa hakivat Usko Ilmari Hirvonen Leppävirralta, Kalle Akseli Esko Vesilahdelta ja Juho Artturi Hirvensalo Lappajärveltä. Lisäksi 4 oli lähettänyt tiedustelunsa sanotusta virasta. Johtokunta valitsi 1.8.1924 alkaen 2-vuoden koeajaksi Ilmari Hirvosen ja hänen varasijalleen Akseli Eskon.
Johtokunta hyväksyi kauppias Herman Virtapuron hankintatarjouksen. Päätettiin ostaa Saha Osakeyhtiö Tapiolta koulun ulkohuonerakennuksen seinälaudat 2.000 markalla standartilta. Päätettiin pitää päärakennuksen sisävalmistus- ja ulkohuoneiden teon urakkahuutokauppa 22.4.1924 kello 12.
Johtokunta luki opettaja Hirvoselta kirjeen, jossa hän toteaa saaneensa tarkastaja J. Järviseltä opettajavalinnan vahvistuksen, ja kiittää sydämellisesti valinnasta.
Johtokunta hyväksyi 22.4.1924 urakkatarjoukset: Ikkunoiden paikalleen asennus sisä- ja ulkolautoineen annettiin Frans Välimäelle 2.500 markalla, ruutujen leikkaus ja kittaus, ovien paikoilleen asennus molemminpuolisine vuorilautoineen Jussi Aromaalle 3.250 markalla, alakerroksen lattian koolaus ja täytelattia Frans Välimäelle 2.650 markalla, välikatot Viljami Nummelinille 1.450 markalla, komerot, käytävät, oppilaiden ulkoportaat Frans Välimäelle 1.450 markalla, yläkerroksen täytepohjat, lattian koolaus ja täyte 2.500 markalla Viljami Nummelinille 2.500 markalla, yläkerran välikatot, täytepohjat ja täytteet Arvid Kivekkäälle 2.790 markalla, kuistit ja koko rakennuksen nurkkalaudoitukset Aron Mikkelssonille 2.390 markalla, talousrakennus täysin valmiiksi saatettuna Fridi Santalalle 4.650 markalla, saunarakennus täyteen kuntoon saatettuna Juho Siltaselle 2.500 markalla. Samalla päätettiin nostaa palovakuutus 400.000 markkaan.
Johtokunta päätti tilata 29.6.1924 neiti Elin Petterssonilta koulukirjoja ja vihkoja ym. koulutarpeita 3.978 markalla mm hankittiin Lauri Ingmanin raamatunhistoriaa 25 kappaletta, valistuksen lukukirjoja 30 kappaletta, Mantere - Sarva yleistä historiaa 15 kappaletta, Faberin lyijykyniä ja valistuksen kaunokirjoitusvihkoja sekä mustetta ja valmiiksi leikattuja imupapereita. Päätettiin kääntyä valtuuston puoleen ilmoituksella, että kouluun on jo ilmoittautunut 55 oppilasta ja todennäköisesti oppilaita tulee vielä lisää. Siksi päätettiin ehdottaa valtuustolle, että se perustaisi toisen opettajan viran Sataman koulua varten. Hyväksyttiin sisämaalaus- ja paperoimisurakkatarjous Viljami Haanpäälle 4.500 markalla, ulkomaalausurakka Heinoselle 3.400 markalla ja ulkohuonerakennuksen ja saunan maalaus Fagerroosille 700 markalla. Lasien leikkaus ja kittaus annettiin Aaron Mikkelssonille 100 markalla kirstulta.
Johtokunta käsitteli alakoulun opettajan viran täyttämistä. Valittiin yksimielisesti väliaikaiseksi opettajaksi ilman auki julistamista saatuaan tarkastajan hyväksymisen lukukaudeksi 1924-1925 Hanna Vilhelmiina Norrgård ohjesäännön mukaisine palkkoineen.
Hyväksyttiin opettaja Norrgårdin kirjatilaus neiti Eine Petterssonilta sisältäen mm. 20 kappaletta kodin ja koulun ensimmäistä kirjaa. Päätettiin antaa Ivar Tarmon huoleksi sähkövalon järjestäminen koululle.
Johtokunta myös opettaja Hirvosen ollessa ensimmäistä kertaa läsnä päätti hyväksyä koulun pihan urakkatarjoukset: Armas Merilahden 900 markan, Lauri Vesterlundin 990 markan ja Oskar Rosenbergin 1.150 markan urakat, joiden tulee olla valmiina kahden viikon kuluessa.
Koulun ensimmäiseksi vahtimestariksi valittiin 15.8.1924-10.1.1925 Hanna Källi.
Johtokunta päätti 21.8.1924 pitää koulun sisäänkirjoituksen koululla 25.8.1924 ja alkaa koulutyön 28.8.1934. Koulun vihkiäisjuhla päätettiin pitää 30.11.1924, jos se koulutarkastajalle sopii.
Sataman koulun ensimmäiseksi tyttöjen käsityönopettajaksi valittiin yksimielisesti rouva Ida Hirvonen toistaiseksi. Todettiin, että Ivar Tarmon työnvalvojan toimi päättyy 1.9.1924.
Johtokunta päätti pyytää selitystä opettaja Pahkalalta, kun kaikkia tilattuja työkaluja ei ollut vielä tullut.
Johtokunta päätti pyytää kiireellistä ohjausta valtuustolta, miten tuli menetellä, kun kouluun oli ilmoittautunut huomattavasti enemmän oppilaita kuin yhden opettajan kouluun voidaan ottaa.
Johtokunta myönsi uskonnollisiin ja raittius sekä kasvatustarkoituksiin voidaan luovuttaa koulun huoneisto, mutta ei puoluetarkoituksiin ja pitää käyttäjien maksaa vahtimestarille siivouksesta.
Johtokunta päätti 5.9.1925 ilmoittaa tarkastajalle, että 25.8.1924 alkoi alakansakoulu ja että siellä on 35 oppilasta. Ylempi kansakoulu alkoi myös 25.8.1924 ja oppilaita oli 69.
Johtokunta antoi 22.9.1924 II ja IV osaston oppilaille perunannostolomaa alkaen 23.9.1924.
Koulun vihkimisjuhlapäivä muuttui 26.10.1924 pidettäväksi.
Johtokunta kokoontui 28.9.1924 opettaja Hirvosen ja Alakylän koulun opettaja Santavuoren ollessa
myös läsnä keskustelemaan Merikarvian kunnanvaltuuston 27.9.1924 tekemästä päätöksestä, jossa
valtuusto ehdotti, että Alakylän koulun ja Sataman koulun oppilaista osaa opetettaisiin Sataman
koululla, jossa on vapaana luokkahuone ja opettajan asunto. Alakylän apuopettaja saataisiin siirtää
täksi lukuvuodeksi opettajaksi Sataman kouluun. Tähän päätettiin vielä kysyä tarkastajan suostumus
ja hyväksyntä.
Alakylän koulun oppilaista esitetyn mielipiteen mukaan voisivat joen länsipuolen oppilaat käydä
Sataman kansakoulua. Todettiin, että Sataman yläkansakoulussa on oppilaita 67 ja Alakylän
kansakoulussa 76 oppilasta.
Johtokunta totesi 13.10.1924, että ylemmässä kansakoulussa on poikia 45 ja tyttöjä 36. Päätettiin,
että sekä pojat että tytöt saataisiin jakaa käsitöissä kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.
Päätettiin tehdä koulun vinnille eli vintille kolme komeroa.
Jokaiseen luokkaan tehdään seinissä kiinni olevat kaapit, jotka Merilahti tekee.
Johtokunta pyysi 8.11.1924 valtuustoa nimeämään edesmenneen jäsenensä Henrikssonin tilalle
uuden jäsenen.
Johtokunta päätti 16.11.1924 korjata talkoilla maantieltä koululle johtavaa tietä valtuuston
myöntämällä 500 markalla. Palkattiin hevonen ja ajomies ja kaksi jalkamiestä talkoolaisten lisäksi
tietyötä tekemään. Tie levitettiin maantienpuoleisesta päästä ja porattiin kiviä pois. Kaivon
ympärille kaivettiin salaoja ja se pestiin sisäpuolelta J. Merilahden toimesta 150 markalla.
Johtokunta antoi Iivari Tarmolle työtodistuksen työvalvojan toimesta 15.2.1923 – 31.8.1924 väliseltä ajalta. Todettiin Tarmon auttaneen merkittävällä tavalla tarveaineiden hankinnoissa. Koulurakennus saatiin rakennettua alle kustannusarvion. Jaettiin vaatetus- tai jalkineavustukset oppilaille.
Johtokunta valitsi 28.12.1924 Hulda Koivumäen ensi kalenterivuodeksi huutokaupalla kouluhuoneiden 4 kertaa tapahtuvan pesun suorittajaksi, muutoinkin siivoojaksi ja lämmityksestä vastaamaan. Johtokunta valitsi esimiehekseen J. Kalliomäen, varaesimieheksi J. Merilahden ja taloudenhoitajaksi Hanna Alhon.
Puuseppä Frigårdilta tilattiin 19.1.1925 20 pulpettia 20 markalla pulpetti ja opettajan pöytä 265 markalla sekä opettajan tuoli 60 markalla. Merkittiin, että valtio oli myöntänyt paloruiskua varten varat.
Koulukeittiön aloittamista varten kutsuttiin lasten vanhemmat kokoon. Päätettiin aloittaa sen toiminta 2.3.1925 siten, että varallisuuden perusteella 26 oppilasta maksaa 3 markkaa viikolta ja 9 oppilasta maksaa 5 markkaa viikolta ruoasta. Rouva Tommila pyydettiin koulukeittolan taloudenhoitajaksi. Päätettiin pyytää valtiolta 3.000 markkaa koulukeittolaa varten. Annettiin neiti Hanna Norrgårdille lausunto siitä, että hän saisi erivapaudella hakea alakansakoulun opettajattaren virkaa,
Johtokunta kokeili 1.5.1925 uutta paloruiskua, jolloin huomattiin, ettei vesisuihku ulotu katon harjaan asti. Päätettiin pyytää, että kunnallislautakunta hankkii isomman ruiskun sen tilalle. Vielä todettiin, että letkuissa oli haittaavia reikiä. Päätettiin laittaa yläkoulunopettajan virka auki.
Otettiin yläkoulunopettajan viran täyttäminen esille. Virkaa olivat hakeneet Ines Tommila Merikarvialta, Hilma Kotikoivu Karjalasta, Aino Ossa Siikaisista ja Karoliina Surakka Oulunkylästä. Ossan hakemus jätettiin käsittelemästä, koska siinä ei ollut lainkaan ansioluetteloa. Yksimielisesti valittiin Ines Tommila 1.8.1925 lukien 2-vuoden koevuosiksi.
Tarkastaja ilmoitti 21.2.1925, että alakansakoulunopettajan virka voidaan pitää väliaikaisena ja kutsuttiin vt. virkaan Hanna Norrgård 1.8.1925 lukien.
Johtokunta päätti, että syyslukukausi alkaa 24.8.1925 kaikilla luokilla.
Todettiin 25.8.1925, että ylemmässä kansakoulussa oli 41 poikaa ja 43 tyttöä. Käsitöiden opettamiseksi jaettiin oppilaat kahteen opetusryhmää sekä poikien että tyttöjen osalta. Päätettiin syventää koulun kaivoa 2 metriä, jotta siihen saataisiin vettä. Tyttöjen käsitöiden opettaminen annettiin toistaiseksi Ida Hirvosen huoleksi.
Kun johtokunnan tietoon oli tullut 30.10.1925, että koulukomitea on suunnitellut Sataman alakansakoulun siirtyväksi eli kahdessa koulupiirissä toimivaksi, ja koska kirkonkirjojen mukaan Sataman koulupiirissä olisi vain 29 alakansakouluikäistä lasta, niin johtokunta päätti toimittaa jäsentensä E. Viikinsalon ja J. Kalliomäen toimesta oman tutkimuksensa lasten todellisesta määrästä. He totesivat, että vuonna 1917 syntyneitä lapsia on 22 ja vuonna 1918 syntyneitä on 16 sekä vuonna 1919 syntyneitä 23 eli kaikkiaan siis 61 lasta. Vielä todettiin, että saattaa olla vieläkin enemmän näitä lapsia, sillä jäsenet eivät edes joka paikassa käyneet. Johtokunnan mielestä on harkitsematonta tehdä koulukomiteassa muutoksia, sillä oppilaspuutetta ei todellakaan ole Sataman koulussa.
Johtokunta laati 26.11.1925 talousarvion vuotta 1926 varten. Kustannusarvio päättyi 28.400 markkaa, jossa mm. palovakuutusta varten oli varattu 1.400 markkaa. Vaatetusapuun oli varattu 1.500 markkaa.
Johtokunta valitsi 3.1.1926 esimiehekseen edelleenkin J. Kalliomäen ja varapuheenjohtajaksi J.A. Salmen sekä taloudenhoitajaksi E. Viikinsalon. Koulukeittolaan päätettiin ostaa noin 120-130 litrainen kamiinapata, jonka muuraa muurari Virta. Päätettiin tilata koululle fysikaalinen kalustokaappi 450 markalla.
Päätettiin pyytää 21.2.1926 Tmi Wikholmilta Tampereelta koetteeksi ruisku, joka olisi tarpeeksi voimakas käytössä.
Johtokunta antoi opettaja Tommilalle 15 palveluvuodesta todistuksen ikälisähakemusta varten.
Päätettiin tehdä 3.6.1926 luokkien ja eteisten lattioiden maalaus Flurit-öljyllä, jota ostettiin 30 kiloa.
Päätettiin puoltaa 29.6.1926 opettaja Hirvosen ikälisäanomusta 16 palveluvuoden perusteella.
Johtokunnan toimesta oli kirkonkirjojen, siviilirekisterin ja eräiden muidenkin tietolähteiden perusteella todettavissa, että alaikäisiä lapsia Sataman koulupiirissä oli vuodelta 1917 21 ja vuodelta 1918 20 sekä vuodelta 1919 17 eli kaikkiaan yhteensä 68 oppilasta.
Johtokunta päätti kutsua neiti Hanna Norrgårdin Sataman kansakoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1926-1927.
Johtokunta totesi 22.8.1926, että kouluun oli sisään kirjoittautunut yläkouluun 49 poikaa ja 44 tyttöä. Päätettiin edelleenkin sekä poikien että tyttöjen käsitöiden opetus suorittaa molempien osalta kahdessa opetusryhmässä. Koululle laitettiin numeroidut naulakot. Päätettiin lisätä yksi tunti luonnontieteellisen aineen opettamiseen, joten tuntiluku tulee olemaan 31 ylemmillä luokilla.
Ines Tommilalle annettiin virkavapautta sairauden vuoksi 21.10.1926 ja sijaiseksi määrättiin opettajatar rouva Olga Virtapuro. Tommila sai lainmukaisen virkavahvistuksen viralleen.
Johtokunta totesi 29.10.1926 Tommilan viransijaisuuden jatkuvan ja määräsi Olga Virtapuron edelleen opettamaan, kunnes toisin määrätään.
Johtokunta laati menoarvion koululle vuodelle 1927. Siinä pyydettiin oppilaskirjastolle 300 markkaa, oppikirjoja varten 4.500 markkaa ja muita koulutarpeita varten 3.500 markkaa, koululääkärin palveluihin 900 markkaa. Vaateavustuksiin 1.500 markkaa ja vähävaraisten ruokailuun 3.000 markkaa ja käsityötarpeisiin 800 markkaa. Vaateavustukset sitten jaettiin 5.12.1926.
Johtokunta valitsi esimieheksi 7.1.1927 J. Kalliomäen, taloudenhoitajaksi Hjalmar Ahteen, sihteeriksi opettaja I. Hirvosen ja varapuheenjohtajaksi tehtailija J.A. Salmen.
Koulutarkastaja J. Järvinen lausui 4.5.1927 pöytäkirjaan merkiten, että opettajat ovat tehneet työnsä suurella ahkeruudella ja huolella ja ovat saavuttaneet varsin hyviä tuloksia. Johtokunta on pitänyt koulusta erinomaista huolta ja ansaitsee sen johdosta mitä parhaimmat kiitokset. Muistutuksia ei tarkastajan tarvinnut tehdä.
Johtokunta antoi 28.5.1927 maalari Haanpäälle maalaus- ja paperoimisurakan opettajien huoneistoissa 8.800 markalla.
Johtokunta valitsi 7.8.1927 väliaikaiseen alakansakoulunopettajan virkaan edelleen neiti Hanna Norrgårdin.
Johtokunta valitsi koulun johtajaksi 1.8.1927 3-vuodeksi opettaja Ilmari Hirvosen.
Koulusta pois jääneille ja kesken koulutyön jättäneille päätettiin lähettää kehotus tulla jatkamaan koulutyötään - oppivelvollisuuttaan.
Kun alakansakoulussa oli 45 oppilasta, pyysi johtokunta, että opettaja pitää kaikki oppilaat koulussa - jos se vaan jotenkin käy päinsä. Oppilasmäärä tulee piakkoin tasaantumaan.
Yläkoulussa oli poikia 40 ja tyttöjä 39.
Johtokunta totesi 23.9.1927, että pakollinen jatko-opetus alkaa 10.10.1927. Päätettiin pyytää valtuustolta määrärahalisäystä oppilaiden kirjoihin ja muuhunkin tarvittavaan 867 markkaa ja kansliamenoihin ja opettajan kirjoihin 110 markkaa eli kaikkiaan 977 markkaa.
Johtokunta päätti koulun vuoden 1928 menoina pyytää kaikkiaan 88.506 markkaa, jossa opettajien valtion palkat tekivät yhteensä jo 58.506 markkaa ja luontoisetujen rahakorvaukset 1.280 markkaa.
Johtokunta valitsi koulun vahtimestariksi Amanda Merilahden 2.200 markan vuosipalkalla.
Opettaja Tommilan sijaiseksi valittiin 1.2.1928 sairauden vuoksi opettaja Alma Koskela kolmen päivän ajaksi.
Kun liiallinen auringonvalo häiritsi oppilaiden työskentelyä, päätti johtokunta 11.5.1928 hankkia ja laittaa verhot alakansakoulun luokkahuoneeseen.
Johtokunta antoi tarkastaja J. Järviselle lausunnon opettaja Hanna Norrgårdista, joka vuonna 1917 tuli Merikarvian kirkollisen alakoulun eli kiertokoulun opettajaksi, ollen aikaisemmin jo useita vuosia eri kertoja kiertokoulun opettajana ja on hän nyt viimeksi ollut Sataman alakoulun opettajana sen perustamisesta alkaen eli siis 11 vuotta yhtä mittaan hoitanut lasten opetuksen alkeita täällä Merikarvialla. Ei ole ketään toista, joka olisi niin monelle merikarvialaiselle lapselle opettanut lukemisen kalliin taidon kuin opettajatar Hanna Norrgård. Sitä paitsi Norrgård on ymmärtämyksellä ja hellyydellä kohdellut lapsia. Hyvin vaikuttavana seikkana pyydämme Herra Tarkastajalle mainita, että onhan nykyinen alakansakoulumuoto ikään kuin jatkoa – parannettu laitos- entiselle kiertokoululle, joten olisi hyvin kohtuullista, että Norrgård saisi lukea hyväkseen entisen palveluksensa.
Johtokunta valitsikin 7.8.1928 väliaikaiseksi alakansakoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1928-1929 yksimielisesti Hanna Norrgårdin.
Johtokunta totesi 27.8.1928, että yläkansakouluun ilmoittautui 43 poikaa ja 31 tyttöä.
Johtokunta myönsi 1.10.1928 poikkeuksellisena syksynä 5 päivän perunannostoloman kahdelle ylimmälle luokalle 2.10.1928 lukien.
Johtokunta laati 16.11.1928 koululle vuotta 1928 varten menoarvion, josta ilmenee, että koululle laitettiin 150 markkaa maksava hiekkalaatikko, hankittiin muovailualustoja 200 markalla, ostettiin kuvatauluja alakansakoululle 150 markalla ja voimisteluvälineitä 1.000 markalla ja varattiin vähävaraisille oppilaille ruokailua varten 3.000 markkaa ja vaateavustuksiin 1.600 markkaa.
Johtokunnan esimieheksi valittiin 2.1.1929 edelleen J. Kalliomäki, varaesimieheksi Hjalmar Ahde, kirjuriksi opettaja Hirvonen ja taloudenhoitajaksi J.O. Rikalainen. Valittiin vahtimestariksi Amanda Merilahti 2.200 markan vuosipalkalla.
Johtokunta saattoi lukea 7.3.1929 tarkastaja J. Järvisen lausunnon: Johtaja I. Hirvosen opetustyöstä ja koulun hoidosta. Puhtaus ja järjestys koko koulussa olivat mallikelpoiset. Oppilaskuri oli erittäin kiitettävää. Ilmeni, että kaikki opettajat kiitettävästi huolehtivat oppilaiden järjestyksestä ja käytöksestä. Johtaja Hirvonen on harvinaisen täsmällinen työssään. Ei mitkään kotoiset ja vieraiden puolelta aiheutuneet häiritsemiset estä häntä täsmälleen kouluunsa menemästä. Kellon soiton jälkeen tapahtuu luokalle meno kuin pistoolista ampuen. Lapset seurasivat opetusta suurella tarkkuudella. Opetus oli selvää, tarmokasta ja havainnollista. Opettaja on opetustyössään tulta ja intoa täynnä. Säihkyen opetukset lähtevät ja silmät loistaen oppilaat opetukset vastaanottavat. Tulokset olivat kaikin puolin kiitettävät.
Opettaja Ines Tommilasta lausutaan, että koko tarkastusoloaikani on opettaja Tommila osoittautunut harvinaisen eteväksi opettajaksi. Järjestys ja kuri ovat olleet ja ovat yhä mitä parhaat. Kun opettaja Tommila omistaa laajat perusteelliset tiedot, laajan elämänkokemuksen, tulisen temperamentin ja vilkkaan mielikuvituksen on hänen opetuksensa erikoisen havainnollista ja sytyttävää. Nyt esimerkiksi maantiedetunnilla Italiasta puheen ollessa kävi ilmi, että lapset ovat saaneet nähdä, pidellä, syödä vieläpä istuttaa italialaisia hedelmiä. Opetusta annettiin monien eri aistien kautta. Lapset seurasivat suurella tarkkuudella opetusta. Tulokset olivat kiitettäviä.
Opettaja Hanna Norrgårdin luokkahuoneessa ilmeni heti, kun ovi sinne avautui, että tultiin hyvin opetettuun ja kasvattavaan alakansakouluun. Lapset olivat reippaita, eloisia ja ryhdikkäitä. kaikesta näkyi, että he ovat saaneet riittävästi mieluisaa toimintaa. Lapset puhuivat ihastuttavan selvästi ja sulavasti, nousivat pontevasti seisomaan ja ilmaisivat ajatuksiaan ymmärrettävästi. Sisäluvun opetus oli mitä parhainta. Virheet korjattiin nopeasti ja huolella, ääntäminen oli selvää, välimerkkeihin tarkasti pysähdyttiin. Lukeminen oli sujuvaa. Kirjoituksen opetus oli havainnollista, yhteistoiminnalle perustuvaa. Tavaus oli kuin taitavasti rytmisesti opetettavaa laulua, vaikkapa lukeminen ei ollut nuottia ja sehän oli sen suurta ansiota. Yleensä näytti, että Norrgård tekee työnsä suurella ahkeruudella, tunnollisuudella ja taidolla.
Päivän kuluessa myös kävi monipuolisesti selville, että johtokunta on nyt niin kuin koulun perustamisesta lähtien erikoisella tarmolla, ahkeruudella ja lämmöllä harrastanut koulun parasta. Johtokunta on aina hankkinut koulutarpeita, kalustoa ja opetusvälineitä kun niitä on tarvittu. Minkäänlaista puutetta koulun talouden suhteen ei ole ilmennyt. Johtokunta ansaitsee täyden tunnustuksen hyvin suoritetusta koulun hoitamisesta. Johtokunta puolestaan yhtyi tarkastajan näkemyksiin koulun opettajista.
Opettaja Tommilalle myönnettiin 26.3.1929 ulkomaanmatkaa varten virkavapautta ja sijaiseksi määrättiin neiti Alma Koskela.
Johtokunta lausui käsityksenään olevan, kun Sataman koulun alakoulun oppilaat ovat enimmäkseen yläkoulun oppilaiden sisaria ja veljiä, jotka kulkevat yhdessä kouluun, niin on suotavaa, että koulu alkaa ja päättyy yhtä aikaa sekä alakoulun että yläkoulun kanssa. Lisäksi monet oppilaat tulevat saarista samassa veneessä. Johtokunnan käsityksen mukaan mitään haittaa tästä ei ole havaittu alakansakoulun oppilaissa. Myös vanhemmat ovat tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Koulu alkoi sitten samana päivänä eli 26.8.1929 ja päättyi 15.12.1929.
Johtokunta valitsi väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1929 -1930 neiti Hanna Norrgårdin.
Koulun johtajaopettaja Ilmari Hirvonen laittoi johtokunnan päätökseen eriävän mielipiteensä, koska hän katsoi, että koulussa on jo viisi vuotta toiminut epäpätevä alakoulun opettaja, vaikka päteviä opettajia olisi saatavissa. Hirvonen vaati, että virka laitetaan auki.
Johtokunta totesi 27.8.1929, että kouluun sisään kirjoittautui kaikkiaan 54 oppilasta, vaikka heitä voitaisiin ottaa vain 40. Johtokunta ehdotti, että 14 oppilasta sijoitettaisiin Sataman, Ylikylän ja Alakylän alakouluihin tai että Sataman alakansakouluun perustettaisiin toinen väliaikainen opettajan virka, jolloin uusi luokka sijoitettaisiin käsityöluokkaan. Yläkansakoulussa oli tuolloin 42 poikaa ja 32 tyttöä.
Johtokunta laati 18.11.1929 menoarvion vuodelle 1930. Siinä varattiin opettajien valtion palkkoihin 54.726 markkaa ja opettajien pellon rahassa kunnan korvauksiin 930 markkaa. Oppilaiden terveydenhoitoon 500 markkaa ja oppilaskirjastoa varten 300 markkaa. Vähävaraisten oppilaiden vaateavustuksiin 2.340 markkaa ja ruokailuun 3.000 markkaa.
Johtokunta totesi, että opettajat hyväksyivät maakorvauksen rahana, mutta he halusivat saada laitumen luonnossa. Vielä pyydettiin valtuustolta lisävaroja koulun jälkitöiden suorittamiseen 24.732 markkaa, maalauksiin, puutöihin ja tilkityksiin. Kunnallislautakuntakin totesi yläkoulun opettajilta puuttuvan viljelysmaata ja lehmien laitumen. Samoin alakoulunopettajalta puuttui viljelysmaa, mutta hän suostui sen puutteen ottamaan rahassa.
Johtokunta valitsi 9.1.1930 puheenjohtajakseen J. Kalliomäen, varapuheenjohtajakseen Jalmari Ahteen, taloudenhoitajaksi J.O. Rikalaisen ja sihteerikseen opettaja Ines Tommilan.
Johtokunta päätti kieltää läpikulun koulun pihamaalla. Siitä päätettiin tiedottaa paaluilmoituksilla.
Johtokunta päätti antaa päärakennuksen ja saunan ulkolaudoituksen aineineen ja töineen Jukolan Saha, Lähteenmäki & Kumpp. osakeyhtiölle, jonka edustajana esiintyi Niilo Kause 10.000 markalla. Koulurakennuksen tilkitseminen annettiin kunnan omista tilkeistä tehtynä Herman Aaltoselle 1.950 markalla. Koulun sisävalmistus ja ulkomaalaus annettiin maalari Viljami Haanpäälle 9.900 markalla. Töitä valvomaan 500 markan palkkiolla määrättiin J. O. Rikalainen.
Luettiin piiritarkastaja J. Järvisen kirje 3.5.1930, jossa hän kertoo kouluhallitukseen tehdystä kantelusta Sataman kansakoulunopettaja Hanna Norrgårdista. Järvinen toteaa, että kostokantelut ovat ikäviä luettavia ja kehotti laittamaan viran auki. Jollei pätevää opettajaa saada, niin Hanna Norrgård valitaan edelleen, sillä Järvinen kertoo pitäneensä opettaja Norrgårdin opetuksesta, mutta toteaa, ettei asiaa voida nyt auttaa, kun Norrgård on epäpätevä opettaja. Järvinen pyytää palauttamaan kantelukirjeen itselleen. Johtokunta päätti lähettää kantelun johdosta kouluhallitukselle oman selityksensä Järvisen välityksellä. Johtokunta lausuu, että Hanna Norrgård on ollut Sataman koulun opettajana koulun perustamisesta lähtien ja johtokunta toivoo, että hänen sallittaisiin opettaa edelleen koulussa. Asiaa vielä selittämään valittiin koulun esimies Jussi Kalliomäki ja J.O. Rikalainen.
Valtioneuvostolta anottiin 2.6.1930 opettaja Norrgårdille erivapautta nykyiseen virkaansa ja asiaa ajamaan valittiin J.O. Rikalainen ja opettaja Ines Tommila. Samalla päätettiin laittaa sanottu opettajan virka heti auki, kun valtioneuvoston kanta on saatu. Johtokunta totesi 3.8.1930, että Hanna Norrgård on itse hakenut erivapautta. Kun lopullista ratkaisua jäätiin odottamaan, valittiin Hanna Norrgård väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1930 -1931. Tähän päätökseen kuitenkin jäsen Hjalmar Ahde laittoi eriävän mielipiteensä, kun hän katsoi, että virka tulisi julistaa haettavaksi.
Samassa kokouksessa hyväksyttiin kesän rakennustyöt tehdyiksi. Päätettiin, kun Merikarvian Sähkölaitoksen laitoshoitaja Kalle Salminen oli ilmoittanut, että koulun pihamaan ylitse kulkeva korkeajännitejohto muutetaan toiseen paikkaan, mutta koulun kustannuksella siitä syystä, että koulu on rakennettu vasta linjan paikalla olon jälkeen. Pyydettiin valtuustolta lisämäärärahaa 1.000 markkaa.
Alakoulun virka pantiin auki 14.8.1930, mutta hakijoita ei ollut muita kuin Hanna Norrgård. Niinpä Norrgård valittiin jatkamaan opettajana myös lukukaudelle 1930- 1931.
Valittiin 6.9.1930 johtajaopettajaksi Ilmari Hirvonen 1.8.1930 alkaen kolmeksi vuodeksi. Päätettiin laittaa koulurakennukseen syöksytorvet ja vesikourut. Opettaja Tommilan virkavapauden ajaksi 20.10 – 20.12. valittiin sijaiseksi Laina Mellin.
Koulun talousarvio laadittiin 9.11.1930 vuodelle 1931, jossa mm. varattiin opettajien palkkoihin 57.871,50 mk, oppilaiden terveydenhuoltoon 1.000 mk, opettajien ja koulun polttopuita varten 5.000 mk, vähävaraisten oppilaiden ravintoon ja vaatetukseen 4.600 mk ja käsityötarpeisiin 400 mk.
Johtokunta valitsi 1.1.1931 puheenjohtajakseen Hj. Ahden, varapuheenjohtajaksi E. Viikinsalon, taloudenhoitajaksi K. Salmisen. Koulun vahtimestariksi valittiin vuodeksi 1931 Amanda Merilahti.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Hj Ahden, varapuheenjohtajaksi J.O.Rikalainen, taloudenhoitajaksi K. Salmisen ja kirjuriksi Ines Tommilan ja muiksi jäseniksi oli valtuusto valinnut Hanna Alhon, A. Vestergårdin ja E. Viikinsalon.
Johtokunta totesi koulun pihalla olevan -20 astetta pakkasta, kun koulutarkastaja suoritti tarkastuskäyntiään. Tarkastaja totesi pöytäkirjaan, että vain harvat opettajat osaavat lasten opettamis- ja kasvattamistaidon siinä määrin kuin Hanna Norrgård, joka siis oli epäpätevä opettajan virkaan. Hienosti sanottu.
Johtokunta kehotti opettajia hankkimaan koulun kirjat ja muut koulutarpeet neiti E. Petterssonin kirjakaupasta.
Opettaja Norrgård pyysi sairauteensa vedoten eron virastaan. Johtokunta ehdotti hänelle 1.8.1931 ylimääräistä valtion eläkettä monivuotisesta tunnollisesta koulutyöstä. Samassa kokouksessa taloudenhoitaja Kalle Salminen oikeutettiin huutamaan J. Rosenlundin huoneet Sataman koulua varten.
Johtokunta julisti auki alakoulun opettajanviran 30.5.1931. Hakijoita ilmaantui kolme, joista valittiin opettaja Sanna Tarssina Karijoelta lukukaudeksi 1931-1932, mutta tarkastaja vaati julistamaan viran uudelleen auki. Nyt hakijoita saatiin 13, joista äänestämällä äänin 3-1 valittiin opettajaksi Irja Onerva Luomanmäki Noormarkusta. Hakijoita oli Maskusta, Lempäältä, Lapualta, Pornaisista, kaksi Jyväskylästä, Viipurista, Kuopiosta, Heinolasta, Teuvalta, Helsingistä ja Suodenniemeltä, kaikki olivat naisopettajia.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Emil Viikisalon, varapuheenjohtajakseen Kalle Salmisen, taloudenhoitajaksi Hanna Alhon ja sihteeriksi opettaja Ilmari Hirvosen.
Rosenlundilta ostettu mökki päätettiin 26.1.1932 hajottaa ja hakata puiksi.
Jälleen laitettiin 11.4.1932 alakansakoulun opettajan virka auki. Nyt hakijoita oli peräti 34, joista valittiin opettajaksi Irja Onerva Luomanmäki 1.8.1932 lukien.
Vt. koulutarkastaja totesi pöytäkirjaan mm, että lapset ovat puhtaita ja siistejä!
Johtokunta antoi koulun tilat raittius- ja uskollisten yhdistysten käyttöön puhe- ja esitelmätilaisuuksia varten 15 markan korvauksella.
Johtokunta totesi 25.8.1933, että kouluun on ilmoittautunut kaikkiaan 46 oppilasta, joista 6 oppilasta siirrettiin Alakylän kouluun: Anni Maria Kataja, Esko Tuomi, Eeva Viinamäki, Frans Vihtori Harju,( myöhemmin Lindroos, pitkäaikainen kunnanvaltuutettu), Kaisu Anneli Juhola ja Erkki Juhola, myös myöhemmin pitkäaikainen kunnanvaltuutettu.
Johtokunta antoi koulun 115 oppilaan kuusijuhlaa varten 115 markkaa namusiin.
Johtokunta valitsi 9.1.1934 puheenjohtajakseen Kalle Salmisen, varapuheenjohtajakseen Eemil Viikinsalon, taloudenhoitajaksi Hanna Alhon ja kirjuriksi Ilmari Hirvosen. Päätettiin, ettei E.E:tä, joka vanhempiensa tahdosta kesken syyslukukautta erosi koulusta, oteta kouluun pojan pahantapaisuutensa tähden?
Annettiin 1.8.1934 opettaja Luomanmäelle virkaansa vahvistuskirja ja 1. ikälisä neljän vuoden palveluksesta.
Johtokunta luki 17.9.1934 valtuuston 15.9.1934 antaman päätöksen, jolla Sataman ja Ylikylän koulujen johtokuntien tuli siirtää Alakylän ja Ylikylän alakouluihin 11 oppilasta. Päätettiin kuulla lasten vanhempia. Sataman koulusta siirrettiin Jenny Juhola, Jaakko Nyroos, Frans Lindroos (Harju), Frans Kataja, Uuno Lehtonen ja Uuno Vesterlund.
Johtokunta käsitteli 20.9.1934 asiaa, jossa todettiin Ylikylän alakoulussa olevan 51 oppilasta, joista liiat oppilaat tuli sijoittaa joko Alakylään tai Sataman kouluun. Sataman kouluun mahtui 3 oppilasta. Frans Harjun holhooja suostui siihen, että Frans Harju siirretään Alakylän kouluun, samoin Anni Kataja siirtyi vanhempiensa suostumuksella Alakylän kouluun. Kaisu Juhola, Annikki Nyroos ja Pauli Lehtonen siirrettiin myös Alakylän kouluun. Mikäli Ylikylän koulusta joudutaan siirtämään vielä oppilaita Sataman kouluun, niin vastaava määrä oppilaita siirretään Alakylän kouluun.
Johtokunta joutui perustelemaan 4.12.1934, miksi eräät oppilaat eivät ole saapunut täyttämään oppivelvollisuuttaan, vaikka heidän vanhemmilleen oli asiasta huomautettu. Johtokunta lausui, ettei se ole halunnut ryhtyä ankarimpiin toimenpiteisiin, koska monet alakouluikäiset asuvat vaikeasti kuljettavien teiden takana ja saaristossa. He tulevat vähän vartuttuaan ensi vuonna kyllä kouluun arveli johtokunta. Yläkoulun oppilailla on myös elämisen huolia ynnä muita painavia syitä olla kouluun tulematta. Saariston asutus, joista kouluun tulo tapahtuu veneillä, aiheuttaa sen, että kouluuntulo täytyy sovitella niin, että samalla veneellä tulee useampia koululaisia. Johtokunta toteaa vielä tarkastajalle, että sittenkin koulupiirissä on varsin vähän oppivelvollisuuden laiminlyöneitä oppilaita.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Kalle Salmisen, varapuheenjohtajakseen Emil Viikinsalon, taloudenhoitajaksi Elli Kalliomäen ja kirjuriksi Ilmari Hirvosen.
Johtokunta 15.10.1935 päätti siirtää eräiden 7 vuotta täyttäneiden koulunkäynnin aloittamista yhdellä vuodella. Asia koski 9 oppilasta. Niitä oppilaita, jotka jo olivat täyttäneet 15 vuotta, ja jotka olivat käyneet rippikoulun, ei johtokunta vaatinut enää tulemaan jatkamaan kesken jäänyttä koulua, sillä he ovat jo apuna elättämässä vanhempiaan eivätkä ole enää halunneet kouluun tulla, vaikka heitä on kehotettu kouluun vielä tulemaan. Opettaja Hirvoselle annettiin oikeus pitää Suomi-yhtiön asioimistoa. Todettiin, ettei kouluun saa ottaa yli-ikäisiä oppilaita jatkokouluun.
Johtokunta valitsi taloudenhoitajaksi 27.1.1936 Aaron Santamannerin.
Johtokunta ilmoitti pyydettäessä koulupiirin tarkastajalle, ettei Sataman koulupiirissä ole lukuvuonna 1936-1937 yhtään sokeaa eikä kuuromykkää.
Valittiin 4.9.1936 koulun johtajaopettajaksi Ines Tommila.
Johtokunta valitsi 29.9.1936 puheenjohtajaksi Hanna Alhon, varapuheenjohtajaksi Eemil Viikinsalon, taloudenhoitajaksi Ella Kalliomäen ja sihteeriksi Ines Tommilan.
Johtokunta antoi 3.9.1937 koulun kuusijuhlaa varten koulun 145 oppilaalle kullekin kaksi markkaa eli 290 markkaa mm. makeisia varten.
Johtokunnan tietoon saatettiin 12.12.1937, koska A.N. on keskeyttänyt koulunkäynnin Merikarvian yhteiskoulussa, niin kehotettiin hänen vanhempiaan lähettämään hänet Sataman kansakouluun jatkamaan siellä koulukäyntiään. Koulu päätti liputtaa Siilinjärven onnettomuusuhrien hautauksen ajaksi 14.12.1937 ja opettajia seuraamaan surujuhlatilaisuutta ilmeisesti radiosta kuuntelemalla.
Johtokunta valitsi koulukeittolan keittäjäksi Helmi Laakson.
Johtokunta päätti 10.5.1938, että koulurakennukseen on tehtävä uusi galvanoidusta kattolevyistä tehtävä vesikatto, sillä koulun kattorakenteet eivät kestä tiilikattoa. Uusi tiilikatto painaisi 17.000 kg. Päätettiin yhdistää kunnan ostama ja Sataman koululle luovuttama ns. Kolmion palsta koulun pihamaahan väliaidat poistamalla. Opettaja Tommilan viransijaisuutta hoitamaan valittiin ylioppilas Maija-Liisa Louhi, myöhemmin farmaseutti Vesanen.
Päätettiin 6.7.1938, että koulun katon uusii Armas Virtanen Noormarkusta 26.500 markan urakalla ja työn on oltava valmis 1.9.1938. Aineena tulee käyttää 41/2 kilon Sampolevyjä.
Talousarvioon varattiin 1.500 markkaa pihamaan ja Kolmion palstan tasaukseen.
Johtokunta myöntyi opettaja Luomanmäen pyyntöön saada opettaa yhteiskoulussa tyttöjen voimistelua.
Opettaja Ilmari Hirvosen virkavaputta hoiti jonkin aikaa Hanna Norrgård.
Johtokunta luovutti 22.11.1038 Kolmion palstan oppilaiden leikkikentäksi.
Koulun uskollisen työntekijän emäntä Amanda Merilahden kuoleman johdosta hänen työtään jatkoivat Maija ja Siiri Merilahti.
Johtokunta valitsi 11.1.1939 puheenjohtajakseen Hanna Alhon, varapuheenjohtajakseen Eemil Viikinsalon, taloudenhoitajaksi J.O. Rikalaisen ja sihteeriksi Ines Tommilan.
Johtokunta päätti järjestää koulun 15 -vuotisjuhlan, yksinkertaisen ja vaatimattoman, mutta kuitenkin juhlan ja pyysi opettajia mukaan juhlaa järjestämään 30.4.1939. Juhla siirrettiin yhteensattuman vuoksi pidettäväksi 23.5.1939, jotta myös maisterit Järvinen ja Vainio pääsevät juhlaan mukaan.
Johtajaopettajaksi kutsui johtokunta 18.8.1939 opettaja Ines Tommilan.
Johtokunta totesi, ettei varsinaista kansakoulutyötä aloiteta toistaiseksi, koska tilanne maassa ei ole muuttunut rauhallisemmaksi. Jatkokoulua päätettiin kuitenkin jatkaa ja se alkoi 15.1.1940. Opettaja Luomanmäelle annettiin oikeus mennä maanpuolustuspalvelukseen rintamalle.
Johtokunta 29.4.1940 katsoen olosuhteiden ja siirtoväen parhaallaan käynnissä olevien uusien sijoituspaikkojen määräämisen johdosta päätti siirtää koulutyön aloittamisen syksyyn.
Johtokunta päätti 22.5.1940 aloittaa koulutyöt 9.5.1940 kouluhallituksen antamalla kehotuksella ja koulutyö päätettiin lopettaa 15.6.1940 ja aloittaa taas 20.8.1940. Ilmoitettiin tarkastajalle, että Sataman koulupiirissä on 14 oppivelvollista siirto-oppilasta, joista koulussa jo on 11.
Koska alakansakoulussa tulee olemaan 45 oppilasta, johtokunta katsoi, että koululle tulee perustaa toinen alakansakoulun väliaikainen opettajan virka.
Johtokunta päätti 2.10.1940 siirtää alakansakoulusta 44 oppilaasta Ylikylän kansakouluun Kirsti Peltosen, Matti Peltosen ja siirtoväkeen kuuluvan Eino Salon.
Johtokunta hyväksyi 19.1.1941 opettaja Irja Luomanmäki-Melartinin sijaiseksi kevätkauden ajaksi opettaja Aihe Lastun, joka myöhemmin opetti yhteiskoulussa piirustusta. Melartin sitten jätti työnsä ja siirtyi 1.8.1941 muualle opettamaan. Johtokunta toivoi, että opettajaksi saataisiin nuori ja reipas opettaja huomioiden koulun suuri oppilasmäärä.
Johtokunta totesi 13.5.1941, että kouluhallitus oli nimennyt opettajaksi Maija Stina Rastaan, joka nimitys suuresti hämmästytti johtokuntaa. Nimitys kumottiinkin.
Johtokunta päätti 9.9.1941, että opettajien ja oppilaiden yhteiset marja- ja sienikeräysmatkat luetaan koulun työpäiviksi ja että koulun keittola saa sanottuja tuotteita.
Opettaja Aili Valkalahti hyväksyttiin hoitamaan yläluokkien V ja VI luokkien käsityö- ja voimistelutunnit 1941-1942 opettaja Ines Tommilan pyynnöstä.
Johtokunta pyysi, että kunnallislautakunta ns. Mangsvassan opettajan hallussa olevalle laidunmaalle hankkisi viljelyssuunnitelman.
Johtokunta 10.12.1941, koska opettaja Ines Tommila täyttää 12.5.1942 65 vuotta, suositteli, että hän voisi edelleen jatkaa opettajantyötään.
Annettiin 25.2.1942 opettaja Signe Aili Valkalahdelle valtakirja virkaansa.
Opettaja Valkalahti jätti paikkansa 12.8.1942 ja virka laitettiin auki. Johtajaopettajaksi valittiin opettaja Tommila. Päätettiin ostaa koulukeittolaan 300 kiloa silakkaa, jonka hankkiminen jätettiin Viikisalon huoleksi.
Johtokunta totesi 28.8.1942, että virkaa oli hakenut 3 opettajaa, joista äänestämällä valittiin 3 äänellä Hilkka Annikki Peuraniemi Rovaniemeltä. Helli Anna-Maija Louhi Merikarvialta sai kaksi ääntä ja Maire Annikki Sillankorva Porista sai yhden äänen. Johtokunta myönsi edelleen Marttayhdistykselle luvan huoneiston käyttämiseen, mutta johtokunta pyysi säästämään sähköä.
Päätettiin kehottaa yläkoulun opettaja oppilaineen osallistumaan perunainnostoon, josta korvaukseksi toivotaan saatavan koulukeittolaan perunoita vastineeksi. Lisäksi toivottiin koko koulun menevän marjaan entiseen tapaan koulukeittolan hyväksi.
Johtokunta hyväksyi 4.11.1942 opettaja Peuraniemen tekemään yläkoulun tyttöjen käsityötunnit ja samoin voimistelutunnit opettaja Tommilan pyynnöstä lukukaudella 1942-1943.
Johtokunta jätti taloudenhoitaja Rikalaisen tehtäväksi ns. Mangsin palstan viljelyskuntoon saattamiseen valtuustonkin edellyttämällä tavalla.
Johtokunta valitsi vuodelle 1943 puheenjohtajaksi Hanna Alhon, varapuheenjohtajaksi Eemil Viikisalon, taloudenhoitajaksi J.O. Rikalaisen ja sihteeriksi Ines Tommilan
Johtokunta merkitsi tietoonsa, että koulu oli saanut lahjoituksena 10 kiloa hyviä ohrajauhoja rouva ja herra Palolalta. Samoin tuntematon lahjoittaja oli antanut koulua varten 50 markkaa rahana.
Johtokunta päätti 6.4.1945, että Kolmion palsta kunnostetaan koulupuutarhaksi ja sitä varten tilataan 20 omenapuuta ja 50 marjapensasta. Vielä julistettiin alakansakoulun opettajan virka auki. Koulun muokattu pelto päätettiin antaa oppilaille kerhomaaksi.
Johtokunta totesi, että alakansakoulun opettajan virkaa oli hakenut 5 henkilöä, joista opettajaksi valittiin edelleen yksimielisesti Hilkka Peuraniemi ja hänen varalleen Helvi Kivi Siikaisista.
Opettaja Hirvosen sijaiseksi sairauden vuoksi valittiin Hilkka Peuraniemi ja hänen sijaisekseen Ilma Alho.
Johtokunta ehdotti talousarvion, josta todetaan opettajien palkkoihin kuluvan 107.446 mk.
Opettaja Hirvosen sairasloma jatkui 15.11.1943 saakka. Annettiin kotikasvatusyhdistykselle oikeus järjestää ns. kodinpäivät koululla. Marttayhdistys sai pitää luku- ja ompeluiltojaan edelleen 25 markan kertakorvauksella. Opettaja Hirvosen sairasloma jatkui edelleen 1.12. saakka.
Johtokunta valitsi 6.1.1944 koulun siivoojaksi edelleen Maija Merilahden 600 markan kuukausipalkalla ja keittäjänä jatkoi Emilia Mäkinen.
Johtokunta 8.2.1944, koska opettaja Tommila täyttää 12.5.1944 69 vuotta ja hänen virka-aikansa päättyy 1.8.1944, pyytää siihen vuoden pidennystä aina 1.8.1945 saakka. Tommila saikin jatkaa virassaan 31.5.1945 saakka.
Koululle hankittiin tikapuut 19.10.1944 ja opettaja Tommilan silmälasien Tampereelta hakumatkan ajaksi, 1-2 viikoksi, valittiin sijaiseksi opettaja Anna-Liisa Hakosalo, tämän koosteen kirjoittajan täti.
Johtokunta päätti asiantuntijalta kysyä, kuinka lähelle yleistä tietä saadaan laittaa aita.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 1.6.1945 Paavo Heikkilän, varapuheenjohtajakseen E. Viikisalon ja taloudenhoitajaksi Eelis Rairon. Muina jäseninä olivat Albert Raunela, Vieno Salmi, Toivo Kuusinen ja opettajat Tilda Sokka ja Ines Tommila. Annettiin opettajille Maria Matilda Sokalle ja Hilkka Annikki Peuraniemelle valtakirjat virkoihinsa. Vielä päätettiin kaataa koulun pohjoispäästä muutama koivu varjostamasta huoneistoja.
Johtokunta valitsi 6.8.1945 johtajaopettajaksi Ilmari Hirvosen. Jäsen Eelis Rairo esitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan, koska hän olisi halunnut johtajaksi opettaja Sokan.
Johtokunta laati omana ehdotuksenaan koulun vuoden 1946 talousarvion, joka päätyi 504.870 markkaan.
Opettaja Tilda Sokka sairautensa vuoksi siirtyi eläkkeelle 1.8.1948.
Johtokunnan puheenjohtajaksi Toivo Kuusinen ja jäseniksi Hanna Alho, Saara Säilänne, Eelis Rairo, Urho Tähtinen, Viljami Haanpää ja opettaja Ilmari Hirvonen.
Johtokunta käsitteli 29.5.1946 opettajahakemukset, joita oli peräti 33. Valittiin Kyllikki Tellervo Juntunen Säämingistä, mutta koulutarkastaja ei ollut tyytyväinen tähän ratkaisuun, sillä hän katsoi virkaan olevan pätevämpi todistusten perusteella Aune Esteri Vuoren. Johtokunta perusteli valintaansa sillä, että se halusi virkaan nuoren nykyaikaisen opetustavan osaavan voimistelusta ja urheilusta kiinnostuneen opettajan. Juntusesta tuli koulun opettaja. Johtokunta totesi 22.8.1946, että alakoulussa oli 49 oppilasta. Päätettiin siirtää 15 oppilasta Ylikylän kouluun tai sitten kansakoululautakunnan tulisi perustaa toinen alakansakoulunopettajan virka koululle.
Toinen alakansakoulunopettajan virka perustettiinkin Sataman kouluun 29.8.1946 ja johtokunta päätti kysyä tarkastajalta hyväksyisikö hän opettajaksi Hanna Norrgårdin.
Mikko ja Samuli Veneranta eivät olleet tulleet kouluun, joten vanhemmille päätettiin asiasta huomauttaa ja mikäli se ei tehoaisi, asia siirrettäisiin virallisen syyttäjän asiaksi.
Valittiin koulukeittolan keittäjäksi ja siivoojaksi Helmi Starck 4.000 markan kuukausipalkalla.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Toivo Kuusisen, varapuheenjohtajaksi Viljami Haanpään, taloudenhoitajaksi Eelis Rairon ja sihteeriksi Ilmari Hirvosen.
Johtokunta totesi 7.8.1947, että alakansakoulussa on 45 oppilasta, joten alakoulun toinen opettaja edelleen tarvitaan. Opettaja Kyllikki Tellervo Juntunen sai valtakirjan virkaansa.
Valittiin 22.8.1947 opettajaksi Hanna Norrgård, joka ei kuitenkaan ottanut enää virkaa vastaan. Virka laitettiin siis auki. Johtokunta valitsi 7 hakijasta 5.9.1947, kun kukaan ei ollut pätevä opettajaksi Ilma Alhon. Hakijoina oli Merikarvialta myös Signe Lukola ja Terttu Salomaa sekä Lempi Ryöppönen.
Johtokunta laati talousarvionsa vuodelle 1948, josta todetaan opettajien palkkojen tekevän 419.526 mk. Koulun kunnossapitoon varattiin 100.000 markkaa ja koulun kuusijuhlaa varten 5.000 markkaa.
Johtokunta valitsi 3.2.1948 puheenjohtajakseen Toivo Kuusisen, varapuheenjohtajakseen Paavo Heikkilän, taloudenhoitajaksi Eelis Rairon ja sihteerikseen Ilmari Hirvosen.
Seurakunnan papisto sai johtokunnan 23.4.1948 antamalla päätöksellä pitää koululla hartaustilaisuuksia, josta itse asiassa valtuusto oli jo tehnyt päätöksen 11.3.1948.
Sataman koulu muuttui 2.8.1948 7-luokkaiseksi ja päätettiin anoa toisen alakansakoulun opettajan pysyvää virkaa.
Johtokunta valitsi 16.8.1948 johtajaopettajaksi kolmeksi vuodeksi opettaja Ilmari Hirvosen ja toiseksi alakansakoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1948-1948 Ilma Alhon sekä siivooja-keittäjän toimeen Selma Merilahden.
16.1.1949 Martoilta evättiin toistaiseksi oikeus pitää koululla kokouksiaan.
Kun opettaja Ilmari Hirvonen täyttää 17.8.1949 67 vuotta, niin johtolunta päätti pyytää oikeutta hänen jatkaa opetustyötään.
Todettiin10.6.1949 koululle tulevan 49 oppilasta ja päätettiin, että alakansakoulussa edelleen on kaksi opettajaa.
Johtokunta valitsi yläkoulun opettajaksi 3 hakijasta Maila Järveläisen lukukaudeksi 1949-1950. Alakoulun opettajaksi valittiin edelleen Ilma Alho, kun päteviä hakijoita ei ilmaantunut.
Koska Järveläinen ei ottanutkaan virkaa vastaan valittiin opettajaksi Senja Ojantakanen lukukaudeksi 1949-1950.
Johtokunnan puheenjohtajana 27.1.1950 päätöksellä jatkoi Toivo Kuusinen, varapuheenjohtajaksi Paavo Heikkilä, taloudenhoitajaksi Hanna Alho ja sihteeriksi Ilmari Hirvonen.
Valittiin uuden virkahaun jälkeen 31.5.1950 opettajaksi Senja Ojantakanen.
Johtokunta valitsi alakansakoulun opettajaksi kahdesta epäpätevästä edelleen Ilma Alhon. Hänet valittiin koska tiedettiin hänet hyvänä kurinpitäjä ja hyvänä opettajana. Toinen hakija oli talollisen vaimo Laura Koskenkorva.
Koska Hirvonen ei 28.8.1950 voinut enää hoitaa virkaansa, tehtiin muutoksia: Senja Ojantakanen alkoi opettaa V,VI ja VII luokkia. Hilkka Peuraniemi III ja IV luokkia. Ilma Alho opettaa II luokkaa ja otettiin Laura Koskenkorva opettamaan I luokkaa ja poikien käsitöiden opettajan hankkiminen annettiin Paavo Heikkilän hoitoon. Aromaa tuli sitten poikia opettamaan. Johtokunnan sihteeriksi valittiin opettaja Peuraniemi.
26.9.1950 opettaja Hirvosen sijaiseksi valittiin ylioppilas Antti Hirvikangas ja varalle Rauni Frans Veijo Uusitalo 1.10.1950 alkaen. Epäpäteviä hakijoita oli kaikkiaan kahdeksan.
Johtokunta luki opettaja Ilmari Hirvosen eroanomuksen ja siihen johtaneen lääkärintodistuksen. Hirvonen oli syntynyt 1882. Hän oli pitkään toiminut koulun ansioituneena opettajana. Hirvoselle tehtiin Merikarvian sairaalassa vaikea leikkaus, joka siis johti eläkkeelle siirtymiseen, kuten kunnanlääkäri T. Carlson suositteli tekemään. Johtajaopettajaksi Hirvosen tilalle valittiin opettaja Senja Ojantakanen. Hirvonen tuli Sataman kansakouluun opettajaksi 1.8.1924 ja sai virkaansa valtakirjan 21.10.1926 ja palveli koulua kiitettävällä osaamisella ja tarmolla 31.12.1950 saakka.
Johtokunta joutui jo 9.11.1950 käsittelemään opettajan leski Iida Hirvosen miehensä jälkeistä eläkeasiaa.
Johtokunta pyysi 19.12.1950 koulutarkastajalta, että Hirvikangas saisi jatkaa opetustyötä kevätlukukauden 1951.
Johtokunta valitsi 22.1.1951 puheenjohtajakseen Toivo Kuusisen, varapuheenjohtajakseen Paavo Heikkilän, taloudenhoitajaksi Eelis Rairon ja sihteerikseen opettaja Senja Ojantakasen.
Johtokunta vastasi piiritarkastajalle, ettei koulussa ole vieraspaikkakuntalaisia oppilaita.
Johtokunta totesi opettajan hakuilmoituksessa houkutellen, että koululta on matkaa 4-opettajaisesta Sataman koulusta yhteiskouluun kaksi kilometriä. Virkaa haki Kaarlo Valkonen, mutta hän tuli valituksi muualle ja virka laitettiin uudelleen auki. Opettaja Yrjö Korhonen valittiin 16.6.1951 koeajaksi 1.8.1951. Opettaja Korhonen pyysi virkavapautta voidakseen suorittaa sotapalveluksensa ja viransijaiseksi valittiin 4.8.1951-31.7.1952 ylioppilas Erkki Viertola yksimielisesti, kun hänet tunnettiin ja oli sopiva muutoinkin opettajan tehtävään. Johtokunta totesi, että vuonna 1944 syntyneitä on tulossa kouluun 15 I luokalle ja II luokalla on oppilaita 18 eli alakoulussa on 33 oppilasta.
Johtokunta valitsi johtajaopettajaksi Hilkka Peuraniemen opettaja Senja Ojantakasen sijalle Senjan sairauden vuoksi.
Johtokunta antoi 21.9.1951 opettaja Ojantakaselle virkaansa valtakirjan. Johtokunta katsoi, ettei enää katsottu tarpeelliseksi toisen alakansakoulun opettajan virkaa.
Johtokunta keskusteli 10.12.1951 toisen alakansakoulun opettajan viran perustamista Sataman kansakoululle ja jätti sen kunnanvaltuuston ratkaistavaksi.
Johtokunta 18.1.1952 Paavo Heikkilän ehdotuksesta hyväksyi kansakoulupiirin tarkastajan toimenpiteet. kun se oli määrännyt Sataman kansakoulun toiseksi alakansakoulun opettajaksi lukukaudelle 1951-1952 ylioppilas Laura Koskenkorvan, vaikka jäsen Reino Salo ehdotti pysyttäväksi johtokunnan 21.9. tekemässä päätöksessä, ettei virkaa perusteta. Lippuäänestyksessä Heikkilän ehdotus sai 4 ääntä ja Salon ehdotus 2 yhden jättäessä tyhjän äänestyslipun. Päätöstä vastaan Hanna Alho ja Reino Salo esittivät kirjallisen eriävän mielipiteensä.
Johtokunta päätti hankkia koulun urheiluvälineisiin mittanauhan, keihään, 3,6 kg kuulan, jalkapallon sisäkumilla varustettuna paikallisesta urheiluliikkeestä, ilmeisesti Veikko Karin urheiluliikkeestä.
Johtokunta totesi talousarviossaan, että koulun menot ovat 1.996.435 markkaa, joissa oli mm johtokunnan ja taloudenhoitajan palkkiot 2.000 markkaa ja opettajien palkkamenot 1.087.435 markkaa. Johtokunta päätti tarkastaja Onni J. Vainion läsnä ollessa alkaa 2 viikkotunnilla opettaa nuorisotyötä opettaja Korhosen pitämänä.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Toivo Kuusisen ja varapuheenjohtajakseen Paavo Heikkilän. Taloudenhoitajan on Eelis Rairo ja sihteerinä opettaja Korhonen. ”Satakunnan Työn” 31.1.1953 kirjoituksen johdosta koskien Sataman koulun järjestyksenpidosta, kuultiin opettaja Korhosta. johtokunta päätti hyväksyä Korhosen toimenpiteet ja kiitollisena toteaa koulussa vallitsevan hyvän järjestyksen.
28.5.1953 myönnettiin Korhoselle ero virastaan, koska hänet oli valittu Noormarkun koululaitoksen virkaan. Hakuilmoitus laitettiin ja siinä jälleen todettiin, että Sataman koulu on 3-opettajainen kansakoulu ja että kunnassa on 5-luokkainen oppikoulu. Virkaa haki 31.7.1953 epäpätevä Lasse Ruoho. Johtajaopettajaksi valittiin Hilkka Peuraniemi. Johtokunta päätti pitää koulun 3-opettajaisena, koska koulussa oli 34 oppilasta.
Johtokunta tarkisti 13.8.1953 koulun oppilasluettelon ja totesi uusia oppilaita nyt tulevan 36 ja II luokalla on 20 oppilasta. Päätettiin perustaa II alakansakoulun opettajan virka lukukaudelle 1953-1954.

Opettaja Jussi Pitkäranta ja hänen vaimonsa opettaja Irma Pitkäranta olivat Sataman kansakoulun opettajina. He tulivat kouluun opettajiksi vuonna 1954. Jussi sai heti tehtäväkseen myös toimia kansakoululautakunnan sihteerinä.
Tuohon aikaan Ylikylän kansakoulu ja Ahlströmin koulu pyrittiin yhdistämään yhdeksi kouluksi ja siihen myös liittämään pitäjän yhteinen kansalaiskoulu. Asia ei kuitenkaan Pitkärannan kertoman mukaan edistynyt, koska puuttui pitäjän koulupiirikartta. Kansakouluntarkastaja Vainio kehotti kuntaa sellaisen laatimaan ensi tilassa. Niinpä Jussi Pitkäranta kertoo tehneensä sellaisen ostamalla 1:20 000 karttalehtiä ja sitten niistä liimaamalla syntyi pitäjän kartta ja sen pohjalta koulupiirikartta valmistui. Kunnan edustajien kanssa Jussi Pitkäranta lähti Tampereelle tutustumaan kaupungin itäisen piirin kansalaiskouluihin.
Jussi Pitkäranta oli innokas musiikkimies. Niinpä kun kaikki oppilaat eivät kiinnostuneet urheilusta, hän näki tärkeäksi kehittää koulujen välisiä henkisiä kilpailuja mm. koulujen välisten hiihtokilpailujen lisäksi. Henkisten kilpailujen tuomarit saatiin Merikarvian Yhteiskoulun opettajien joukosta.
Jussi Pitkäranta oli heti koulun opettajaksi tullessaan huomannut koulun oppilaiden musikaaliset lahjat. Hän perusti kouluun kuoron, koulusoitinyhtyeen ja vielä varttuneemmille oppilaille kitarakerhon. Jussi Pitkäranta kirjoitti neljä lasten musikaalia, joita esitettiin ja maksullisilla esityksillä kartutettiin varoja mm. soittimien hankintaa varten. Nimeltään nämä musiikkinäytelmät olivat: ”Hiawatha”, ”Paimenpoika ja prinsessa”, ”Karibian meren ihmeitä” ja ”Pepito ja puhuva aasi”.
Sataman koulun oppilaat Jussi Pitkärannan opetuksella saavuttivat menestystä henkisissä kilpailuissa:
Satakunnan Kansa kirjoitti 10.4.1964: ” Yli sata osanottajaa Merikarvian koululaisten henkisissä kisoissa”. Menestyjistä mainittakoon mm. yksinlaulussa I-IV luokat: voittaja Hannu Häyrinen, Ylikylä-Ahlströmin koulusta, toisena Asko Vuori Sataman koulusta. V-VI luokat: voittajat tasapistein Tuula Vuorisalo Sataman koulusta ja Pekka Kyläkoski Ylikylä-Ahlströmin koulusta. Pianonsoitossa voittaja löytyi Sataman koulun Jukka Leutosesta ja soolosoittimen voitti Sataman koulun oppilas Marjo Raunela. Lausunnan paras I-IV luokilta oli Erja Maunula Ylikylä-Ahlströmin koulusta ja toisena Asko Vuori Sataman koulusta. Tuula Vuorisalo oli V-VI luokkien paras lausuja. Piirustus sarjan I-IV luokkien paras oli Riitta Viitala Ylikylän Pohjoisesta koulusta ja V-VI luokkien parhaat olivat Paula Kallioinen ja Sirpa Hakasalo Ylikylä-Ahlströmin koulusta.
Sataman koulu sijoittui hyvin vielä koulusoitinyhtyeellä, nokkahuiluyhtyeellä, kitarayhtyeellä. Vielä Sataman koulu esiintyi kahdella näytelmällä: Äiti ja tytär” ja Prinsessa Enminäviitsi”, jotka opettaja Jussi Pitkäranta oli kirjoittanut.
19.4.1964 Sataman koulu lähti voitettuaan Merikarvian koulujen välisen karsinnan Poriin piirin karsintoihin, jotka pidettiin Cygneuksen koululla. Kilpailuissa Tuula Vuorisalo sai II palkinnon V-VI luokkien yksinlaulukilpailussa. Jukka Leutonen IV luokkalaisena sai II palkinnon V-VI luokkien pianonsoitossa. Jukka Leutosesta tuli sittemmin kanttori, kuoronjohtaja ja pianonsoitonopettaja.
Marjo Raunela sai II palkinnon tenorinokkahuilun soitossa V-VI luokkien sarjassa.
Sataman koulun koulusoitinyhtye sai II palkinnon soitinyhtyeiden sarjassa. Nokkahuiluyhtyeiden kilpailuissa Sataman koulu sai myös II palkinnon. Vielä Sataman koulu sai näytelmien sarjassa 3. sijan. Piirustuskilpailussa Sirpa Hakasalo Ylikylä-Ahlströmin koulusta sai II sijan
Aimo Tammivuori kirjoitti Satakunnan Kansassa 20.4.1964: ” Aivan erityisen kiitosmaininnan ansaitsee Merikarvian Sataman kansakoulu, joka yksin toi kilpailuun autokuormallisen osanottajia. Opettaja Jussi Pitkäranta ansaitsee korkean arvosanan työstään nuorten taiteellisten harrastusten hyväksi”. Kiitokseksi kilpailumenestyksestä Aimo Tammivuori lähetti kaikille osanottajille hopeiset mitalit ja kiitoskirjeen Sataman kansakoulun Johtajalle tunnustukseksi siitä, että koulu osallistui niin laajassa mitassa Oulun Suurjuhlien karsintakilpailuun. Samalla hän esitti parhaan kiitoksen kaikille osanottajille.
Sataman kansakoululla oli kevätkonsertti 29.4.1960 klo 19.00, jossa koulun kuoro ja nokkahuiluorkesteri esiintyivät opettaja Jussi Pitkärannan johdolla. Solisteina juhlassa esiintyivät Vesa ja Marianne Heikkilä laulu ja Jukka Vuori trumpetti.
Keskuskansakoulussa pidettiin äitienpäiväjuhla 8.5.1960, jossa ohjelmaa esittivät Sataman kansakoulun oppilaat. Marianne Heikkilä lauloi, Armi Stolpe lausui runon ja II luokan oppilaat esittivät ”Kevätleikin”. Nokkahuiluorkesteri esitti Sibeliuksen ”Ateenalaisten laulun”. Lopuksi Vesa Heikkilä lauloi Hannikaisen ”Äidin silmät”.
Porin Opettajayhdistyksen henkisissä kilpailuissa mm. Marianne Heikkilä yksinlaulussa ja Jukka Vuori trumpetinsoitossa saivat ykkössijat. Porissa Kansakoulun Suurjuhlilla 25.-26.5.1960 Sataman koulu sai koulusoitinyhtyeiden kilpailusta johtajanaan Jussi Pitkäranta ensimmäisen sijan. Voittoesitys kuultiin illalla radiosta ”Päivän peili” - ohjelmassa. Kilpailuun osallistui 11 koulusoitinyhtyettä eri puolilta Suomea.
25.11.1960 esittivät Sataman koululla koulun oppilaat opettaja Jussi Pitkärannan kirjoittaman musiikkinäytelmän ”Hiawatha”.
12.5.1961 Sataman laulava ja soittava koulu esiintyi Sataman koululla, jolloin yleisöllä oli jälleen tilaisuus kuulla vuosi sitten sarjansa valtakunnallisissa kilpailuissa voittaneen koulun talvisen aherruksen tuloksia. Ohjelmassa oli kuorolaulua, nokkahuiluorkesterin esityksiä sekä koulun oppilaita varten kirjoitettu musiikkisatunäytelmä ”Paimenpoika ja prinsessa”.
Pääosissa olivat 10-vuotiaat Tuula Vuorisalo ja Vesa Heikkilä, jotka saivat innostuneelta yleisöltä runsaasti suosiota. Lopuksi kuunneltiin magnetofonille nauhoitettuja kerholaisten esityksiä.
Mikko Laaksonen lausui runon, Elisa Leutonen esitti huilunsoittoa ja Matti Lehtonen esitti haitarilla muutamia kappaleita.
29.4.1963 pidettiin Sataman koululla kerhoilta, jonne oli saapunut runsaasti nuorisotyöstä kiinnostunutta yleisöä. Eija Peltomäki ja Sirkka Tuuli esittivät vuorokeskustelun ”Tynnyri-Tiina”. Koulun tanhukerho opettaja Valli-Jaakolan johdolla esitti tanhuja. Lopuksi oppilaat esittivät opettaja Jussi Pitkärannan kirjoittaman meriaiheisen näytelmän ”Karibian meren ihmeitä”.
Äitienpäivää vietettiin keskuskansakoulussa toukokuussa 1963 ja juhlan ohjelmasta vastasivat Sataman koulun oppilaat. Erikoista tässä juhlassa oli, että tilaisuudessa oli nimismies Lakarin määräämät järjestysmiehet, jotka valvoivat, etteivät äidit pillastuisi ja että ohjelma muutoinkin sujuisi pykälien ja paragrafien mukaan. Intomielinen nimismies oli määrännyt paikalle järjestysmiehet, jota paikallislehti syystä ihmetteli ja merikarvialaiset yleisestikin jälkeenpäin sitä ihmettelivät. Kahvitarjoilukin äideille oli jäädä tekemättä kun juhlan järjestäjät eivät olleet hakeneet asianmukaista lupaa kahvitusvarojen hankkimiseksi. Tilanteen pelastivat ”ukot”, jotka tarjosivat auliisti äideille heidän kaipaamansa ja ansaitsemansa kahvit.
21.11.1963 pidettiin Sataman koululla raittiusjuhla, jonne oli saapunut runsaasti nuorta yleisöä. Jukka Leutonen esiintyi kitaralla, Tuula Vuorisalo lauloi Rautavaaran laulun ”Sininen uni”. Lopuksi nähtiin Ahokaisen näytelmä ”Ihmeellinen mylly”.
Jussi Pitkärannan aikana Sataman kansakoululla pidettiin tavanmukaisten joulu- ja kevätjuhlien lisäksi myös kerhojuhlia, joihin harjoiteltiin monipuolinen ohjelma. Sataman koulun oppilaat esittivät musiikkia Merikarvian lisäksi myös maakunnan alueella. 1.12.1957 Sataman koulun kuoro osallistui kirkkoiltaan, 1.4.1962 koulun soitinyhtye esiintyi Porin Opettajayhdistyspiirin vuosikokouksessa, ja jälleen marraskuussa 1962 koulun kuoro esiintyi kirkkoillassa. 12.5.1963 Sataman koulun opettajat olivat järjestäneet äitienpäiväjuhlaan keskuskoululle monipuolista ohjelmaa.
23.5.1963 Sataman koulusoitinyhtye esiintyi nuorisolautakuntien juhlassa Kankaanpäässä.
Siellä Sataman koulun lapsiorkesteri soitti opettaja Jussi Pitkärannan johdolla ”Junan lähtö”, ”Metsälintu”, ”Paimenpoika” ja ”Karuselli”. Laulujen soolo-osat lauloi Tuula Vuorisalo.
1.9.1963 Sataman nokkahuiluorkesteri esiintyi Satakunnan Marttaliiton juhlassa keskuskansakoulussa. 8.10.1964. Juhlassa esitettiin mm. ”Krykkypaali” eli kohtaus Martti Santavuoren näytelmästä Kylän kuunari, jossa esiintyivät Senja Kouhi, Marjatta Sipilä ja Lea Nummelin. Laulut siihen oli säveltänyt Reino Rannikko.
24.5.1965 Sataman koulu esiintyi Nuorisolautakuntien toimintaviikon päätösjuhlassa Merikarvialla. Satamakapteeni Martti Pietilä esitteli vieraille Merikarvian satamaa ja ohjelmallisessa juhlassa kuultiin kantaesityksenä torvisoittokunnan esittämänä dir.mus. Aarne Uusitalon johdolla musiikkiesitys ” Laulu Merikarvian vaakunalle”, jonka on säveltänyt Pauli Riihivaara ja sanoittanut Martti Santavuori.
Sataman koulusoitinyhtye solistina Asko Vuori ja säestäjänään Jukka Leutonen esiintyivät Porissa Osuuskassaviikon valtakunnallisessa avajaisjuhlassa Porin Yhteislyseon juhlasalissa. 9.1.1966. Juuri tämä esiintyminen oli Jussi Pitkärannasta mieleenpainuvin esiintyminen. Yhtyeessä oli 5 tenorinokkahuilun soittajaa, 6 sopraanonokkahuilun soittajaa, 2 metallofoonin soittajaa, 3 triangelin soittajaa. Esitys sai raikuvat aplodit, muistelee orkesterin johtaja Jussi Pitkäranta lämmöllä tuota tapahtumaa.
Sataman koulun oppilasorkesteri esiintyi Merikarvian Osuuskassan 40-vuotisjuhlassa Mieslaulajaintalossa 9.1.1961. Osuuskassanjohtaja Pentti Sipilä ja maanviljelijä Lauri Laurila laskivat jumalanpalveluksen jälkeen seppeleen sankarihaudalle ja edesmenneiden osuuskassanjohtajien Jussi Viertolan ja Heimo Vuorelan haudoille. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Viljo Yli-Kerttula toivotti juhlaan vieraat tervetulleiksi, jonka jälkeen Sataman koulun oppilasorkesteri soitti opettaja Jussi Pitkärannan johdolla. Merikarvian mieslaulajat esiintyivät kanttori Reino Rannikon johdolla laulaen Klemetin Milloin Pohjolan nähdä saan ja Paciuksen Suomen laulun. Pellervo seuran hopeinen Gebhard-mitali luovutettiin Lauri Laurilalle ja pronssinen osuustoiminnan ansiomitali osuuskassavirkailija Anneli Santavuorelle. Osuuskassajärjestön ansiomitalin saivat Kosti Kouhi, Erkki Itäkylä ja Julius Viertola. Elisa Leutonen esitti yksinlaulua ja tilaisuus päättyi Satakunnan lauluun.
Sataman koululla vietettiin kevätjuhlaa toukokuussa 1966, johon oppilaat olivat laatineen monipuolista ohjelmaa. Vuorokeskustelun ”Kukko ja kana” esittivät Sirpa Tuuli ja Mikko Ranta I luokalta. IV luokan ruotsinopiskelijat esittivät ruotsinkielellä Sirkka Tuulen kirjoittaman vuorokeskustelun ”I skolan”. Asko Vuori lauloi Melartinin ”Leivon”. III- VI luokan oppilaat esittivät opettaja Jussi Pitkärannan kirjoittaman näytelmän ”Pepito ja puhuva aasi”, johon näytelmän leikit oli suunnitellut opettaja Maija Valli-Jaakola ja sen musiikista vastasi Jukka Leutonen ja kitarakerho.

Näillä esiintymisillä Sataman koulu sai varoja sisäänpääsymaksuilla ja esiintymispalkkioilla. Jussi Pitkäranta päättikin Sataman koulun lakkautumisen jälkeen lahjoittaa mm. näillä varoilla hankitun television Merikarvian Yhteiskoululle, jossa hänen entisiä oppilaitaan ja television rahanhankkijoita opiskeli. Kitarat lahjoitettiin viimeisen kitarakerhon oppilaille.
Jussi ja Irma Pitkäranta muuttivat Sataman koulun lakkauttamisen jälkeen Ouluun, josta Jussi sai Koskelan ala-asteen opettajan viran ja Irma Paulaharjun opettajan viran. Koskelan koulussa Jussi saattoi jatkaa musiikinopettajan taitojaan ja hän opetti koulun muitakin luokkia musiikissa. Sielläkin Jussi perusti nokkahuiluyhtyeen, kuoron ja VI luokkalaisille kitarakerhon. Eräässä Oulun kotiseutujuhlassa koulun musiikkikerho esiintyi yhdessä merikarvialaissyntyisen Simo Säilänteen johtaman kuoron kanssa. Oulun aikoina Jussi Pitkäranta usein muisteli Sataman koulun musikaalisia oppilaitaan.
Jussi Pitkäranta jäi eläkkeelle Oulussa 30.5.1989 ja muutti sitten takaisin Merikarvialle Merikarvianjoen varrelle vaimonsa Irman kanssa.

Johtokunta totesi 12.4.1954 miesopettajan virkaa hakeneen Jussi Oskari Pitkärannan ja hänet johtokunta valitsi 5.8.1954 koulun johtajaopettajaksi. Tuolloin kouluun oli I luokalle tulossa 17 oppilasta. ja II toisella luokalla oppilaita oli 37 eli alakansakoulussa siis oli yhteensä 54 oppilasta. II opettajan virka perustettiin väliaikaisena lukukaudeksi 1954-1955 ja siihen otettiin opettaja Irma Helena Pitkäranta.
Keittäjä-siivoojaksi valittiin 7 hakijasta Saima Salonen.
Johtokunta päätti 19.5.1954 pitää koulun 30-vuotisjuhlan. Johtokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Toivo Kuusinen, ja jäseninä Eelis Rairo, Paavo Heikkilä, Paavo Huhtinen, Viljo Vuorisalo ja Hanna Alho sekä sihteeri opettaja Jussi Pitkäranta. Johtokunta totesi, että koulu on peruskorjauksen tarpeessa, erityisesti olisi saatava keskuslämmitys vesijohtoineen ja sisävessat ja varattiin 5 miljoonan arviomääräraha. Hankittiin luokkiin kovaääniset ja keskusradio.
Koulun 30-vuotisjuhla pidettiin 28.11.1954 alkaen kello 15. Tervehdyspuheen esitti pj, Toivo Kuusinen ja kronikan esittivät Hanna Alho ja Jussi Pitkäranta. Muuna ohjelmana oli lasten ohjelmaa mm. soittoa ja laulua.
Johtokunta korosti, että ”aina kun koulun oppilasmäärä yläkoulussa opettajaa kohden ylittää 40 ja alakoulussa, I-II luokat 34, niin kunnan tulee ottaa lisäopettaja. Vielä todetaan, että Sataman kansakoulun oppilasmäärä on ylittänyt alakoulun osalta lain salliman määrän vuodesta 1946 ja koulussa on sen tähden ollut 4. väliaikainen opettajan virka. Syksyllä 1955 oppilasmäärät sekä yläkoulussa että alakoulussa ylittävät lain sallimat määrät. Todetaan vielä, että väliaikaisen opettajan virka on laiton ja epätarkoituksenmukainen tapa hoitaa asiaa, koska opettajan vaihtuvuus on haitaksi koulutyölle. Merkittiin tiedoksi koulun oppilasmäärät. I luokka 20 oppilasta, II-luokka 36 oppilasta, III luokka 24 oppilasta, IV luokka 14 oppilasta, V luokka 15 oppilasta, VI luokka 10 oppilasta, VII luokka 10 oppilasta ja VIII luokka 9 oppilasta. Todettiin, että koulupiirissä on vuonna 1954 syntyneitä 20, vuonna 1953 syntyneitä 17, vuonna 1952 syntyneitä 22, vuonna 1951 syntyneitä 25, vuonna 1950 syntyneitä 22, vuonna 1949 syntyneitä 16 ja vuonna 1948 syntyneitä 27. Sataman kansakouluun 4. opettajan virka on siis perustettava. Vielä johtokunta päätti kiinnittää kunnanhallituksen jäseniä huomioimaan koulun paloturvallisuuden parantamista.
Johtokunta totesi, että kunnanvaltuusto on perustanut 12.2.1955 Sataman kouluun 4. opettajan viran ja virka laitettiin heti auki. Keskusteltiin koulun peruskorjauksesta ja sen toteuttamisesta.
Johtokunta antoi opettaja Jussi Pitkärannalle valtakirjan opettajan virkaan. Koulun keittäjäksi valittiin Suoma Kuusinen ja siivoojaksi Meeri Virtanen. Anja Peltomäki valittiin Peuraniemen sijaiseksi 19.9.-2.10.1955. Paloturvallisuutta parannettiin 6.10.1955 tehdyllä päätöksellä 30.000 markalla, jolla hankittiin palotikkaat luokkien ikkunoiden alle. Edelleen katsottiin, että koululle tulisi saada keskuslämmitys mitä pikimmin. Koululle hankittiin 2 höyläpenkkiä 23.820 mk, veistovälineitä 20.000 mk, 10 pulpettia 58.000 mk, 10 pulpettia 58.000 mk, pihakiertokeinu 12.000 mk ja urheiluvälineitä 5.000 mk.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Toivo Kuusisen, varapuheenjohtajakseen Paavo Huhtisen ja taloudenhoitajaksi Eelis Rairon.
Johtokunta totesi opettaja Hilkka Taalikan hakevan eroa virastaan 31.7.1956. Taalikka oli tullut koulun virkaan 1.8.1942. Virka laitettiin auki.
Johtokunta hankki 16.10.1956 koululle harmonin 60.000 mk. Todettiin, että koulun peruskorjaus maksasi 6.230.000 mk.
Johtokunta valitsi 21.1.1957 puheenjohtajakseen Toivo Kuusisen, varapuheenjohtajakseen Eino Kuuselan ja taloudenhoitajakseen Eelis Rairon. Muina jäseninä olivat Hanna Alho, Viljo Vuorisalo, Voitto Peltomäki ja sihteerinä opettaja Jussi Pitkäranta.
Johtokunta valitsi 4. opettajan virkaan kuudesta hakijasta opettaja Laura Koskenkorvan. Päätettiin siirtää Ylikylä-Ahlströmin kansakouluun liioista oppilaista kolme. He olivat Hannu Kirkanen, Pekka Malmi ja Tarja Kirkanen. Vastaavasti Sataman kouluun tuli kolme oppilasta 6-7 luokille Ylikylä-Ahlströmin koulusta.
Ylioppilas Tuulikki Pitkäranta tuli Laura Koskenkorvan viransijaiseksi ajalle 1.9.-31.10.1957. Irma Ptkäranta sai valtakirjan opettajan virkaan.
Keskikoulun käynyt Heikki Henriksson valittiin Jussi Pitkärannan viransijaiseksi 16.9.-11.10-1957.
Johtokunta käsitteli koulun uutta rakennusohjelmaa tarkastaja Onni J. Vainion ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Huhtisen läsnä ollessa. Todettiin koulun toimivan 4. opettajaisena kouluna ja siellä olevan 122 oppilasta. Koulussa on vain neljä luokkahuonetta ja kolme opettajain asuntoa. Koulutilat ovat erittäin huonot. Johtokunta esitti, että koululle tehtäisiin lisärakennus kivestä koulun eteläpuolelle. Sinne sijoitettaisiin kaksi opettajan ja vahtimestarin asuntoa. Kahdesta opettajan asunnosta tehtäisiin käsityöluokka, kirjasto ja kerhohuone. Todettiin vielä, että oppilaiden siirtäminen Ylikylä-Ahlströmin kouluun on mahdotonta, kun siellä jo toimii 200 jatkokoululaista ja 250 kansakoululaista.
Keskikoulun käynyt Marja-Liisa Rairo valittiin opettaja Ojantakasen sijaiseksi 20.11.-20.12.1957.
Johtokunta totesi 16.4.1958 koulun sisätilojen lämpötilan olevan pakkasella + 11 astetta, kun sen pitäisi olla +18 astetta. Johtokunta totesi koululla olevan 2,5 ha viljelysmaata, josta opettaja Jussi Pitkäranta halusi 3 aaria puutarhamaakseen.
Johtokunta antoi opettaja Laura Koskenkorvalle valtakirjan opettajan virkaan.
Johtokunta totesi, että kunnanvaltuusto oli päättänyt siirtää Sataman kansakoulun 4. opettajan viran Ylikylä-Ahlströmin kansakoulun viraksi ja että Sataman koulusta sinne myös siirrettäisiin useita oppilaita: I luokalle Rauno Källi, Paula ja Marja Tammiranta sekä Tauno Rikalainen. II luokalle Kari Heino, Pekka Koskenkorva, Ismo Källi, Hannu Saarinen, Marja-Leena Tuomisto ja Matti Malmi. III luokalle Virpi Källi, Paula Tuomisto, Aimo Tuomisto, Ossi Vuori, Olli-Pekka Varjovuo ja Eeva Rikalainen. IV luokalle Hannu Kirkanen ja Pekka Malmi. V luokalle Tarja Kirkanen, VI luokalle Marja-Liisa Malmi ja Marja Ojala.
Johtokunta toivoi, että valtuuston jäsenet tutustuisivat kouluun, koska Lammelan koulun jälkeen pitäisi korjata Sataman kansakoulu.
Neiti Marja Helena Vainio valittiin Ojantakasen viransijaiseksi 4.9.-4.11.1960 ja Kaija Kyllikki Heikkilä puolestaan 6.11.-21.12.1960. Opettaja Senja Ojantakanen pyysi virastaan eron 31.12.1960 lukien. Johtokunta ehdotti Sataman koulun väliaikaiseksi opettajaksi 1.1.1961-31.7.1961 ylioppilas Maija-Liisa Pitkästä, mutta tarkastaja nimitti hänet ajalle 1.1.-31.5 1961.

Merikarvian kansakoululautakunta määritteli koulupiirien rajat toimikunnan toimesta 1961, johon
kuuluivat Leila Säynäjärvi, Toivo Kotikumpu, Hanna Alho, M. Levander, R. Salo, M. Väre ja A. Peltonen. Sen mukaan Sataman koulupiiri etelässä ulottui Peipun koulupiirin rajaan Peltoluodon paikkeille. Lännessä se kulkee merta pitkin Lemmenrannan kohdalle sen jäädessä Sataman koulupiiriin ja tulee Kärrin kujaa pitkin valtamaantielle, Naavalan jäädessä Sataman koulupiiriin. Siitä se kulkee maantietä pitkin kääntyen Elon luona uutta kylätietä pitkin jokeen ja jokea pitkin seuraten Ahlströmin koulupiirin rajaa Alakylän koulupiirin rajaan. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Koulutila”- nimisellä tontilla RN:o 1:45, jonka pinta-ala on 0,465 ha. Kouluikäisiä työryhmän mukaan alakoulussa oli 36 ja yläkoulussa 87. Koulumatkat olivat 0-3 km pituisia 99 lapsella, 0-5 km 24 lapsella ja yli 5 km koulumatkaa ei ollut kenelläkään. Pisin koulumatka siis oli 5 km.

Johtokunta totesi 2.3.1961 viiden hakijan virkaa hakeneen ja heistä valittiin opettajaksi Ulla-Maija Valli-Jaakolan. Johtokunta valitsi lastentarhanopettaja Pirkko Raili Tuulikki Kallion Irma Pitkärannan viransijaiseksi 8.1.-8.3.1962.
Johtokunta valitsi 22.1.1963 puheenjohtajakseen Eino Kuuselan, varapuheenjohtajakseen Viljo Vuorisalon ja taloudenhoitajaksi Hanna Alhon.
Johtokunta myönsi opettaja Valli-Jaakolalle valtakirjan virkaansa.
Reijo Kuusinen esitteli johtokunnalle 18.700 mk keskuslämmityskustannusarvionsa.
Heikki Henriksson valittiin 8.1.1964 Jussi Pitkärannan sijaiseksi 7.1.1964-9.1.1964 ja ylioppilas Hannu Anttila sijaiseksi 10.-13.1.1964. Johtokunta totesi koululautakunnalle, että koulun oikea oppilasmäärä on 90 eikä 75. Koulussa on nyt 83 oppilasta ja syksyllä tulee I luokalle 19 oppilasta. ja kansalaiskouluun menee 12 oppilasta. Vielä todettiin koulun 40 vuotta vanhojen muurien olevan huonoja.
Johtokunta totesi 1.4.1964, että vuosina 1958-1963 on syntynyt koulupiirissä 55 lasta, mikä on alin määrä 3 opettajaisen koulun opettajain valtionpalkkojen valtionavustusten saantiin. Sataman koulusta ei voida siirtää oppilaita lainkaan Ylikylä-Ahlströmin kouluun, koska se merkitsisi opettaja Marja Valli-Jaakolan viran lopettamista. Varattiin koulun 40-vuotisjuhlien järjestämiseen 200 mk kahvitukseen.
Johtokunta luki 29.4.1964 kansakoululautakunnan kirjelmän, joka koski Sataman koulupiirin lopettamista ja sen yhdistämistä Ylikylän ja Alakylän piiriin. Johtokunta päätti vastustaa yksimielisesti koulun lakkauttamista. Sataman kansakoulun oppilasmäärä oli nyt 83. Lisäksi koulupiirin rajalta kävi noin kilometrin päästä 13 oppilasta Ylikylä-Ahlströmin koulua. Näin oppilaita on 96. Oppikoulua käy oppivelvollisuusikäisistä 41 oppilasta. Johtokunta totesi vuosina 1957,1958, 1959,1960, 1961,1962 ja 1963 syntyneet koulupiirin lapset. Niistä mainittakoon: Vuosi 1957: 17 oppilasta mm. Esa Peltomäki, Mikko Ranta, Juha Kallava, Jukka Koskenkorva ja Reijo Källi. 1958: 12 oppilasta mm. Reijo Saaristo, Pauli Viertonen, Jorma Raunela, Ari Välimaa. 1959: 13 oppilasta mm. Olli-Pekka Harju, Maija Kalaranta, Matti Nurmi ja Pekka Arviola. 1960: 9 oppilasta mm. Pentti Kallava ja Jari Stenroos. 1961 10 oppilasta mm. Timo Saine. 1962 9 oppilasta mm. Heidi Linden, Matti Kalaranta ja Timo Koskela. 1963: 7 oppilasta mm. Tuula Raunela, Hannu Peltomäki ja Jaana Santa. Vielä johtokunta totesi, että Jaakko Mäkinen on rakentamassa omakotitaloa aivan koulun lähistölle, jolloin piiriin tulee kaksi lasta, vuonna 1962 syntynyt Helena Mäkinen ja vuonna 1963 syntynyt Ulla-Maija Mäkinen.
Johtokunnan mielestä Sataman kansakoulun lakkauttaminen huomioiden lasten suuri määrä on aivan perusteetonta. Kansakoululautakuntaa on johdettu harhaan ja sillä yritetään vain saada viralta opettaja Valli-Jaakola, sillä Ylikylä-Ahlströmin kansakoulusta joutuu yksi opettajan virka lakkautuspalkalle. Sen koulun vaikeuksien vuoksi Sataman kansakoulua ei saa lakkauttaa toteaa yksimielisesti koulun johtokunta. Myös Sataman koulun johtokunta pahoittelee, että Alakylän koulussa on niin vähän lapsia, ettei uuden koulun rakentaminen ole mahdollista. Rajariitaa ei saa tehdä Sataman ja Alakylän koulupiirien välille. Sataman johtokunta vielä toteaa, että Ylikylä-Ahlströmin koulu tarvitsisi lisää tiloja kansalaiskoulua varten, koska jo nyt opettajien asunnoiksi tarkoitettuja Pohjatalon tiloja on jouduttu antamaan yhtä luokkahuonetta varten. Sataman koulu selvitti oppilaidensa koulumatkojen pituudet ja totesi, että 66 oppilaalla on alle 3 km koulumatka ja 17 oppilaan koulumatkat ovat kolme- viiden kilometrin pituisia. Näin lasten koulumatkat eivät ole pitkiä. Saaristosta koulumatkat ovat vaikeita, sillä merimatkaa saattaa olla yli kaksi kilometriä. Salmen, Välimaan, Venerannan, Leppäsen ja Mellanouran lasten vanhemmat saavat koulukyyditysavustusta. Koulun oppilaista yli 10 prosentilla on vesimatkaa. Johtokunnan mielestä koulun tulee sijaita lähellä merenrantaa, jotta lapset pääsevät lämpimään tilaan kylmän merimatkan jälkeen mitä pikemmin. Vietä todetaan, että Satama on erillinen oma asutusalueensa ja se on riittävän laaja ja elinvoimainen taajama. Koulupiirissä toimii Salmen saha, merivartioasema, luotsiasema ja kaksi savustamoa. Uusia asuinrakennuksia tulee alueelle. Niinpä Sataman varhaisnuoriso tarvitsee oman koulun kerhojensa kokouspaikaksi. Koulussa toimii kolme opettajan johtamaa kerhoa ja seurakunnan kerho. Kerhojen tuloksista mainittakoon, että koulu sai vuonna 1960 kansakoulun suurjuhlilla Porissa I palkinnon koulusoitinten B-sarjassa ja Porin opettajien yhdistyksen piirin henkisissä kilpailuissa 2 ensipalkintoa. Koulu sai 19.4.1964 henkisissä kilpailuissa peräti viisi toista sijaa. Koulusta todettiin 20.4.1964 lehdessä seuraavasti:” Aivan erikoisen kiitosmaininnan ansaitsee Merikarvian Sataman koulu”. Koulun oppilaat eivät istu kylän baareissa eikä maleksi tiellä vaan harrastavat hyviä asioita. Koulussa harrastettiin kitaran soittoa, jopa nyrkkeilyä ja pesäpalloa. Koulu sijaitsee 4 ha tontilla ja koulurakennuksia on pyritty pitämään kunnossa ja koulu on 40 vuotta vanha. Koulukysymystä tulee siis johtokunnan mielestä käsitellä lasten parasta ajatellen ja kaikki politikointi sen yhteydessä jättää sivuun.
Koulun 40.vuotisjuhla pidettiin 25.5.1964 kello 19 alkaen. Tervehdyspuheen esitti johtokunnan puheenjohtaja Eino Kuusela ja historiikin esitti Hanna Alho.
Sataman koululle lahjoitettiin kunnan vaakuna, jonka johtokunta vastaanotti 5.8.1964. Koulun oppiaineisiin tuli ruotsinkielen opiskelu vapaaehtoisena 4. luokalle, samoin kitaransoitto koulunsa jo päättäneille nuorille.
Johtokunta valitsi 20.1.1965 puheenjohtajakseen Eino Kuuselan ja varapuheenjohtajakseen Voitto Peltomäen.
Johtokunta merkitsi tietoonsa saatetuksi, että koulun soittokerho oli ostanut koululle television ja pyysi, että kunnanhallitus maksaisi katseluluvan. Sataman koululla oli radiolupa ennestään
Alakylän ja Sataman kansakoulujen johtokuntien yhteinen kokous pidettiin 14.10.1965. Tilaisuudessa Alakylän koulua edustivat Valma Pontela, Kalle Salo, Valtteri Niemi, Lennart Viertomaa, Matti Venho ja opettaja Eino Kanerva. Sataman koulua edustivat Eno Kuusela, Hilla Stenroos, Frans Lindroos, Voitto Peltomäki ja opettaja Jussi Pitkäranta. Läsnä olivat myös kunnan edustajina kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Juhola ja Hanna Alho sekä kunnanvaltuuston jäsen Väinö Siirtonen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Kanerva ja sihteerinä Jussi Pitkäranta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Juhola ilmoitti kokousväelle, että kunnanhallitus oli päättänyt ehdottaa kunnanvaltuustolle Alakylän ja Sataman koulupiirien yhdistämistä Ylikylä-Ahlströmin koulupiiriin. Keskustelun jälkeen koulujen johtokunnan jäsenet päättivät vastustaa kunnanhallituksen esitystä. Perusteluina kokousväki totesi, että lasten koulumatkat pitenevät 4-5-kilometriin, jopa ylikin. Koulutie muuttuu vaarallisemmaksi, kun joudutaan käyttämään mutkaista ja vilkasliikenteistä tietä. Vesimatkan takaa kylmältä mereltä tulevien lasten tulee päästä heti rannan tuntumassa olevaan kouluun lämpöisiin tiloihin. Todettiin menojen olevan Sataman koulussa oppilasta kohden 583,06 mk ja Alakylän vastaavat menot ovat 700,39 mk, kun vastaavat menot Ylikylä-Ahlströmin koululla vuonna 1964 olivat jo 865,71 mk. Oppilaiden koulukyydityskulut kasvavat. Tulee tilanahtautta, sillä jo nyt Ylikylä-Ahlströmin koulusa on käytössä vuorolukujärjestelmä. Oppilaista toiset tulevat kouluun kello 8 ja toiset vasta kello 11. Todettiin, että Alakylässä on kahdella opettajalla yhteensä 36 oppilasta. Satama on kolmeopettajainen koulu ja siellä on 63 oppilasta. Yksi oppilas Alakylästä käy Ylikylä-Ahlströmin koulussa ja Sataman koulupiiristä käy 12 oppilasta toisessa koulupiirissä. Todettiin kouluikäisten lasten määrät: Alakylässä 1959 syntyneitä oli 8, vastaava määrä oli Satamassa 12, 1960 vastaavat luvut olivat 7/6, 1961 4/9, 1962 6/11, 1963 7/8 ja 1964 4/5. Lisäksi Alakylässä toimi pyhäkoulu ja seurakunnan tyttökerho. Sataman koululla toimii seurakunnan tyttökerho ja kolme koulukerhoa kansakoululaisille ja yksi kerho jo koulunsa käyneille nuorille. Merkittiin vielä tiedoksi, että koulu oli saanut esiintymispalkkioita ja niillä oli hankittu koululle soittimet, magnetofoni ja televisio. Sataman koulussa opetetaan vapaaehtoisena aineena ruotsinkieltä, jota opettaa pätevä opettaja. Alakylän alue on vankkaa maanviljelysaluetta. Satamassa asuu runsaasti kalastajaväestöä. Siellä on myös kaksi teollisuusyritystä: Liutalan keittiökalustetehdas ja Salmen- Jokimäen parakkiyritys aloittaa parhaillaan yritystoiminnan. Vielä lausuttiin, että Ylikylä-Ahlströmin oppilasmäärä oli 101, jossa luvussa on 14 muista piireistä olevia oppilaita. Koulun 6. opettajan viran säilymisestä oli kysymys. Kokous valitsi lähetystön käymään koulutarkastaja luona asiaa selvittämään. Siihen valittiin Kalle Salo ja Eino Kanerva sekä Eino Kuusela ja Jussi Pitkäranta.
Johtokunta luovutti palokuntakerhon käyttöön luokkahuoneen keskiviikkoiltaisin.
Johtokunta valitsi 18.1.1966 puheenjohtajakseen Eino Kuuselan ja varapuheenjohtajakseen Kalevi Raunelan. Johtokunta luki kunnanhallituksen kirjelmän virkojen lakkauttamisesta. Päätettiin ilmoittaa sille, että koulun oppilasmäärä on 63 ja että koulu saa sen perusteella opettajien palkkoihin valtionavut. Johtokunta totesi, että Sataman koulupiirin oppilaiden avulla ja kustannuksella nyt pyritään säilyttämään muutoin tarpeeton Ylikylä-Ahlströmin 4. opettajanvirka, jota virkaa hoitaa opettaja Maila Näsi.
Johtokunta totesi 18.1.1966 jääkiekkoilun harrastamisen mahdollisuuksien olevan Sataman koululla hyvät. Koulu voitti yhteiskoulun ja samoin Ylikylä-Ahlströmin koulun vuoden 1965 ystävyysotteluissa.
Johtokunta valitsi 15.7.1966 ylioppilas Lea Margareta Merilahden Valli-Jaakolan viransijaiseksi 1.9.1966-31.5.1967 ja 29.11.1966 valittiin viransijaiseksi Anna-Liisa Hanhilahti 5 viikon ajaksi 15.2.1967-22.3.1967. Keskikoulun käynyt Touko Järvenpää valittiin Jussi Pitkärannan viransijaiseksi 18.3.1967-22.3.1967.

Sataman koulussa oppilaat harrastivat monipuolisesti urheilua. Hiihdon ohella jääkiekko talvisin ja kesäurheilulajit olivat mieluisia ja niissäkin saatiin menestystä.
Sataman koulun jääkiekkojoukkue voitti yhteiskoulun I luokan joukkueen 2-0 vuonna 1962.
Koulussa toimi myös pisimmän ajan raittiuskerho, jonka ohjelmassa juuri musiikilla oli keskeinen sijansa.
Sataman koulu pantiin kiinni vuonna 1967. Sataman koulun mennessä kiinni siellä oli 67 oppilasta. Uudessa koulupiirijaossa keskuskoulu sai oppilaita Alakylän kansakoulusta, Sataman kansakoulusta ja osa oppilaista tuli vielä Trolssin koulusta.

Sataman kansakoulun sankaritaulussa oli seuraavat sodissa kaatuneet koulun oppilaat:
Juho Anton Kärri, s. 12.12.1915, kaatui 1.1.1940
Onni Armas Kalliosalmi, s. 21.3.1914, k. 8.2.1940
Veikko Viljami Välimaa, s. 13.4.1914, k. 8.2.1940
Lauri Einari Österman, s.6.9.1920, k. 15.7.1941
Aimo Ensio Källi, s. 21.1.1918, k. 11.1.1942
Vilho Aleksanteri Nurmela, s. 20.8.1917, k. 7.10.1942
Esko Vihtori Tuomi, s. 13.6.1924, k. 23.8.1943
Heimo Olavi Kalliosalmi, s. 30.8.1917, k. 16.11.1943
Pauli Lennart Peltomäki, s. 25.1.1922, k. 18.6.1944.
Keijo Hirvonen, s.2.9.1919, k.21.6.1944
Heikki Sulo Kalliosalmi, s.21.5.1919, k.29.6.1944
Tuomo Lennart Renlund, s.21.12.1922, k.13.7.1944

Sataman kansakoulun vakituiset opettajat vuosina 1954-1967:
Senja Ojantakanen
Hilkka Peuraniemi
Irma Pitkäranta
Jussi Pitkäranta, johtajaopettaja
Laura Koskenkorva
Maija Valli-Jaakkola
Koulun luokat olivat oppilasmääriltään suuria, joten opetustyö oli vaativaa ja työteliästä.
Sataman koululla kävi Jussi Pitkärannan johtajakaudella koulutarkastaja kaikkiaan neljä kertaa. Viimeisenä kävi musiikintarkastaja Arvo Räikkönen, joka oli Jussi Pitkärannan musiikinlehtorina Rauman seminaarissa. Samassa seminaarissa ovat monet merikarvialaiset opiskelleet opettajiksi mm. Raimo Kuusinen ja Vesa Heikkilä. Räikköselle koulun oppilaat esittivät ”Tiernapojat” Jukka Leutosen säestäessä harmonilla.

Kouluhallituksen pääjohtaja Alfred Salmela oli eräiden kunnanhallituksen jäsenten kanssa asunnossamme kahvilla, kertoo Jussi Pitkäranta. Salmela oli tullut Merikarvialle tutustumaan Trolssin koulun paikkaa koskevaan riitaan ja muutoinkin kunnan kouluoloihin. Jussi Pitkärannan kanssa Salmelä kävi tutustumassa Trolssiin oikein paikanpäällä. Jussi Pitkärannan ollessa koululautakunnan sihteerinä rakennettiin Trolssin koulu, Lammelan koulu ja Keskuskoulu Ylikylään. Tästä tehtävästä Jussi Pitkäranta erosi vuonna 1967 alkuvuodesta alkaen.
Pitkärannat asuivat Kunelissa omakotitalossaan, jonka he myivät vuonna 1961, kun näytti selvältä että Sataman koulu lakkautetaan.

Opettaja Ines Tommila, Tommitäti oli Sataman kansakoulun opettajapersoona

Opettaja Ines Tommila asui eläkepäivinään omistamassaan komeassa Ollinmäessä punaisessa talossaan. Tähän persoonalliseen pitkäaikaiseen Sataman kansakoulun opettajaan opettaja Jussi Pitkäranta tutustui, kun Ines tuli Jussin luo pyytämään, että Jussi tekisi oppilaiden kanssa hänelle linnunpönttöjä Ollinmäkeen laitettavaksi. Linnunpöntöt tehtiin ja Jussi kertoi koulun naapurissa asuvalle Hanna Alholle, joka oli Ines Tommilan hyvä ystävä, että he lähtevät viemään Ollinmäkeen linnunpönttöjä. Tommila ei ollut paikalla, mutta linnunpöntöt laitettiin Ollinmäen koivuihin. Tommilassa oli tapana pitää juhlia ja usein vieraana olivat myös kansakoulutarkastaja Vainio ja Hanna Alho. Ines Tommila ehti moittia Pitkärantaa, kun hän ei ollut koulun oppilaiden kanssa tuonut lupaamiaan linnunpönttöjä. Hanna Alho tähän totesi, että koulun oppilaat ovat kyllä jo tuoneet linnunpöntöt Ollinmäkeen. Tommila ei ollut huomannut katsoa puihin ja joutui sitten, tosin mielellään pyytämään anteeksi Jussilta turhia moitteitaan.
Ines Tommila lahjoitti Sataman kansakoulun seinälle marmorisen sankaritaulun, jossa olivat Sataman entisten oppilaiden nimet, jotka olivat kaatuneet sodissamme. Sankaritaulun paljastuspuheen esitti kirkkoherra Teuvo Innola. Jussi Pitkäranta oppilaineen järjesti tähän tilaisuuteen harrasta ohjelmaa.
Opettaja Tommila oli ankara kurinpitäjä ja kostoksi muutamat oppilaat vetivät puukolla hänen Bakusta tuomansa persialaiset matot keskeltä halki, tiesi Jussi Pitkäranta myös kertoa..
Sataman koulun opettaja Ilmari Hirvonen oli myös ankara kurinpitäjä. Tämän johdosta osa oppilaista jätti nk. jatkokoulun kesken, jolloin he eivät saaneet kansakoulun päästötodistusta lainkaan. Niinpä monet näistä kävivät suorittamassa jatkokoulun Jussi ja Irma Pitkärannalle, koska se oli välttämätöntä esimerkiksi valtion töihin pääsemiselle kuten ulosottoapulaisen virkaan.
Opettaja Tommila lahjoitti testamentissaan Ollinmäen lasten kesäsiirtolatoimintaa varten. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Merikarvian osasto myi sen Laestadiolaisyhdistykselle, jonka omistuksessa se nykyisin on.

Ylikylän kansakoulu valmistui, kun siihen saatiin rakennuslupa ja valtionavustukset. Vaajakosken SOK:n koulukalustetehtaalle ja Lahden Iskun tehtaille tehtiin tutustumismatka ja Iskun tehtaalta koulun kalusteet edullisimman tarjouksen jälkeen hankittiin. Koulun vihkiäisissä Jussi Pitkäranta piti puheen.

Sataman koululla oli tavanmukainen kerhojuhla 21.5.1965. Opettajat olivat harjoituttaneet korkeatasoisen ohjelman: Nokkahuiluorkesteri aloitti juhlan, soolon lauloi Asko Vuori. Sirpa Tuuli ja Mikko esittivät vuorokeskusteluna Kukko ja Kana. Alakoulun soitinryhmä esiintyi opettaja Jussi Pitkärannan johdolla. Sirkka Tuuli esitti ruotsikielellä i skolan kirjoittamansa vuorokeskustelun muiden ruotsikielen ryhmän oppilaiden kanssa, kitarakerhokin esiintyi. Esitettiin Jussi Pitkärannan kirjoittama meksikolaisaiheinen näytelmä Pepito ja puhuva aasi. Näytelmän leikit oli suunnitellut opettaja M. Valli-Jaakola ja sen musiikista huolehti Jukka Leutonen ja kitarakerho.

Sataman koulu niitti kunniaa

Huhtikuussa 1964 Sataman koulu Porin Opettajayhdistyksen henkisissä kilpailuissa herätti erikoista huomiota. Opettaja Jussi Pitkäranta ja autokuormallinen oppilaita edustivat Porissa kouluaan. Yksinlaulu: 5-6 lk 2 sija Tuula Vuorisaloja ja 7.sija Pekka Koskenkorva. Pianonsoitto: 2. sija Jukka Leutonen. Soolosoittimet: 2. sija Marjo Raunela nokkahuilu. Soitinyhtyeet 2. sija Merikarvian Sataman koulun koulusoitinyhtye. Nokkahuilusoittimet: 2.sija Merikarvian Sataman Nokkahuiluyhtye. Näytelmä 3. sija Piirustuskilpailu 5-6 lk: 2. sija Sirpa Hakasalo.


Raittiusjuhla vietettiin Sataman koululla 6.11.1963. Ohjelman olivat harjoituttaneet opettajat Maija Valli-Jaakkola ja Jussi Pitkäranta. Nokkahuiluorkesteri esiintyi, samoin kitaransoittajat Jukka Leutosen säestyksellä. Opettaja Pitkäranta puhui aiheesta raittius – terve elämätapa. Kuorolausuntaa ja kuorolaulua esitettiin sekä kansantanhuesitys että Tuula Vuorisalon yksinlaulua ja lopuksi näytelmä Ihmeellinen mylly, Ahokaisen kirjoittama.


Sataman laulava ja soittava koulu
Merikarvialaisilla on jälleen 12.5.1961 sataman koululla klo 19 kuulla sataman koulun nuorison esityksiä. Vuosi sitten sarjansa valtakunnallisen voittanut koulu esittää aherruksen tuloksia Kuorolaulua, nokkahuiluorkesteri sekä musiikkinäytelmä Paimenpoika ja prinsessa.


Sataman kansakoulu on 30-vuotias.
Juhlaa vietettiin 28.11.1954. Tilaisuus aloitettiin virrellä 403. Koulun johtokunnan puheenjohtaja Toivo Kuusinen lausui kaikki tervetulleiksi juhlaan. Erityisesti Kuusinen kiitti koulun opettajaa Ines Tommilaa hänen lahjoittamastaan marmorisesta sankaritaululaatasta. Koulun V-VI luokkien oppilaat esittivät opettaja Jussi Pitkärannan johdolla kuorolausuntaa ja laulua. Oppilas Lahja Salmi lausui, V lk:n pojat lauloivat. Pirjo Källi ja Paula Sevon lausuivat ja Jukka Vuori esitti trumpetin soittoa. Hanna Alho esitti koulun historiikin. Hän kertoi mm koulun tulleen maksamaan 420.867 mk, Koulun ensimmäisinä opettajina toimivat Ilmari Hirvonen, Ines Tommila ja Hanna Norrgård. Koulukeittola aloitettiin ensimmäisenä kouluna Merikarvialla vuonna 1925. Koulussa oli ensimmäisten 30 vuoden aikana ollut 865 oppilasta, joista 334 on saanut päästötodistuksen. Koulusta on siirtynyt runsaasti oppilaita yhteiskouluun. Johtokunta oli kokoontunut 39 vuoden aikana kaikkiaan 253 kokoukseen.
Taloustirehtööri J.O. Rikalainen kertoi ja luovutti koulun rakennushistoriikin koulunarkistoon.


Sataman kansakoulu voitti omakseen hiihtäjäpatsaan Ahlströmin kansakoululla. Kisaan osallistui 13 koulua. Sataman koulun viiden pojan ja neljän tytönkeskiaika oli 10,40, Ylikylän koulun 19,45 ja Kuvaskankaan koulun 3 pojan ja 2 tytön joukkueen osalta 10,46. Eka kerran kilpailtiin tästä palkinnosta vuonna 1939. Nyt se jäi Sataman kansakouluun. Sataman voitot tulivat 1946 ja 1948 ja nyt 1951. Tytöistä paras oli Terttu Tammisto, toinen Riitta jokisalo ja kolmas Pirkko Jokisalo, kaikki Sataman kansakoulusta. Pojista paras oli Mikko Vuorinen Peipusta, toinen Arvi Haanpää Alakylästä ja kolmas Olavi Jakonen Tuorilasta Kilpaa hiihti kaikkiaan 128 oppilasta.

Ines Tommila 75 v.

12.5.1950 täytti opettaja, insinöörin rouva Ines Tommila 75, os. Dunderberg. Tommila oli syntynyt Tampereella. Hän toimi Tampereella useita vuosia opettajana Tampereen ruotsinkielisessä yhteiskoulussa ja suomalaisessa tyttökoulussa. Hän avioitui vuonna 1906 insinööri Arvi Tommilan kanssa ja seurasi miestään Bakuun, jossa hän toimi voimistelunopettajana.
Tommilat asettuivat pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen asumaan miehen syntymäkuntaan Merikarvialle ja Ollinmäkeen. Miehensä kuoleman jälkeen Tommila suoritti Rauman seminaarissa opettajantutkinnon vuonna 1920 ja hän sai ensimmäisen toimipaikan Alakylän kansakoulusta. Vuodesta 1924 lähtien Tommila toimi Sataman kansakoulussa, jonka johtajaopettajana hän oli vuodesta 1935 alkaen. Vuonna 1945 Tommila siirtyi eläkkeelle 70 v. täytettyään. Hän oli erinomainen opettaja ja kasvattaja. Erityisesti liikuntakasvatus ja kouluhygienia olivat sydäntä lähellä. Hän hoiti myös kunnallisia ja muitakin luottamustoimia. Monia sanomalehtiä hän avusti. Merikarvian Marttayhdistystä hän oli perustamassa ja oli sen puheenjohtajana useita vuosia. Hän keräsi museota varten esineitä. Merikarvian Kotiseutuyhdistys ja kirjailija Matilda Roslin-Kalliolan koti oli hänelle tärkeä kyläilypaikka. Hän lahjoitti mm. kirjailijan irtaimiston, jonka hän omisti, takaisin kirjailijataloon. Merikarvian Nuorisoseuran Sekakuoron lippuajatus on Tommilan synnyttämä.
.

Ines Tommila 75 v.

12.5.1950 täytti opettaja, insinöörin rouva Ines Tommila 75, os. Dunderberg. Tommila oli syntynyt Tampereella. Hän toimi Tampereella useita vuosia opettajana Tampereen ruotsinkielisessä yhteiskoulussa ja suomalaisessa tyttökoulussa. Hän avioitui vuonna 1906 insinööri Arvi Tommilan kanssa ja seurasi miestään Bakuun, jossa hän toimi voimistelunopettajana.
Tommilat asettuivat pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen asumaan miehen syntymäkuntaan Merikarvialle ja Ollinmäkeen. Miehensä kuoleman jälkeen Tommila suoritti Rauman seminaarissa opettajantutkinnon vuonna 1920 ja hän sai ensimmäisen toimipaikan Alakylän kansakoulusta. Vuodesta 1924 lähtien Tommila toimi Sataman kansakoulussa, jonka johtajaopettajana hän oli vuodesta 1935 alkaen. Vuonna 1945 Tommila siirtyi eläkkeelle 70 v. täytettyään. Hän oli erinomainen opettaja ja kasvattaja. Erityisesti liikuntakasvatus ja kouluhygienia olivat sydäntä lähellä. Hän hoiti myös kunnallisia ja muitakin luottamustoimia. Monia sanomalehtiä hän avusti. Merikarvian Marttayhdistystä hän oli perustamassa ja toimi sen puheenjohtajana useita vuosia. Hän keräsi museota varten esineitä. Merikarvian Kotiseutuyhdistys ja kirjailija Roslin-Kalliolan koti oli hänelle tärkeä. Hän lahjoitti mm. kirjailijan irtaimiston, jonka hän omisti, takaisin kirjailijakotiin. Merikarvian Nuorisoseuran Sekakuoron lippuajatus on Tommilan tekemä.


Sataman kansakoulu voitti omakseen hiihtäjäpatsaan Ahlströmin kansakoululla. Kisaan osallistui 13 koulua. Sataman koulun viiden pojan ja neljän tytönkeskiaika oli 10,40, Ylikylän koulun 19,45 ja Kuvaskankaan koulun 3 pojan ja 2 tytön joukkueen osalta 10,46. Eka kerran kilpailtiin tästä palkinnosta vuonna 1939. Nyt se jäi Sataman kansakouluun. Sataman voitot tulivat 1946 ja 1948 ja nyt 1951. Tytöistä paras oli Terttu Tammisto, toinen Riitta jokisalo ja kolmas Pirkko Jokisalo, kaikki Sataman kansakoulusta. Pojista paras oli Mikko Vuorinen Peipusta, toinen Arvi Haanpää Alakylästä ja kolmas Olavi Jakonen Tuorilasta Kilpaa hiihti kaikkiaan 128 oppilasta.


Merikarvian koulujen historiassa on aina hyvä muistaa: Valtuusto kesäkuussa 1947 käsitteli Ahlströmin kansakoulun säätiön kannatusyhdistyksen ilmoitusta, jossa se luovutti koulun Merikarvian kunnalle. Säätiö edellytti, että koulun nimenä säilyisi Ahlströmin kansakoulu. Luovutuskirjan allekirjoittajiksi valittiin K.V. Lehtojoki ja J.H. Mäkipuro.



MOLEN NY TÄÄLLÄ


SATAMAN KANSAKOULUSTA OPIN TIELLE

Varatuomari Jorma Peuraniemi syntyi Rovaniemen maalaiskunnassa 65 vuotta sitten, mutta Merikarviasta ja Sataman kansakoulusta tuli hänen kotinsa ja koulunsa 14 vuodeksi. Jorman äiti Hilkka Peuraniemi tuli vuonna 1942 kansakoulunopettajaksi Sataman kansakouluun sotaleskenä kahden lapsensa Jorman ja Erkin kanssa. Sataman kansakoulu oli perustettu vuonna 1924. Koulu lakkautettiin vuonna 1976, jolloin yli puolet kunnan kouluista lakkautettiin.
Sataman koulusta Jorman koulutie eteni Merikarvian Yhteiskouluun, josta hän sai keskikoulun päästötodistuksen vuonna 1956. Ylioppilaaksi Jorma Peuraniemi kirjoitti Loimaan yhteiskoulusta vuonna 1959 ja sitten alkoi Turun yliopistossa sen oikeustieteellisessä tiedekunnassa oikeustieteen opinnot. Peuraniemi oli vastaperustetun tiedekunnan ensimmäisiä opiskelijoita.

Tähän valokuva! Sataman kansakoulu, jossa Jorma asui äitinsä kanssa oikeassa päädyssä olevassa opettajanasunnossa.

Tähän valokuva! Merikarvian yhteiskoulun keskikoulun V-luokka
Jorma Peuraniemi on alimmassa poikarivissä toinen vasemmalta.

Sataman koulun pihamaa oli krookkalaisten lasten temmellyspaikka

Sataman kansakoulun pihamaa oli Krookan lasten tärkeä kokoontumispaikka myös kouluajan jälkeen 1940-1960 luvulla. Tuolloinhan vielä ei ollut kotiin kahlitsijaa TV:tä eikä lasten vanhemmat myöskään kuljettaneet lapsiaan harrastusten pariin, kuten nykyään paljolti tehdään.
Harrastukset keksittiin itse. Potkupallo oli yksi koulun pihamaan harrastus. Silloin pallopeliin Sataman koululle iltaisin tulivat lähialueen Krookan pojat Rairon Matti, Salmen Pekka, Henrikssonin Heikki, Vesenin Ismo, Pentti Kuusinen ja Kalevi Liutala ja Jukka-Pekka Kulosaari sekä Fageroosin Osmo.. Vähän kauempaa Kaaliahteelta saapui Leutosen Teuvo ja Kolsion Jukka sekä Kränin pojat, Hakosalon veljekset ja Alakylästä Venhon Jorma muistelee Jorma Peuraniemi, joka itse halusi ja saikin olla aina maalivahtina. Joskus porukka heitti läheisestä Karin urheiluliikkeestä ostetulla vähän vääntyneellä keihäällä pitkiäkin kaaria. Erittäin hupaisa harrastus Krookkalaisilla ja Kräniläisillä pojlla oli iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin ns. pukssota läheisen Haukkakallion lähimaastossa eli nykyisen pururadan maastossa. Alueella oli monta toinen toistaan komeampia korsuja, jossa yövyttiinkin ja keitettiin ja syötiin pollakoita.

Tähän valokuva! Sataman koulun pojat vasemmalta lukien Jukka Kolsio, Pekka Salmi ja Jorma Peuraniemi. Pekka Salmi tunnetaan nykyisin Oura Oopperan hylkeenpyytäjän roolistaan. Jukka Kolsio on raumalainen insinööri.

Monipuolinen lakimiesura

Valmistuttuaan vuonna 1966 juristiksi Peuraniemi aloitti lakimiesuransa Turun lääninveroviraston toimistopäällikkönä. Varatuomarin arvonimeen vaadittavat käräjäistunnot Jorma Peuraniemi suoritti, kuten Lapin miehelle hyvin sopikin Kemijärven tuomiokunnassa, mutta pääosan tästä tutkinnosta kuitenkin Ulvilan kihlakunnanoikeudessa. Kemijärven aika oli muutoinkin Jormalle merkittävä, sillä hän löysi sieltä tulevan vaimonsa kouluhammaslääkärinä Sallassa toimessa olevan Mirjan. Varatuomari Jorma Peuraniemi siirtyi Porin verotoimistoon, josta tulikin hänelle pitkäaikainen työpaikka.
Varsinaisen elämäntyönsä Peuraniemi suoritti kuitenkin asianajajana Porin oikeusaputoimistossa, jonne hän tuli vuonna 1974 ensin yleiseksi oikeusavustajaksi ja sittemmin nimenmuutoksella julkiseksi oikeusavustajaksi. Vuodesta 1975 lähtien hän toimi Porin oikeusaputoimiston johtajana aina eläkkeelle siirtymiseensä 1.8.2004 saakka.

Isoisä rooli nyt tärkeintä

Jorma avioitui vuonna 1966 Mirjansa kanssa ja heillä on kaksi tytärtä Piia ja Katja. Juuri nyt Jorman silmäterät ovat lastenlapset, kaksi terhakkaa poikaa, jotka pitävät Jormankin uudella tavalla liikkeessä. Niinpä matka Ulvilan kodista usein suuntautuu tyttärien kotiin Saloon ja Turkuun, jossa Jorma saa nauttia isoisän roolistaan. Turussa Peuraniemillä on kakkosasunto, kun tarvetta tulee vähän hakea lisävirkistystä tutusta opiskelukaupungista Suomen Turusta.
Toki vieläkin, kun oikein kovin pyydetään, hän suostuu tekemään joitakin lakimiestehtäviä.
Merikarvialla käynnit ovat jääneet viime vuosina vähemmälle, mutta luokkatovereiden tapaamisiin ja Meripäiville sekä Yrittäjäpäiville hän osallistuu ja silloin palaa hetkeksi muistelemaan opinahjojaan Sataman kansakoulua ja Merikarvian Yhteiskoulua, josta hän sai hyvät eväät maailmalle. Ehkä tapaa myös entisiä asiakkaitaan. Peuraniemi kun kävi hoitamassa pitkään Porin oikeusaputoimiston sivupisteessä virkatehtäviä Merikarvian kunnantalolla.

Sataman koululla pidettiin tavanmukainen kerhojuhla 21.5.1965. Opettajat olivat harjoituttaneet korkeatasoisen ohjelman: Nokkahuiluorkesteri aloitti juhlan, soolon lauloi Asko Vuori. Sirpa Tuuli ja Mikko Ranta esittivät vuorokeskusteluna Kukko ja Kana. Alakoulun soitinryhmä esiintyi opettaja Jussi Pitkärannan johdolla. Sirkka Tuuli esitti ruotsikielellä i skolan kirjoittamansa vuorokeskustelun muiden ruotsikielen ryhmän oppilaiden kanssa. kitarakerhokin esiintyi. Lopuksi esitettiin Jussi Pitkärannan kirjoittama meksikolaisaiheinen näytelmä Pepito ja puhuva aasi. Näytelmän leikit oli suunnitellut opettaja M. Valli-Jaakola ja sen musiikista huolehti Jukka Leutonen ja kitarakerho.

Sataman kansakoulun käyneet muistelevat omaa kouluaikaansa:

Matti Santala

Matti Santala syntyi elokuussa 1933 Merikarvian Kränissä, oikeammin Meri-Kränissä Frans ja Raakel Santalan perheeseen. Sataman kansakoulu ja myöhemmin Merikarvian yhteiskoulu olivat hänen opinajojaan, josta tuleva merikapteeni sai hyvät opin eväät maailman merille. Jokikräniläisten ja merikräniläisten pukssodat olivat Kränin poikien nuoruusiän leikkejä, kun silloin ei kaiken sitovaa TV:tä vielä ollut. Urheiltiin, kun vähän vielä kasvettiin. Oli Kränin Kauhu, joka kisaili mm. Alakylän Alkua vastaan. Maantiet olivat juoksuratoina ja Tapion sahan purukot hyppypaikkoina. Sataman koulun vierestä olevasta Veikko Karin kaupasta ostettiin kiekot ja keihäät. Matti Santalan ensimmäinen opettaja oli Irja Luomanmäki ja sitten Iines Tommila, joka oli yhteiskunnallisesti myös aktiivinen vaikuttaja, jolla oli koulussa selkeä auktoriteetti. Tommila oli ankara opettaja, mutta oikeudenmukainen. Matti Santala ei ehtinyt saada opetusta Ilmari Hirvoselta, koska Matti siirtyi yhteiskouluun. Hirvonen vaati ehdotonta tottelevaisuutta. Santala muistaa, että tunnilla väärässä paikassa puhuminen aiheutti nurkkaan siirtämisen ja siellä oli rangaistukseksi koko ajan puhuttava kuitenkaan muita oppilaita haittaamatta. Yhteiskouluun vuonna 1946 siirtyessään muistaa Santala rehtori Säynäjärven sanoneen, että Sataman koulusta tulee hyviä oppilaita. Se johtui juuri koulun ammattitaitoisista opettajista.

Tapani Viertola

Tapani Viertola syntyi ja varttui Alakylän jokisuiston Svidjeholmin luodossa. Hänen isänsä kaatui sodassa Kannaksella vuonna 1941. Tapani toimi Turussa Kerttulin ala-asteella musiikkiluokan opettajana. Syntymäluodon lapset kävivät Krookassa Sataman kansakoulua. Koulumatka alkoi veneellä soutamalla Rantamaan puolelle, josta sitten vielä oli kävelymatkaa viitisen kilometriä koululle. Alkutalven heikot jäät aiheuttivat lisävaikeuksia päästä kouluun. Vain avattua jäätietä myöten se oli mahdollista. Tie tähän luotoon valmistui vasta vuonna 1972. Viertolan kouluaikana läksyt luettiin himmeän öljylampun tuikkeessa. Koulumatka kesti kauan. Tapani Viertolan opettajana oli Hilkka Peuraniemi, Tilda Sokka ja Ines Tommila. Opettaja Tommila oli pelätty auktoriteetti. Viertola ei saanut johtajaopettaja Ilmari Hirvosen opetusta, sillä hän siirtyi jo sitä ennen yhteiskouluun. Olosuhteet Viertolan koulunkäynnin aikaan olivat kaikilla puutteelliset, oli puutetta vaatteista ja jalkineista. Niinpä Tapanikin sai kunnalta monot, mutta niiden pohja puhkesi rikki jo muutaman viikon taivalluksen jälkeen. Tapanille ostettiin Vären kaupasta paperipäällysteiset puupohjakengät, jotka kestivät kauemmin käytössä. Nuoskakelillä niiden alle paakkuuntui lumi kiusallisesti. Yhteiskoulussa Viertolaa opettivat Aihe Lastu, Leila Säynäjärvi, Teuvo Innola ja Reino Rannikko. Erikoinen persoona oli ruotsinkielen opettaja HH eli Heikki Horsma. Luokkatovereistaan Tapani erityisesti haluaa muistaa Kauko Nyroosin, jolla oli taito tehdä maukkaita nekkuja, joita hän myi joskus velaksikin muille oppilaille. Tapion sahanpuruplaanilla pidettiin urheilun olympiakisoja. Tapani valmistui opettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1957.
Tapani Viertolan maalauksia on ollut esillä Rantagalleriassa, nykyisessä Savu Galleriassa Krookassa.

Koulun oppilaista mainitsen Pekka Salmi, Hannes Viertola, Jukka Kolsio, Kalevi Liutala ja Jukka-Pekka Kulosaari

Sataman koululla vietettiin tavanmukainen kerhojuhla 21.5.1965. Opettajat olivat harjoituttaneet juhlaan korkeatasoisen ohjelman: Nokkahuiluorkesteri aloitti juhlan, soolon lauloi Asko Vuori. Sirpa Tuuli ja Mikko Ranta esittivät vuorokeskusteluna Kukko ja Kana. Alakoulun soitinryhmä esiintyi opettaja Jussi Pitkärannan johdolla. Sirkka Tuuli esitti ruotsikielellä i skolan kirjoittamansa vuorokeskustelun muiden ruotsikielen ryhmän oppilaiden kanssa. Vielä kitarakerhokin esiintyi. Oppilaat esittivät Jussi Pitkärannan kirjoittaman meksikolaisaiheisen näytelmän Pepito ja puhuva aasi. Näytelmän leikit oli suunnitellut opettaja M. Valli-Jaakkola ja sen musiikista huolehti Jukka Leutonen ja kitarakerho.

Suursupistusta tehtiin kansakouluissa

Seitsemän koulua yhdistetään toisiin
Kunnanvaltuusto päätti lokakuussa 1965: Kunnanhallitus esitti valtuustolle jälleen uuden ehdotuksen kouluhallituksen ohjeiden mukaan laadittuna. Nyt ehdotus oli sama kuin keväällä. hylätty ehdotus, jonka mukaan Lauttijärven ja Honkajärven piirit yhdistetään Kuvaskankaan piiriin, Kasala ja osia Ylikylä pohjoisen piiristä Riispyyn piiriin, Köörtilän koulu Peippuun ja Alakylän, Sataman ja osia Ylikylän pohjoisen piiriä Ahlströmin piiriin. Myös ehdotettiin aikaisempaa päätöstä: Äänin 12-11 kunnanhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Ratkaisu toi huomattavia säästöjä kunnalle.


Sataman koulu niitti kunniaa

Huhtikuussa 1964 Sataman koulu Porin Opettajayhdistyksen henkisissä kilpailuissa herätti erikoista huomiota. Opettaja Jussi Pitkäranta ja autokuormallinen oppilaita edustivat Porissa kouluaan. Yksinlaulu 5-6 lk2 sija Tuula Vuorisaloja 7.sija Pekka Koskenkorva. Pianonsoitto: 2. sija Jukka Leutonen. Soolosoittimet: 2. sija Marjo Raunela, nokkahuilu. Soitinyhtyeet 2. sija Merikarvian Sataman koulun koulusoitinyhtye. Nokkahuilusoittimet: 2.sija Merikarvian Sataman Nokkahuiluyhtye. Näytelmä 3. sija. Piirustuskilpailu 5-6 lk: 2. sija Sirpa Hakasalo.


Raittiusjuhla vietettiin Sataman koululla 6.11.1963. Ohjelman olivat harjoituttaneet opettajat Maija Valli-Jaakkola ja Jussi Pitkäranta. Nokkahuiluorkesteri esiintyi, samoin kitaransoittajat Jukka Leutosen säestyksellä. Opettaja Pitkäranta puhui aiheesta raittius – terve elämätapa. Juhlassa oli kuorolausuntaa ja kuorolaulua sekä kansantanhuesitys ja vielä kuultiin Tuula Vuorisalon yksinlaulua ja lopuksi näytelmä Ihmeellinen mylly, muuten se oli Ahokaisen kirjoittama.

Mikko Järvenpää
Krookassa vuonna 1948 syntynyt Mikko Järvenpää Vakuutusyhtiö Pohjolassa työelämänsä tehnyt Sataman kansakoulun entisiä oppilaita hänkin kertoo Satamassa olleen paljon kakaroita ja näin paljon vilskettä ja urheilua. Siellä pelattiin jalkapalloa ja konkaria. Kaksi joukkuetta oli noin 30m päässä toisistaan ja he kisasivat konkarilla, jota heitettiin mahdollisimman kauas. Pieni pyöreä konkari yritettiin vuoronperään heittää mahdollisimman kauas, jonne sitten vastapuolen joukkue joutui perääntymään. Omatoimisessa jalkapallosarjassa kisasivat Krakanokan Isku ja Poosin Ponnistus Kränistä ja Myllypojat yhteiskoulun läheltä. Pojat meren ja sahan läheisyyden innoittamana tekivät innokkaasti ruuhia vesimatkoja varten. Krookasta lähdettiin Ylikylään vain elokuviin. Jos värenmäkiläiset eksyivät Krookkaan, syntyi kyllä tappelu. Kivisodat kuuluivat myös kuvioihin, myös nuolet sinkoilivat, mutta onneksi kukaan ei loukannut itseään. Laivat olivat seikkailujen kohteina, olihan niitä kesässä satoja parhaina kesinä satamassa. Järvenpään koti oli aivan Salmen höyrysahan välittömässä läheisyydessä. Sahan tontilla oli vilkas rautatieverkosto ja rannalla kuorittiin sahapuuta. Järvenpään pojat olivat ahkeria lautatarhatyöntekijöitä ansaiten siellä hyvin. Sevion kaupan takana oli lautatapuleita kosolti.
Sataman kansakoulusta opintie alkoi ja päättyi yhteiskouluun, Mikko pääsi ylioppilaaksi vuonna 1969.

Jussi Pitkäranta
Sataman koululta Ouluun 23 vuodeksi
Jussi Pitkärannan lapsuuden maisemat ovat Alakylässä parin kilometrin päässä nykyisestä omakotitalosta. Lapsia hänen syntymäkodissa oli seitsemän.
Hän kävi Alakylän kansakoulua neljä vuotta Aino Venhon ja J.V. Koiviston opastuksessa. Varsinkin Venho oli oikea alakoulun opettaja. Keskikoulu päättyi vuonna 1946 ja neljä vuotta myöhemmin, vasta parikymppisenä hän valmistui opettajaksi Rauman seminaarista. Sataman koululla Pitkäranta opetti 13 vuotta. Kun tämä virka lakkautettiin, hän vaimonsa Irman kanssa muutti Ouluun. Hän oli siellä Koskelan koulussa 23 vuotta opettajana. Pitkäranta palasi sen jälkeen kotikuntaansa ja Merikarviajoen rantaan eläkkeelle. Sataman koulu suljettiin vuonna 1967, jolloin siellä oli 65 oppilasta.

Tiedot on koonnut Sataman kansakoulun entinen oppilas varatuomari Lauri Hakosalo monista eri lähteistä.


Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä