Merikarvian historiaa
Jorma Rinteen Kootut tekoset
Merikarvian museot
Pyt­ty­ma­ka­sii­ni
Kala-astiateollisuus Merikarvialla
Haminaholman historiaa lyhyesti
Merikarvian lasitehtaat
Lehtileikkeitä Ahlströmin sahalta Haminaholmasta
Alma Liljebladin elämää
Pärske, Alakylän kansakoulu
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia
» Ahlströmin kansakoulu...
» Ylikylän uusi koulu...
» Trolssin kansakoulu
» Tuorilan koulu
» Riispyyn kansakoulu
» Peipun koulu
» Lauttijärven kansakoulu...
» Lankosken koulu
» Lammelan koulu
» Köörtilän koulu
» Kuvaskankaan koulu
» Kasalan ruotsalainen kansakoulu
» Kasalan suomalainen kansakoulu
» Honkajärven kansakoulu
» Alakylän kansakoulu
» Sataman kansakoulu...
» Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
J.P. Kulosaari: Maan kohoaminen Pohjanlahden rannikolla
Nuorisoseuran historiaa
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Suojeluskunta Merikarvialla
Lauttijärven Lukko
Merikarvia-lehti
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
MEKA TV:n video Krookasta
MEKA TV:n video Lauttijärvestä

Tuorilan koulu

Jorma Peltoniemi
Tuorilan koulu 90- vuotta -historiikki
Vuonna 1901 tehtiin anomus Kuvernöörin virastoon koulun saamiseksi Tuorilaan. Vasta vuonna 1907 virastosta tuli määräys Merikarvian kunnalle ryhtyä koulun suunnitteluun.

Vuonna 1914 tarkastettiin Reposaari Oy:n lahjoittama tonttipalsta. Tammikuussa 1917 rakennuskomitea päätti, että tarjotaan koulurakennukset urakalla tehtäviksi. Näihin tiloihin päästiin muuttamaan vuonna 1918. Koulu oli toiminut jo 10 vuotta muissa tiloissa.

Tarmokkaana voimahahmona toimi K.V. Dahlroos, sittemmin Lehtojoki kouluhankkeessa, kuten niin monessa muussakin Tuorilaa ja koko pitäjää koskevissa hankkeissa.
Kiertokoulua käytiin Tuorilan talossa ja sen jälkeen Harjun tilalla, nykyisessä Merikievarissa, ennen kuin saatiin ylempi kansakoulu.

Kuntakokouksessa 18. p:nä marraskuuta 1907 käsiteltiin Tuorilan ja lähialueiden vanhempien kirjelmä, jossa he lupautuivat laittamaan lapsensa kouluun, jos Tuorilaan perustetaan ylempi kansakoulu. Kirjelmässä oli 25 vanhemman nimet ja koulua aloittavien lasten lukumäärä oli 38.

Koulun oli määrä aloittaa syksyllä 1908 toimintansa. Asia eteni niin, että joulukuussa 1907 poliisikonstaapeli Frans Alastupilan luona johtokunta päätti tehdä neiti Amanda Rannan kanssa vuokrasopimuksen opetustiloista, hänen omistamassaan talossa, joka sijaitsi Tuorilan risteellä, ja on se nykyisin Liisa Harnan omistuksessa. Ja niin koulu sitten alkoi syksyllä 1908. Ensimmäinen opettaja oli Edla Vinnari. Käsityöopettajaksi valittiin Frans Alastupila.
Ensimmäiset päästötodistukset jaettiin 4.5.1911, joissa allekirjoittajina olivat johtokunnan esimies Magnus Selander ja koulun opettaja Edla Vinnari.

Maassamme riehunut kansalaissota viivästytti koulun rakentamista. Niinpä koulutoimen aloittaessa näissä tiloissa, rakennus oli vielä keskeneräinen. Vielä vuonna 1926 ulkopuoli oli tilkitsemättä ja laudoitus puuttui. Rakentamisen ohella kun oli tehtävä opettajille luontoiseduiksi tarkasti määritellyt: Viljelysmaa, kasvimaa ja karjarakennukset. Kaikki saatiin kuitenkin valmiiksi ajan myötä. Vuosien varrella on tehty monta korjausta ja perusparannusta.

Koska koulumatkat olivat melko pitkiä, oppilaita kun tuli Kuvaskankaalta, Lankoskelta ja Siikaistenkin puolelta, johtokunta päätti pyytää vuonna 1923 kunnanvaltuustolta 2.000 markkaa hevossuojan rakentamista varten, oppilaiden hevosille.

Lankoskelta tulleet oppilaat pääsivät kulkemaan Pori-Vaasa linja-autolla koulumatkansa 1930-luvun alussa. Johtokunnan pöytäkirjassa maaliskuulta 1935 mainitaan, että paluukyyti linja-autossa pitää lopettaa. Kyyditys annettiin Väinö Rintalalle, joka sitoutui kuljettamaan oppilaat 3 mk:n kilometrihinnalla, omalla autollaan. Kustaa Ojala kuljetti myös koululaisia. 1950-luvulla alkoi varsinainen koulukyyditys. Vuodesta 1955 autoilija Kotiranta huolehti koulukyydityksistä.

Koulunkäynnissä on myös omat vaikeutensa. Kaikenlaisia häiriöitä sattui opetustunneilla, mm. vuonna 1924 veistotunnilla eräs oppilas löi syvän haavan toisen oppilaan reiteen. Seurauksena oli oppilaan erottaminen koulusta ja ehdotettiin, että poika toimitettaisiin kasvatuslaitokseen.

Oppilasmäärän kasvaessa tuli tarpeelliseksi perustaa sivukouluja. Niinpä 1920-luvun lopulla vuokrattiin Lankoskelta A. Ahlströmiltä tilat alakoulua varten ja oppilasmäärien kasvaessa 1930- luvulla perustettiin Lankoskelle oma koulupiiri. Tuorilassa oli 1935 yläkoulussa 39 oppilasta ja alakoulussa 30 oppilasta.

Viime sotien aikana koulu oli myös sotilaiden käytössä. Evakkoväkeä sijoitettiin myös koulun tiloihin. Koulunkäynti tietysti kärsi vähän häiriöistä.
Pitäjään tulleiden siirtolaisten myötä oppilaiden määrä kasvoi entisestään. Niinpä vuonna 1948 päätettiin perustaa kolmas opettajan virka. Heimo Pitkärannalta vuokrattiin tilat sivukoulua varten, joka aloitti toimintansa tilapäisesti ns. ”Rannan kulmalla”.

Opettajat ovat olleet suurin voimavara kouluilla. Heidän ja johtokunnan valvonnassa koulut ovat olleet erilaisten harrastus- ja kulttuuritapahtumien keskuspaikkana. Pitkän ja merkittävän päivätyön, lähes 30 vuotta teki opettaja Emilia Tommila, joka oli aikaansa edellä oleva henkilö monessa asiassa. Hän hankki mm. itselleen radion jo vuonna 1931, vain viisi vuotta aikaisemmin oli Yleisradio aloittanut toimintansa. Sähkö tuli käyttöön Tuorilassa samaan aikaan.

Pitkäaikaisia opettajia ovat olleet myös Aila Perttula, joka oli 32 vuotta opettajana ja Kalevi Tuomisaari. Tilapäisiä opettajia oli paljon, joiden valinnat olivat tärkeä osa johtokunnan työskentelyssä. Käsityön opettajat olivat miehiä. He joutuivat osallistumaan muuhunkin koulutyöhön, varsinkin alkuaikoina, kun kaikki opettajat olivat naisia.

Keittäjä-siivoojat olivat myös osa yhteistä päivittäistä yhdessäoloa, myös kasvattavassa mielessä. Liisa Simola työskenteli pitkään keittäjä-siivojana, noin 25 vuotta Emilia Tommilan ollessa opettajana. Keittäjä-siivoojan työ oli monitahoista, lämmitys puilla, siivous, keittäminen, jopa vielä opettajan ”passaaminen”. Myös Maija Myllyoja oli pitkän ajanjakson tässä toimessa. Hänen suosikkejaan olivat pojat, mutta heille hän piti myös kuria ja järjestystä.

Kansakoulun tarkastajan tulo koululle oli aina vähän pelottava ja jännittävä tapahtuma. Pelättiin moitteita siitä, ettei kaikki ollut kunnossa. Tuorilan asiat olivat kunnossa, ainakin vuonna 1921, koska Tuorilan koulun tarkastuspöytäkirjassa 26.9.1932 lukee seuraavasti:” On ilo todeta, että kaikin puolin on asiat kiitettävässä kunnossa”. Allekirjoitus vt. tarkastaja Akseli Viikkeri.

Varmasti asiat ovat vuosien varrella olleet kiitettävässä kunnossa, koska olemme saaneet pitää koulumme toiminnassa.

Tuorilan koulun opettajia:
Akseli Hakosalo, vuonna 1907
Edla Vinnari 1908
Olga Sipilä 1912
Anna Lauren 1916
Emilia Tommila 1920
Anni Stengård 1927
Sisko Paasio 1928
Suoma Kurkela 1929
Alma Koskela 1930
Impi Leppä 1931
Lea Lehtisaari 1932
Arvi Veripää 1941
Taimi Haaramo 1943
Senja Ojantakanen 1945
Aino Ahtiainen 1946
Matti Leppäniemi 1946
Antti Huurto 1948
Kerttu Huurto 1948
Sirkka Reinikainen 1955
Tauno Tontti 1958, epäpätevä
Kalevi Tuomisaari 1959
Aila Perttula 1960
Heikki Ojala 1.8.1977 -31.7.1979 koevuosilla ja 1.8.1980 -31.7.1983 vakinainen virka
Juhani Fager 1.8.1979 -31.7.1980 viransijainen, 1.8.1985-alkaen vakinainen virka
Pirjo Tähkänen 1.11.1992 -5.6.1994 väliaikainen opettaja
Anne Mäenpää 16.8.1993 -4.6.1994 väliaikainen opettaja
Heidi Ramberg 1.8.1994 alkaen vakinainen opettaja

Koulussa on ollut lisäksi useita tilapäisiä puutyönopettajia sekä ylioppilaita lyhytaikaisissa viransijaisuuksissa.
Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä