Tämä sivu on tulostettu Merikarvia-seura ry:n internetsivuilta. torstaina 28.3.2024 klo 10:51



Etusivu > Tarinoita > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Tapion saha

Pärske, Tapion saha

Lauri Hakosalo
Pärske, Tapion saha

Tapion saha suuruutensa päivinä. Tänään tällä paikalla on Olli ja Tuula Roosien talo.
Vuonna 1919 perustettiin Merikarvialla Saha- Osakeyhtiö Tapio, jonka pääoma oli 240.000mk. Tapion sahaa olivat perustamassa Fredrik Kouhi, Hjalmar Ahde, Oskari Marttila ja K. Ritala. Tehtailija ja Tapion sahan isännöitsijä Hjalmar Ahde rakensi itselleen upean talon Kalliorinne-nimiselle tilalleen vuonna 1923. Muistitiedon mukaan rakennuksen paikalla oli ns. Mikkolan tölli. Monet meistä muistavat tämän talon Brandin eli Rikalaisen vieressä kauppias Aino Merimaan kotina, jossa Aino piti omaa sekatavarakauppaa. Nykyisin talo kuuluu Ainon ottotyttären suvulle. Hjalmar Ahde muistetaan myös Sataman kansakoulun pitkäaikaisena ja aikaansaavana johtokunnan jäsenenä. Ahden luona pidettiin Sataman kansakoulun johtokunnan kokouksia ennen koulun valmistumista. Liikemies Hjalmar Ahde kuului myös Merikarvian yhteiskoulun johtokuntaan jäsenenä vuosina 1927-1932.
Fredrik Kouhi, s.16.9.1871; k. 27.1.1939 osallistui liiketoimiensa ohessa yhteiskunnallisiin tehtäviin. Fredrik Kouhi oli perustamassa ensimmäistä kunnanvaltuustoa Merikarvialle 29.9.1911. Kouhi oli myös ensimmäisen vaaleilla valitun vuoden 1919 kunnanvaltuuston jäsen sekä kunnallishallituksen jäsen.
Tehtailija ja Tapion sahan isännöitsijä Hjalmar Ahde rakensi itselleen upean talon Kalliorinne-nimiselle tilalleen vuonna 1923. Muistitiedon mukaan rakennuksen paikalla oli ns. Mikkolan tölli, joka jäi uuden rakennuksen sisään? Monet meistä muistavat tämän talon Brandin eli Rikalaisen vieressä kauppias Aino Merimaan kotina, jossa Aino piti omaa sekatavarakauppaa.
Nykyisin talo kuuluu Ainon ottotyttären suvulle. Hjalmar Ahde muistetaan myös Sataman kansakoulun pitkäaikaisena ja aikaansaavana johtokunnan jäsenenä. Ahden luona pidettiin Sataman kansakoulun johtokunnan kokouksia ennen koulun valmistumista. Liikemies Hjalmar Ahde kuului myös Merikarvian yhteiskoulun johtokuntaan jäsenenä vuosina 1927-1932.
Oskari Marttila oli kauvatsalainen maanviljelijä, jonka Kaarina tytär avioitui kotiseutumies Wille Kaipaisen kanssa. Marttilalla oli myös Kauvatsalla oma sahayritys.
Ritalasta en ole saanut kerättyä tietoja.
Tapion Saha oli kaksiraaminen saha, jonka vuosituotanto Timo Kausen ”Kerrankos kirves kiveen käy” teoksen mukaan oli noin 4.000 standardia. Kausen teos on ilmestynyt vuonna 1993 ja se lienee ainoa, jossa on käsitelty Tapion sahan ja Jukolan sahan vaiheita. Sahassa oli höyrykoneita kaksi ja niiden yhteinen teho oli 185 hevosvoimaa.
Sahalle tuotiin tukit pääasiassa uittamalla. Avoveden aikana puutavara nostettiin repsikalla suoraan merestä sahan päälle. Sahalla oli heti maailmasodan jälkeen talvisin melkoinen vilske, kun kymmenet hevoset aina Pomarkkua myöten kuljettivat puuta Tapion sahalle. Ilmeisesti hevoset kulkivat nykyisen kuninkaantien alusta Pitkärannan eli Rikalaisen talon vieritse suoraan Merikarvianjoen ylitse Kränin ja Merikränin kautta Tapion sahalle. Myöhemmin samaa reittiä käytettiin Jukolan sahalle mennessä.
Sahalla oli varsin työllistävä merkitys, kun esimerkiksi vuoden 1925 keväällä Tapion sahalla oli 92 miestä ja 29 naista sekä nuoria alle 18-vuotiaita, heitäkin kuusi siellä työssä. Tapion sahan konttorissa oli yksi konttoristi ja sahan puolella kaksi työnjohtajaa. Työnjohtajina olivat Ville Henriksson ja Eelis Rairo sekä konttoristina Hanna Alho.
Tapion saha osti vuonna 1925 kaikkiaan tukkeja yhteensä 161.600 kappaletta – ei siis ollut mistään vähäisestä määrästä kysymys. Tukeista maksettiin 4.040.000mk. Niistä saatiin valmista sahatavaraa 2.938std eli 13.800 kuutiometriä. Myytäessä niistä saatiin 5.876.000mk. Saha tuotti oheistuotteena rimoja 8.000 kuutiota, joista saatiin myytäessä 56.000mk. Sahan työllistävä merkitys kuvastuu maksetuista 546.057mk palkoista. Näin sahan toiminnan tulos näytti vielä 1925 varsin hyvältä. Yhtiö joutui suuriin vaikeuksiin, kun se osti Otamolta Siikaisista suuren kuusileimikon, joka sitten osoittautui sisältävän runsaasti ylisuurta lahovikaista kuusta. Eräistä muistakin syistä Tapion saha joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja konkurssiin. Tapion saha koneet ja laitteet myytiin sitten pakkohuutokaupalla. Tapion sahan alueen osti W. Hacklin varastoalueekseen. Läheisen Jukolan sahan uudet omistajat J. Kause, F. Teerilahti, A. Kahala sekä H. ja K. Lähteenmäki ostivat Tapion sahan koneet ja muut laitteet. Nämä koneet joutuivat sitten Siikaisiin Euran seudun sahamiesten vuonna 1930 perustamaan ns. Siikaisten jokisahaan, jota alettiin kutsua myös Tapion sahan nimellä.
Tapion Sahan tarina päättyi, kun Wihtori Kause osti yrityksen ja liitti sen Torasjoen Saha Oy:n omistukseen 1.10.1934 yhteensä 350.000mk kauppahinnalla.

Tapion saha. Sen paikalla on tänään Olli Roosin omakotitalo
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä