Merikarvian historiaa
Jorma Rinteen Kootut tekoset
Merikarvian museot
Pyt­ty­ma­ka­sii­ni
Kala-astiateollisuus Merikarvialla
Haminaholman historiaa lyhyesti
Merikarvian lasitehtaat
Lehtileikkeitä Ahlströmin sahalta Haminaholmasta
Alma Liljebladin elämää
Pärske, Alakylän kansakoulu
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu...
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
» Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
J.P. Kulosaari: Maan kohoaminen Pohjanlahden rannikolla
Nuorisoseuran historiaa
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Suojeluskunta Merikarvialla
Lauttijärven Lukko
Merikarvia-lehti
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
MEKA TV:n video Krookasta
MEKA TV:n video Lauttijärvestä

Lammelan koulu

Lauri Hakosalo
Lammelan kansakoulu
Kansakoululautakunta määritteli 14.9.1951 Lammelan koulupiirin seuraavasti: Raja kulkee Pohjoisessa ensin Peipun koulupiirin rajaa Ruohomäelle asti, ja siitä pitkin Lankosken koulupiirin rajaa Rajajärvelle, edelleen Kortesmäen eteläpuolitse Ahlaisten pitäjän rajaan, josta pitkin Siikaisten rajaa Stengordin asunnon pohjoispuolelle saakka, josta raja lähtee suoraan lounaaseen kulkien Vuorisen tilan eteläpuolitse pitkin Pirttijärven koulupiirin rajaa Ahlaisten ja Merikarvian pitäjien rajalle, siitä pitkin pitäjän rajaa Prinssijärvelle asti, josta Mäntyniemen pohjoispuolitse Isojärven eteläpäähän ja siitä Kivijärven kautta Peipun koulupiirin rajalle Grönlundin asunnon jäädessä Lammelan piiriin.

Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Kumpula”- nimisellä tontilla RN:o 3:11. Alakouluikäisiä lapsia piirissä on 23. Yläkouluikäisiä lapsia piirissä on 42. Koulumatkat: 0-3km on 60 lapsella, 3-5km on 5 lapsella. Pisin koulumatka on 6,5 km.

Lammelan kansakoulun johtokunta kokoontui 18.2.1906 Marttilan talossa, jossa läsnä olivat johtokunnan jäsenet A. Granqvis, A. N. Westergård, Gustaf Berg, Fredrik Graan, K. Uusitalo ja Jussi Vanhatalo. Puheenjohtajaksi tätä kokousta varten valittiin johtokunnan jäsen Akseli Granqvist, myöhemmin tunnettiin nimellä Hakosalo. Johtokunta päätti yksimielisesti ehdottaa, että Lammelan piiriin perustettavaksi määrättyyn kansakouluun otettaisiin miesopettaja.
Johtokunta ehdotti miesopettajalle palkaksi samaa palkkaa kuin kunnan toisillekin miesopettajille eli 500 markkaa rahana ja ½ hehtaaria peltoa tai sen sijaan rahaa sekä puolet sisään kirjoitusrahoista, öljyvalo sekä vapaat huoneet ja lämpö.

Naiskäsitöiden opettajattaren palkaksi johtokunta ehdotti samaa palkkaa kuin muissakin mieskoulujen käsitöiden opettajattarille.

Kysymys koulun hyyryhuoneista aiheutti vilkkaan keskustelun. Kolme eri ehdotusta oli esillä. Hyyryhuoneet koulua varten tarjosi vuokralle Marttila epämääräiseksi ajaksi 300 markan vuotuisella korvauksella. Talonemäntä Eeva Tornikoski tarjosi huoneet koulua varten 250 markalla vuotta kohden. Johtokunnassa Marttilan tarjousta kannattivat J. Vanhatalo, K. Uusitalo ja A. Grangvist.
Perusteluina mainitaan, että piirijakoa tehtäessä koulun paikaksi oli määrätty J. Vanhatalon maalla sijaitseva Papamäen palsta. Lisäksi suurin osa kouluun pyrkijöistä oli ilmoitettu tulevan Lammelasta. Tornikosken huoneita kannattivat N. Westergård, F. Graan ja G. Berg. Perusteluna oli, että koulu tulisi piirin keskelle. Syynä siihen, ettei kouluun ollut ilmoitettu lapsia lukuisammin muualta oli se, ettei muualta kuin Lammelasta oltu käyty kysymässäkään kouluun. Johtokunnan jäsen K Uusitalo sanoi, että myös Filppulasta ja Kangasniemeltä tulee kouluun oppilaita, kun kysytään. Talollinen N. Westergård tarjosi koululle myös tarpeelliset huoneet epämääräiseksi ajaksi 200 markalla vuosi.

Johtokunta päätti antaa kuntakokouksen käsittelyyn kaikki tarjoukset.
Uusitalo epäili, ettei lapsia tulisi kouluun, jos koulu tulisi Tornikoskelle.
Johtokunta valitsi esimiehekseen maanviljelijä Jussi Vanhatalon ja myös sihteeriksi, varaesimieheksi valittiin opettaja Akseli Grangvist (Hakosalo vuodesta 1904 lukien).


Johtokunta kokoontui Vanhatalon tilalla 16.3.1906. Valtionapua Tornikosken taloon sijoitettavaan väliaikaiseen kansakouluun valittiin Ylihallitukselta hankkimaan opettaja ja johtokunnan jäsen Akseli Grangvist. Vuokrakontrahtia valittiin tekemään N. Westergård ja esimies Jussi Wanhatalo.
Johtokunnan kokouksessa Marttilassa 19.4.1906 todettiin kansakoulujen tarkastaja herra J. Reinin kirjelmä, jossa hän pyytää lausuntoa siitä, eikö voitaisi koulu sijoittaa F.W. Marttilalta vuokrattaviin huoneisiin, koska esitetty Tornikosken huoneusto (huoneisto) on ahdas ja epämukava. Johtokunta
kuitenkin pysyi entisessä päätöksessään. Tornikoskea perustelivat sen kannattajat mm. sillä, että se paraiten on koulupiirin keskellä, josta lapset silloin voisivat käydä öitä kotonansa, josta voisi koulua kävijöille olla suuri edistys ja hyöty. Marttilan koulupaikan kannattajat perustelivat edelleen sillä, että koulu olisi siellä, missä lasten enemmistö on. Mitä tulee siihen, ettei koulu olisi aivan keskellä, niin kannattajat totesivat, että näin saattaa olla maantieteellisesti: Pohjoispäästä tulee matkaa silloin 7 1/2 km ja eteläpäästä piiriä noin 4 km, jossa lasten enemmistö on.

Johtokunta kokoontui Tornikoskessa 11.6.1906 ja julisti opettajattaren ja poikien käsityön opettajan paikat avonaiseksi Suomen Wirallisessa lehdessä, Uudessa Suomettaressa, Helsingin Sanomissa ja Satakunnassa. Taloudenhoitajaksi valittiin maanviljelijä Fredrik Graan, jonka tehtäväksi jätettiin koulun sisäpuolelta kalustaminen, pulpettien ynnä muiden teko.

Lammelan kansakoulun pulpettien ja opetusvälineiden tekoa myydessä 25.6.1906 tarjouksia vähemmän vaativina tehtiin seuraavasti: Lautamies A.N. Länsitalo otti tehtäväkseen 5 pienenpää pulpettia täyteen kuntoon kahteen kertaa maalattuna 18 mk kappaleelta. Talollinen Juho Mäkitalo Etelämaasta otti tehtäväkseen 5 pienenpää ja 5 isompaa pulpettia samalla tavalla kahteen kertaan maalattuna 20 mk kappaleelta sekä yhden pöydän ja tuolin sekä pöydän jalustan 22 mk markalla.
Johtokunnan kokouksessa 1.7.1906 Vanhatalon tilalla päätti olla hyväksymättä tehtyjä pulpetti- ynnä muita tarjouksia. Hyväksyttiin nyt puuseppä Aleksander Söderlundin tekemä tarjous, jolla hän teki tarvittavat 15 pulpettia 11 markan kappalehinnasta sekä opettajan pöydän ja tuolin sekä pöydän jalustan 20 markalla sekä yhden luokkataulun 8 markalla.

Johtokunta 26.7.1906 otti käsiteltäväkseen opettajattaren viran täyttämisen Lammelan kylän kansakoulussa. Opettajattarelle maksettiin valtion palkan lisäksi kunnalta 225 mk, viljelysmaan korvaukseksi 55 mk sekä puolet oppilaiden sisään kirjoitusrahoista, asunnoksi 2 huonetta ja keittiö sekä asetuksen mukaiset ulkohuoneet, polttopuut ja öljyvalo. Virka tuli ottaa vastaan 1.8.1906.

Virkaa olivat hakeneet Tyyne Pirinen, Hilda Rinne, Bertta Halla, Hilda Kopanen, Elin Bergroth, Ellen Palmroos, Aino Aalto, Ella Moberg, Iida Lähde, Hilma Mutanen, Aura Hirvensalo, Tekla Heinonen, Anna Antikainen, Aleksandra Kanerva, Alma Forstin ja Olga Wannekoski. Koulun opettajattareksi valittiin Tyyne Pirinen. Poikien käsityönohjaajaksi valittiin puuseppä Johan Bärlund.

Johtokunta 11.9.1906 kansakoululla jätti polttopuiden hankinnan kouluun taloudenhoitaja Kustaa Bergin huoleksi. Kattolamppuja koululla päätettiin hankkia kaksi kappaletta parempaa laatua sekä yksi pöytälamppu opettajaa varten. Luokkasalin seinään päätettiin ostaa yksi ilmaventtiili. Ostettiin koululle seinäkello. Koululle tarvittavat pesuastia ja juomasanko päätettiin laittaa koululle. Urkuharmoni päätettiin ostaa, samanmallinen kuin toisiinkin kunnan kouluihin on ostettu. Helmitaulu koululle myös hankittiin.
Johtokunta 22.10.2006 luettiin Keisarillisen Suomen Senaatin kirkollisasiain Toimikunnan päätös koululle myönnetystä Waltionavusta. Lukukausimaksuna oppilailta päätettiin koota 1 mk lukukaudelta. Opettajatar Tyyne Pirisen pyyntöön saada vuorollaan kutsua täkäläisen ompeluseuran kokoon koululle suostuttiin.
Johtokunta 13.12.1906 päätettiin tehdä koulun menoarvio vuodelle 1906-07 seuraavasti:
Yleisen kunnan varoja käytetty koulun tarpeisiin 400 mk, Opettajattaren palkka rahassa 280 mk, käsityö opettajan palkka 75 mk, kouluhuoneiden vuokra 270 mk, polttopuut koululle 136 mk, öljyvalo 18 mk, urkuharmooni, kirjoitettiin vielä kahdella o:lla, 275 mk ja pienempiin tarpeisiin 46 mk eli yhteensä 1.500 mk. Tällaisena se esitettiin kuntakokoukselle.
Johtokunta 7.4.1907 otettiin käsiteltäväksi opettajattaren viran uudelleen avoimeksi julistaminen.

Johtokunta 19.5.1907 otti käsittelyyn Lammelan kylän kansakoulun naisopettajan viran täyttämisen.
Virkaan valittiin edelleen opettajatar neiti Tyyne Maria Pirinen 1.8.1907 kahden vuoden koetusajaksi.

Johtokunta 4.8.1907 totesi, että Keisarillisen Senaatin Kirkollisasian Toimikunnan päätöksellä Lammelan koulu sai olla nykyisissä vuokrahuoneissa vain kaksi vuotta, niin johtokunta esitti kuntakokoukselle että Lammelaan tulee rakentaa oma koulutalo syksyllä 1908.

Koululle päätettiin hankkia 5.9.1907 seuraavat opetusvälineet: Raamatun maiden seinäkartta, pallokartat ja karttapallo, mittausopilliset havaintovälineet, anatomiset taulut ja eläintieteellinen kuvasto.

Johtokunta 24.11.1907 totesi, että kunta oli päättänyt antaa Marttilan talon koulutaloksi Lammelan kansakoulua varten.

Johtokunta 14.2.1908 johtokunta valitsi kuluvaksi vuodeksi esimieheksi entinen esimies Jussi Vanhatalo, samoin hänet valittiin kirjuriksi. Varaesimieheksi valittiin opettaja Akseli Granqvist (Hakosalo ) ja taloudenhoitajaksi A.N. Länsitalo.

Lammelan kansakoulun johtokunnan kokouksessa 29.3.1908, jossa läsnä olivat K. Berg, F. Gran, A.N. Länsitalo, A. Hakosalo ja opettaja T. Pirinen totesi, että koulutoimen ylihallitus oli ilmoittanut, että koulua saadaan ruveta pitämään Marttilan talossa. Kunta oli kuitenkin sillä välin päättänyt hylätä Marttilan kaupan, joten johtokunta joutui kuntakokoukselta pyytämään selvitystä, mihin toimiin se uuden käänteen jälkeen ryhtyy. Samalla johtokunta muistutti siitä, että ylihallitus ainoastaan kahdeksi vuodeksi myönsi koululle luvan olla Tornikosken huoneistossa ja se aika päättyy tänä vuonna 1908. Kunta oli vuokrannut Tornikosken huoneet viideksi vuodeksi.
Johtokunta 28.6.1908 totesi opettaja Tyyne Pirisen tulleen valituksi Mouhijärvelle opettajan virkaan. Virka julistettiin väliaikaisesti haettavaksi Uudessa Suomettaressa ja Helsingin Sanomissa. Tarkastajan pyynnöstä päätettiin lähettää piirustukset Tornikosken kaikista koulu-, asunto- ja ulkohuoneista ylihallitukselle. Varaesimieheksi valittiin eroa pyytäneen opettaja Akseli Hakosalon sijalle A.N. Länsitalo.

Johtokunta 19.7.1908 otti päätettäväksi Lammelan koulun naisopettajan viran täyttämisen. Opettajaksi valittiin yksimielisesti 1.8.1908 Tyyne Kuitusen ja hänen kieltäytymisensä varalle Agata Niskasen. Hakijoita oli 15.
Johtokunta 25.9.1908 valitsi sihteerikseen opettaja Tyyne Kuitusen.
Lokakuun 28 päivänä 1908 johtokunnan esimieheksi valittiin Jussi Vanhatalo. Suostuttiin siihen, että opettaja Kuitunen saa koululla harjoittaa laulukööriä. Päätettiin hankkia halkosaha entisen särkyneen tilalle. Laadittiin koulun kalustoluettelo kunnallislautakunnalle.
Johtokunta 4.12.1908 otti käsittelyyn koulun menoarvion vuotta 1909 varten. Se päättyi 1.008 markkaan. Sillä hankittiin mm. kasviopillinen kuvasto 40 mk ja fysikaalinen kalusto 40 mk sekä kaksi kalustokaappia 50 mk. Lukukausimaksuista päätettiin vapauttaa kaksi oppilasta.
Johtokunta päätti 8.2.1909 J. Vanhatalon, A.N. Länsitalon, Kustaa Uusitalon, F. Heikkilän, F. Granin, G. Bergin ja opettaja Tyyne Kuitusen läsnä ollessa valita esimieheksi J. Vanhatalo, varaesimieheksi F. Heikkilä, taloudenhoitajaksi A.N. Länsitalo ja kirjuriksi opettajatar Tyyne Kuitunen.

Luettiin ja todettiin, että kirjelmän mukaan oli myönnetty koulun rakennusajan pidennystä Lammelan kansakoululle. Ylihallitus oli näet määrännyt, että Lammelan oma koulurakennus tulee olla tarpeellisine ulkorakennuksineen valmis syksyllä 1910.

Kolmelle koulun oppilaalle jaettiin viinaverorahoista 5 mk.
Johtokunta 12.2.1909: todettiin, että opettajalle on maksettu puolet oppilaiden sisään kirjoitusmaksuista eli yhteensä 46,25 mk.
Johtokunta 26.5.1909 oli saanut Tyyne Kuituselta tämän suostumuksen jatkaa koulun opettajana vakituisena opettajana, virka laitettiin vain laillistumista varten lehtiin vain yhdellä ilmoituksella. ja hänet valittiin virkaan 30.6.1909.
Johtokunta 8.10.1909 valitsi edesmenneen J.H. Vanhatalon sijaan talollinen Juho Saarisen Lammelasta.

Koska Lammelan koulutaloksi tarjotun Marttilan tilan kaupasta ei ole tullut mitään, niin johtokunta ehdotti, että ostettaisiin toiseksi ehdolle asetettu Saarisen tarjoama tonttimaa koulutaloa varten.

Kolme oppilasta päätettiin vapauttaa lukukausimaksuista.
Johtokunta otti käsittelyyn 24.11.1909 koulun menoarvion. Se päättyi 1.237 mk sisältäen mm ompelukoneen ostamisen 150 mk.
Johtokunta 9.12.1909 päätti antaa varoituksen opettajan valituksen vuoksi kolmannen osasto oppilaalle hänen ilkeän käytöksensä tähden ja annettiin opettajalle oikeus erottaa oppilas, jos vielä sellaista ilkeää käytöstä hänellä on.
Johtokunta valitsi 28.1.1910 esimiehekseen Juho Saarisen, varaesimieheksi F. Graanin, taloudenhoitajaksi J. Tuomikosken ja kirjuriksi opettaja Tyyne Kuitusen.

Johtokunta 22.3.1910 päätti esittää kuntakokoukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin koulurakennuksen rakennusajan pitennykseen 1.8.1911 saakka.

Johtokunta 22.4.1910 jakoi viinaverorahoista pienet stipendit Eero Sundgrenille ja Juho Tuomiselle.
Tarkastaja Reinin hommaama Furuhjelmin apuraha 20 mk annettiin 3.5.1910 II osaston oppilaalle Martti Haapaniemelle.
Johtokunta 11.9.1910 valitsi sijaisopettajaksi ensi lukuvuotta varten Auroora Kuvajan os. Rasin ja hänen kieltäytymisensä varalle ylioppilas Selma Salmelan Porista.
Johtokunta 6.12.1910 Aura Kuvajan ollessa kirjurina esitti vuodelle 1911 menoarvion, joka päättyi 838 mk.
Johtokunta 23.1.1911 valitsi puheenjohtajakseen J. Saarisen, taloudenhoitajaksi J. Södergårdin, varapuheenjohtajaksi F. Heikkilän ja kirjuriksi A.N. Länsitalon. Johtokunta totesi, että Lammelan koulun vuokra-aika loppuu tämän lukuvuoden loputtua. Johtokunta pyysi kuntakokousta hoitamaan asian kuntoon. Viinaverorahat jaettiin seitsemälle oppilaalle apurahoina.
Johtokunta 17.4.1911 totesi nykyisen opettajan Tyyne Kuitusen sanoutuneen irti virastaan. Virka laitettiin auki.
Johtokunta 21.5.1911 valitsi kolmesta hakijasta äänestämällä opettajaksi 1.8.1911 lukien kahdeksi koevuodeksi Fanny Sofia Vihervaara.
Johtokunta 27.6.1911 päätti tarkastajan kirjeen johdosta laittaa opettajan viran uudelleen haettavaksi. Viran täyttäminen otettiin 16.7.1911 uudelleen käsittelyyn ja johtokunta valitsi koulun opettajaksi Anna Sofia Jaakkolan 1.8.1911 lukien ja hänen kieltäytymisensä varalle Hilma J. Lehtisen.
Johtokunta antoi 22.9.1911 opettaja Hilma Lehtiselle oikeuden pitää koululla laulukuoron harjoituksia.
Johtokunta 9.12.1911 laati koulua varten menoarvion, joka päättyi 936,80 mk. Huoneiden vuokraa varten varattiin 270 mk, puita varten 135 mk ja öljyvaloon 18 mk sekä opettajain palkkaan 355 mk.
Johtokunta valitsi 21.1.1912 puheenjohtajakseen Juho Saarisen, varapuheenjohtajaksi J. Tuomikosken, taloudenhoitajaksi Frans Heikkilän ja kirjuriksi Hilma Lehtisen.
Johtokunta jakoi viinaverorahat 12.2.1912 7 oppilaalle kangastuotteina.
Johtokunta 2.4.1912 päätti jälleen laittaa opettajattaren viran auki pöytäkirjalisäyksellä, ettei valittu saa kieltäytyä.
Johtokunta valitsi 3.5.1912 Hilma Ingrid Lehtisen kahdeksi koevuodeksi ja varalle Fanny Elisabeth Jaatsin. Hakijoita oli yhdeksän.
Johtokunta 30.9.1912 päätti hankkia jalkapallon oppilaiden voimisteluleikkejä varten.
Johtokunta 5.2.1913 valitsi puheenjohtajakseen Jussi Tuomikoski, varapuheenjohtajaksi Juho Saarinen, taloudenhoitajaksi Frans Heikkilä ja kirjuriksi Hilma Lehtinen.

Johtokunta 8.2.1913 päätti tehdä kuntakokoukselle tarkastajan esityksestä ehdotuksen, että kun Senaatin lopullinen päätös Lammelan koulun paikasta on tullut, ja kun sitä päätöstä on kaikkien alamaisuudessa noudatettava, että kuntakokous ryhtyisi Lammelan koulutalon rakentamiseen, ja panisi koulutalon kuntoon ensi syyslukukaudeksi. Tarkastaja myös ehdotti, että koulun oppilaille hankittaisiin Venäjän historian ja Venäjän maantieteellinen oppikirja ja että koululle ostettaisiin Venäjän valtakunnan kartta ja Keisarin kuva puitteissa.

Johtokunta vielä ehdotti, että johtokunnan jäsenten Jussi Södergårdin ja Gustaf Bergin tilalle valittaisiin uudet jäsenet, koska he eivät ole ottaneet osaa koulun asioihin. Heidän tilalleen ehdotettiin Sigfrid Uusitalo ja Vilhelm Heikkilä. Kotiseutuopetuksen edistämiseksi johtokunta päätti hankkia koululle Merikarvian kartan. Vielä johtokunta jakoi kunnan lahjoittamat koulutarpeet ja oppikirjat vähävaraisille oppilaille.

Johtokunta 23.10.1913 totesi Koulutoimen Ylihallituksen hyväksyneen koulutalon piirustukset ja kehotti kuntakokousta aloittamaan koulutalon rakentamisen niin pian kuin mahdollista.

Johtokunta 29.11.1913 esitti koulun menoarvon, joka päättyi 881 mk. Hankittiin 43 mk pulpetteja.
Johtokunta 30.1.1914 valitsi puheenjohtajakseen edelleen Jussi Tuomikosken, taloudenhoitajaksi Frans Heikkilän, sihteeriksi Hilma Lehtisen. Ulkokuntalaiset velvoitettiin maksamaan tavallisen lukukausimaksun lisäksi 3 mk, joka tulee kuulumaan opettajalle.

Johtokunta 10.3.1914 päätti oppilaskirjaston kartuttamiseksi pitää iltamat, jossa oppilaat tulisivat suurimmaksi osaksi ohjelman suorittajiksi. Iltamat pidettiin pääsiäismaanantaina. Oviraha maksoi 25 penniä.

Johtokunta päätti 21.8.1914 antaa opettaja Hilma Lehtiselle virkavahvistuskirjan virkaansa.
Johtokunta 2.10.1914 vastasi vt. kansakoulun tarkastajan kyselyyn oman koulutalon rakentamisvaiheesta. Koulutalo valmistui 15.10.1914 viivästyneenä, koska urakoitsijan työ on viivästynyt, eikä koulu ole valmis 1.8.1914.
Johtokunta 28.10.1914 vakuutti koulun kiinteistön päärakennuksen 14.000 mk ja ulkohuonerakennuksen 1.000 mk. Palokalustoksi päätettiin laittaa 3-osaiset tikapuut päärakennukseen ja 2-osaiset tikapuut ulkohuonerakennukseen. Lipputanko koululle päätettiin ensi tilassa hankkia, 5 metriä pitkä.
Koulun vihkiäiset päätettiin juhlallisesti pitää sopivan ajan tultua.

Johtokunta 16.12.1914 esitti koulun menoarvioksi vuodelle 1915 kaikkiaan 1.504,15.
kouluhuoneiden vuokraan elo-, syys- ja lokakuulta 1914 varattiin 67,50 mk, öljyvaloon 40 mk, palokalustoon 75 mk, kaivon vesipumppuun 65 mk, tonttiaitaan 200 mk.
Johtokunta 30.12.1914 antoi koulun lämmityksen vuodeksi 1915 Heikki Mikkolalle 20 mk vuosimaksusta ja koulun pesu vuodeksi 1915 Taavetti Myllyharjulle 3 mk maksusta kerralta.

Johtokunta 28.1.1915 keskusteli koulupalstan erottamisesta ja pyydettiin maanmittari hoitamaan asian.

Johtokunta keskusteli 25.2.1915 koulun vihkiäisten toimeenpanosta ja päätettiin koulun vihkiäiset pitää 14.3.1915 kello 2 ip.

Johtokunta määräsi 4.3.1915 ensimmäisen osaston eräälle oppilaalle varkaudesta rangaistukseksi vitsaa johtokunnan läsnä ollessa ja tämän toimituksen tekemään määrättiin oppilaan äiti. Rangaistus pantiin täytäntöön samassa tilaisuudessa.

Johtokunta 29.4.1915 päätti koulun viljelysmaat vuokrata, koska ne eivät nyt olleet viljelyskelpoisessa kunnossa vähissä kappeleissa. Opettajalle maksettiin edelleen viljelysmaan puute rahassa.
Johtokunta 5.5.1915 huutokaupalla tarjosi koulun aidan rakennettavaksi ja hyväksyi talollisen J. Mäkitalon sen tekemään 100 mk maksulla ja sillä ehdolla, että aita valmistuu ennen juhannusta ja rakennusaineina käytetään metsäpuuta eikä vedessä lionneita aineita. Samassa tilaisuudessa annettiin koulun peltomaat vuokralle lukuun ottamatta yhtä aluetta, joka jäi edelleen koulun haltuun.
Johtokunta antoi Furuhjelmin 20 mk apurahan II osaston oppilaalle Väinö Johannes Siltaselle.
Johtokunta keskusteli 3.10.1915 Lammelan Raittiusseuran pyynnöstä seuran iltamien pitämistä koululla. Vilkkaan keskustelun jälkeen johtokunta ei antanut lupaa pitää iltamia.
Johtokunta 13.12.1915 vahvisti koulun menoarvioksi 1.266 mk. Hankintalistalla oli mm 300 mk paloruisku.
Johtokunta valitsi 18.1.1916 puheenjohtajakseen Juho Tuomikosken, taloudenhoitajaksi Juha Mäkitalon ja kirjuriksi Hilma Lehtinen. Koulun lämmitys annettiin vanhemmalle Heikki Mikkolalle 30 mk vuosimaksusta. Keskusteltiin siitä, miten saataisiin opettajalle puuttuva viljelysmaa. Todettiin opettajan huoneet olevan kylmiä. Ensi tilassa laitetaan lisää täytettä.
Johtokunta 9.3.1916 valitsi sairastuneen lämmittäjän tilalle emäntä Emilia Saarisen.
Johtokunta 13.3.1916 totesi kansakoulun kaikkien huoneiden täytteiden olevan vajavaiset.
Johtokunta 31.5.1916 päätti suorituttaa huoneiden tilkitsemisen ja lattioiden ylösottamisen heti kesän alkaessa.

Johtokunta 6.11.1916 antoi todistuksen opettaja Hilma Ingrid Lehtiselle siitä, että hän on ollut Lammelan koulun opettajana viisi vuotta ja ansaitsee opettaja ikälisänoikeuden.
Johtokunta 19.1.1917 valitsi puheenjohtajakseen edelleen Juho Tuomikosken, taloudenhoitajaksi J. Uusitalon ja kirjuriksi opettaja Hilma Lehtisen. Läsnä olivat myös A.N. Länsitalo, J. Mäkitalo, F. Heikkilä ja J. Ylimikkola.
Johtokunta 14.5.1917 keskusteli siitä, olisiko yhdyttävä Merikarvian Opettajayhdistyksen näkemykseen, että lukuvuosi päätettäisiin 15.5. kaikissa Merikarvian kouluissa, jotta oppilaat pääsevät kotiin avuksi toukotyöhön näin elintarvikepulan aikana.
Johtokunta 4.9.1917 määräsi tarkastajan kirjeen johdosta poikien käsitöiden opettaja Juho Bärlundin arvioimaan käsityötarpeiden rahallisen määrän, joksi tuli 55 mk.
Johtokunta 10.10.1917 keskusteli jatkokurssin toimeenpanosta lukuvuonna 1917-1918. Päätettiin ne pitää molemmin puolin joulua alkaen marraskuussa. Opettajiksi ovat lupautuneet rouva Tyyne Gustafsson, opettajattaret Forsström ja Lehtinen.
Koulun menoarvioksi esitettiin 11.12.1917 1.592 mk.
Johtokunta 8.1.1918 valitsi entiset toimihenkilöt keskuudestaan.
Johtokunta 21.5.1918: luettiin tarkastajan luettelo koululle tehtävistä korjauksista. Koulun lukuvuosi päätettiin lakkauttaa 23.5., jotta oppilaat pääsevät auttamaan maaviljelystoimissa vanhempiaan.
Johtokunta 17.9.1918 keskusteltiin jälleen koululle välttämättä tehtävistä korjauksista mm päätettiin lasten juoma-astiaksi teettää puinen noin 15-20 litran vetoinen jaloillaan seisova vesiastia.
Johtokunta 18.11.1918 päätti korjauttaa saunan muurin, joka työ annettiin muurari Frans Ruohomäelle 20 mk maksua vastaan. Tarvittavan saven ja hiekan toi 3 mk Mikkola.
Johtokunta esitti vuodelle 1919 13.1.1919 koulun menoarvioksi 3.333,57 mk sisältäen mm. 2000 mk polttopuut. Valittiin puheenjohtajaksi edelleen J. Tuomikoski, taloudenhoitajaksi J. Uusitalo ja uudeksi sihteeriksi H. Elomaa.
Johtokunta 22.3.1919 pidettiin polttopuiden huutokauppa.
Johtokunta 20.8.1919 koulun tikaraput päätettiin tervata.
Johtokunta 20.10.1919 suoritettiin koulun omaisuuden inventointi.
Johtokunta 13.12.1919 otti käsiteltäväkseen, voitaisiinko kansakoulun käsityöluokassa pitää kiertokoulua. Vähän aikaa asiasta keskusteltuaan johtokunta katsoi, ettei se sovi kansakoulun työn häiriytymisen vuoksi.
Johtokunta ryhtyi 13.1.1920 pohtimaan koulun lämmityskysymystä. Vilkkaan keskustelun jälkeen koulun lämmittäminen annettiin Heikki Mikkolalle 275 mk maksusta. Koulun lakaisukysymys oli visaisempi, kun lämmittäjä ei voinut ottaa lakaisua eikä myöskään oppilaiden lakaisua katsottu suotavaksi. Koska varoja ei ollut, niin annettiin kuitenkin se tehtävä toistaiseksi jäädä oppilaiden tehtäväksi.
Johtokunta valitsi 2.3.1920 puheenjohtajaksi edelleen J. Tuomikoski, taloudenhoitajaksi J. Uusitalo ja kirjuriksi Hilma Elomaa.
Johtokunta 13.9.1920 pyysi kunnanvaltuustolta lisää rahaa koulua varten 900 mk.
Johtokunta 26.11.1920 antoi Furuhjelmin testamenttivaroista 20 mk apurahan IV osaston oppilaalle Elna Haanpäälle. Koulun menoarvio vuodelle 1921 päättyi 6.690 mk.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi edelleen Juho Tuomikosken ja taloudenhoitajaksi J. Uusitalon. Kirjurina jatkoi Hilma Elomaa. Johtokunta päätti jakaa siistimispalkkiona eli maksaa vuodelta 1919-1920 17 tytölle 7mk 25 penniä kullekin.
Johtokunta 6.3.1921 nosti kiinteistön palovakuutuksen 50.000 mk ja irtaimiston 4.000 mk.
Johtokunta 22.5.1921 totesi 20.5., että koulun kaksi oppilasta sytyttivät tulen koulumatkalla olevaan metsään ja keskusteli poikien kanssa asiasta, mutta jätti asian vain vakavan varoituksen heille antaen.
Johtokunta 21.7.1921 otti käsittelyyn tarkastajan kehotuksesta veistonopettajan paikan täyttämisen lehti-ilmoituksella. Toimesta ilmoitettiin maksettavan 700 mk vuodessa ja se on otettava vastaan 1.8.1921.
Johtokunta totesi koululla olevan liian paljon oppilaita yhtä opettajaa kohden. Kun oppilaiksi oli tullut sellaisia oppilaita, jotka eivät osaa lukea, niin katsottiin hyödyllisemmäksi erottaa ne koulusta.
Johtokunta päätti myös hankkia entisten 40 pulpetin lisäksi 10 kappaletta, samoin hankittiin kaksi höyläpenkkiä.
Johtokunta hankki 10.3.1921 koululle uutta käsityökalustoa käsityöopetuksen kaikin puolin parantamiseksi, jota uusi lainsäädäntökin edellytti.
Johtokunta esitti 27.12.1921 vuodelle 1922 menoarvion, joka päättyi 23.920,48 mk. Polttopuita varten varattiin 6.000 mk, opettajien palkat 11.990,48 mk.
Johtokunta 11.1.1922 valitsi puheenjohtajakseen W. Heikkilän, taloudenhoitajaksi J. Uusitalon ja kirjuriksi Hilma Elomaan. Koulun lämmitys, pesu ja jokapäiväinen siistiminen annettiin 800 mk J. Elomaalle. Hankittiin palokalustoksi 2 saavia ja 2 ämpäriä.
Johtokunta 29.1.1022 joutui käsittelemään asiaa, jossa eräältä oppilaalta oli välitunnin aikana varastettu 2 mk rahaa ja yksi postikortti. Syyllistä ei saatu selville, vaikka yhtä poikaoppilasta epäiltiin.
Johtokunta 17.11.1922 totesi opettaja Hilma Elomaalla olevan oikeus saada toinen palkanlisäys.
Johtokunta esitti 28.11.1922 vuoden 1923 menoarvioksi 11.890 mk, jossa mm käsityökalusto hankittiin 2.000 mk.
Johtokunta 23.1.1923 valitsi puheenjohtajakseen edelleen Wille Heikkilän, taloudenhoitajaksi Jaakko uusitalon ja kirjuriksi Hilma Elomaan. Läsnä kokouksessa olivat myös A.N. Länsitalo, J. Mäkitalo, Selma Järvenpää ja J. Korpela.
Johtokunta jakoi 7.12.1923 vaateavustuksena flanellista paitakangasta 16 oppilaalle ja kengät 4 oppilaalle, arvoltaan 563,90 mk.
Furuhjelmin testamenttivaroista maksettiin 2.1.1924 20 mk III osaston oppilaalle Jenni Paattiniemelle. Valittiin puheenjohtajaksi J. Tuomikoski, varapuheenjohtajaksi J. Mäkitalo, taloudenhoitajaksi J. Uusitalo ja sihteeriksi Hilma Elomaa.
Johtokunta 6.2.1924 saattoi tiedokseen, että yksi neljännen osaston poikaoppilas on 4.2. juotettu väkiuomaa tarjoten juovuksiin. Johtokunta neuvoteltuaan asiasta päätti esittää syvän paheksumislauseensa tämän ilkityön tekijälle johtokunnan kirjeellä. Tekijä oli kunnan hoidokki, joten myös vaivaishoidon esimiehelle johtokunta tiedotti asiasta. Oppilas joutui johtokunnan kokouksessa pyytämään johtokunnalta anteeksi velttoa taipuvaisuuttaan paheeseen, jonka koulu on hänelle paheeksi selvittänyt.
Johtokunta 21.2.1924 päätti tilata kansakoulutarkastaja J. Laurilan laatiman ” Kansakouluasiain käsikirjan”. Poikien käsityöaineiksi tilattiin 1 toltti kuusilautaa ja 1 toltti mäntylautaa. Koska koulun lähellä on koulun turvallisuuden kannalta vaarallinen Korpelan riihi, josta vakuutusmaksut palovakuutusyhtiölle nousevat kovin suuriksi, neuvotteli johtokunta sen siirtämiseksi pois.
Johtokunta 30.6.1924 totesi käsityönopettaja Eino Uusitalon sanoutuneen irti poikien käsitöiden opettamisesta.

Koulutarkastaja J. Järvisen tarkastuskertomuksesta 8.9.1924 selviää mm, että koulussa on tehtäviä korjauksia mm. rakennukseen nähden seuraavasti: Luokkarakennus on aivan ensi tilassa laudoitettava ja sitten ulkoa maalattava. Sisäpuolelta luokkahuone on paperoitava ylhäältä ja alhaalta oppilaskorkeudelta paneloitava. Luokka- ja veistohuoneen lattiat on ylösotettava ja tehtävä lämpimänpitäviksi. Saunan uuni on korjattava. Melko jyrkkäsanaisesti J. Järvinen lopuksi toteaa, että kehotan opettajia muistutuksen uhalla ennen marraskuun 1 päivää ilmoittamaan hänelle, mihin toimenpiteisiin johtokunta on ryhtynyt hänen määräyksiensä johdosta.

Johtokunta 11.9.1924 totesi, että kansakoulurakennus on vielä sekä sisältä että ulkoa laudoittamatta, maalaamatta ja muutoinkin asianmukaiseen kuntoon korjaamatta, on johtokunta päättänyt jättää Merikarvian kunnallislautakunnalle esityksen välttämättömien korjausten teettämisestä sanotussa kansakoulurakennuksessa. Lammelan johtokunta viitaten edellä mainittuun tarkastaja Järvisen jyrkkäsanaiseen lausuntoon pyytää varoja, että keväällä 1925 voitaisiin korjaustyöt aloittaa. Poikien käsityönopettajan toimi laitettiin lehti-ilmoituksin hakuun. Johtokunta totesi, että kulumassa olevana syksynä todennäköisesti saadaan Lammelan kylään sähkövalo, niin päätti johtokunta esittää kunnallislautakunnalle, että Lammelan kansakouluun otettaisiin sähkövalo ottamalla 6 osaketta Siikaisten sähköosakeyhtiöltä, jotta Lammelaan ja ympäristöön sähkö tulee. Yksi osake maksaa 300 mk ja sillä saa kolme lamppua valoa.

Johtokunta 3.10.1924 veistonohjaajan toimeen ei ollut kuin yksi hakija, kelpoisuutta vailla oleva Frans Mäntylä Merikarvialta, joka valittiin.
Johtokunta 18.10.1924 joutui toteamaan, ettei tarkastaja voinut veistonopettajan vaalia vahvistaa.
Johtokunta joutui käsittelemään kahden oppilaan välistä riitelyä 3.11.1924, jossa oppilaat 28.10.1924 välitunnilla riitelivät niin julmasti, että löivät useita kertoja toisiaan puulla. Opettaja oli heidät jo väliaikaisesti erottanut rangaistukseksi, mutta nyt heidät kutsuttiin kouluun takaisin sillä ehdolla, että ovat ehdottomasti riitelemättä keskenään ja kaikessa aina alistuvat opettajan vaatimuksiin.
Johtokunta 11.12.1924 jakoi Furuhjelmin testamenttivaroista 20 mk IV osaston oppilaalle Aini Granforssille. Varattomille oppilaille joululahjoiksi päätettiin jakaa varattomien lasten vaateavustusrahoista jäänyt säästö 216,10 mk.
Johtokunta 3.4.1925 velvoitti taloudenhoitajan hankkimaan ensi tilassa asiantuntijalta rakennusmestarilta koulun korjauksista. Rakennusmestari Lauri Mattila antoi arvionsa 15.4.1925.
Lammelan Raittiusseuran yleistä kokousta ei pidetty suotavana järjestää koululla.
Johtokunta päätti pyytää kunnallislautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin rakennusmestari Mattilan lausuntoon viitaten Lammelan koulun korjaustöiden pikaiseen suorittamiseen.
Johtokunta 29.7.1925 päätti lähettää puheenjohtaja Juho Tornikosken, koska johtokunnalla ei ollut tilaisuutta ottaa kokonaisuudessaan osaa niin etäällä kuin Koittankoskella olevaan yhteiseen neuvonpitoon, jossa Koittankosken ja Lammelan johtokunnat 31.7.1925 keskustelevat yhteisen alakansakoulun opettajan viran perustamisesta.
Johtokunta kääntyi valtuuston puoleen 29.10.1925, koska kunnallislautakunta ei ollut antanut mitään tietoa johtokunnalle koulun korjaustöistä. Samalla pyydettiin valtuuston asettamaan komitean korjaustöitä teettämään.
Johtokunta päätti siirtää opettaja Helmi Ingrid Elomaan ylempään palkkausluokkaan.
Johtokunta 2.1.1926 valitsi samat toimihenkilöt kuin aiemmin ja totesi, että Lammelan koulupiirissä aloittaa alakansakoulu toimintansa helmikuun alkupäivinä. Koulun veistosali annetaan alakansakoulua varten. Opettajan asunnoksi annettiin yksi huone yläkoulun opettajan huoneistosta, jossa oli kolme huonetta ja keittiö. Alakoulunopettajan huoneeseen hankitaan sähkökeittovälineet.
Kun valtuusto oli antanut johtokunnalle oikeuden ryhtyä koulun korjaustöihin, se laittoi lehti-ilmoitukset urakkatarjouksia varten Lalliin ja Satakunnan Kansaan.

Johtokunta 20.1.1926 saattoi tietoonsa, että valtuusto on määrännyt Lammelan koulupiirin kevätlukukaudeksi 1926 tulevan alakansakoulun kunnan omistamaan Lindgvistin huoneistoon, joka kuuluu Köörtilän alueelle, ryhtyi asiasta johtokunta keskustelemaan. Johtokunnan mielestä paikka on epäedullinen, koska se tulisi tällöin toimimaan koulupiirin toisessa päässä, joten Filppulan, Etelämaan, Kangasniemen ja Lammelan lapset pitkän matkan tähden jäisivät pois koulusta. Valtuustolle esitettiin, että valtuusto muuttaisi päätöstään ja päättäisi alakansakoulun toimimaan koulun veistosalissa.
Johtokunta päätti hankkia veistosaliin 4.3.1926 valonkaihtimet, sillä siellä toimiva alakansakoulu on voimakkaan auringonpaisteen vuoksi melko mahdoton työskentelytila. Hankittiin heti nuoralla vedettävät pahvikaihtimet.
Johtokunta 25.1.1926 kello 12 käsitteli koulun korjaustöiden urakka-asiakirjat. Päätettiin antaa tilkitseminen urakoitsija J. Tuomikoskelle 1.375 mk. Lattioiden ylösottaminen, tiivistäminen ja täyte urakoitsija A. Wasamalle 1.400 mk. Sisälaudoitus, ovien korjaus, kynnykset raudoituksineen urakoitsija A. Wasamalle2.530 mk. Ulkovuoraus urakoitsija A. Wasamalle 5.990 mk. Pää- ja ulkohuonerakennuksen ulkomaalaus urakoitsija A. Wasamalle 2.150 mk. Kaikki sisämaalaukset urakoitsija A. Wasamalle 8.900 mk. Muurien korjaus, saunan lattian uudelleen teko ja saunan kivijalan korjaus urakoitsija J. Tuomikoskelle 490 mk. Kaikkiaan korjaustyöt maksoivat 22.835 mk. Ne oli oltava valmiina 1.8.1926. Tilkitsemiset pitää olla valmiina jo 31.5.1926.

Johtokunta 9.5.1926 päätti erottaa yhden alakansakoulun poikaoppilaan vuodeksi, koska hän oli osoittanut suurta niskoittelua ja suorastaan tottelemattomuutta opettajaa kohtaan.
Johtokunta 10.6.1926 kokoontui. Paikalla olivat J. Mäkitalo, J. Tuomikoski, A.N. Länsitalo, Alma Vanhatalo, Juho Korpela, Jaakko Uusitalo ja Julius Aitasalo, joka puheenjohtajana edusti Koittankosken kylän johtokuntaa. Alakansakoulun opettajaksi valittiin yksimielisesti 1.8.1926 kahdeksi koetusvuodeksi opettajatar Linda Rajasaari kahdesta hakijasta.

Johtokunta 12.8.1926 totesi opettaja Hilma Elomaan olleen 15 vuotta Lammelan kansakoulun opettajana ja saa hän sen perusteella kolmannen lisäpalkkion.
Johtokunta myönsi 15.9.1926 oikeuden pitää jumalanpalvelus koululla 16.9.1926 seurakunnan pastorin johdolla.

Johtokunta 5.10.1926 totesi tarkastajalle lähettämässään kirjelmässä koskien opettaja Elomaan palkanlisää, että Elomaalla on viisi alle 16 vuotiasta lasta ja että hän perheensä pääasiallinen elättäjä. Hyväksyttiin pieni huomautuksin urakoitsija A. Wasaman urakkatyöt.

Johtokunta 5.11.1926 joutui ottamaan kantaa Kotimaa-lehdessä olleeseen kirjoitukseen, jossa oli syytetty kansakoululapsia, että he harjoittavat keskenään sukupuoliyhteyttä. Koulutarkastaja Järvinen läsnä ollessa johtokunta esitti mielipiteenään lausua, ettei se ole kaikkena sinä aikana, jona jäsenet ovat olleet Lammelassa kuulleet edes huhuina mainittavan edellä sanotunlaista riettautta ja ei ole moista kuultu muistakaan Merikarvian kouluista. Johtokunta lausui paheksumisensa siitä, että tuollaisilla kirjoituksilla häpäistään Suomen lapsia. Vielä tarkastaja Järvinen lausui, että johtokunta on pitänyt kiitettävää huolta koulusta.

Johtokunta valitsi 7.1.1927 puheenjohtajakseen Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Aleksi Uusitalon ja kirjuriksi Hilma Elomaan.
Johtokunta 2.8.1927 ratkaisi paljon puhetta aiheuttaneen alakansakoulunopettajan asuntoasian siten, että hänelle vuokrattiin asunto Marttilan talosta kamari ja oikeus keittiöön talonväen kanssa. Vuokra oli 500 mk.
Johtokunta esitti kouluhallitukselle opettaja Elomaan olevan perheensä pääasiallinen elättäjä koskien hänen opettajan pakka-asiaa. Johtokunnan jäsenet Juho Korpela ja Vilhelm Heikkilä esittivät asiakohtaan eriävän mielipiteensä ja katsoivat, että opettaja Elomaan puoliso kykenee elättämään perheensä ilman opettajan palkkatuloja, koska hän omistaa 1 hehtaarin alan viljelysmaata saaden siitä vuosituloja ja harjoittaa vähäistä kauppaliikettä Lammelan kylässä.
Peipun-Lammelan alakansakoulupiirien johtokuntien yhteisessä kokouksessa Lammelan kansakoululla 8.8.1927, jossa läsnä olivat Peipusta K. Kantola ja J. Lähteenmäki- Lammelasta olivat J. Korpela, Eino Marttila, Aleksi Uusitalo, Alma Taimi ja A.N. Länsitalo.
Yhteinen kokous laittoi alakansakoulun yhteisen opettajan viran auki.
Johtokunta 25.11.1927 johtokunta otti huolekseen hankkia joulujuhlaan joulukuusen, jos sitä ennen oli ollut oppilaiden huolena, joka nyt näyttäytyi epäkäytännölliseksi tavaksi. Koululle hankittiin urheiluvälineitä mm 3 puolapuuosastoa, seinäpylväs, liukupylväs, tanko, 2 kiipeämisköyttä, yksi käsipallo, yksi pesäpallo ja korkeushyppyteline.
Johtokunta 2.1.1928 valitsi puheenjohtajakseen edelleen Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Aleksi Uusitalo ja kirjuriksi Hilma Elomaan. Pyydettiin valtuustolta 1.950 mk lisämääräraha koulun tarpeisiin.
Johtokunta 1.10.1928 päätti antaa oppilaille 2 päivän perunanostoluvan 2.10. lukien, koska syksy on ollut kylmä ja talvi uhkaa tulla.
Johtokunta 14.12.1928 antoi koulun lämmittämisen Jussi Vasamalle 1.750 mk. Koulun kuusijuhlaa varten annettiin 75 mk.
Johtokunta valitsi 3.1.1929 puheenjohtajaksi Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Aleksi Uusitalon ja sihteeriksi Hilma Elomaan.
Johtokunta 5.4.1929 esitti opettaja Linda Rajasaarelle ensimmäistä ikälisää varten puoltavan lausunnon. Jälleen tiivistettiin koulun lattioita ja ullakkoa sahajauhoilla, joita saatiin Lammelan sahalta. Purut ajoi J. Korpela 5 markan maksusta kuormalta.

Johtokunta käsitteli pöytäkirjaan merkityn tarkastajan kertomuksen 18.4.1929. Opettajatar Hilma Elomaan opetus, koulun hoito, koulun puhtaus ja järjestys oli mallikelpoista. Oppilaskuri oli kiitettävää. Ei kertaakaan tarvinnut muistuttaa lapsia vallattomuudesta. Ilmeistä oli, että lapsilla on tässä koulussa omasta tahdosta lähtevä harrastus käyttäytyä hyvin ja oppia ahkerasti. Opetus oli selvää, havainnollista ja lapsen kehitysastetta vastaavaa. Opettajatar Elomaalla on sujuva esitystapa, vilkas mielikuvitus ja nopea arvostelukyky. Nämä ominaisuudet tulivat kauttaaltaan opetuksessa näkyviin. Opetuksen tulokset olivat kaikin puolin kiitettävät. Uskontoa tuntuvat oppilaat tajuavan myös sydämellään. Historiaa osattiin loistavasti.
Opettajatar Linda Rajasaari on suorittanut opetystyön ahkerasti ja tunnollisesti. Lapset olivat vilkkaita, tarkkaavaisia ja hyvin osasivat.

Koulun taloudellinen puoli oli johtokunnan toimesta hyvin hoidettu. Muutamia hankintoja kouluun oli vielä kuitenkin tehtävä, mm. uusi urkuharmoni on saatava.
Johtokunta 18.7.1929 päätti maalata koulun lattiat.

Johtokunta käsitteli tarkastajan pyytämää lausuntoa koulukeittolan perustamisesta 21.11.1929. Todettiin, että koulussa on yläkoulussa 40 oppilasta ja alakoulussa 15 oppilasta eli siis yhteensä 55 oppilasta. Koulukeittolan maksujen vuoksi oppilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista varakkaina 45 joutuivat maksamaan ruoasta ja ilmaiset ateriat saivat 10 oppilasta. Yksi keittoateria tulee maksamaan 1,50 mk. Tarjottaessa ateria 150 päivänä kerran päivässä tulisi maksuksi 112,50 mk oppilasta kohden. Ruoan keittopaikkana olisi saunan pata, muuta kun ei vielä ollut tarjota sekin opettajan suostumuksella. Koululla ei siis vielä ollut erityistä koulukeittola huonetta.

Johtokunta anoi valtuustolta lisärahaa koulun menoihin 27.12.1929 yhteensä 1.491 mk.
Johtokunta valitsi 10.1.1930 puheenjohtajakseen Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Alma Taimin ja sihteeriksi Hilma Elomaan.
Johtokunta antoi 13.1.1930 koulun puiden pilkkomisen, kouluhuoneiden siivouksen ja lämmityksen Lyydia Järvenpäälle 1.265 mk.
Johtokunta päätti rakentaa urakkahuutokaupalla koululle liiterihuoneen. Urakka annettiin 9.4.1931 tunnetulle rakennustyön tekijälle A. Vasamalle 2.200 mk. Työn piti olla valmis 1.9.1931. Johtokunta lähetti jäsenensä Aleksi Uusitalon edustajakseen kunnanhuoneelle 27.4.1931 1.5.1931 kello 12 pidettävän tilaisuuteen, jossa oppikirjojen yhdenmukaistuttamiskokoukseen.
Johtokunta 17.6.1931 keskusteli tarkastajan kehotuksesta pätevän veistonopettajan hankkimista koululle. Tarkastaja oli ehdottanut pätevyyden omaavan veistonopettaja Tyyko Uusitalon ottamista Lammelan koulun veistonopettajaksi. Uusitalo otettiin tulevaksi lukuvuodeksi veistonopettajaksi, mutta sitten virka laitettaisiin auki johtokunnan toimesta.

Johtokunta päätti 28.1.1932 aloittaa koululla 1.2.1932 ruoka-annosten jakelua hyväksytyn 1.048 markan määrärahalla ja niin kauan kuin rahat riittävät. Kaikkina muina päivinä ruokaa tarjotaan paitsi lauantaina, koska silloin ollaan koulussa vain 4 tuntia. Menojen peittämiseksi keittolaa käyttävien oppilaiden kodit päätettiin velvoittaa maksamaan 2 mk kuukaudessa menojen peittämiseksi. Lisäksi päätettiin järjestää keräys keittolaa varten. Jokainen oppilas toi kouluun oman ruoka-astian ja lusikan. Keittolan keittäjän palkaksi päätettiin 60 mk, kun koulussa oli vain 32 oppilasta. Viikoittain toimi viikoksi määrättyinä 2 tyttöoppilasta apuna ruoan jakamisessa.

Johtokunta suostui yksimielisesti siihen pyyntöön, että Lammelan kylään perustettu opintokerho saisi kerran viikossa kokoontua koululle kerhoiltaan.
Johtokunta valitsi edelleen puheenjohtajakseen Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Alma Taimi ja sihteeriksi Hilma Elomaa. Koulukeittola aloitettiin 1.2.1933 alkaen, kun tarkoitukseen oli myönnetty 1.224 mk ruokatarpeita varten. Keittäjäksi valittiin Jenny Tiivola ja palkkaa hän sai 75 mk kuukaudessa.
Johtokunta valitsi Alma Taimin sairastuttua 20.2.1932 Aleksi Uusitalon vuoden 1933 loppuun asti.
Johtokunta 24.4.1933 esitti, että J.W. Uusitalon tilalle tulisi valita tämän sairastuttua uusi jäsen ja ehdotti siihen Eino Uusitaloa.
Johtokunta päätti 4.1.1934 hakea koululle vahtimestaria 8.1.1934 pidettävässä huutokaupassa ja ilmoitti vielä, että tulevan vahtimestarin tulee erityisesti kiinnittää huomiota tullakseen valituksi elämän moitteettomuuteen. Puheenjohtajaksi valittiin Eino Marttila, taloudenhoitajaksi Aleksi Uusitalo ja sihteeriksi Hilma Elomaa.
Johtokunta esitti 2.2.1934 koulun rakennusten kattamista. Koulun katoissa oli vuonna 1914 laitettu pärekatto.
Johtokunta järjesti koululla talkoot 12.6.1934 illalla, jolloin tasoitettiin ulkohuoneiden edessä oleva epätasainen maa.
Tarkastaja merkitsi koulun pöytäkirjaan 12.10.1934 mm, että koulun leikkikentältä on poistettava kivet ja kuopat. Koulun vesikatto on jo niin kehno, että se tulee jo tulevana kesänä kattaa tulenkestävällä aineksella. Ikivanhat pulpetit on korjattava.
Johtokunta valitsi 3.1.1935 puheenjohtajakseen edelleen Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Aleksi Uusitalon ja sihteeriksi Hilma Elomaan. Päätettiin järjestää koulukeittolaa varten keräys koulupiirin alueella.
Johtokunta 7.6.1935 antoi opettaja Linda Lampimäelle os. Rajasaarelle oikeuden kolmanteen ikälisään.
Johtokunta valitsi uudeksi taloudenhoitajaksi 2.1.1936 Viljo J. Heikkilän.
Johtokunta 15.1.1936 neuvoteltuaan asiasta päätti antaa opettajalle ja hänen palvelijalleen Selma Saarelalle koulukeittolan asiat hoitaakseen 75 mk kuukaudessa.
Koulun hiihtoloma päätettiin 25.2.1936 aloittaa 4.3. ja pitää sitä neljä päivää.
Johtokunta 23.3.1936 kokoontui Alma Taimin, Eino Marttilan, Lauri Haapaniemen, Viljo Heikkilän ja Väinö Mansikan läsnä ollessa päättämään koulun kattamisen valmistavista toimenpiteistä, jotta kattamisen voisi aloittaa kesäloman alkaessa. Keittolamaksu nostettiin 2 markkaan viikolta sen ennen ollessa 1,50 mk. Keittolamaksuista vapautettiin 12 oppilasta. Lisäksi yhdestä vähän varallisesta perheestä toinen vapautettiin keittolamaksuista.
Johtokunta 25.6.1936 käsitteli alakoulun vakauttamiskysymystä, koska johtokunnan mielestä on pakottavia syitä saada nykyinen 18 viikkoa kestävä alakoulu jokavuotiseksi 36 viikkoa kestäväksi kouluksi. Tämä esitys tehtiin valtuustolle.
Johtokunta tutustui Porin piirin vt. kansakouluntarkastaja L. Mikkolan kertomukseen, joka oli tehty koululla 11.11.1936. Mikkola toteaa, ettei koululla ole juoma-astiaa, vaan ainoastaan vesiämpäri ja vesikuppi. Mikkola toteaa, että on ilman muuta selvää, että tällainen alkeellinen laitos pölyisessä eteisessä on turmiollinen lasten terveydelle, varsinkin aikoina, jolloin kulkutauteja on liikkeellä. Läntisen pallonpuoliskon kartta on repaleinen eikä sitä korjaamallakaan saa käyttökelpoista. Koululle oli siis hankittava kuparinen suihkuputkella varustettu juomalaite.
Johtokunta valitsi 10.1.1937 puheenjohtajaksi Viljo J. Heikkilä, taloudenhoitajaksi Eino Marttila ja sihteeriksi Hilma Elomaa.
Johtokunta antoi 14.1.1937 koulun vahtimestarin ja koulukeittolan hoitajan tehtävät Selma Saarelalle. Johtokunta valitsi 17.8.1937 syyslukukaudeksi sijaiseksi opettaja Anna-Liisa Uusitalon Porista.
Johtokunta päätti 30.8.1937 antaa jatko-opetusta alin säädetty määrä eli 75 tuntia viidelle oppilaalle30.9.1937 lukien.
Johtokunta valitsi sijaiseksi 10.10.1937 Itäjärven koulun opettaja neiti Kettusen.
Johtokunta päätti hankkia 7.1.1938 kouluun ruokakupit ja lusikat sekä keittohuoneeseen pöydän.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi lupautuneen Viljo J. Heikkilän, taloudenhoitajaksi Eino Marttila ja sihteeriksi Hilma Elomaan.
Johtokunta esitti 7.12.1938 sairastuneen Aleksi Uusitalon varamieheksi Paavo Tornikoskea ja työnsä vuoksi paljon poissa paikkakunnalta olevan Väinö Mansikan tilalle Jonne Mikkolaa.
Johtokunta 11.1.1940 valitsi puheenjohtajakseen edelleen Viljo J. Heikkilän, varapuheenjohtajakseen Kalle Hirvikosken, taloudenhoitajaksi Eino Marttilan ja kirjuriksi Hilma Elomaan. Tarkastaja oli määrännyt kirjallisessa tiedonannossaan koulun toiminnan alkavaksi tavalliseen aikaan. johtokunta neuvotteli asiasta sen johdosta, että väestönsuojelupäällikkö oli ilmoittanut, ettei Merikarvian koulujen toimintaa aloiteta, ennen kuin valtuusto on asiasta antanut oman päätöksensä. Valtuuston päätöstä jäätiin odottamaan.
Johtokunta 6.2.1940 päätti koulun toiminnasta vakavasti asiaa harkittuaan, että tilanteen vakavuuden ja vaaranalaisuuden tähden koulun toimintaa ei voida aloittaa. Jatkokoulu sen sijaan aloitettiin.
Johtokunta totesi koulun siirtoväen osittaisen pois siirtämisen vuoksi, että koulu on vapaa aloittamaan koulunkäynnin lauantaina 20.4.1940 kello 9.
Johtokunta päätti 20.5.1940, että koulunkäynti päättyy 5.6.1940. Johtokunta laati siirtoväen kouluikäisten lasten luettelon tarkastajan käyttöön.
Johtokunta 8.7.1940 kokoontui piiritarkastajan kirjeen johdosta koulun miesopettajan viran perustamisen vuoksi. Perustettiin yksi väliaikainen miesopettajan virka lukuvuodeksi 1940-41.
Johtokunta 27.7.1940 totesi, ettei 1.8.1940 Lammelan koululle nimitetylle miesopettajalle ollut asuntoa ja yksi luokkahuonekin puuttui, johtokunta alkoi hakea sopivia huoneita näitä tarkoituksia varten. Johtokunta 30.7.1940 totesi, että maanviljelijä Eino Uusitalo oli talostaan valmis antamaan 2 huonetta ja keittiön käsittävän asunnon opettajalle 5.000 mk vuosivuokrasta. Alakoulun sijoittamista varten on maanviljelijä Eino Marttila luvannut huoneen 2.200 mk vuosivuokralla. Asia siirrettiin valtuustolle. Johtokunta totesi koululta puuttuvan noin 20 pulpettia huomioiden mm. siirtoväen lasten kouluun tulo.
Valtuusto hyväksyi alakoulun sijoittamisehdotuksen. Uudelleen jouduttiin pohtimaan opettajan asuntokysymystä. J. Elomaan asuntotarjous Ylimikkolan talosta 300 mk maksusta kuukaudessa esiteltiin. Opettaja Hilma Elomaa lupautui muuttamaan perheineen Ylimikkolaan, koska uudelle opettajalle paremmin sopii huoneet koululla. Asiasta päättäminen siirtyi valtuustolle.
Johtokunta käsitteli 11.10.1940 valtuuston päätöstä, jolla se velvoitti johtokunnan ilmoittamaan niille vanhemmille, joiden lapset olivat menneet Ahlaisten kunnan Pirttijärven kansakouluun, ettei kunta tule maksamaan koulumaksuja Ahlaisten kunnalle.
Pirttijärven koulussa olivat Viljo Nummelin, Mirja Ylinen, Maire Ylinen, Tauno Ylinen, Anne Koivumäki, Aune Virtanen ja Veikko Lähteenmäki. Näiden lasten vanhemmat kieltäytyivät jyrkästi ottamasta lapsiaan pois Pirttijärven koulusta, vaikka kunta lupasi korvat koulumatkoista aiheutuvat koulukyyditysmaksut.
Johtokunta 2.1.1941 valitsi puheenjohtajaksi Viljo J. Heikkilän, taloudenhoitajaksi Kalle Hirvikosken, varapuheenjohtajaksi Eino Marttilan ja sihteeriksi Hilma Elomaan. Koulun vahtimestarin toimi annettiin edelleen Tilda Kalliomäelle.
Johtokunta 12.5.1941 kokoontui kouluhallituksen kirjeen johdosta, joka koski kasvitarhamaan hankkimista oppilaiden kasvitarhaviljelystä varten kesällä 1941. Päätettiin toimia niin, että viljelysmaata saadaan, joten oppilaat saisivat tilaisuuden elintarviketuotannon lisäämiseen omalta osaltaan.
Johtokunta keskusteli 18.8.1941 alakansakoulun opettajan asunnosta, koska opettaja oli ilmoittanut asunnon olevan kylmä ja liian ahdaskin.
Johtokunta valitsi 7.1.1942 puheenjohtajakseen Viljo J. Heikkilän, varapuheenjohtajakseen Eino Marttilan, taloudenhoitajaksi Kalle Hirvikosken ja kirjuriksi Hilma Elomaan.
Koulun vahtimestarin toimeen valittiin edelleen Tilda Kalliomäki 250 mk kuukausipalkalla.
Johtokunta valitsi 9.1.1942 koulun veistonohjaajaksi Kalle Hirvikosken, koska todella oli vaikea saada pätevää veistonopettajaa, ja kun Hirvikoski tiedettiin käteväksi puumieheksi.
Johtokunta päätti 8.2.1943 antaa urheiluloman alkaen 10.2. ja päättyen 24.2.1943.
Johtokunta esitti valtuustolle, että koululle saataisiin tehdä keittolahuone koulun talousrakennuksessa olevasta pienemmästä liiteristä alkavan kesän aikana. Koululla ei ole voinut kahtena edellisenä lukuvuotena toimia koulukeittola lainkaan.
Opettajat Linda Lampimäki ja Hilma Elomaa pyysivät saada viidennen ikälisän.
Johtokunta joutui 8.12.1944 laittamaa auki alakansakoulun opettajan viran, kun opettaja Linda Lampimäki kuoli 5.12.1944 sydänhalvaukseen.
Johtokunta valitsi 2.1.1945 puheenjohtajaksi Viljo J. Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi Kalle Hirvikosken sekä taloudenhoitajaksi Kalle Hirvikosken ja kirjuriksi Hilma Elomaan. Koulun vahtimestarille Maria Haapaportaalle annettiin myös koulun siivous ja lämmitys sekä koulukeittolan keittäjän toimet 900 mk kuukausimaksulla kuuluen siihen palkkaan kaikki mainitut toimet.
Johtokunta valitsi 8.1.1945 tarkastajan kehotuksesta opettaja Sofia Elisabeth Arsin opettaja Linda Lampimäen poismenon jälkeen.
Johtokunta laittoi 10.8.1945 alakansakoulun opettajan viran auki. Virkaan valittiin kolmesta hakijasta Sofia Elisabeth Arsi 27.8.1945 lukien lukuvuodeksi 1945-46.
Opettaja Hilma Elomaa pyysi äitinsä 100-vuotissyntynäpäivän johdosta virkavapautta.
Johtokunta valitsi 17.9.1945 veistonohjaajaksi Ilmari Vasaman Lammelasta, joka tunnettiin käteväksi puutyön tekijäksi ja tavoiltaan moitteettomaksi.
Johtokunta valitsi 11.1.1946 puheenjohtajaksi Toivo Myllyharjun, varapuheenjohtajaksi Anni Siltasen, taloudenhoitajaksi Vihtori Koivumäen ja kirjuriksi edelleen Hilma Elomaan.
Johtokunta päätti 20.5.1946 julistaa alakansakoulun opettajan viran avoimeksi yläkoulunopettajan pätevyydellä. Johtokunta valitsi 17.6.1946 yksimielisesti alakansakoulunopettajaksi 1.8.1946 lukien koevuosille Elvi Anita Jutilan kahdesta hakijasta. Tarkastaja ilmoitti, ettei se hyväksy opettajan vaalia ja että virka tulee laittaa uudelleen auki.
Johtokunta valitsi taloudenhoitajaksi 7.1.1947 Viljo Heikkilän. Mutta tämä siitä jyrkästi kieltäytyi, niin valittiin edelleen Vihtori Koivumäki.
Johtokunta 17.9.1947 päätti esittää tarkastajan kirjeen valtuustolle, jossa esitetään uuden opettajan viran perustamista Lammelan kouluun. Koulussa oli nyt yläkoulussa 44 oppilasta ja alakansakoulussa 30 oppilasta.
Tarkastaja kehotti 22.9.1947 valitsemaan koululle kolmannen opettajan koulun suuren oppilasmäärän vuoksi. Viran perustamisasia siirrettiin vuodella, kun todettiin, että koulussa on kolme vieraskuntalaista oppilasta Ahlaisista, ja näin oppilaita omasta kunnasta on 41.
Todettiin, ettei koulun oppilaspuutarhaan ole saatu kuin viisi omenapuuta mutta ei marjapensaita lainkaan. Koulun oppilaskirjastoa varten on varattu vain 500 mk. Tarkastaja esitti talousarvioon otettavaksi 5.000mk lisää.
Johtokunta esitti 7.11.1947 koulun talousarvioon vuodelle 1948 200.000 mk kolmannen opettajan virkaa varten.
Johtokunta valitsi 20.1.1948 puheenjohtajaksi Viljo Hautamäen, varapuheenjohtajaksi Anni Siltasen, taloudenhoitajaksi Kalle Taimin ja sihteeriksi Hilma Elomaan.
Kun johtokunta 23.4.1948 totesi koulun oppilasluvun syksyllä 1948 nousee ainakin 50 oppilaaseen, Johtokunta päätti esittää uudelleen valtuustolle, että se ryhtyisi tämän tiedon aiheuttamiin toimenpiteisiin.
Johtokunta keskusteli koulun liikaoppilaiden kuljettamisesta Pirttijärven kouluun.

Johtokunta joutui huutavan tilanahtauden vuoksi jälleen kääntymään valtuuston puoleen. Nyt pyydettiin rakennussuunnitelman laatimiseksi koululle tarvittavain opettajain asuntojen vuoksi sekä luokkahuoneiden ja keittolan tilojen hyvin järjestämiseksi.
Johtokunta totesi 19.8.1948, että koulun liikaoppilaiden kyyditys Pirttijärven kouluun suoritetaan linja-autolla siten, että Vihtori Ojala vie ja Koskinen Siikaisista tuo.
Opettaja Elvi Jutilan sijaiseksi ajalle 1.9.1948-31.7.1949 valittiin Ester Hiltunen.
Veistonohjaajaksi valittiin 1.9.1948 Tuomo Tuomikoski Lammelasta, joka tunnettiin luonteeltaan rauhalliseksi.

Johtokunta 12.10.1948 keskusteli valtuuston puheenjohtaja K.V. Lehtojoen ja kunnan rakennusmestari M. Kuusjärven läsnä ollessa koulun rakennusten laajentamista, joka oli tullut ajankohtaiseksi sekä kouluhuoneiden että opettajain asunnon puutteen tähden. Todettiin, että koulun tontille olisi rakennettava uusi erillinen rakennus, joka käsittäisi luokkahuoneen, kaksi naisopettajain huoneustoa, koulukeittolan, vahtimestarin asunnon ja kellarin. Rakennusaineena päätettiin ehdottaa valtuustolle, että käytettäisiin puuta, nimenomaan lautaa.

Johtokunta antoi opettaja Jutilalle valtakirjan virkaansa.19.11.1948.
Johtokunta valitsi 3.1.1949 puheenjohtajaksi Toivo Myllyharjun ja taloudenhoitajaksi Kalle Taimin, molemmat suljetuin lipuin.
Johtokunnan 3.2.1949 kokoukseen saapui rakennusmestari J. Salovaara tutustumaan Lammelan koulun tonttialueeseen koululle rakennettavaa lisärakennusta varten ja sen piirustuksia laatimaan mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Johtokunta kokoontui 13.3.1949 tutustumaan saapuneisiin koulun piirustuksiin, jotka johtokunnan mielestä olivat sellaiset kun johtokunta oli ajatellut paitsi, että koululle tuli laittaa keskuslämmitys.

Opettaja Jutilan virka laitettiin auki 12.7.1949 ja 2.8.1949 valittiin ylioppilas Anja Selma Kaarina Närvä ja hänen kieltäytymisensä varalle Terttu Anna-Liisa Salomaa 8 hakijasta.
Johtokunta 30.12.1949 valitsi puheenjohtajakseen vuodeksi 1950 Viljo Hautamäen, varapuheenjohtajaksi Vihtori Koivumäki, taloudenhoitajaksi Juha Länsitalo ja sihteeriksi Hilma Elomaa. Hankittiin koululle kelkka puiden kuljettamista varten liiteristä kouluhuoneisiin.

Johtokunta 16.3.1950 käsitteli opettaja Hilma Ingrid Elomaan os. Lehtisen eläkeasiaa. Elomaa oli eroava virastaan 1.8.1950. Elomaa tuli väliaikaiseksi opettajaksi Lammelan kouluun 16.7.1911 sekä koevuosille 5.5.1912 ja hän sai valtakirjan tähän virkaan 21.8.1914 ja palveli tässä virassa 16.3.1950 saakka, jolloin siis jäi eläkkeelle. Tässä virassa hän palveli siis pitkään ollen virkavapautta nauttimassa vain 1.8. -30.11.1937 koko opettajaurallaan. Elomaa teki pitkän ja ansiokkaan elämäntyön Lammelan kylän lapsien kasvattajana. Opetustyötään Elomaa teki kiitettävällä ahkeruudella ja tunnollisuudella. Hänellä oli kiitettävä kyky kurin ja järjestyksen pidossa. Elomaa hoiti virkaansa kiitettävällä menestyksellä samalla kun hänen käytöksensä sekä virassa että viran ulkopuolella on ollut moitteetonta. Näin upeasti kerrotaan Elomaan eläkehakemuksessa hänestä opettajana ja ihmisenä.

Johtokunta päätti käyttää koulun puutarhan hyväksi annetun 6000 mk määrärahan hankkimalla viini- ja karviaispensaita sekä omenapuita. Kouluhuoneisiin laitettiin ikkunaverhot annetulla 30.000 mk määrärahalla. Oppilaskirjaston kaappeja päätettiin tiedustella eri liikkeistä ja yksityisiltä tekijöiltä, kun tilaa kirjoille ei ollut.

Johtokunta päätti 13.4.1950 esittää valtuustolle, että kunta ostaisi opettajan asunnon ja kouluhuoneen puuttumisen vuoksi Lammelan kylässä sijaitsevan ja myytävänä olevan hyvässä kunnossa olevan kauppias Toivolan talon puutarhoineen. Kauppahinta olisi 1.500.000 mk.
Johtokunta julisti kaksi yläkoulun opettajan virkaa koevuosille haettavaksi 1.8.1950 lukien.
Ketään ei saatu virkaa hakemaan ja virat laitettiin uudelleen hakuun.

Johtokunta ei antanut 19.6.1950 F. Mäkivaaralle oikeutta pitää hartauskokous koululla, kun valtuusto oli kokoukset kouluilla kieltänyt muilta kuin seurakunnan papistolta.
Johtokunta 11.7.1950 valitsi neljästä hakijasta yksimielisesti 1.8.1950 lukien koevuosille Taina Anja Tellervo Kuuselan ja väliaikaiseksi lukuvuodeksi 1950-51 Helvi Teresia Niemisen. Varalle valittiin Elvi Annikki Kraama ja Lea Anna-Liisa Länsitalo.
Johtokunta valitsi 31.8.1950 veistonohjaajaksi Frans Artturi Pirttijärven.

Johtokunta joutui muistuttamaan useiden lasten vanhempia siitä, että lasten tuli käydä koulua. Lapset näyttävät aivan liian usein olevan poissa koulusta. Johtokunta ja oppivelvollisuutensa laiminlyöneiden lasten vanhempien kanssa pidettiin mm. 27.10.1950 yhteinen neuvonpito, jossa tähdennettiin oppivelvollisuuslain 1 luvun 3 pykälää.

Johtokunta merkitsi tietoonsa saatetuksi, että opettaja Nieminen eroaa 1.1.1951 toimestaan, koska oppilaat ovat levottomia ja kurittomia. Johtokunta esitti, kun koulussa on ilmennyt kurinpidollisia ongelmia eräiden suurten poikain suhteen, että koululle otetaan miesopettaja.
Johtokunta valitsi 14.1.1951 puheenjohtajakseen Viljo Hautamäki, varapuheenjohtajaksi A. Grahn ja taloudenhoitajaksi Heikki Tammela lippuäänestyksillä. Tammela sittemmin kieltäytyi ja hänen sijalleen valittiin Kalle Taimi.
Johtokunta jakoi talousarvioon varatun 16.000 mk määrärahan oppilaiden vaateavustuksesta nyt heti 8 paria kumisaappaita. Koulun johtajaksi valittiin edelleen Tellervo Kuusela.
Johtokunta valitsi 20.3.1951 opettajaksi valtiotieteen ylioppilas Ilpo Viljo Lauron 1.8.1951 lukuvuodeksi 1951-1952.
Johtokunta totesi 20.4.1951, että opettaja Tellervo Kuuselalta puuttui opettajain luontaiseduista huone valoineen ja lämpöineen, laidun, 10a viljelysmaata, navetta ja rehulato. Opettaja Ilpo Laurolta puuttui 2 huonetta valoineen ja lämpöineen, laidun, viljelysmaa, navetta, rehulato, aitta ja liiteri. Nämä puutteet johtokunta ilmoitti kunnanhallituksen tietoon.
Johtokunta suostui 29.5.1951siihen, että Vi ja VII luokkien oppilaat tekevät opintoretken Helsinkiin 7.6.-9.6.1951 opettajien Kuuselan ja Lauron johdolla. Opettaja Kuusela luopuu virastaan 31.7.1951.
Koulun johtajaksi valittiin 1.8.1951 lukien ylioppilas Ilpo Lauro.
Johtokunta 27.6.1951 valitsi kahdesta hakijasta 1.8.1951 lukien lukuvuodeksi 1951-1952 opettajaksi Miina Turkin.
Johtokunta 23.8.1951 otti käsittelyyn oppilasmäärän nousemisen yli lain salliman määrän. Luokalla on nyt 45 oppilasta ja muutama on lisäksi oppivelvollisuutensa laiminlyönyt. Tarkastaja oli ehdottanut uuden opettajanviran perustamista. Asia siirrettiin valtuuston päätettäväksi.
Johtokunta asian kiireellisyyden vuoksi ratkaisi sanotun asian väliaikaisesti niin, että koulun oppilaista siirrettiin Pirttijärven kouluun 2.9.1951 lukien Alpo Grahn, Pauli Salonen, Altti Tuulivaara, Hilkka Tuulivaara ja Mikko Tuulivaara ja alakoulun oppilaat Pekka Grahn ja Pentti Tuulivaara.

Johtokunta 19.12.1951 käsitteli kunnanhallituksen 19.10.1951 antamaa kehotusta Pirttijärven koulua käyvien oppilaiden siirtämiseksi Lankosken kouluun vuoden 1952 alusta lukien. Johtokunta totesi, että Lammelan koulupiirin oppivelvollisten lasten lukumäärä oli 89, joista 67 on oman piirin koulussa, 13 on Ahlaisten kunnan Pirttijärven koulussa, kolme oppivelvollista on oppi- tai ammattikoulussa, 2 saa kotiopetusta ja neljä on oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä ja yksi vieraskuntalainen on koulussa.

Johtokunta esitti kunnanhallitukselle, että yksi lapsi siirrettäisiin Pirttijärven koulusta omaan kouluun, mutta muita siirtoja ei tehtäisi. Samalla se esitti kunnanhallitukselle tiedoksi, että ensi syksynä Lammelan yläkouluun tulee 3-4 oppilasta yli sallitun määrän. Johtokunnan mielestä kiireellinen kunnollinen lisärakennus ja kolmannen opettajan viran perustaminen Lammelan piiriin ratkaisee ko. ongelmat.
Johtokunta 16.1.1952 valitsi puheenjohtajaksi Vihtori Koivumäen, varapuheenjohtajaksi Aapeli Grahnin, taloudenhoitajaksi johtokunnan ulkopuolelta kauppias Jaakko Uusitalon ja sihteeriksi Ilpo Lauron.
Johtokunta valitsi 22.4.1952 opettajaksi Miina Turkin väliaikaisena lukuvuodeksi 1952-53 ja laittoi toisen opettajan viran uudelleen auki ja vielä toistamiseenkin, kun hakijoita ei ollut.
Johtokunta totesi 23.5.1952, että koulun oppilasmäärä nousee taas yläluokan osalta 43 oppilaaseen. Pirttijärven koulussa on koulupiiristä 13 oppilasta ja sinne ei enää voida ottaa lisää oppilaita. Tämä ilmoitettiin kunnanhallitukselle. todettiin vielä, ettei koulun tilat salli kolmannen opettajan ottamista.
Johtokunta otti käsittelyyn 26.6.1952 toisen opettajan vaalin. Virkaa oli hakenut Altti Frans Julius Purosalo, jolla oli Merikarvian yhteiskoulun päästötodistus, mutta ei kokemusta opettajantyöstä. Virka laitettiin uudelleen auki.

Johtokunta 21.7.1952 valitsi yksimielisesti ylioppilas Arvo Einari Virtalaineen väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1952-1953.

Johtokunta 23.4.1953 antoi todistuksen opettaja Turkille eläkkeelle siirtymistä varten ja valitsi Arvo Virtalaineen uudelleen lukuvuodeksi 1953-1954 opettajaksi.

Johtokunta valitsi 1.6.1953 13 hakijasta, 4 ollessa päteviä virkaan äänin 4-1 1.8.1953 lukien Aili Anttilan ja varalle Saimi Tuhkunen.

Johtokunta joutui toteamaan 8.6.1953, ettei tarkastaja ollut hyväksynyt ilman vaalia tapahtunutta ylioppilas Arvo Virtalaineen valintaa virka laitettiin haettavaksi.

Johtokunta valitsi äänestämällä kolmesta hakijasta Kerttu Korpelan keittäjä-siivoojan toimeen.
Johtokunta päätti 22.11.1953, että koulu alkaa kello 9, koska oppilailla on pitkät koulumatkat.
Opettaja Aili Anttilalle myönnettiin anomuksesta ero opettajan virasta 1.8.1954 lukien.
Johtokunta valitsi opettaja Osmo Lammen johtajaopettajaksi 3.9.1954 ja hyväksyi koulun ruokajärjestyksen seuraavanlaisena: maanantaina kaurapuuro, tiistaina perunat, keskiviikkona maitovelli, torstaina hernekeitto, perjantaina velli ja lauantaina perunat.
Johtokunta valitsi 16.1.1955 puheenjohtajaksi Viljo Hautamäen, varapuheenjohtajaksi Vihtori Koivumäen ja taloudenhoitajaksi Jaakko Uusitalon.
Johtokunta valitsi 11.7.1955 neljästä hakijasta ainoan pätevän hakijan Anna Kaarina Juutilaisen os. Nurmi Lammelan koulun opettajaksi, s. 24.6.1916. Juutilainen oli päässyt ylioppilaaksi Kauhavan yhteiskoulusta ja valmistunut Turun opettajakorkeakoulusta 30.5.1953. Juutilainen valittiin opettajan virkaan 1.8.1955 ja yläkoulun opettajan virkaan 1.8.1955 Osmo Lammen.
Johtokunta määräsi johtajaopettajaksi Juutilaisen 11.8.1955.

Johtokunnan jäseninä toimivat puheenjohtajana Viljo Hautamäki, Aapeli Grahn, Vihtori Koivumäki, Saima Södergård, Jaakko Uusitalo, Hilma Myllyharju. Johtokunta valitsi poikien käsityönopettajaksi lukuvuodeksi 1955-1956 Matti Kiviniemen. Maatalouslomaa annettiin kahdelle ylimmälle luokalle 12. .-27.9.1955.
Johtokunta lausui 23.10.1955 ehdotelmanaan, että koululle tarvitaan lisää kaksi luokkahuonetta, jolloin nykyinen ahdas alaluokka jää veisto- ja voimisteluluokaksi. Lisäksi tarvitaan keittola, asunto kahdelle opettajalle sekä vahtimestarin asunto ja talousrakennus. Koulun oppilasluettelossa on 84 oppilasta ja yhteiskoulussa on 9 oppilasta. Vuonna 1949 syntyneitä lapsia on 11, vuonna 1950 12, v. 1951 13, v. 1952 7, v. 1953 8, v. 1954 14 ja v. 1955 syntyneitä tulee toistakymmentä.
Johtokunta valitsi 24.1.1956 puheenjohtajakseen Viljo Hautamäen, varapuheenjohtajaksi Vihtori koivumäen, taloudenhoitajaksi Vihtori Koivumäen.
Johtokunta valitsi äänin 4-3 koulun keittäjä-siivoojaksi kahdesta hakijasta Tyyne Niemelän.
Johtokunta antoi 25.7.1956 opettaja Juutilaiselle valtakirjan ja valitsi opettajan virkaan ylioppilas Hilppa Katajan.
Johtokunta valitsi 14.1.1957 puheenjohtajaksi Antti Marttilan, varapuheenjohtajaksi Vihtori Koivumäen, taloudenhoitajaksi Taisto Korpeen ja sihteeriksi opettaja Juutilaisen.
Johtokunta merkitsi tietoonsa kunnanhallituksen edustajan Aulis Haapaniemen ilmoituksen, että koulu hankkikoon koulukeittolaan maidon omasta kylästä. Päätettiin anoa kunnanhallitukselta koulun rakennusten, pihojen ja piha-aitojen kunnossapitoon 30.000 mk lisämääräraha. Hankittiin koulun rainakoneeseen jatkokaapeli.
Johtokunta valitsi veistonopettajan virkaan kirvesmies Heimo Heinosen lukukaudeksi 1957-1958.
Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Antti Marttilan, varapuheenjohtajaksi Vihtori Koivumäen, taloudenhoitajaksi Taisto Korpelan ja sihteeriksi Anna Juutilaisen.
Johtokunta valitsi toiseksi opettajaksi Matti Einari Kähkösen, mutta hän ei voinut ottaa virkaa vastaan 1958-1959, joten tarvittiin viransijainen.
Johtokunta valitsi 17.7.1958 opettajan viransijaiseksi lukukaudeksi 1958-1959 ylioppilas Veikko Vihtori Rantasen Vammalasta.

Lammelan koulun johtokunta ehdotti 2.9.1958, että Ahlaisista Merikarvialle ajava koululaisauto kulkisi reittiä Ahlainen – Pohjansaha – Lammela – Filppula -. Köörtilä – Peippu - Ylikylä, jolloin lapset pääsisivät lähes kotiportilta autoon.

Johtokunta lähetti kunnanhallitukselle ja valtuustolle 4.12.1958 kirjelmän sen johdosta, että koulun lisärakennushanke oli hylätty. Johtokunta pyysi kunnanhallitusta ryhtymään koulun korjaustoimiin. Ellei niin tapahdu, on johtokunta pakotettu kääntymään tässä asiassa Kouluhallituksen puoleen sekä sulkemaan koulun pakkasten ajaksi. Johtokunta pyysikin otteen kunnanhallituksen kokouksen kielteisestä päätöksestä.

Johtokunta 9.6.1959 laati kunnanhallitukselle koulun rakennushankkeen jatkuvasti siirtyessä esityksen, että ensi tilassa on suoritettava opettajainasunnoissa maalaus- ja paperointityöt sekä koulussa uunien korjaus.
Johtokunta totesi opettaja Matti Kähkösen irtisanoutuneen koulun opettajantoimesta 7.7.1959. Virka laitettiin hakuun.
Johtokunta valitsi miesopettajan virkaan kahdesta pätevästä hakijasta Simo Juhani Näsin Porista 1.9.1959 ja varalle Seppo Ilmari Koljosen samoin Porista.
Johtokunta 22.9.1959 päätti ostaa koululle 1 000 kg perunoita 17 mk kilohinnalla koulukeittolan tarpeisiin.
Johtokunta päätti hajottaa keittolarakennuksen.

Johtokunta laittoi 10.6.1960 toisen opettajan viran haettavaksi. Johtokunta valitsi miesopettajaksi 16.6.1960 kolmesta opettajasta yksimielisesti Auvo Aulis Samuli Sipilän Nakkilasta. Sipilä oli valmistunut Rauman seminaarista 30.5.1959. Sipilän valintaa puolsi se, että koulu tarvitsi opettajan, joka tulee myös virkaa itse hoitamaan. Hakijoista Pertti Kalevi Rasimuksella oli asevelvollisuus suorittamatta. Opettaja Einari Kähkönen piti viran nimissään asevelvollisuusajan ja kesäkuukaudet ja nosti kesäajan palkan tulematta hoitamaan virkaa päivääkään. Sipilä oli asevelvollisuuden
suorittanut.

Johtokunta valitsi koulun keittäjä-siivoojaksi edelleen Tyyne Niemelän.
Johtokunta velvoitti 15.12.1960 koulun vahtimestarin huolehtimaan siitä, että koululla liputetaan virallisina liputuspäivinä.
Johtokunta valitsi 24.1.1961 puheenjohtajakseen Jaakko Uusitalon, varapuheenjohtajakseen Vihtori Koivumäen, taloudenhoitajaksi Taisto Korpela ja sihteeriksi opettaja Anna Juutilaisen. Muina jäseninä toimivat Erkki Vanhatalo ja Hilma Myllyharju sekä Pentti Hamppula. Kunnanhallituksen edustajana johtokunnassa oli Antti Marttila.

Neuvoteltiin koulun vihkiäisten järjestämisestä ja valittiin toimikunta huolehtimaan asian edelleen järjestelyistä: Jaakko Uusitalo, Pentti Hamppula ja Hilma Myllyharju.
Seuraavassa kokouksessa 22.3.1961 laadittiin ennakkoarvio koulun vihkiäisjuhlien menoista ja ohjelmasta. Tervehdyspuheen pito jäi Vihtori Koivumäen tehtäväksi ja historiikin laatiminen puheenjohtaja Jaakko Uusitalolle.
Johtokunta päätti 28.4.1961 suorittaa vihkiäismäärärahoista palkkoina siivousapulaiselle Kerttu Korpelalle 1.000 mk ja Saara Tukkikoskelle 500 mk. Tarjoiluapulaiselle Hilkka Tuulivaaralle 2.000 mk ja Hilma Myllyharjulle 2.000 mk. Kuljetusmaksuja Pentti Hamppulalle 3. 000 mk ja kaljan teosta Maija Korpelalle 600 mk.

Johtokunta valitsi 18.1.1962 puheenjohtajaksi Jaakko Uusitalon, varapuheenjohtajaksi Pentti Hamppulan, taloudenhoitajaksi Taisto Korpelan ja sihteeriksi opettaja Anna Juutilaisen.

Johtokunta antoi 31.7.1962 opettaja Samuli Sipilälle valtakirjan virkaansa. ja valittiin koulun johtajaopettajaksi Samuli Sipilä.

Johtokunta valitsi 22.1.1963 puheenjohtajakseen Jaakko Uusitalon, varapuheenjohtajaksi Vihtori Koivumäen ja taloudenhoitajaksi Pentti Hamppulan sekä sihteeriksi Samuli Sipilän.
Johtokunta antoi 17.4.1963 luvan Merikarvian riistanhoitoyhdistykselle pitää riistanhoitokurssit koululla 28.4.1963.
Johtokunta valitsi 14.1.1964 puheenjohtajaksi Antti Marttilan, varapuheenjohtajaksi Vihtori Koivumäen, taloudenhoitajaksi Pentti Hamppulan ja sihteeriksi Samuli Sipilän.
Johtokunta valitsi 22.1.1965 puheenjohtajaksi Pentti Hamppulan, varapuheenjohtajaksi Erkki Vanhatalon, taloudenhoitajaksi Taisto Korpelan ja sihteeriksi opettaja Sipilän.
Johtokunta 2.4.1965 päätti siirtää Pirttijärven koulua käyvät Lammelan koulupiirin oppilaat oman piirin kouluun syyslukukauden alusta 1965 lukien. Koulumatkaa heillä oli yli 5 km. kokoukseen kutsuttu autoilija Kotomaa lupautui kuljettamaan sanotut oppilaat lukuvuonna 1965-1966 2.500 mk, joka annettiin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.
Johtokunta joutui 3.9.1965 toteamaan, etteivät Pirttijärven koulua käyneet Lammelan koulupiirin oppilaat olleet tulleet Lammelan kouluun. Lasten huoltajia kehotettiin lähettämään lapset kouluun viipymättä.
Johtokunta totesi 11.1.1966 koulun kaivosta loppuneen vedentulon ja pyysi kunnanhallituksen toimenpiteitä.

Todettiin 8.6.1966 koulun oppilasmäärän alentuminen syyslukukauden alkaessa 25 oppilaaseen. Johtokunta päätti valmistella Pirttijärvellä ja Lankoskella käyvien oppilaiden kuljetusta omaan kouluun. Johtokunta 16.8.1966 päätti kuljettaa Lammelan koulupiiriin Etelämaan kylässä asuvat lapset omaan Lammelan kouluun. Autoilija Kotomaa lupautui kuljettamaan oppilaat 3.850 mk hinnasta. Kuljetettavia lapsia oli kaikkiaan 16. Päätösehdotus lähetettiin kunnanhallitukselle.
Johtokunta esitti kunnanhallitukselle 22.2.1967, että Pirttijärven koulussa käyvät merikarvialaiset lapset siirrettäisiin Lammelan kouluun.

Johtokunta totesi 31.3.1967, että koulurakennuksen ikä on 7 vuotta, lattiapäällyste on puuta ja kiveä. Koulussa on vesijohto ja viemäri. Siivottava lattiapinta-ala on 377,86 neliömetriä. Joka päivä siivottava tila on 273 neliömetriä ja viikoittain siivottava tila 104 neliömetriä. Siivooja Tyyne Niemelä on palvellut koululla 11 vuotta. Ruokailijoiden määrä on 33 1.9.1967 lukien. Lämpimän ruoan lisäksi tarjoillaan joinakin päivinä voileivät, makkaraa tai juustoa.
Johtokunta päätti 28.6.1967 järjestää kuljetuksen Etelämaan kylässä asuville 11 oppilaalle kouluun sekä Filppulan kylässä asuville kolmelle oppilaalle.
Johtokunta 13.11.1967 oikeutti Kristiina Juutilaisen kolmen viikon ajaksi tulemaan koululle opetusharjoitteluun.

Johtokunta valitsi 6.2.1968 puheenjohtajaksi edelleen Pentti Hamppulan, varapuheenjohtajaksi Erkki Uusitalon, taloudenhoitajaksi Taisto Korpelan ja sihteeriksi opettaja Sipilän. Keittäjä Niemelälle maksettiin korvausta koulun keittolaan kantamastaan ruokavedestä markka koulupäivältä.

Johtokunta päätti 28.6.1968 laskea seppeleen puheenjohtajan ja sihteerin toimesta taloudenhoitaja Taisto Korpelan siunaustilaisuudessa 30.6.1968. Samalla opettaja Sipilä vastaa taloudenhoitajan tehtävistä loppuvuoden ajan. Johtokunta esitti uudeksi jäseneksi Korpelan tilalle Toivo Mäntylän Etelämaan kylästä loppuvuodeksi 1968.

Johtokunta totesi 12.3.1969, että koululla on taas kärsitty koko talvi veden puutetta ja kaikki vesi on jouduttu korvauksetta kuljettamaan Korpelan kaivosta, johtokunta pyysi määrärahaa porakaivon laittamiseksi koululle. Koulun saunaa ei ole voitu normaaliin tapaan käyttää. Koulun oppilasmäärä oli 30 ja alle kouluikäisiä on koulupiirissä 43.
Johtokunta esitti 14.4.1969, että Lammelan kansakoulun koululaiskuljetukset lukuvuonna 1969-1970 suoritettaisiin kuten ennenkin. Koulun oppilaista yhdeksällä on koulumatka yli 5 km ja 13 asuu yli 4 km päässä koululta ja näistä 7 on I ja II luokilla. Kaikki 22 oppilasta asuvat saman kulkureitin varrella. Kansalaiskouluun tulee Lammelasta 7. ja 8. luokille yhteensä 8 oppilasta syksyllä 1969. Lammelan koulupiirin oppikoulua käyvistä oppilaista on 10 oppivelvollisuusikäisiä.
Johtokunta antoi 5.9.1969 luvan Merikarvian Innolle pitää suunnistuskilpailut 7.9.1969 koululla.
Johtokunta 4.2.1970 jälleen huomautti koulun heikosta vesitilanteesta, kun kaikki ruokavesi oli tuotava naapurin kaivosta ja pyysi kunnanhallitukselta porakaivoa koululle.
Johtokunta valitsi 20.3.1970 keittäjä-siivoojaksi Kerttu Korpelan 1.4.1970 lukien. Tyyne Niemelä oli hoitanut tätä virkaa kiitettävästi 25.6.1956 lähtien. Annettiin Eteläiselle metsästysseuralle oikeus järjestää hirvenhiihdot 22.3.1970 koululla ja sen ympäristössä.

Johtokunta 30.8.1970 valitsi Anna-Liisa Hanhilahden sijaiseksi opettaja Juutilaiselle kuukauden ajaksi. Samoin 1.12.1970 myönnettiin opettaja Sipilän virkavapaus ja sijaiseksi tuli Vesa Heikkilä 18.11. -31.12.1970 väliseksi ajaksi.

Johtokunta jakoi 14.12.1971 vaateavustukset 13 oppilaalle.
Johtokunta valitsi15.2.1973 puheenjohtajaksi Pentti Hamppulan, varapuheenjohtajaksi Kerttu Länsitalon, taloudenhoitajaksi Samuli Sipilän ja sihteeriksi Samuli Sipilän.
Johtokunta hyväksyi 29.5.1973 peruskoulun opetussuunnitelmankomitean II mietinnön pohjalta kootun opetussuunnitelman.

Johtokunta päätti antaa 13.12.1973 Merikarvian seudun Ampujille (MeSA) harjoittaa ampumaurheilua, lähinnä ilmakivääriammuntaa käsityöluokassa yhtenä arki-iltana viikossa.

Johtokunta valitsi 20.2.1975 puheenjohtajakseen Pentti Hamppulan, varapuheenjohtajaksi Anna-Liisa Ojanperän ja taloudenhoitaja-sihteeriksi opettaja Samuli Sipilän.

Johtokunta totesi 18.4.1975 vesinäytteiden pohjalta. että koulun vesijohtoveden kelpaamattomuuteen on syy vesijohtoverkostossa, joka on pahoin ruosteessa. Kaivon vesi on sen sijaan käyttökelpoista. Hätäratkaisuksi esitettiin, että kaivosta johdetaan vesi keittolaan muoviputkea pitkin, kunnes putket saadaan kokonaan uusittua. Sama tilanne veden osalta koskee myös opettajain asuntojen vesiputkia.

Johtokunta valitsi 14.10.1975 opettaja Juutilaisen viransijaiseksi ylioppilas Marjut Hannele Kanervan 13 koulupäivän ajaksi.

Koulun 90-vuotisjuhlaa vietettiin elokuussa 1996
Lammelan, Filppulan ja Etelämaan kylätoimikunta oli kutsunut koulua juhlimaan koulupiirin asukkaat, entiset opettajat ja oppilaat.
Tuolloin koulussa oli 15 oppilasta. Ensimmäisen ja toisen luokan opettajana on Raija Mykrä.
Kolmesta kuuteen luokkia opettaa Samuli Sipilä. Mykrä oli toiminut opettajana Lammelassa jo parikymmentä vuotta ja Sipilä peräti 37 vuotta. Keittolasta vastasi Irja Heino.

Opettaja Sipilä kertoo, että koulu oli juuri valmistunut vuonna 1960, kun hän tuli sinne opettajaksi. Vanha koulu, joka oli rakennettu Tuorilan koulun piirustusten mukaan, oli purettu pois tontilta.
Lammelan koulu oli Sipilän mukaan tarkoitukseensa sopiva ja se palvelee monenlaisissa kyläläisten harrastuksissa iltaisin koulutyön jälkeen. Äitienpäivää vietetään perinteisesti koululla, jossa koulun oppilaat esittävät ohjelmaa ja saavat vastapalvelukseksi luokkaretken.
Vuonna 1963 koulussa oli 63 oppilasta, jolloin toimi vielä seitsemäs luokka.

Koulun oppilaista on mainittava mm. Kunnanjohtajan arvonimen eläkkeelle siirtyessään saanut Kauhajoen pitkäaikainen kunnansihteeri Heikki Taimi, joka oli oppilaana vanhassa koulussa, samassa jossa jo hänen isänsä ja äitinsä olivat aloittaneet koulunkäynnin.
Opettajana toimi Hilma Elomaa.
Lammelan ensimmäinen koulu perustettiin vuosina 1906 -1907.
Rauni Leppänen lahjoitti koululle entistä koulua esittävän kuvan.
Taiteilija Olavi Juutilainen luovutti koululle 100-vuotisjuhlassa koulun kuvan.

90-vuotisjuhlan aikana sai Merikarvian Soittokunnan esiintyjä Jukka Pitkäranta sairaskohtauksen, johon hän menehtyi.
Tilaisuudessa esitettiin Jouko Tuomikosken laatima ilmeikäs historia, jonka laatimiseen hän oli saanut apua opettaja Reijo Ostamolta.

Lammelan koulun perustamiseksi pidettiin ensimmäinen kokous 18.2.1906. Koulu päätettiin aluksi pitää hyyryllä eli vuokratiloissa. Taloksi valittiin Tornikoski ja vuosivuokraksi sovittiin 250 markkaa.
Koulurakennusta varten oli ostettu tontti jo koulua perustettaessa, mutta omaan koulurakennukseen päästiin vasta 1914. Koulu oli alusta alkaen huonokuntoinen, jota jatkuvasti jouduttiin korjaamaan, mutta vasta 1960 saatiin uusi koulu.

Pitkäaikaisempia opettajia olivat:
Hilma Lehtinen, sittemmin Elomaa 39 vuotta
Samuli Sipilä 37 vuotta
Keittäjinä ovat toimineet Sirkka Heikkilä ja Kerttu Korpela.
Lammelan koulu toimii tätä teosta kirjoittaessani, mutta se on erittäin vahvan lopettamisuhan alaisena. Nyttemmin se ei enää toimi kouluna.

Lammelan koululla oli arvokas vihkiäisjuhla 16.4.1961, kun uusi koulurakennus valmistui. Entisiä oppilaita ja oppilaita oli paikalla, kaikkiaan yhteensä juhlayleisöä 200 henkeä. Soittokunnan säestyksellä juhla alkoi. Johtokunnan pj. Vihtori Koivumäki lausui vieraat tervetulleiksi kiittäen uudesta ja ajanmukaisesta koulutalosta. Oppilaskuoro opettaja Samuli Sipilän johdolla esitti pari laulua, rovasti Teuvo Innola piti vihkiäispuheen. Torvisoittoa kuultiin johtajanaan Aarne Uusitalo. Tohtori Jarkko Vaahtoranta piti esitelmän ja opettaja Anna Juutilainen esitti koulun historiikin, mistä mm. selvisi, että tämä 55 vuotta vanhan koulun vaiheissa on monia mielenkiintoisia asioita. Johtokunta oli ensimmäisessä kokouksessaan päättänyt hankkia koululle miesopettajan, mikä päätös tosin toteutui vasta vuosi sitten Sipilän tullessa koulun opettajaksi. Ensimmäisen koulutalon hankkimisessa meni kahdeksan vuotta ja tämän uuden koulutalon suunnittelussa ja toteuttamisessa 9 vuotta. Ensimmäisten viiden kouluvuoden aikana oli koulussa kolme eri opettajaa, kunnes vuonna 1911 koululle valittiin opettajaksi Hilma Elomaa, joka oli Lammelan koulun opettajana 39 vuotta. Vapaan sanan aikana opettaja Elomaa muisteli ja onnitteli lammelalaisia uudesta koulusta. Kunnanvaltuuston p. j Paavo Lehtinen toi kunnan tervehdyksen ja kunnanhallisuksen puheenjohtaja Eino Siltanen luovutti koulun koulupiirin haltuun ja käyttöön. Opettajayhdistyksen kukkakorin toivat Leo Veromaa ja Jussi Pitkäranta.

Lammelan koulu oli tärkeä oman aikansa koulu, josta lammelalaiset saivat hyvät elämisen opit.
Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä