Historiaa
Alma Liljebladin elämää
Pärske, Alakylän kansakoulu
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Lauri Hakosalon Krookka esittelyä 2017
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Merikarvia-viikon 2017 juttuja
Alakylän historiataulu
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Akseli Hakosalo: Merikarvian suojeluvartio
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen...
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia...
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970 .pdf
Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970
Kauppaneuvos Antti Ahlström
Nuorisoseuran historiaa...
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Merikarvia-lehti...
Veikko Heikkilä: Havaintoja Lauttijärven Lukosta
Juhani Aalto muistelee Merikarvian käsityöläisiä
Lauri Hakosalo muistelee Toivo Kuusista
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
Historiaa > Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970

Merikarvian yhteiskoulu 1920 - 1970

auri Hakosalo
Merikarvian Yhteiskoulu 1920 - 1970, kerrontaa kronologisessa aikajänteessä


MERIKARVIAN YHTEISKOULU

Merikarvian yhteiskoulu, MYK, täytti 50 vuotta vuonna 1970. Sen kunniaksi järjestettiin Merikarvialla 28.4.1990 kello 18.00 juhlatilaisuus ja vielä tätäkin suurempi juhla 21.- 22.11.1970.
Lauantaina 21.11.1970 olivat koululla avoimet ovet ja entiset oppilaat kunnioittivat päivää runsaslukuisina paikalla ollen.
Merikapteeni Erkki Santala piti lennokkaan maantiedon oppitunnin. Simo Säilänne johti torvisoittokuntaa. Teuvo Leutonen ja Pekka Salmi lauloivat. Aino-Liisa Rastas-Raine luki laatimansa äänikirjeen ja Erkki Hiltunen piti puheen. Joel Itäkylä esitti huuliharpulla maantiedon tunnin. Kaikilla oli verrattoman hauskaa, niin kerrotaan.
Kello 19.00 alkoi toveripäivälliset ja juhlasali oli tupaten täysi. Vanhoista rehtoreista oli paikalla Ilmari Nieminen ja Eero Kaikkonen. Päivällisten aikana soittivat Koskimäen veljekset ja Simo Säilänne torvella sekä Pekka Salmi lauloi Joel Itäkylän säestäessä.
Sunnuntaina 22.11.1970 aloitettiin koulun juhliminen juhlajumalanpalveluksella Merikarvian kirkossa, jossa saarnasi Kauko Mäki ja liturgina toimi kirkkoherra Raimo Rantala sekä urkureina Hannes Viertola ja Teuvo Leutonen, kaikki yhteiskoulun entisiä oppilaita.
Kello 13.00 alkoi varsinainen koulun 50-vuotisjuhla. Simo Säilännen johtamana torvisoittajat esiintyivät. Opettaja Mikko Väre toivotti vieraat tervetulleiksi ja kanttori Teuvo Leutonen esitti yksinlaulua kanttori Hannes Viertolan säestäessä. Koulun historiikin lukivat rehtori Leila Säynäjärvi ja opettaja Pentti Riihiaho. Juhlapuheen piti filosofian lisensiaatti Jorma Heikkilä, kaikki rehtoria lukuun ottamatta koulun entisiä oppilaita.
Tilaisuus huipentui rehtori Leila Säynäjärven muotokuvan paljastukseen, jonka paljasti opettaja Erkki Näsi. Taiteilija Olavi Jalkanen oli muotokuvan tehnyt.
Kirjailija Arvo Salo tervehti kouluaan runolla.

15.2.1920 kerääntyi 20 henkilöä apteekkari August Huhtisen kotiin ja tuolloin päätettiin perustaa Merikarvialle 5-luokkainen keskikoulu ja aloittaa koulunkäynti 1.9.1920 ensin 2-luokkaisena kouluna. Koulun rahoitus järjestettiin niin, että koulun menot jaettiin oppilaiden lukumäärän mukaan heidän vanhempiensa maksettaviksi. Koululle odotettiin myös lahjoituksia. Vähävaraisille oppilaille päätettiin antaa alennusta, jos talous antaa siihen myöden.
Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin apteekkari August Huhtinen, puheenjohtajaksi, opettaja Akseli Hakosalo sihteeriksi ja jäseneksi ja muiksi jäseniksi maanviljelijä Fredrik Kouhi, isännöitsijä V. Merikallio, maanviljelijä E. Österby, rouvat Olga Virtapuro, Vieno Poijärvi ja Betty Snellman ja vielä vähän myöhemmin rouva Laura Huhtinen, tohtorinna Liisa Mikkonen, maanviljelijä J.O. Rikalainen ja insinööri T. Poijärvi.

Kouluhuoneistoksi vuokrattiin nykyinen Cajanderin perikunnan talo Alakylän tien varrelta läheltä nykyistä yhteiskoulua. Kirjallinen vuokrasopimus tehtiin 22.6.1920 kansakoulunopettaja Juho Pahkalan kanssa. Vuokrasopimuksella Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistys vuokrasi Pahkalalta tämän Alakylässä omistaman Stupila - Uudentalon päärakennuksen ja käyttöoikeuden ulkohuoneisiin. Vuokra-aika oli kaksi vuotta 1.9.1920-1.9.1922, mutta kesä-heinä-elokuun se oli Pahkalan vapaassa käytössä. Vuokra oli 1.500 mk vuodessa. Koko piha- ja tonttimaa oli koulun käytössä urheilu- ja leikkitarkoitukseen, mutta puutarha ja viljelysmaa Pahkalan omassa käytössä.



Yhdistyksen puolesta vuokrasopimuksen allekirjoittivat August Huhtinen, Fredrik F. Kouhi ja Akseli Hakosalo.
Oman kylän puusepällä teetettiin koulun välttämätön kalusto.
Varojen kartuttamiseksi pidettiin elokuussa 1920 iltamat, joilla kerättiin rahaa 4.737,30 markkaa.

Oppilaita tuli kouluun syksyllä 1920 kaikkiaan 37, joista I luokalle 20 ja II luokalle 17.
Koulu ei saanut heti valtionapua. Niinpä varojen puuttuessa koulu päätettiin lakkauttaa jo 23.4.1922.
Silloin neiti Katri Mannerheimo, sittemmin Hakasalo, rouvat Järvisalo, Virtapuro ja Poijärvi sekä koulun johtajatar neiti Anna Koura alkoivat puuhata koulua varten varoja. Kokoon saatiinkin 22.000 markkaa. Lisäksi otettiin laina ja niin koulun toiminta saattoi jatkua.

Oppikoulussa oli syksyllä 1921 jo 4. luokkaa toiminnassa. Koulu muutti Impivaaraan Ylikylään, kun entiset tilat olivat käyneet ahtaiksi. Valtionapuakin saatiin jo parille luokalle ja vuonna 1922 koko koululle.

Merikarvian yhteiskoulun toverikunta toimi koulussa reippaasti, mikä hyvin ilmenee säilyneistä pöytäkirjoista:
Toverikunnan pöytäkirjoista näet selviää, että 14.10.1922 alkoi kello 5 ip. toverikunnan kokous yhteiskoulussa, jossa puheenjohtajana toimi Katri Rikalainen ja sihteerinä Ester Elo. Kokouksen ohjelmassa oli Rikalaisen tervehdyspuhe. Hyväksyttiin toverikunnan säännöt ja valittiin kuraattoriksi neiti Laaksonen. Yhteiseksi mielipiteeksi tuli, että III ja IV luokkien oppilaat saavat ottaa osaa toverikunnan kokouksiin, mutta toisen luokan oppilaat vasta kevätlukukauden aikana. Hyväksyttiin 15 äänellä lukukausimaksuksi 2 markkaa. Valittiin toverikunnan virkailijat: Rahastonhoitajaksi Antero Imberg 20 äänellä. Sanomalehden toimittajaksi valittiin Eeva Sillanpää ja Erkki Österby, sittemmin Itäkylä 19 äänillä. Historioitsijaksi valittiin Elli Henriksson 22 äänellä. Ohjelmatoimikuntaan valittiin IV luokalta Lea Kalevala ja Erkki Österby ja III luokalta Kirsti Huhtinen ja Jorma Österby, sittemmin Itäkylä. Luistinratatoimikunnan jäsenten valitseminen siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Seuraavaan kokoukseen, myöhemmin puhutaan konventista, päätettiin valita ravintolatoimikunta. Emännäksi ehdotettiin IV luokalta Hilja Heikkilää 9 äänellä, Kyllikki Mäkivaaraa, myöhemmin Esko, 5 äänellä ja Signe Grönbäckiä 13 äänellä, II luokalta Helmi Saarta 6 äänellä, Kerttu Ala-Stupilaa 10 äänellä ja Kirsti Huhtista 6 äänellä. Emänniksi valittiin seuraavaan kokoukseen Signe Grönbäck ja Kerttu Ala-Stupila. Emäntien apulaisiksi eli isänniksi valittiin Severi Virtapuro 12 äänellä. Lauri Salmi sai 6 ääntä, Antero Imberg ja Erkki Österby 2 ääntä, Kalle Erkkilä yhden äänen. Äänestysmenettely osoittanee että toimet olivat hyvin haluttuja.
28.10.1922 toverikunnan kokous alkoi kello 5 iltapäivällä. Ohjelma alkoi soitolla, jonka suoritti Elä Järvisalo. Sitä seurasi runo Kyllikki Mäkivaaran esittämänä. Sen jälkeen Salme Kianto luki kertomuksen. Omatekoisen sanomalehden luki toverikunnan puheenjohtaja Katri Rikalainen.
Pidettiin väliaika, jolloin oli saatavana ravintolasta teetä valittujen emäntien ansiosta. Sitten Helmi Huhtinen esitti soittoa ja Katri Rikalainen luki kertomuksen ja Salme Kianto esitti runon ja Eeva Sillanpää sadun. Ohjelman jälkeen syntyi keskustelu luistinradasta ja toimikuntaan valittiin Kosti Kouhi ja Lauri Salmi tiukan äänestyksen jälkeen. Valittiin seuraavaan kokoukseen ohjelmatoimikunta äänestämällä: Elä Järvisalo, Antero Stengård, Kyllikki Mäkivaara ja Irja Virtapuro. Emänniksi valittiin äänestämällä Hilja Heikkilä ja Kirsti Huhtinen ja isännäksi valittiin 12 äänellä Veikko Hakosalo, tämän kirjoituksen laatijan isä.
Toverikunnan kokous alkoi 11.11.1922 Elä Järvisalon soittoesityksellä ja Katri Rikalaisen esittämällä runolla sekä Kyllikki Mäkivaaran kertomuksella. Uutta oli sitten kuva-arvoituksen ratkaiseminen. Juotiin teetä. Ohjelma jatkui ihmeellisellä soittokoneella ja Erkki Österbyn kertomuksella sekä Elä Järvisalon sadulla. Aika perinteisellä tavalla näyttää toverikunnan konventti etenevän tapahtumasta toiseen. Jälleen valittiin toimijat seuraavaan toveri-iltaan kuinkas muuten kuin äänestämällä ja valituiksi tulivat Juho Lindell, Elli Henriksson, Ilmari Merimaa ja Signe Grönbäck. Emänniksi valittiin Lea Kalevala ja Helmi Saari ja isännäksi yksimielisesti Olli Laurila. Sanomalehden toimittajaksi valittiin Kosti Kouhi 14 äänellä ja Ilmari Merimaa 5 äänellä. Lopuksi leikittiin.

Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistys perustettiin maanviljelijä Erkki Österbyn talossa 6.3.1921. Yhdistyksen tarkoituksena oli suomenkielisen viisiluokkaisen yhteiskoulun toimessa pitäminen Merikarvian kunnassa ja sen kotipaikka oli Merikarvian kunta. Maaliskuun 6 päivänä 1921 maanviljelijä E. Österbyn talossa yhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjan mukaan kokouksen avasi apteekkari August Huhtinen selostaen Merikarvian yhteiskoulun syntyä ja alkuvaiheita, jolloin tilapäisesti valittu johtokunta on sen vaiheita johtanut ja jolloin sen aineellisesta puolesta ovat lähinnä huolehtineet, paitsi johtokunta, myös lasten vanhemmat. Nyt vasta alkaa koulun toiminta virallisesti ja tulee koulusta huolehtimaan kannatusyhdistys ja sen nyt valitsema johtokunta ja tulee kannatusyhdistys toimimaan tässä kokouksessa hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti. ”Ilahuttavan” suuri luku paikkakuntalaisia on kirjoittautunut kannatusyhdistyksen jäseneksi ja useita varmaan vielä tässä kokouksessa yhtyy - päätti avaaja August Huhtinen selostuksensa. August Huhtinen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja ensimmäisen pöytäkirjan pitäjäksi opettaja Akseli Hakosalo joka on tämän kirjoittajan isoisä. Kokous ryhtyi laatimaan yhdistykselle säännöt.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäsenmaksu oli 100 markkaa vuodelta. Jäseneksi pääsi jokainen hyvämaineinen Suomen kansalainen. Sääntöjen 2 §:ssä todetaan jäsenmaksusta, että se lakkaa silloin kun yhteiskoulu saa valtiolta riittävän suuren valtionavun tai valtio sen haltuunsa ottaa. Yhdistyksen johtokuntaan kuului 9 jäsentä ja kolme varajäsentä, jotka valittiin kolmeksi vuodeksi.
Johtokunnan jäsenet valittiin kolmeksi vuodeksi, kuitenkin niin, että siitä eroaa vuosittain kolme jäsentä, varajäsenistä yksi, kahdella ensimmäisellä kerralla arvalla ja sen jälkeen toiminta-ajan mukaan. Eroavat jäsenet voitiin valita uudelleen. Näiden lisäksi koulun johtaja on itseoikeutettu äänivaltainen johtokunnan jäsen. Johtokunta oli päätösvaltainen, kun vähintään viisi sen jäsenistä on saapuvilla. Kannatusyhdistyksen nimen kirjoittivat johtokunnan puheenjohtaja ja rahastonhoitaja yhdessä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuulla ja kutsuu johtokunta siihen jäsenet korteilla ainakin kahta viikkoa ennen kokousta. Vuosikokous oli päätösvaltainen, kun vähintään 10 yhdistyksen jäsentä oli saapuvilla. Yhdistyksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni, jota paitsi jäsen on oikeutettu valtakirjalla yhden poissaolevan jäsenen puolesta äänestämään.
Yhdistyksen ensimmäinen johtokunta valittiin suljetuin lipuin ja johtokunnan puheenjohtajaksi tuli apteekkari August Huhtinen. Varajäseniksi jäivät vähiten ääniä saaneet. Varapuheenjohtajaksi valittiin Fredrik Kouhi ja sihteeriksi Akseli Hakosalo sekä rahastonhoitajaksi varajäsen Heikki Ojala.
Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen hakemus saapui postitse 23.2.1922 Sosiaalihallitukseen merkittäväksi yhdistysrekisteriin. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 11.3.1922 rekisterinumerolla 6853. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi on merkitty puheenjohtaja August Huhtinen, apteekkari, varapuheenjohtaja Fredrik Kouhi, maanviljelijä, Laura Huhtinen, rouva, Erkki Österby, talollinen, Olga Virtapuro, rouva, Liisa Mikkonen, rouva, Akseli Hakosalo, opettaja, Artturi Järvisalo, maanviljelijä, Ines Tommila, rouva, Anna Koura, koulun johtaja ja varajäsenet Teodor Poijärvi, maanmittari, Henrik Wegelius, rovasti ja Heikki Ojala, kauppias. Sihteeriksi valittiin Akseli Hakosalo ja rahastonhoitajaksi Heikki Ojala.
Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa yhteiskoululla 24.5.1934 oli 12 jäsentä läsnä. Kokouksen avasi kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja pastori M.J. Halmesmaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin insinööri T. Lindström ja sihteeriksi rouva Katri Hakasalo. Kokous todettiin laillisella tavalla kokoon kutsutuksi ja saapuvilla olevaan jäsenmäärään nähden päätösvaltaiseksi. Kokouksessa otettiin käsiteltäväksi V. Yli-Luoman, M.J. Halmesmaan, Aino Kyläkosken, F.F. Kouhin, N.V. Rantalan, J.A. Salmen, A. Pajulan ja Katri Hakasalon eronpyynnöt 7.5.1934 johtokunnasta. Näiden lisäksi eroa olivat anoneet henkilökohtaisesti Aino Kyläkoski, F.F. Kouhi, N.V. Rantala, J.A. Salmi, A. Pajula ja Katri Hakasalo. Asiasta neuvoteltuaan päätettiin erot myöntää tästä kokouspäivästä 24.5.1934 muille paitsi opettaja Aino Kyläkoskelle, joka oli yhdistyksen rahastonhoitaja. Vastuuvapautta ei myönnetty kenellekään. Koska eroa pyytäneiden joukossa oli myös puheenjohtaja, valittiin hänen tilalleen uudeksi puheenjohtajaksi 9 äänellä maanmittausinsinööri Ture Lindström pankinjohtaja V.E. Vaihisen saadessa yhden äänen. Katri Hakasalo ja pastori Halmesmaa valittiin uudelleen johtokuntaan, edellinen 9 äänellä ja jälkimmäinen 7 äänellä. Rouva Lindström sai 9 ääntä, Ottilia Rantamäki 6 ääntä, Hanna Alho 6 ääntä, N.V. Rantala 8 ääntä, jotka valittiin johtokuntaan. Hajaääniä johtokunnan jäseniä valittaessa saivat Heikki Vaihinen 4, Elin Vaihinen 3, L. Huhtinen 2, J.A. Salmi 2, O. Peltonen 1, J.O. Rikalainen 1 ja L. Väre 1. äänen.
Uusi johtokunta saatiin: puheenjohtajana T. Lindström, rouva Vieno Lindström, pastori M.J. Halmesmaa, opettaja A. Kyläkoski, rouva Hanna Alho, kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki, kauppias N.V. Rantala, kaupanhoitaja M. Levander, postinhoitaja Katri Hakasalo ja koulun johtaja, maisteri Artturi Rinne. Näin valittujen jäsenten toimiaika määrättiin kestämään seuraavaan vuosikokoukseen asti. Pöytäkirjan tarkastivat sairaanhoitajatar Elin Vaihinen ja pankinjohtaja V.H. Vaihinen.
Yhdistyksen muutosilmoitus tehtiin Sosiaaliministeriöön 10.7.1934 ja muutos hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 21.10.1935. Todettiin, että yhdistyksen entinen puheenjohtaja nimismies Eino Anton Kalkas on eronnut tehtävästä ja hänen tilalleen on valittu puheenjohtajaksi maanmittausinsinööri Ture Lindström. Yhdistyksen nimenkirjoittajat ovat Lindström ja rahastonhoitaja opettajatar Aino Kyläkoski.
Kannatusyhdistyksen ompeluseuran kokouksessa apteekilla 16.3.1923 suunniteltiin arpajaisia. Arpajaisten pääpalkintona tuli olemaan 5 neliömetrin suuruinen ryijy arvoltaan 3.000 markkaa. Lisäksi voittona oli 2 keinutuoliryijyä kunkin arvo 600 mk ja 2 sänkypeittoa kunkin arvo 250 mk.
Laura Huhtinen anoi asianomaiselta viranomaiselta27.12.1924 yhdistykselle oikeuden järjestää ohjelmalliset iltamat, joilla kerättiin yhdistykselle varoja. Iltamat pidettiin 28.12.1924 kello 7 illalla. Ohjelmassa oli torvisoittoa, tervehdyspuhe, sekakuorolaulua, arpojen myyntiä yhteiskoulun hyväksi, torvisoittoa, esitelmä, sekakuorolaulua, runo, arpojen myyntiä, soittoa, satu, runo, laulua ja jälleen arpojen myyntiä. Lopuksi saatiin tanssia tai karkeloida. Iltamapileteistä numeroidut maksoivat 8 mk ja numeroimattomat 5 mk.

Koulua varten vuokrattiin 20.7.1922 Anton Viikilältä Impivaaran talosta päärakennus ja käyttöoikeudet pirttirakennukseen, puuliiteriin ja käymälään vuodeksi 7.000 markan vuosivuokralla. Vuokrasopimuksen allekirjoittivat H.E. Wegelius, Olga Virtapuro, Aino Kyläkoski ja J.A. Laurila. Uusi vuokrasopimus tehtiin Viikilän kanssa 19.5.1924 vuodeksi 8.000 mk vuosi- vuokralla. Vuokrasopimuksen allekirjoittivat yhteiskoulun puolesta T. Poijärvi, Aino Kyläkoski, J. Laurila ja A. Järvisalo. Vuokrasopimus uusittiin jo 20.11.1924 kestämään 1.9.1924 -1.6.1927 välisen ajan. Anton Viikilä vuokrasi omistamastaan Impivaaran talosta päärakennuksen entisen postirakennuksen, josta vintti jää vuokraajan hallintaan sekä tarpeelliset puuliiterit ja käymälät vuoteen 1.6.1927 saakka ja vuokranantaja sitoutui tekemään rakennuksessa ne muutokset mm. 3 väliseinää pois ja seinät paperoida, jotka kouluneuvos tohtori Sarva on esittänyt tehtäväksi. Vuokra on 18.000 Suomen markkaa ensi vuodesta ja 15.000 kahtena seuraavana vuotena, kumpanakin. Samalla 19.5.1924 tehty vuokrasopimus kuoletettiin ja uusi astui tilalle heti. Tämän vuokrasopimuksen vuokrien maksamisesta menivät allekirjoittaneet yhteiskoulun johtokunnan jäsenet täyteen omavelkaiseen takaukseen T. Poijärvi, Aino Kyläkoski ja August Huhtinen, jonka nimen merkitsi Laura Huhtinen miehensä suostumuksella.

Yhteiskoulun toverikunta toimi vilkkaasti:
Toverikunnan kokous pidettiin 17.2.1923 aloittamalla alkusoitolla, jonka esitti Helmi Huhtinen. Runon lausui Katri Rikalainen ja Helmi Saari kertoi sadun. Yksinlaulua esitti sitten Kyllikki Mäkivaara. Väliajan jälkeen soitti Erkki Österby viulua ja Eeva Sillanpää luki kertomuksen. Jälleen oli kuva-arvoituksen aika. Lopuksi toverikunta leikki. Päätettiin valita ohjelmatoimikunta aakkosellisessa järjestyksessä ei siis enää äänestämällä.
17.3.1923 aloitettiin jälleen soitannolla, jota esitti Helmi Huhtinen, runon lausui Katri Rikalainen ja kertomuksen esitti Elli Henriksson. Itse tehdyn sanomalehden luki Katri Rikalainen. Teen juonnin jälkeen Kirsti Huhtinen soitti ja Aarne Aho piti esitelmän, mutta aihetta ei ole merkitty kirjaan. Elä Järvisalo kertoi sadun. Viimeksi oli ”voimainmittailua”. Mitä se oli, ei kerrota tarkemmin. Keskusteltiin ”Valistuksen laulukirjasta” ja päätettiin ottaa 20 äänellä se toverikunnan kokouksissa käyttöön yhteislauluja varten. Otettiin sadunkerrontakilpailu seuraavaan kokoukseen 24 äänellä. Lopuksi leikittiin.
Valittiin 26.10.1923 uudet virkailijat. Puheenjohtajaksi A. Aho 26 äänellä ja varapuheenjohtajaksi Eeva Sillanpää. Kirjuriksi valittiin Kosti Kouhi 28 äänellä ja varakirjuriksi Elä Järvisalo. Rahastonhoitajaksi K. Erkkilä 14 äänellä. Historioitsijaksi Katri Rikalainen 26 äänellä. Sanomalehden päätoimittajaksi Jorma Österby, myöhemmin Itäkylä, 18 äänellä. Ohjelmatoimikuntaan valittiin Erkki Österby, Kyllikki Mäkivaara, E. Elo ja Veikko Hakosalo.
Toverikunnan iltamat päätettiin pitää joka kolmas viikko lauantaisin kello 5 iltapäivällä alkamaan.
Toverikunnan iltamat 24.11.1923 puheenjohtajana Aarne Elo ja varapuheenjohtajana Kosti Kouhi. Ohjelmatoimikuntaan valittiin tytöistä Bertta Koivisto ja Irja Virtapuro ja pojista Ilmari Merimaa ja Veikko Hakosalo. Emänniksi valittiin Eeva Sillanpää, Elli Henriksson ja Hilja Heikkilä sekä isännäksi Kalle Lehtisaari. Sanomalehtitoimikuntaan Katri Rikalainen, Bertta Koivisto ja Elä Järvisalo.
16.2.1924 ilmestyy konventin ohjelmaan murrejuttu, jonka esitti Hilja Heikkilä ja 8.3.1924 ohjelmaan tulee näytelmäkappale. Viimeksi mainitussa kokouksessa keskustellaan siitä, miten tulisi rangaista sanomalehden toimittajia, kun lehti ei ole ilmestynyt tarpeeksi usein.
12.5.1924 valittiin puheenjohtajaksi Olli Laurila ja varapuheenjohtajaksi Elli Viikilä. Kirjuriksi valitaan Onni Österman ja varakirjuriksi Ilmari Merimaa. Historioitsijaksi valitaan Aapeli Andersson ja rahastonhoitajaksi Antero Stengård. Sanomalehden päätoimittajaksi valitaan Eeva Sillanpää.
10.9.1924 päätettiin, että konventti pidetään joka toinen lauantai.
4.10.1924 valittiin ohjelmatoimikunta, johon V luokalta valittiin Jorma Österby 18 äänellä ja Eeva Sillanpää 11 äänellä ja IV luokalta Veikko Hakosalo 17 äänellä ja Eero Vihersalo 21 äänellä.
18.11.1924 isännäksi valittiin Veikko Hakosalo ja emänniksi Elä Järvisalo, Kirsti Huhtinen ja Lyyli Ala-Knuussi.
7.2.1925 aloitettiin konventti ”grammophonin” soitolla.
12.5.1925 puheenjohtajaksi Elli Viikilä ja varapuheenjohtajaksi Lauri Aho. Kirjuriksi valittiin kauniin käsialan omannut Aino Pelli ja varakirjuriksi Kaisa Järvisalo. Rahastonhoitajaksi Aune Wenho. Historioitsijaksi valittiin Inkeri Ranta. Sanomalehden päätoimittajaksi valittiin Anja Huhtinen. Päätettiin, että konventteja pidetään joka kolmas lauantai.
26.9.1925 valittiin isännäksi yksimielisesti Veikko Hakosalo.
28.11.1925 jälleen isännäksi Veikko Hakosalo ja sanomalehtitoimitukseen Veikko Hakosalo, Lauri Aalto, Ester Sved ja Anja Huhtinen. 30.4.1926 isännäksi jälleen Veikko Hakosalo. Tuon konventin päätteeksi on merkitty vilkasta karkelointia tapahtuneen.
12.5.1926 puheenjohtajaksi valittiin Lauri Aho ja varapuheenjohtajaksi Suoma Laiho. Sihteeriksi valittiin Maiju Rantala ja varasihteeriksi Kalervo Hirvonen, rahastonhoitajaksi Eevi Virta. historioitsijaksi valittiin Heikki Hakosalo, tämän kirjoituksen laatijan setä.
6.9.1926 valittiin isännäksi Heikki Hakosalo. Emänniksi Aili Metsäniemi, Aino Salmi, Inkeri Ranta ja L Järvelä. Ohjelmatoimikuntaan valittiin Aino Pelli, sittemmin Lammi, Eevi Virta, Kerttu Kouhi ja Paavo Heikkilä.
Päätettiin, että joka konventtiin ilmestyy oma sanomalehti. Tämä konventti aloitettiin alkusoitolla, jonka esitti Ihanelma Levänen, tervehdyspuheen piti Lauri Aalto, runon esitti Vieno Koskinen, sadun kertoi Laina Mellin. Väliajan jälkeen soitti Aino Kalliomäki. Kevätsateesta luki Aino Pelli, runon lausui Ester Sved ja murrejutun kertoi Aino Pelli.
9.10.1926 isännäksi valittiin Heikki Hakosalo.
27.11.1926 kokous alkoi yhteislaululla ja sitten Vieno Koskinen lausui runon ja Heikki Hakosalo luki kertomuksen. Joululeikki leikittiin ja sitten saapui ”pukki” monine lahjoineen.
22.11.1927 opettajisto lahjoitti toverikunnalle seuraavat lehdet: Suomen kuvalehti, Suomen Heimo, Rauhaa kohti, Kieltolakilehti, Nuori Voima, Pohjantähti ja Urheilulehti. Eevi Virta hoitaa lehtiä.
Ohjelmatoimikuntaan valittiin Aili Metsäniemi, Ihanelma Levänen, Lauri Aalto ja Heikki Hakosalo.
Lopuksi leikittiin ja ensimmäisen kerran mainitaan, että konventissa tanssittiin.
5.3.1927 konventti alkoi kello 5.30 iltapäivällä yhteislaululla. Lauri Aalto piti tervehdyspuheen. Paavo Heikkilä luki kertomuksen ja Lauri Aalto piti esitelmän, mutta aihetta ei nytkään valitettavasti kerrota. Lauri Aalto luki Kevätsateen alkupuolen. Sitten seurasi voimistelua, joka oli aivan uusi ohjelmanumero. Sitä esitettiin jotain agronomi Tolvasen johdolla. Sitten Heikki Hakosalo luki sadun, jonka jälkeen oli pukkihyppelöä. Seurasi ” nuken nimen” arvonta, mutta siitäkään ei kerrota enempää. Lopuksi esitettiin näytelmäkappale: Kolme Kallea. Lopuksi leikittiin, mutta tanssimisesta ei nyt kerrota mitään.
18.5.1927 puheenjohtajaksi valittiin Ihanelma Levänen ja varapuheenjohtajaksi Kaarina Pajula. Sihteeriksi valittiin Annikki Linja ja varasihteeriksi Kalevi Klemi. Rahastonhoitajaksi valittiin Tuomo Tommila. Sanomalehdentoimittajaksi valittiin Heikki Hakosalo 17 äänellä. Historioitsijaksi Gunnar Viikinsalo. Tilin- ja omaisuuden tarkastajiksi Kalervo Hirvonen ja Touko Vaihinen.
27.9.1927 valittiin maisteri Rinne kuraattoriksi.
22.5.1929 puheenjohtajaksi valittiin Gunnar Viikinsalo ja varapuhenjohtajaksi Wieno Juhantalo. Sihteeriksi Aili Kruunari ja varasihteeriksi Aune Soini. Rahastonhoitajaksi valittiin Annikki Linja. Sanomalehdentoimittajiksi Olli Kyläkoski ja Kalevi Klemi. Historioitsijaksi valittiin Jouko Österby, sittemmin Itäkylä.
8.5.1929 puheenjohtajaksi valittiin Aune Soini ja varapuheenjohtajaksi Risto Koskinen. Rahastonhoitajaksi valittiin Vieno Juhantalo ja hänelle apulaiseksi Heikki Ahde. Sanomalehden päätoimittajaksi valittiin Kaisa Österby, sittemmin Itäkylä. Historioitsijaksi Eedit Salminen. Varastonhoitajiksi Annikki Huhtinen ja Aili Ylinentalo.
12.10.1929 Lopuksi konventissa leikittiin ja tanssittiin.
29.3.1930 konventissa mm. yhteislaulua, Touko Vaihinen esitti soittoa ja Marjatta Järvisalo kupletteja. Sitten seurasi kuva-arvoitus, jonka ratkaisi Touko Vaihinen.
17.5.1930 puheenjohtajaksi Salme Starck ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Louhi. Sihteeriksi valittiin Ilta Haapala ja varasihteeriksi Aino Tommila. Rahastonhoitajaksi valittiin Aura Alinen. Varastonhoitajiksi valittiin Pentti Vuorela ja Ester Ylinen. Sanomalehden päätoimittajaksi valittiin Elvi Oksanen ja varalle Erkki Cajander ja Hilja Pajunen. Historioitsijaksi Aili Ylinentalo.
4.9.1930 jäsenmaksuksi vahvistettiin 5 markkaa lukukaudelta. Kuraattoriksi valittiin maisteri Pajula.
24.10.1931 valittiin ohjelmatoimikuntaan Anna-Liisa Hamppula, Eva Rosenblad, Annikki Huhtinen ja Väinö Rikalainen.
31.1.1931 valittiin ohjelmatoimikuntaan Ester Ylinen, Irja Flyysi, Sylvia Skogberg, Aini Merilahti ja Erkki Cajander.
13.1.1931 puheenjohtajaksi valittiin Hilja Pajunen 15 äänellä ja varapuheenjohtajasi Aili Pelli 11 äänellä. Sihteeriksi valittiin Eeva Lehtinen 14 äänellä ja varasihteeriksi Elma Vikman. Rahastonhoitajaksi Risto Koskinen 7 äänellä. Sanomalehdenpäätoimittajaksi valittiin Maija-Liisa Louhi 16 äänellä. Aputoimittajiksi Aili Pelli ja Hilja Laakso. Historioitsijaksi valittiin Ilta Haapala. Varastonhoitajaksi valittiin Aino Tommila ja Esko Cajander.
7.9.1931 valittiin kuraattoriksi maisteri Frigren.
7.9.1932 valittiin opettaja Kyläkosken kieltäydyttyä kuraattoriksi maisteri M. Manninen.
21.1.1933 ohjelmatoimikuntaan valittiin A. Pitkäranta, Martti Pajula, Salli Saari ja Juhani Aitasalo. Emänniksi valittiin Hilja Laakso ja Laila Hakala.
11.5.1933 puheenjohtajaksi valittiin Aili Uusitalo ja varapuheenjohtajaksi Suoma Laakso. Sihteeriksi valittiin Onni Mahlamäki ja varasihteeriksi Helli Louhi. Sanomalehdentoimittajaksi Mirjam Granfors ja aputoimittajiksi H. Lehtinen ja Helmi Varheenmaa. Rahastonhoitajaksi valittiin Juhani Aitasalo. Tilintarkastajiksi Unto Kyläkoski ja Aimo Källi.
14.9.1933 valittiin kuraattoriksi opettaja H. Kyläkoski.
15.9.1933 valittiin varastonhoitajiksi K. Merilahti ja H. Munck.
30.9.1933 isännäksi valittiin V. Frigård ja edellisen konventin selostajaksi O. Mahlamäki, mitä se sitten mahtoikaan sisältää, sitä ei kerrota.
21.10.1933 ohjelmatoimikuntaan valittiin T. Hirvonen, J. Aitasalo, H. Ojala ja U. Kyläkoski.
25.1.1934 suostui kuraattoriksi maisteri T. Yli-Uotila opettaja Kyläkosken sairastumisen takia.
5.5.1934 puheenjohtajaksi valittiin Suoma Laakso ja varapuheenjohtajaksi M. Elo. Sihteeriksi valittiin Oiva Pelli ja varasihteeriksi L. Poijärvi. Varastonhoitajiksi A. Vuorimo ja H. Yli-Knuussi. Lehdentoimittajiksi K. Mellin, E. Hakala ja H. Klemi. Historioitsijaksi A. Mellin. Tilintarkastajiksi P. Kyläkoski ja J. Merimaa.

Vähitellen alkoi syntyä ajatus omasta koulurakennuksesta. Kuntakin tuli jo mukaan lahjoittamalla Erkkilän tilasta hehtaarin suuruisen tonttimaan. Mutta taloudelliset vaikeudet estivät vielä suunnitelman toteuttamista.

Kun Impivaaran vuokrasopimus päättyi, kunta myi koululle entisen kunnalliskodin Suvantolan, paremmin Ruttolan nimellä tunnetun paikan, jonne koulu siirtyi syksyllä 1927.

Koulun kehitys jatkui rauhallisesti vuoteen 1931 asti. Uusi asetus yksityiskouluista määräsi, että 5-luokkaisen keskikoulun oppilasluku tuli olla vähintään 100, jotta koulu saisi valtionapua. Merikarvian oppikoulun oppilasmäärä oli vain noin 90.

Merikarvian Yhteiskoulun ensimmäinen kirjallinen painettu kertomus koulun lukuvuodesta ilmestyi ilmeisesti vasta lukukaudelta 1931-32. Siitä selviää mm. että toimintavuosi on ollut suurin piirtein rauhallista ja menestyksellistä ahertelua, kuten edellinenkin. Mitään häiriöitä koulutyössä ei ole tapahtunut. Luottamus kouluun on vuosi vuodelta kasvanut. Koulun vaatimattomissa suojissa tehdään määrätietoista työtä vakavassa uutteruudessa. Taloudellisesti koulun tila on huonontunut viime vuodesta, jolloin mainittiin sen olleen paremman kuin koskaan. Tilan heikentymiseen vaikutti valtionapujen supistukset yksityisoppikouluilta. Samoin väheni kunnanvaltuustonkin avustus juuri nyt, kun sitä kipeimmin olisi tarvittu. Toivottavasti valtuusto käsittää oikein koulun tilan ja osoittaa suurempaa myötätuntoa omaa oppilaitostaan kohtaan. Talousarviota jouduttiin tasapainottamaan mm. alentamalla opettajien palkkoja ja korottamalla oppilaitten koulumaksuja. Erityisen kiitettävää oli yhteiskoulun ystävien yhä lisääntyvä avuliaisuus, josta koulu tahtoi kiittää pula-ajasta huolimatta niitä, jotka olivat tukeneet koulua kannatusyhdistyksen jäsenmaksuilla ja ompeluiltojen tuloilla.

Toverikunnan kuraattorina lukuvuonna 1933-32 oli maisteri Kaarina Frigren (Viherpuu). Puheenjohtajana toimi V luokan oppilas Hilja Pajunen ja IV luokan oppilas Aili Pelli sekä sihteerinä IV luokan oppilas Eeva Lehtinen. Tärkeimmät koulun juhlat olivat heimojuhla, kuusijuhla ja kalevalajuhla sekä raittiusviikon lopettajaiset. Koulun oma sanomalehti Kevätsäde ilmestyi säännöllisesti. (Löytyisikö sellaista vielä jostain???) Useat oppilaat suorittivat urheilumerkin ja V luokan oppilaat suorittivat raittiustutkinnon. Tavanmukaisia yleisiä juhlia, joissa oppilaat suorittivat ohjelman, ei lukuvuoden aikana pidetty. Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi rouva Hanna Cajander, ja jäseninä rouva Aini Ojala, rouva Selma Österby, kansakoulunopettaja Aapo Santavuori ja talollinen J. Viertomaa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi maanviljelijä F.F. Kouhi, sihteerinä kansakoulunopettaja Pekka Kyläkoski, rahastonhoitajana kansakoulunopettaja Aino Kyläkoski ja jäseninä kansakoulunopettaja Ilmari Hirvonen, pastori U. Koskenvoima, kirkkoherra A. Pajula, maanviljelijä J. Vanhatalo, tohtori V. Yli-Luoma, liikemies J. Ahde ja koulun johtaja Artturi Rinne.
Yhteiskoulun I luokalle tulivat mm Yrjö Salmela ja Risto Rantala, Leila Poijärvi, Oiva Pelli, Paavo Kyläkoski, Keijo Hirvonen, Jorma Heikkilä, Heikki Huhtinen, Aino ja Paavo Kyläkoski, Kaija Santavuori ja Tuomo Frigård.
Koulun II luokalla olivat mm Paavo Huhtinen, Joel Itäkylä, Tuovi Kouhi, Unto Kyläkoski, Aimo Källi, Suoma Laakso, Paavo Lehtinen, Hellin Louhi, Onni Mahlamäki, Heikki Munck, Hilkka ja Erkki Ojala, Terttu Poijärvi, Pauli Salmi ja Julle Marttila.
Oppilaita koulussa oli 31.5.1932 yhteensä 91, joista merikarvialaisia oli 77. Siikaisista oli 7.

Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistys r.y.:n säännöt oli liitetty lukuvuoden 1931-32 kirjaseen, josta selvisi, että yhdistys oli merkitty yhdistysrekisteriin jo 11.2.1922, nro 6853. Sääntöjen 1 §:n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on suomenkielisen viisiluokkaisen yhteiskoulun toimessa pitäminen Merikarvian kunnassa, joka on myös yhdistyksen kotipaikka. 2§:n mukaan yhdistyksen jäseneksi pääsee johtokunnan suostumuksella jokainen, joka sitoutuu maksamaan vuosittain 100 mk yhteiskoulun rahastoon ja lakkaa tämä maksu silloin, kun Merikarvian Yhteiskoulu saa valtiolta riittävän suuren valtionavun tai valtio koulun haltuunsa ottaa. 3§:n mukaan yhdistyksen asioita hoitaa yhdeksänjäseninen johtokunta, joista yksi on puheenjohtaja sekä kolme varajäsentä. Varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan johtokunta valitsee keskuudestaan.
Johtokunnan jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi.
Koulun lukukausimaksut olivat lukukaudella 1931-32 I ja II luokalla 250 mk, III luokalla 300 mk, V luokalla 400 mk ja V luokalla 500 mk. Sisaruksista nuorin maksoi puolet ja kolmas oli vapaa lukukausimaksusta.

Merikarvian kunta myi 16.11.1927 Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistykselle Luotosen tilasta 9 Alakarvian kylästä entisen kunnalliskodin tontteineen ja rakennuksineen, maantietä Soramäelle myydyn alueen rajaa ja jokea myöten Suvantolan palstatilan 40.000 markalla, joka laina oli koroton. Kunnan puolesta myyjinä olivat J.O. Rikalainen ja K.V. Dahlroos (Lehtojoki). Lainhuuto annettiin Suvantola, RN:o 9:54 29.5.1934.

Lukukauden 1932-1933 kertomuksesta selviää mm, että koulun 13. lukuvuosi on ollut määrätietoista aherrusta vakavassa uutteruudessa. Mitään sanottavia häiriöitä koulun toiminnassa ei ole ollut. Suurta säästäväisyyttä noudattaen koulun talousarvio on saatu pysymään tasapainossa.
Huomattavin tapahtuma koulun historiassa oli tänä vuonna se, että Merikarvian yhteiskoulun kannatusyhdistys päätti 21.3.1931 muuttaa koulun asteittain ensi syksystä alkaen koko kansakoulukurssiin pohjautuvaksi, neliluokkaiseksi keskikouluksi. Lasten vanhempien suhtautuminen kouluun on ollut hyvä, sanoisinko erinomainen. Muutamia poikkeuksia tosin aina on. Sen sijaan kunnanvaltuuston puheenjohtajan kielteinen suhtautuminen yhteiskouluun aiheutti sen, ettei tänäkään vuonna saatu kunnalta avustusta. Oppilaiden terveys on ollut hyvä. Kaikkiaan on laiminlyöty 1,24 % koulutuntien koko lukumäärästä.
Oppilaiden vapaita rientoja on johdettu tavallista uutterammin. Toverikunnan kuraattorina on toiminut maisteri Martta Manninen, puheenjohtajana V luokan oppilas Aili Pelli ja sihteerinä IV luokan oppilas Aili Uusitalo. Tärkeimmät juhlat olivat heimojuhla, kuusijuhla, kalevalajuhla ja snellmanjuhla. Toverikunnan sanomalehti ”Kevätsäde” on ilmestynyt säännöllisesti sisältörikkaana. Hiihtoa voitiin harrastaa viime talvena runsaanlaisesti. Luokkienvälisen hiihtokilpailun voitti V luokka. Kokonaista 51 sai tänä kevään erilaisia urheilumerkkejä.
Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on ollut Laura Huhtinen ja jäseninä Aini Ojala, Selma Österby, Hanna Cajander ja talollinen J. Viertomaa.
Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut nimismies Eino Kalkas kevätkauden alusta lähtien, sihteerinä samoin kevätkauden alusta lähtien kunnanlääkäri V. Yli-Luoma ja jäseninä maanviljelijä F.F. Kouhi varapuheenjohtajana, kansakoulunopettaja Aino Kyläkoski rahastonhoitajana ja jäseninä kansakoulunopettaja Ilmari Hirvonen, pastori Urho Koskenvoima, kirkkoherra Akseli Pajula Siikaisista, kauppias N. Rantala, tehtailija J. Salmi ja koulun johtaja Artturi Rinne taloudenhoitajana sekä varajäseninä rouva Lyyli Väre, opettaja P. Kyläkoski ja kaupanhoitaja Onni Peltonen.
Vakinaisia opettajia olivat Artturi Rinne, filosofianmaisteri, koulun johtaja vuodesta 1927 lukien.
Filosofianmaisteri Kaarina Frigren saksan ja ruotsin kielten opettaja vuodesta 1929 lukien ja filosofianmaisteri Martta Manninen suomenkielen opettaja vuodesta 1930. Muita opettajia: kansakoulunopettaja Hilja Kyläkoski vuodesta 1922 lähtien ja ylioppilas Paavo Pajula vuodesta 1930 lähtien sekä pastori M. Halmesmaa.
Koulun aloittivat mm. Eero Aalto, Irene Alho, Arvo Häggroth Pomarkusta, Jaakko Kalliomäki, Heikki Mahlamäki, Smertsi Maja, Annikki Rikalainen, Heikki Salo, Kaija Santavuori, Veikko Vuorela, Paavo Välimäki, Ensio Väre ja Tauno Hirvonen.

Merikarvian Yhteiskoulun kertomus lukuvuodelta 1934-1935 sisältää myös katsauksen yhteiskoulun vaiheisiin vv. 1920-1935.
Katsauksesta selviää, että lukuvuosi 1934-35 oli koulun viidestoista lukuvuosi. Tältä kaudelta on painettu ainoastaan kerran vuosikertomus. Jo vuosikausia ennen kuin Merikarvian Yhteiskoulu aloitti toimintansa, oli paikkakunnalla ajateltu keskikoulun perustamista. Sen tarpeellisuus oli ilmeinen - opinhaluista nuorisoa oli runsaasti, ja pitkät matkat lähimpiin koulukeskuksiin asettivat useimpien sivistyspyrkimyksille voittamattomia vaikeuksia - mutta aikansa vaati tämän tosiasian juurtuminen yleiseen tietoisuuteen.
Vuonna 1920 ajatus yhteiskoulun perustamisesta oli kuitenkin jo siksi kypsä, että uskallettiin käydä asiaan tarmokkaammin käsiksi. Helmikuun 15 päiväksi 1920 apteekkari Aug. Huhtinen oli kutsunut asianharrastajia luokseen keskustelemaan toimenpiteistä paikkakunnan koulupulan lopettamiseksi. Kokouksessa, jonka avaajana ja puheenjohtajana toimi kokoonkutsuja Huhtinen ja sihteerinä opettaja Akseli Hakosalo, päätettiin yksimielisesti mm 1) että Merikarvialle perustetaan viisiluokkainen keskikoulu, jonka tulee aloittaa toimintansa syyskuun 1 päivänä 1920 kaksiluokkaisena, 2) että koulusta koituvat menot peitetään aluksi oppilaiden vanhemmilta koottavilla maksuilla, minkä lisäksi päätettiin kiitollisuudella vastaanottaa lahjoituksia koulun aineelliseksi tukemiseksi, 3) että valitaan toimikunta huolehtimaan kouluhuoneiston vuokraamisesta, pulpettien ynnä välttämättömimpien opetusvälineiden hankinnasta, opettajavoimien kiinnittämisestä sekä muiden koulun perustamisesta aiheutuvien käytännöllisten kysymysten järjestelyistä.
Toimikunta, johon valittiin apteekkari August Huhtinen puheenjohtajaksi, opettaja Akseli Hakosalo sihteeriksi sekä muiksi jäseniksi rouvat Laura Huhtinen, Liisa Mikkonen, Vieno Poijärvi, Betty Snellman ja Olga Virtapuro sekä liikemies F.F. Kouhi, isännöitsijä V. Merikallio, maanmittausinsinööri T. Poijärvi ja lautamies E. Österby, ryhtyi innokkaasti sille uskottua tehtävää suorittamaan kokoontuen toiminta-aikanaan kymmenkunta kertaa.
Tosin perustamismuodollisuuksista ei vielä syksyyn mentäessä ollut selviydytty eikä yrityksen taloudellisestakaan onnistumisesta mainittavampia takeita saatu, mutta kaikesta huolimatta innostus asiaan oli siksi suuri ja luottamus yrityksen elinvoimaisuuteen niin luja, että toimikunta yksimielisesti päätti uskaltaa lähteä viemään yhteiskoulua eteenpäin, sillä vain 4.737 markan 30 pennin pääomalla, mikä oli kertynyt tuloina 8. elokuuta 1920 pidetyistä iltamista. Suunnitelman mukaan Merikarvian Yhteiskoulu aloitti siis ensimmäisen toimintavuotensa 1.9.1920 kahdella alimmalla luokallaan, joista ensimmäiselle hyväksyttiin 20 ja toiselle luokalle 17 oppilasta. Kaikkiaan siis koulu alkoi 37 oppilaalla.
Vaikka koulutyö näin, joskin vaatimattomasti, saatiinkin alkuun, niin se ei kuitenkaan merkinnyt vaikeuksien loppumista. Päinvastoin, nyt vasta varsinaiset hankaluudet alkoivatkin. Tosin niistä selvittiin koulun ystävien hyväntahtoisuuden ja lasten vanhempien asianymmärtämisellä. Vaikeudet olivat taloudellisia. Maaliskuun 6 päivänä 1921 koulun vaiheita siihen asti johtanut toimikunta luovutti tehtävänsä Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistykselle, joka mainittuna päivänä piti perustavan kokouksensa lautamies E. Österbyn talossa.
Kannatusyhdistyksen johtokunta, johon valittiin suurin osa entisen toimikunnan jäseniä, ryhtyi taloudellista laatua olevien tehtäviensä ohella kiireellisiin toimenpiteisiin koulun perustamismuodollisuuksien pikaiseksi järjestämiseksi. Heinäkuun 6 päivänä 1921 saatiinkin koululle vihdoin asianmukainen perustamislupa, maaliskuun 11 päivänä 1922 kannatusyhdistys yhdistysrekisteriin merkityksi sekä elokuun 17 päivänä 1922 koulun ohjesääntö ja lukusuunnitelma kouluhallituksessa vahvistetuiksi.
Näin oli perustamisvaikeuksista päästy, mutta taloudellinen puoli näytti jatkuvasti hyvin synkältä. Täyden tunnustuksen ansaitsee kuitenkin se lannistamaton tarmo, millä johtokunta toimeenpanee koulun ystävien avustamana keräyksiä, myyjäisiä, iltamia, kesäjuhlia, arpajaisia ym., tässäkin suhteessa koulun hyväksi toimi. Ylivoimaiseksi tällainen työtaakka olisi johtokunnalle ajan mittaan luonnollisesti käynyt, ellei Valtioneuvosto joulukuun 11 päivänä 1922 päivätyssä kirjeessään olisi hyväksi nähnyt myöntää koulun kahdelle alimmalle luokalle kummallekin 6.000 markan avustuksen kalliinajanlisäyksineen., mikä valtionapu sittemmin joulukuussa 1923 myönnettiin koulun kullekin viidelle luokalle.
Huolenpitoa ja itse uhrautuvaa työskentelyä koulu kuitenkin jatkuvasti ystäviltään vaati. Parhaana tukena noina alkutaipaleen vaiherikkaina vuosina, samoin kuin myöhemminkin, oli koulun kokenut ja tarmokas johtajatar neiti Anna Koura, ja hänen merkitystään Merikarvian Yhteiskoululle on vaikea kyllin korkealle arvioida.
Suuria vaikeuksia tuotti niin ikään huoneistokysymys. Kaksi ensimmäistä vuottaan koulu joutui työskentelemään hyvin ahtaissa oloissa opettaja Juho Pahkalalta vuokratussa huoneistossa. Syyslukukauden alussa 1922 oppilaitos saatiin sijoitetuksi liikemies A. Viikilän omistamaan Impivaaraan. Tilaa oli täälläkin niukahkosti, mutta erinäisillä korjauksilla saatiin luokkahuoneista melko valoisat ja siistit, ja lisäksi oli uuden koulurakennuksen asema keskeinen ja terveydellisissä suhteissa edullinen. Impivaarassa koulu toimikin viisi vuotta, joiden kuluessa kävi yhä ilmeisemmäksi, ettei tämäkään huoneisto täyttänyt vaatimuksia, mm. jouduttiin voimistelusalina käyttämään talon tarkoitukseen sopimatonta pirttiä, ja luokkahuoneet todettiin siksi pieniksi, että ne koulun oppilasmäärän vähän kasvaessa tulisivat käymään liian ahtaiksi. Tämän vuoksi johtokunta päätti ehdottaa Kannatusyhdistyksen hyväksyttäväksi sen kaupan, millä Merikarvian kunnanvaltuusto oli lupautunut myymään entisen kunnalliskodin rakennukset tontteineen 40.000 markan kauppahinnasta. Kannatusyhdistys hyväksyi kaupan, ja niin koulu pääsi aloittamaan 8:n lukuvuotensa1.9.1927 omassa perin pohjin uusitussa ja kunnostetussa huoneistossaan, jossa se lukuvuonna 1934-35 toimi.
Merikarvian Yhteiskoulun perustamisaikoja ja sen myöhempiä vaiheita tarkastellessa käy selvästi ilmi, miten koulun kaikinpuolinen menestys on riippunut koulun johtokunnasta. Oli siis täysi syy vuoden 1934 lukuvuoden alkaessa kiittää niitä henkilöitä, jotka koulun johtokunnan jäseninä olivat vuosien kuluessa suorittaneet uhrautuvaa ja suuriarvoista työtä yhteiskoulun hyväksi.


Johtokunnan jäseninä ovat olleet:
Ahde, Hjalmar, liikemies 1927-30;1931-32.
Alho, Hanna, rouva 1934
Hakasalo, Katri, postitoimiston hoitaja 1933-
Hakosalo, Akseli, opettaja, 1920-22
Halmesmaa, M, pastori 1934 puheenjohtajana
Hirvonen, Ilmari, opettaja 1925-33
Huhtinen, August, apteekkari, 1920-23; 1925-27;pjna 1920-22
Hämäläinen, A, kaupanjohtaja, 1928-29
Järvisalo, A, maanviljelijä, 1921-22923-29
Kailimo, A, nimismies, 1927-31, puheenjohtajana
Kalkas, E, nimismies, 1932.34, puheenjohtajana
Kantola, Kalle, maanviljelijä, 1934-
Koskenvoima, U, pastori, 1928-33
Kouhi, F.F., liikemies, 1920-28;1929-34, puheenjohtajana 1931-32
Koura, Anna, koulun johtajatar 1920-29
Kyläkoski, Aino, opettaja, 1922-34
Kyläkoski, Pekka, opettaja, 1926-33
Laurila, J.A., maanviljelijä 1922-26
Levander, M, kaupanhoitaja, 1933-34
Lindström, Ture, maanmittausinsinööri, 1934-, puheenjohtajana 1934-
Lindström ( entinen Poijärvi), Vieno, rouva, 1920; 1926-27; 1934-
Lunnasvaara, V., koulun johtaja 1934-
Mattila, V, maanviljelijä, 1934-
Merikallio, V, isännöitsijä 1920
Mikkonen, Liisa, rouva, 1920-22
Ojala, H, kauppias, 1921-25
Ojala, V., autoilija, 1933
Pajula, A, kirkkoherra, 1930-34
Peltonen, O, kaupanhoitaja 1932; 1934-
Pitkäranta, O., maanviljelijä, 1934-
Poijärvi T, maanmittausinsinööri, 1920-21¸1924-27, pjna 1924-25;1927.
Rantala, N, kauppias, 1922-25;1932-
Rantamäki, Ottilia, kemikaliokauppias, 1934
Rikalainen, J.O., maanviljelijä 1925-26
Rinne, Artturi, koulun johtaja 1929-1934
Salmi, J, tehtailija, 1927-30, 1932-34
Snellman, Betty, rouva, 1920-25
Soini, A, maanviljelijä 1927
Tommila, A., maanviljelijä, 1934-
Vaihinen, Hilma, opettaja 1922-25
Vanhatalo, J., maanviljelijä, 1925-32
Wegelius, H, rovasti, 1921-24¸1925-27, puheenjohtajana 1922-23;1925-27
Virtapuro, H., kauppias 1924-25
Virtapuro Olga, rouva, 1920-24
Väre, Lyyli, rouva, 1932-34
Yli-Luoma, V, kunnanlääkäri, 1931-34
Österby, E., lautamies, 1920-22
Österby Selma, rouva 1923-27.

Valitettavasti myös Merikarvian Yhteiskoulu on toiminta-aikanaan useimpien muidenkin yksityiskoulujen tapaan saanut kärsiä lukuisista opettajanvaihdoksista. Seuraavasta luettelosta ilmenevä oppilaitoksessa vaikuttaneiden opettajien suhteellisen runsas lukumäärä käy ymmärrettäväksi, kun ottaa huomioon, että koulun palvelukseen on usein tarvinnut kiinnittää opettajia, joilla on ollut tilaisuus hoitaa aineensa opetus vain yhdellä tai kahdella luokalla. Sitä paitsi on luettelossa otettu huomioon kaikki ne opettajat, jotka ovat toimineet koulussa kahta viikkoa pitemmän ajan.

Johtajat:
Anna Koura,,opettajatar 1920-29
Rinne, A, filosofianmaisteri 1929-34
Lunnasvaara, V., filosofianmaisteri 1934-

Vakinaiset opettajat:

Cantell, S., maant. ja luonnonhist., 1924-26
Forsblom, K., matem. ja luonnonopp. 1927-29
Frigren, Kaarina, sittemmin Virepuu, Fm, ruotsi ja saksa 1929-
Heikinheimo, Elsa, Fm, matem. ja luonnonopp. 1926-27
Kaarakka, Eevi, Fm, suom. ja hist. 1926-30
Karjalainen, A, Fl, suom. ja hist. 1923-26
Koura, Anna, ruots. ja saksa 1920-29
Lunnasvaara, V, Fm, maant. ja luonnonhist., 1934-
Manninen, Martta, Fm, suom. ja hist,1930-35
Nieminen, I, Fm, matem. ja luonnonopp. sekä kirjanp. 1934-
Pitkänen, Anni, Fm, maant. ja luonnonhist.1923-24
Rinne, A, Fm, maant. ja luonnonhist. sekä kemia 1927-34
Rostedt (Suomi), Selma, Fm, suom. ja hist. 1922-25
Tammisto, Martta, matem. ja luonnonopp.1923-26
Tolvanen, A, agr. maant. ja luonnonhist.1926-27

Tuntiopettajat:

Aitio. K.U., pastori, uskonto 1934-35
Ervo, Eevi, rouva, harj.ain.1920-21
Ervo, T., pastori, uskonto 1920-21
Erävuori, H.V., ylioppilas, matem. ja luonnonopp. 1929-30
Fager, E., nimismies, voimistelu 1921
Hakasalo, H, kunnankirjuri, voimistelu 1922-24
Hakosalo, A, voimistelu 1920-22
Hannukkala, Anni, ylioppilas, luonnonhist. ym. 1921-22
Heinonen, Aino, ylioppilas, usk.,historiaa ym. 1921-22
Itäkylä, E., paikallispäällikkö, voimistelu 1933-34
Koskenvoima, U., pastori, uskonto 1925-26
Kyläkoski, Hilja, kansakoulunopettaja, uskonto. ja harj.ain. ym., 1922-23;1924-34
Kyläkoski, P, kansakoulunopettaja, voimistelu 1922
Laaksonen, Lahja, ylioppilas, matem. ja luononopp. ym. 1922-23
Laurila, O, fk, engl. ruots. saks. ja usk. 1934-35
Mattila, K., kansakoulunopettaja, voimistelu 1922
Nieminen, Aili, ylioppilas, harj.ain. 1934-35
Pajula, P, ylioppilas, matem. ja luonnonopp 1930-33
Poijärvi, sittemmin Lindström, Vieno, kansakoulunopettaja, maant. ja luonnonhist. sekä harj.ain. 1920-21
Rajaniemi, A., kansakoulunopettaja, piirustus 1934
Ruohomäki, Aino, kansakoulunopettaja, piirustus 1934
Vaihinen, V.H., kanttoriurkuri, laulua 1921-23¸1926-32 ja 1934-
Wegelius, Elli, musiikinopettaja, laulua 1924-25 1926 ja 1927-28
Wegelius, H, rovasti, usk. 1926-27
Virtapuro, Olga, kansakoulunopettaja, suom., hist., ja harj.ain. 1926 ja 1927

Sijaisopettajat:

Blomberg, H., kanttoriurkuri, laulua 1933 ja 1934
Halmesmaa, Aili, kansakoulunopettaja, maant. ja luonnonhist. 1932
Halmesmaa, M, pastori, usk. 1932
Hietakangas, Margit, kansakoulunopettaja, voimistelu1935
Hirvonen, U.I., kansakoulunopettaja, voimistelu 1925-26
Järvisalo, Elä, ylioppilas, matem. ja luonnonopp. 1928 ja 1929.
Kaitila, E., fk, suom. ja hist. 1925
Kettunen, Elsa, Fm suom. ja hist. 1934-35
Kivekäs, E., ylioppilas, maant. ja luonnonhist. 1926
Linni, Siiri, kansakoulunopettaja, maant. ja luonnonhist. ym. 1921
Mäkivaara, Kyllikki, neiti, harj.ain 1928
Rossi, Armi, kansakoulunopettaja, uskonto ja harj.ain. 1927-28
Räisänen, Saima, postivirkailija, suom. ja histot 1926
Suominen, U., pastori, usk. 1935
Wegelius, Hanna, ylioppilas, ruotsia 1924-25
Yli-Uotila, Tyyne, Fm, matem. ja harj.ain. 1934

Koulun oppilasluetteloon on 15 ensimmäisenä vuotena merkitty kaikkiaan 397 oppilasta, joista tyttöjä 219 eli 55,2 %.
Oppilaista oli 293 merikarvialaisia, mikä tekee 73,8 %. Merikarvialla todella oli paljon keskikoulusivistystä pyytäviä lapsia.
Merikarvian Yhteiskoulun ensimmäiset keskikoulunsa suorittaneet oppilaat olivat:
Vuonna 1924 eli 4. luokkaa käsittävän keskikoulun päästötodistuksen saivat seuraavat 11 henkilöä:
Signe Grönbäck, Hilja Heikkilä, Elli Henriksson, Helmi Huhtinen, Lea Kalevala, Bertta Koivisto, Kosti Kouhi, Kyllikki Mäkivaara, myöhemmin tunnetaan sukunimestä Esko, Katri Rikalainen, Irja Virtapuro ja Erkki Österby.

Vuonna 1925 eli 5. luokkaa käsittävän keskikoulun suorittivat: Aarne Aho, Kerttu Alastupila, Kalle Erkkilä, Kirsti Huhtinen, Antero Inberg, Elä Järvisalo, Olli Laurila, Kalle Lehtisaari, Juho Linden, Ilmari Merimaa, Liisa Pajula, Helmi Saari, Eeva Sillanpää, Antero Stengård, Jorma Österby
.
Vuonna 1926 keskikoulun päästötodistuksen saivat: Lyyli Ala-Knuussi, Aapeli Andersson, Veikko Hakosalo, Anja Huhtinen, Kaisa Järvisalo, Ilta Sillanpää, Aune Venho, Elli Viikilä, Onni Österman ja Aune Stengård.

Vuonna 1927 päästötodistuksen saivat: Lauri Aalto, Betti Halonen, Aino Kalliomäki, Laina Mellin, Aili Metsäniemi, Aino Pelli, Inkeri Ranta, Ester Sved ja Eevi Virta.

Vuosien 1922-27 luokalle riimitti entinen ”professori”, Lauri Aalto:

Vain hieman syrjässä valtateistä
oli koulutalomme Impivaara.
Sen monet polut täyttyivät meistä.,
ja sen lähellä jokainen polunhaara
tuo mieleen muistoja hyvästeistä.
Ja monet vanhatkin salaisuudet ovat
nyt taas aivan uudet.
- Vieläkö muistat? – Vielähän toki.

Nämä sanat ovat tuttuja tavatessa.
Joku iloja muistaa, joku sydän koki
ensi surunsa suloisen nuoruudessa.
Oli jollekin koulumme kohtalokin,
joka taivallustamme johti
omaa onnea kohti.
Lyhyt nuoruus on, lyhyt elomme kaari.
sen arki on pitkä, ja juhlaa vähän.
On Impivaara kuin vehmaa saari,
johon käymme kuin nuoruuden pyhimpähän.
Te, kahdeksan Neittä ja professorivaari.
Niin, kaikki me muistamme varmaan
omaan luokkamme pienen ja armaan.

Vuonna 1928 päästötodistuksen saivat: Heikki Hakosalo, Paavo Heikkilä, Kalervo Hirvonen, Kauko Hirvonen, Vieno Koskinen, Kerttu Kouhi, Ihanelma Levänen, Maija Rantala, Aili Rikalainen, Aino Salmi, Tuomo Tommila, Kerttu Vanhatalo ja Mirjam Viro.

Vuonna 1929 päästötodistuksen saivat: Kerttu Aalto, Aini Grönberg, Tellervo Hirvonen, Kalevi Klemi, Olli Kyläkoski, Lea Lehtisaari, Annikki Linja, Kaarina Snellman ja Gunnar Viikinsalo
.
Vuonna 1930 päästötodistuksen saivat: Saimi Heikkilä, Vieno Juhantalo, Armas Järvelä, Lupa Järvisalo, Marjatta Järvisalo, Aino Kamberg, Aili Kruunari, Veikko Ruissalo, Eedit Salminen, Aune Soini, Martta Tommila, Touko Vaihinen ja Katri Österby.

Vuonna 1931 päästötodistuksen saivat: Rauha Ahlgvist, Aura Alinen, Irja Flyysi, Pentti Frigård, Nelma Honkala, Annikki Huhtinen, Väinö Järvenpää, Hilkka Kuittilo, Nelly Källi, Pentti Mellin, Aini Merilahti, Sylvi Myllyrinne, Elvi Oksanen, Eeva Rosenblad, Salme Starck, Pentti Vuorela, Esteri Ylinen ja Aili Ylinentalo.

Vuonna 1932 saivat päästötodistuksen: Heikki Ahde, Erkki Cajander, Ilta Haapala, Maija-Liisa Louhi, Hilja Pajunen ja Aino Tommila.

Vuonna 1933 saivat päästötodistuksen: Esko Cajander, Laina Hakala, Aune Heikkilä, Eero Juusela, Hilja Laakso, Eeva Lehtinen, Martti Pajula, Aili Pelli, tunnettiin sittemmin nimellä Lammi, Eino Penttilä, Aune Pitkäranta, Väinö Rikalainen, Lauri Starck, Anna Tornikoski, Elma Vikman ja Aino Ylipaasto.

Vuonna 1934 saivat päästötodistuksen Mirjami Granfors, Tuulikki Hirvonen, Hanna Lehtinen, Kaisu Merilahti, Salli Saari, Aili Uusitalo ja Anni Vanhatalo.

Vuonna 1935 saivat päästötodistuksen: Juhani Aitasalo, Eeva Hakala, Joel Itäkylä, Väinö Koskinen, Tuovi Kouhi, Unto Kyläkoski, Aimo Källi, Paavo Lehtinen, Hellin Louhi, Aarre Lännennäsi, Onni Mahlamäki, Anna Mellin, Heikki Melva, Kerttu Meura, Hilkka Ojala, Hellin Vihermaa ja Aimo Vuorimo.

Koulun vaiheita kuvaa omalta osaltaan ensimmäinen lukusuunnitelma, jonka Kouluhallitus hyväksyi 17.8.1922. Tätä noudatettiin kevätlukukauteen 1933 saakka.
Opetusaineita olivat: uskonto, suomenkieli, historia tuli toisella luokalla, maantieto, luonnonhistoria, terveysoppi tuli V luokalla, luonnonoppi tuli IV luokalla, matematiikka, kirjanpito tuli IV luokalla, ruotsinkieli, saksankieli tuli toisella luokalla, piirustus, kaunokirjoitus I-II luokilla, laulu I-III luokilla ja voimistelu. Laulu oli vapaaehtoisena aineena IV ja V luokilla. Matematiikkaa opiskeltiin tiiviisti, samoin suomen kieltä.

Elokuussa 1933 koulun johtokunta laati koululle uuden työohjelman ja ohjesäännön tarkoituksella muuttaa Merikarvian Yhteiskoulu kansakoulun koko oppimäärään pohjautuvaksi keskikouluksi. Kouluhallitus 8.10.1934 hyväksyi lukusuunnitelman, jota perusteltiin mm. seuraavasti: Jotta Merikarvian Yhteiskoulu vaurastuvan kauppa- ja meriliikennekeskuksen oppilaitoksena voisi jatkuvasti tyydyttää seudun talous- ja kunnalliselämän vaatimuksia, lisättiin koulun opetusohjelmaan englannin kieli – tosin vapaaehtoisena aineena sekä IV ja V luokilla kahtena viikkotuntina. Yhteiskuntaoppia annettiin yksi tunti V luokalla. Pikakirjoitusta kirjanpidon yhteydessä annettiin IV ja V luokalla yhtenä viikkotuntina. Näin määrätietoisesti kehitettiin koulua pysymään jatkuvasti kehityksen tasalla ja täyttämään siihen asetetut suuret toiveet.

Toukokuun 14 päivänä 1934 koulun ystävät päättivät perustaa yhteiskoulun pelastamiseksi taloudellisista vaikeuksista osakeyhtiön ja hyväksyivät sen yhtiöjärjestyksen kokoonkutsujien insinööri ja rouva Lindströmin laatiman ehdotuksen pohjalta. Koulun Kannatusyhdistyksen aika siis päättyi, kun mainittu yhtiöjärjestys hyväksyttiin 5-luokkaisen keskikoulun työohjelman pohjalta Kauppa- ja Teollisuusministeriön 21.6.1934 vahvistuksella.
Perustamisvaiheessa yhtiön osakkeita ottivat alla mainitut henkilöt seuraavan määrän osakkeita: Ture Lindström 2 osaketta, Vieno Lindström 2 osaketta, Ines Tommila 2 osaketta, Hanna Alho yhden osakkeen, Heikki Waihinen yhden osakkeen, Katri Hakasalo yhden osakkeen, Ottilia Rantamäki yhden osakkeen, Hemminki Hakasalo yhden osakkeen, Kalle Kantola yhden osakkeen ja Oskari Pitkäranta 2 osaketta eli kaikkiaan 14 osaketta.
Perustetun osakeyhtiön osakepääoma oli 30.000 mk jaettuna 60 viidensadan markan suuruiseen osakkeeseen, jotka olivat asetetut nimetylle henkilölle.
Jos osake siirtyy toiselle henkilölle, on siitä sääntöjen mukaan ilmoitettava johtokunnalle, jolla on oikeus kuukauden kuluessa ilmoituksesta lukien yhtiön puolesta lunastaa osake nimellisarvosta.
Yhtiön asioita yhtiöjärjestyksen mukaan hoitaa johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä ja kolme varajäsentä. Yhdeksi johtokunnan jäseneksi on aina valittava koulun johtaja. Muut johtokunnan kuusi jäsentä ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kuitenkin niin, että siitä eroaa kaksi jäsentä ja yksi varajäsen kahdella ensimmäisellä kerralla arvalla ja sen jälkeen toiminta-ajan mukaan.
Merikarvian Yhteiskoulun Kannatusyhdistys 29.5.1934 ylimääräisen kokouksen päätöksellä lopetti toimintansa ja luovutti silloiset oikeutensa ja velvollisuutensa perustetulle Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiölle. Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 24.5.1934 12 jäsentä olivat paikalla: T. Lindström, M. Halmesmaa, H. Vaihinen, E. Vaihinen, N. Rantala, O. Rantamäki, L. Väre, V. Lindström, J. Lundgren, H. Ahde, K. Hakasalo ja J.O. Rikalainen yhden kokouspykälän ajan. Johtokunnan puheenjohtaja Halmesmaa avasi kokouksen, minkä jälkeen kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Ture Lindström ja sihteeriksi Katri Hakasalo. Aloitettiin 3 §:ssä yhdistyksen purkamisasian käsittely. Kun kannatusyhdistys ei katso pystyvänsä järjestämään yhdistyksen raha-asioita, päätettiin keskustelun jälkeen hajottaa kannatusyhdistys ja luovuttaa sen nykyiset oikeudet ja velvollisuudet perustettavalle Merikarvian Yhteiskoulu Oy:lle.. Asia lykättiin jatkokokouksessa 29.5.1934 lopullisesti päätettäväksi. Jatkokokouksessa oli läsnä 11 yhdistyksen jäsentä. Tässä kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen toiminta lakkaamaan.
Merikarvian Yhteiskoulun kannatusyhdistys r.y. luovutti 1.10.1934 yhdistyksen omaisuuden varoineen ja velkoineen Heikki Vaihisen ja Katri Hakasalon allekirjoituksin uudelle Oy:lle, jonka vastaanottivat sen puolesta Ture Lindström ja Oskari Pitkäranta. Sillä luovutuskirjalla siirtyi nimismies Kalkaksen julkisen kaupanvahvistajan vahvistamana Suvantolan perintötila, RN.o 9:54 Alakarvian kylässä uudelle yhtiölle. Luovutuskirjassa todetaan kiinteistön arvoksi 86.550 mk ja irtaimiston arvoksi 53.598,95 mk eli siis yhteensä 140.148,95 mk. Yhdistyksen velat olivat 129.194,80 mk. Omaisuuden arvo siirrettäessä siis oli 10.954,15 mk.1.10.1934,
Oikeusministeriö hyväksyi 15.3.1939 Merikarvian yhteiskoulun kannatusyhdistyksen, nro 6853 purkautumisen. Selvitysmiehiksi määrättiin yhdistyksen hallitus ja J.O. Rikalainen.

Kun Merikarvian Yhteiskoulun Osakeyhtiön yhtiöjärjestys oli saanut vahvistuksen, johtokunta 23.7.1934 tarjosi yhtiön loput 46 osaketta merkittäviksi. Kaikki 46 osaketta merkittiin.
Osakkeita merkitsivät edellä jo todettujen henkilöiden lisäksi: kirjakauppias Eine Pettersson yhden, myymälänhoitaja Onni Peltonen yhden, asentaja E.V. Lehtonen yhden, leipuri Lyyli Väre yhden, liikemies Erkki Salminen yhden, kauppias N. V. Rantala yhden, maanviljelijä Arvid Tommila yhden, kätilö Helmi Salminen yhden, kauppias Juho Merimaa yhden, kansakoulunopettaja Ilmari Hirvonen yhden, maanviljelijä Juho Slutbäck yhden, maanviljelijä Viktor Starck yhden, maanviljelijä Selma Heikkilä yhden, maanviljelijä Julius Aitasalo kaksi osaketta, maanviljelijä Vihtori Lähteenmäki yhden, maanviljelijä Väinö Mattila yhden, kansakoulunopettaja Lyydi Mattila yhden, maanviljelijä Valfrid Hamppula yhden, autoilija Vihtori Ojala yhden, rouva Sandra Santavuori yhden, opettaja Aino Ruohomäki, sittemmin Venho yhden, pienviljelijä Paavo Haanpää yhden, poliisikonstaapeli Jalmari Koskela yhden, rovastin leski Thilda Wegelius yhden, pastori K.U. Aitio yhden, emäntä Selma Näsi yhden, poliisikonstaapeli Väinö Häggroth yhden, kauppias Jenny Mellin yhden, rouva Lyydi Peltonen yhden, työmies Arvo Lehtonen yhden, asentaja Emil Peltola yhden, monttööri Kalle Salminen yhden, kauppias G.A. Linden yhden, myymälänhoitaja Olavi Peltonen yhden ja Siikaisten kunnasta maanviljelijä Toivo Vanhatalo kaksi osaketta, kirkkoherra Akseli Pajula yhden osakkeen, maanviljelijä Niilo Ylipaasto yhden osakkeen, emäntä Suoma Mikkola yhden, maanviljelijä W. Vanhatalo kaksi osaketta, maanviljelijä A. Tommila yhden osakkeen sekä J.O. Rikalainen Merikarvialta yhden sekä Merikarvian kunta 2 osaketta. Näin kaikki osaketta saatiin merkittyä.

19.8.1934 pidettiin Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiön perustava yhtiökokous ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 4.9.1934. Merikarvian suomenkielisen Yhteiskoulun ylläpitäminen oli saanut uuden tukevamman kivijalan. Koulun kiinteistön kunnan laina maksamattomalle kauppahinnalle 40.000 mk sai olla edelleen koroton. Koulun ystävillä oli syytä tyytyväisyyteen, kun Kouluhallitus 1.11.1934 vahvisti koulun uuden ohjesäännön ja Opetusministeriö 31.12.1934 antoi koulun kullekin luokalle täyden valtionavun. Luottamus koulun tulevaisuuteen kasvoi.
Merikarvian Yhteiskouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan osakepääoma oli 30.000 markkaa, jaettuna 60 viidensadan markan suuruiseen osakkeeseen, jotka ovat asetetut nimetylle henkilölle. Jokainen osakekirja on varustettava järjestysnumerolla, päiväyksellä sekä yhtiön puheenjohtajan ja kahden johtokunnan jäsenen allekirjoituksilla.
Osakeyhtiön 14 ensimmäistä osaketta merkitsivät Ture Lindström 2 osaketta, Vieno Lindström 2 osaketta, Ines Tommila 2 osaketta, Hanna Alho 1 osakkeen, Heikki Vaihinen yhden osakkeen, Katri Hakasalo yhden osakkeen, Ottilia Rantamäki yhden osakkeen, Hemminki Hakasalo yhden osakkeen, Kalle Kantola yhden osakkeen ja Oskari Pitkäranta yhden osakkeen.
Jäljellä olevat 46 osakkeet merkitsivät mm Merikarvian kunta 2 osaketta, J.O. Rikalainen 1, A. Tommila Otamolta 1, Eine Pettersson 1, E.V. Lehtonen1, Lyyli Väre 1, Erkki Salminen 1, N.V. Rantala 1, Arvid Tommila 1, Helmi Salminen1, Vihtori Ojala 1, Julius Aitasalo1, Lyydia Mattila 1, Sandra Santavuori 1, Juho Merimaa 1, Ilmari Hirvonen 1, Juho Slutbäck 1. Kaikki 60 osaketta saatiin helposti merkityiksi.

Jatkuvan valtionavun saamisen ehtona oli kouluhuoneistokysymyksen pikainen tyydyttävä ratkaisu. Koulutyön jakaantuminen kahteen erilliseen rakennukseen ei voi olla aiheuttamatta eräitä haittoja opetukseen nähden, ja luokkahuoneetkin, tosin ilmavia ja valoisia, tulivat koulukoon kasvaessa ahtaiksi.
Koulun taloudellinen tila 1934-35 valtionavun ja osakepääoman kautta parani merkittävästi, kun vielä noudatettiin tarkkaa säästäväisyyttä. Koulun velkoja vähennettiin noin 50.000 markalla, jolloin kokonaisvelkamäärä jäi noin 20.000 markkaan.

Koulu asetti toiveita kunnan myötämieliseen asenteeseen koulun rakennusasiassa, jota kunnanvaltuuston viimeaikaiset myötämieliset lausunnot tukivat.

Lukuvuonna 1934-35 koulun Toverikunta toimi entiseen tapaan. Konventteja syyskaudella oli viisi ja kevätkaudella 6. Koulun oma lehti Kevätsäde ilmestyi säännöllisesti. Syyskaudella vieraili koulussa Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistyksen kiertue. Toverikunnan kuraattorina toimi maisteri Ilmari Nieminen ja puheenjohtajana V luokan oppilas Suoma Laakso sekä muina virkailijoina oppilaat Maija Elo, O. Pelli ja A. Källi.
Oppilaiden urheiluharrastus oli vireää. Hiihto- ja mäkiharjoituksia pidettiin ja hiihtomerkkisuorituksia saatiin aikaan. Kilpailtiin rouva Maija Lunnasvaaran 16.3.1935 lahjoittamasta ”Ukko-Pekka” – nimisestä kiertopalkinnosta. Tuskin Lunnasvaara saattoi vielä silloin aavistaa, kuinka merkittävää osaa juuri Ukko-Pekka hiihdot koulun urheiluhistoriassa merkitsivät. Lunnasvaara laati Ukko-Pekka hiihtoja varten kirjalliset säännöt: Niiden mukaan kiertopalkinnon tarkoituksena on Merikarvian yhteiskoulun luokkienvälisen kilpailun kohteena herättää ja jatkuvasti ylläpitää hiihtoharrastusta koulun oppilaiden keskuudessa. Kilpailujen nimenä on ”Ukko-Pekka-hiihdot” ja niillä on massakilpailujen luonne siten, että vain 10 %:lle luokkien urheiluopetukseen osallistuvista oppilaista myönnetään mahdollisten tilapäissairauksien varalta vapautus kilpailuedustuksesta. Kiertopalkinnosta luokat kilpailevat keskenään vuosittain, pojat kolmen - neljän, tytöt kahden kilometrin pituisella murtomaaladulla. Luokkien suhteellisen hiihtotason ja sijoituksen määrittelemistä varten myönnetään tasoitusta 15 sekuntia luokkaa ja kilometriä kohden. Näin lasketut keskiajat määräävät luokkien keskinäisen sijoituksen. Parhaan lasketun keskiajan saavuttanut luokka saa kiertopalkinnon erityisesti järjestetyssä tilaisuudessa vuodeksi haltuunsa luokkahuoneen seinälle. Erikoisesti sääntöjen 9 §:ssä vielä todetaan, että jos kiertopalkinto käy tarpeettomaksi nykyiseen tarkoitukseensa, se joutuu Merikarvian suojeluskunnan poikaosaston haltuun käytettäväksi vastaavien tarkoitusperien edistämiseksi.
Koulun oppilaat saavuttivat Siikaisissa 10.2.1934 VI Sk-alueen nuorisokisoissa kolmoisvoiton kummassakin kilpailtavassa sarjassa. Kesäurheilulajeja on innokkaasti harrastettu. Luokkienväliset pesäpallo-ottelut ovat olleet huomattavimmat tapahtumat.
Oppilaskunnan keskuudessa toimii ”Merikarvian Yhteiskoulun Retkeilijät”- niminen opintoretkeilykerho, joka perustettiin 2.3.1934. Sen johtajana toimi maisteri V. Lunnasmaa ja varajohtajana maisteri I. Nieminen ja jäseninä oppilaat P. Kyläkoski, A. Källi, K. Häyrinen, Terttu Poijärvi ja Aino-Lyyli Kyläkoski. Teinimerkin suoritti 67 oppilasta.
Koulun lainakirjasto, jota piti maisteri Elsa Kettunen, oli vielä vaatimaton käsittäen vain 98 nidettä.

Koulun vanhempainneuvostoon kuuluivat 1934-35 kunnanvaltuuston valitsemina pankinjohtaja V.H. Vaihinen puheenjohtajana, rouva Hanna Alho, rouva Martta Pitkäranta, rouva Selma Österby ja maanviljelijä F. Hj. Viertomaa. Koulun johtokunnan puheenjohtajana oli insinööri T. Lindström ja varapuheenjohtajana rouva Vieno Lindström ja jäseninä Katri Hakasalo, taloudenhoitajana maanviljelijä O. Pitkäranta, kaupanhoitaja O. Peltonen rahastonhoitajana, kauppias N. Rantala ja koulun johtaja V. Lunnasvaara sihteerinä. Varajäseninä olivat maanviljelijä Kalle Kantola, maanviljelijä V. Mattila ja maanviljelijä A. Tommila.

Koulun johtaja maisteri Artturi Rinne erosi kevätkauden 1934 päättyessä ja uudeksi koulun johtajaksi tuli maisteri V. Lunnasvaara, joka opetti maantietoa ja luonnonhistoriaa. Vakinaiseen virkaan valittiin myös maisteri I. Nieminen, joka opetti matematiikkaa, luonnonoppia ja kirjanpitoa.
Koulun vahtimestarina toimi edelleen rouva Hilda Vihermaa.

Lukukaudella 1934-35 yhteiskoulun aloittivat mm Annikki Aitasalo, Pentti Koskela, Antti Näsi, Jaakko Pitkäranta Kaija Santavuori, Veikko Tommila ja Maire Virtapuro.

Yhteiskoulun hyväksi suuriarvoista työtä tekivät koulun ystävät ompeluseuratoiminnalla. Jokaviikkoiset ompeluseurat keräsivät mittavasti varoja koulun hyväksi. Kertyneillä varoilla hankittiin mm. koulukirjoja vähävaraisille oppilaille. Koulun hyväksi pidettiin iltamia, joissa ensimmäisissä ohjelmasta huolehtivat koulun opettajat ja oppilaat, myöhemmin myös koulun ulkopuoliset ystävät.

Koulu muutettiin keväällä 1933 4-luokkaiseksi keskikouluksi, mutta oppilasmäärä ei noussut ja jälleen koulua uhkasi taloudellista syistä lopettaminen.

Keväällä 1934 koulun kannatusyhdistyksen johtokunta puheenjohtajansa insinööri Ture Lindströmin johtamana teki rohkean vedon hajottamalla koko kannatusyhdistyksen ja perustamalla Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiön, jonka omistukseen sitten koulu siirtyi.

Kouluun palautettiin myös vanha koulumuoto 5-luokkainen keskikoulu.

Kouluhallitus hyväksyi tehdyt uudistukset ja lukusuunnitelmat, mutta ilmoitti. että koululle on vuoteen 1937 mennessä saatava asetuksen mukainen koulurakennus muutoin valtionapu lakkaa.
Näin vähän pakon edessä syntyi monien vaikeuksien jälkeen nykyisen koulutalon vanha osa kunnan lahjoittamalle Erkkilän tontille.

Lukuvuoden 1935-36 kirjallisesta kertomuksesta selviää, että lukuvuosi sujui rauhallisen ja säännöllisen koulutyön puitteissa. Tuloksellista opetus- ja kasvatustyötä tehtiin paikkakunnan hyväksi, toisaalta innostunutta ja uhrautuvaa työskentelyä myös koulun uudesti rakentamiseksi.
Kouluhuoneistokysymys, joka oikeastaan koko koulun koko olemassaolonajan oli muodossa tai toisessa pysynyt esillä, oli lukuvuoden 1935 alkuun päästäessä kehittynyt sille asteelle, että sen pikainen ratkaiseminen oli jatkuvan valtionavun saamiseksi välttämätön. Tarkastelipa lisäksi kysymystä opetuksen kannalta tai arvosteli sitä koulun viisitoista vuotisen toiminnan taustaa vastaan, epäilemättä päätyi siihen tulokseen, että mainitun kysymyksen myönteisellä ratkaisulla on eittämättömät oikeutuksensa ja velvoituksensa. Johtokunnalta vaadittiin sekä päättäväisyyttä että myös toimissaan ripeyttä. Kouluhallituksen arkkitehdeille päätettiin esittää arvosteltavaksi johtokunnan varapuheenjohtajan ja koulun johtajan laatima suunnitelma nykyisen koulutalon päärakennuksen uusimiseksi ja täydentäiseksi kaksikerroksisella lisärakennuksella siipirakennuksella, johon luokkahuoneet tulisivat sijoitettaviksi. Suunnitelma periaatteellisesti tuli hyväksytyksi.
Koska suunnitelman toteuttamisella jouduttaisiin pysyvästi sidotuiksi tonttiin, jonka rajoitettu alue ja paikkakunnan asutuskeskuksesta hieman syrjässä oleva sijainti tulisivat ehkä vaikuttamaan ehkäisevästi koulun luonnolliseen kehitykseen ja mainitun korjauskustannusten suuruus johtokunta päätti tiedustella kunnanvaltuustolta sen kantaa hankkeeseen. Samalla pyydettiin kuntaa lainan takaajaksi tämän paikkakunnalle niin suurimerkityksellisen rakennusyrityksen taloudelliseksi tukemiseksi. 30.12.1935 johtokunnan puheenjohtaja ja koulun johtaja esittelivät valtuustolle koulun rakennushankkeen. Valtuusto suhtautuikin harvinaisen myötämielisesti ja asianymmärtämyksellä koulun pyrkimyksiin ja takasi rakennushanketta aluksi 300.000 markalla.
Koulun rakennuskysymyksen tultua täten periaatteellisesti ratkaistuksi kouluhanke sai entistä paljon laajemmat mittasuhteet. Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiö päätti 24.1.1936 yksimielisesti luopua nykyisen koulurakennuksen kunnostamisajatuksesta ja ryhtyä kokonaan uuden koulutalon rakennuttamiseen. Päänvaivaa tuottanut tonttikysymys sai pian parhaan mahdollisen ratkaisun kunnanvaltuuston päättäessä 25.1.1936 tulevan yhteiskoulun tonttipaikaksi ilmaiseksi luovuttaa Alakylästä, läheltä kunnanlääkärin asuntoa sijaitsevan tilan ja ilmeisesti muutenkin tarkoitukseensa varsin sopivan ”Erkkilän” pellon.
Asiaa ryhdyttiin nyt kuumeisella kiireellä edelleen kehittämään. Asetettu rakennustoimikunta, johon johtokunnan jäsenten lisäksi valittiin maanviljelijä J.O. Rikalainen, isännöitsijä A. Hollmen sekä kunnanvaltuuston edustajana opettaja O.A. Levänen. Rakennuspiirustusten laatiminen uskottiin arkkitehti Katri Johanssonille, joka jo tammikuussa kävi olosuhteisiin paikan päällä tutustumassa. 8.4.1936 olivat rakennuspiirustukset työselityksineen ja kustannuslaskelmineen lopullisesti valmiit ja ne voitiin esitellä ja julkaista. Hyväksytyksi tuli rakennusmestari F. Vapaatalon lopullisesti noin 500.000 markkaan nouseva urakkatarjous. Toukokuun alkupäivistä 1936 alkoivat sitten koulutontilla rakennustyöt, joita valvoi rakennusmestari V. Vuorimo.
Näin koulun kaikkien ystävien yhteinen ja yksimielinen toive, ajanmukaisen yhteiskoulun koulurakennuksen saaminen, joka oli alusta alkaen vähän saavuttamattomaltakin ajoittain tuntunut ja väikkynyt unelma, se alkoi olla siis totta. Siksi koulurakentamisen ja tämän asian hyväksi toimineet henkilöt ja yhteisöt on syytä erikseen nyt mainita: J. Aaltonen, A. Ahlström Oy, A. Ahlströmin kansakoulusäätiö, O. Aittamäki, J. Ala-Knuussi, L. Anttila, U. Asmala, Hilma Elomaa, Ester Erkkilä, K. Grahn, E. Grönman, H. Haanpää, P. Haanpää, V. Hamppula, J.A. Heikkilä, J.V. Heikkilä, Julius Heikkilä, Selma Heikkilä, V. Heikkilä, A. Hollmen, F. Honkala, August ja Laura Huhtinen, Kirsti Huhtinen, E. Itäkylä, U. Juhantalo, E. Juhola, L. Juhola, Maiju Kallio, K. Kangasniemi, K. Kantola, M. Kause, A. Korpela, K. Koskimäki, A. Lahdenvaara, Linda Lampimäki, J.A. ja Lauri Laurila, J. Lehtinen, E.V. Lehtonen, Y. Lehtonen, J. Lehtoranta, O.A. Levänen, Ture ja Vieno Lindström, A. Lähteenmäki, V. Lähteenmäki, Selma Mahlamäki, A.N. Malmila, E. Marttila, Alma Mattila, H. Mattila, V, Mattila, R. Mellin, Merikarvian kunta, Merikarvian seurakunta, Merikarvian Sähkö Osakeyhtiö, Merikarvian Säästöpankki, Jenny ja Heimo Meura, A. Mikkola, V. Mikkola, E. Murtomaa, J. Mäkipuro, Elli Mäkitalo, E. Mäntylahti, U.A. Näsi, V. Ojala, E. Ollila, Olavi Peltonen, Onni Peltonen, Hanna Peltomäki, V. Pihlajamäki, A. Pitkäkoski, F. Pitkäranta, J. Pitkäranta, O. Pitkäranta, J. Puronmäki, F. Purosalo, V.E. Raitala, Reposaaren Saha Osakeyhtiö, J.O. Rikalainen, V. Ruissalo, J.A. Salmi, L. Salmi, E. Salminen, V. Santola, Satakunnan Osuuskauppa r.l., J. Seppälä, H. Sillanpää, Alma Taimi, V. Tarkkio, Antti Tommila, Arvid Tommila, V. Tommila, Torasjoen Saha Osakeyhtiö, P. Tornikoski, N. Tuulivaara, A. Uusitalo, J. Uusitalo, V. Uusitalo, O. Vanhatalo, Suoma Vanhatalo, T. Vanhatalo, T.V. Vanhatalo, V. Vanhatalo, E. Varheenmaa, F. Varsamäki, T.J. Veikkola, F.J. Viertomaa, A. Viikilä, V. Viikilä, N. Viinamäki, V. Viinamäki, H. Vuorela, Kaisa Vuorela, Yhteiskoulun opettajakunta, V. Yli-Luoma, V. Ylineva ja L. Yläniemi.

Säästäväisyyttä noudattaen on koulun taloudellinen asema valtionavun turvin jatkuvasti parantunut. Edellisen lukuvuoden päättyessä oleva noin 20.000 markan laina on loppuun maksettu. Koulu oli siis velaton uusia rakennuslainoja ottaessaan.
Koulun ompeluseura on innokkaasti auttanut koulua taloudellisesti ja vähävaraisille oppilaille koulu on saanut oppikirjoja tämän avun turvin.
Toverikunta on toiminut vilkkaasti, syyskaudella 1936 oli 4 konventtia ja kevätkaudella oli 2 konventtia.
Kevätsäde on ilmestynyt säännöllisesti. Kuraattorina on toiminut I. Nieminen ja puheenjohtajana V luokan oppilas Hilkka Klemi sekä muina virkailijoina oppilaat Maija Auristo, V. Järvelä, P. Kyläkoski ja U. Uusitalo. Oppilaiden urheiluharrastus ansaitsee erikoismaininnan. Hiihto- ja mäkiharjoitukset ovat jatkuneet. Koululla oli puolustettavanaan edellisen hiihtotalven aikana voitettu Suomen oppikoulujen retkeilykerhojen välinen ”Setä Hagmanin hiihtoretkeilymalja”. Ukko-Pekka hiihto suoritettiin ja kisattiin rouva Maija Lunnasvaaran kiertopalkinnosta. 24.4.1936.
Lunnasvaara lahjoitti kiertopalkinnon 16.3.1935 hiihtoharrastusta innostamaan. Palkinto oli nimeltään ”Ukko-Pekka” hiihtopalkinto ja sillä oli massahiihtokilpailun luonne. Lunnasvaara laati sille oikein kirjalliset säännöt. Mielenkiintoinen oli sääntöjen 9 §, jossa määrättiin, jos kiertopalkinto käy tarpeettomaksi nykyiseen tarkoitukseensa, se joutuu Merikarvian suojeluskunnan poikaosaston haltuun käytettäväksi vastaavien tarkoitusperien edistämiseksi.
Koulussa pidettiin Merikarvian Yhteiskoulun Retkeilijät- kerhon järjestämä illanvietto, jossa kuultiin mm. oppilas E. Aallon hiihtopakina ja teetauon jälkeen oppilas Lempi Lehtisaaren runonlausuntaa. Kesäurheiluna oli mm. murtomaajuoksua. Kerho teki myös retken Ouran saaristoon helatorstaina. Luokkien välisiä pesäpallo-otteluita pidettiin sekä suoritettiin urheilumerkkien saamiseksi urheilukokeita.
Koulun kirjasto, jota hoiti maisteri Kaarina Virepuu, käsitti nyt 610 nidettä.
Vanhempainneuvoston puheenjohtajan toimi pankinjohtaja V.H. Vaihinen ja jäseninä Hanna Alho Martta Pitkäranta, Selma Österby ja F. Hj. Viertomaa. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut 28.12.1935 lukien kirkkoherra Väinö Raitala, varapuheenjohtajana O. Pitkäranta, sihteerinä koulun johtaja V. Lunnasvaara, taloudenhoitajana ja rahastonhoitajana kaupanhoitaja O. Peltonen, sekä jäseninä Hanna Alho ja Katri Hakasalo sekä varajäseninä K. Kantola, A. Tommila ja V.H. Vaihinen.
Yhteiskoulun aloittivat 1935 mm. Ilma Alho, Pentti Nojomaa, Aura Nyroos, Martti Ojala, Mikko Pitkäranta, Jaakko Salo, Anneli Santavuori ja Ulla Tuppurainen.

Lukukauden 1935-36 kertomukseen on sisällytetty ote Merikarvian yhteiskoulun ohjesäännöstä, sen X kohdasta Järjestys ja kuri. Oppilas harrastakoon hyviä tapoja. Siksi päiväksi, jona lukukausi alkaa, on oppilaan välttämättä saavuttava oppilaitokseen säädyllisesti puettuna ja tarpeelliset oppikirjat ja välineet mukanaan. Oppilaan on ennen tunnin alkua hiljaa odotettava opetuksen alkamista, sitä tarkkaavaisesti seurattava ja kotona siihen ahkerasti valmistauduttava. Koulun ulkopuolella oppilas noudattakoon kaikkea, mitä hyvään järjestykseen sekä siveään ja säädylliseen käytökseen kuuluu. Oppilaan älköön sallittako järjestää vieraspitoja taikka oleskella ravintoloissa tai muissa sellaisissa julkisissa paikoissa. Muutoinkin oppilaan tulee karttaa sellaisia huvituksia ja nautintoaineita, jotka voivat haitallisesti vaikutta hänen henkiseen ja ruumiilliseen kehitykseensä eivätkä sovellu hänen oppilasasemaansa.

Lukuvuoden 1936-37 kertomuksesta selviää, että sen ja samalla ehkä koko koulun olemassaolon merkittävin tapahtuma on ollut uuden koulutalon valmistuminen. Koulu on jo kolmessa eri huoneistossa toiminut ennen tämän koulutalon valmistumista. Nyt koululla on ensi kertaa käytössään nimenomaan koulua varten suunnitellussa talossa, jossa koulun tarpeet on huomioitu. Mikä merkitys uudella koulutalolla on koulun elämän vakaannuttajana ja sen suorittaman kasvatustyön tason kohottajana, on sanomatta selvä.
Koulutalo sijaitsee Yli- ja Alakylän asutuskeskuksien välimailla Merikarvian kunnan lahjoittamasta maa-alasta muodostetulla Ahjolan tilalla. Sen tontti on terveydelliset ja muut seikat huomioon ottaen koulupaikaksi mitä parhain. Rakennuksen itäpuolella on avara pihamaa, joka on jo osittain talkoilla tasoitettu ja josta suhteellisen pienellä työllä saadaan hyvä ruohokenttä. Länsipuolella virtaa Merikarvianjoki ja vastarannalta nousee loivasti viettävä rantatörmä. Suunnitelluille puuistutuksille ja kasvimaille on riittämiin tilaa. Koulutalo on hirsistä rakennettu ja se on kaksikerroksinen. Se sisältää 5 luokkahuonetta, joista suurimmissa on tilaa 40 oppilaalle, luonnontieteellisen opetussalin, kokoelmahuoneen, voimistelusalin, jota käytetään myös juhlasalina, opettajienhuoneen, rehtorinkanslian, kirjastohuoneen, ruokailuhuoneen, eteishallin ala- ja yläkerrassa sekä vahtimestarin asunnon. Kellarikerroksessa on lämmityshuone, halkosuoja, pesuhuone ja kellari. Rakennuksessa on keskuslämmitys sekä vesi- ja viemärilaitteet. Erillisessä ulkohuonerakennuksessa ovat oppilaiden käymälät ja polkupyöräkatokset.
Koululle hankittiin uutta kalustoa, kun uutta tilaa saatiin runsaasti.
Koulun rakennuksen lopputarkastus suoritettiin 5.1.1936. Koulun keskuudessa suoritettiin pienimuotoinen juhlahetki, jossa laulettiin yhdessä virsi, jota seurasi rukous ja johtajan ja johtokunnan puheenjohtaja Väinö Raitalan puheet. Koulun vihkiäiset siirrettiin syksyyn 1936.
Koululla ei ollut mitään rakennusrahastoa, joten koulurakennus tehtiin lainavaroin. Koulun velat saatiin jäämään 470.000 markkaan, kun vanha koulutalo myytiin kunnalle ja Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n osakepääoma nostettiin 60.000 markkaan. Valtioneuvosto myönsi koululle täyden jatkuvan valtionavun, joka nousi entisestä 38.000 markasta 41.000 markkaan.
Koulu sai myös kannattajiltaan edelleen tukea. Oppilaiden vanhemmat, entiset oppilaat ja muut koulun ystävät merkitsivät koulun osakkeita ja auttoivat muullakin tavalla. Koululla pidettiin 11.-12.11.1936 pihamaan tasoitustalkoot, joihin osallistui 50 henkilöä. Koulun ompeluseura teki edelleen kiitettävää työtä.

Ahjolan tilan, RN:o 1:31 koulu sai 14.8.1936 tehdyllä lahjakirjalla. Sen mukana koulu sai peltoa 0,595 ja niittyä 0,358 sekä metsää 0,122 eli yhteensä 1,065 ha. Maarekisterin mukaan 26.9.1936 maata oli kuitenkin 1,08 ha. Myöhemmin kunta sai vielä Frigård, RN:o 1:12 nimisen maa-alueen, jonka pinta-ala oli 0,073 ha.

Koko lukuvuoden 1936-37 koulua vaivasi paikkakunnalle esiintynyt tulirokkoepidemia.
Koulun Toverikunta, joka perustettiin jo vuonna 1922, on toiminut IV ja V luokkien puuttuessa koulusta III luokan oppilaiden keskuudessa. Kuraattorina on ollut maisteri Lempi Nevavuori ja hänen jälkeensä maisteri Sylvi Pukkila. Puheenjohtajana on toiminut Maija Auristo, varapuheenjohtajana Maire Virtapuro, sittemmin Kursio, sihteerinä Veikko Tommila ja jäseninä Kerttu Vaarankontu, Heikki Mahlamäki, Irene Alho ja Jaakko Kalliomäki. Toverikunnan lehti Kevätsäde on säännöllisesti ilmestynyt konventteihin. Siitä ovat pitäneet huolta Leila Poijärvi, Kaija Santavuori ja Urho Uusitalo. Parhaana ohjelman suorittajana konventeissa palkittiin Leila Poijärvi. Koulun yleisurheilumestareiksi tulivat yli 15-vuotiaitten sarjassa Risto Rantala ja nuorempien sarjassa Olavi Koskivuo. Luistelu, hiihto ja mäenlasku ovat olleet oppilaiden suosiossa. Pujotteluhiihto on uusi laji.
Ukko-Pekka hiihdoissa menestyi 19.2.1937 pojista Olavi Koskivuo, Risto Rantala ja H. Salo. Tytöistä paras oli Riikka Mäkipää ja sitten Sirkka Peltola ja Kerttu Vaarankontu. Viisi poikaa sai ansiokkaan poikien I luokan voimistelumerkin.
Merikarvian Yhteiskoulun Retkeilijät-kerhon, joka oli perustettu 1935, johtajana toimi edelleenkin maisteri V. Lunnasvaara. Puheenjohtajana oli Veikko Tommila, varapuheenjohtajana Aino-Lyyli Kyläkoski, sihteerinä Kerttu Vaarankontu sekä jäseninä Jaakko Salo ja Riikka Mäkipää. Kerho käveli Riispyyhyn asti eräällä retkellään.
15.12.1936 järjestettiin koululla juhla Tasavallan presidentin 75 v juhlan kunniaksi esitelmin hänestä. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on toiminut pankinjohtaja V.H. Vaihinen ja 14.11.1936 jälkeen kansakoulunopettaja Otto A. Levänen. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut rovasti Raitala. Koulun johtaja maisteri V. Lunnasvaara erosi johtajan toimesta ja johtokunta valitsi johtajaksi maisteri Ilmari Niemisen.
Yhteiskoulun aloitti 1936 mm. Tauno Asmala, Heikki Elo, Erkki ja Pertti Hiltunen, Artturi Järvisalo, Reino Kuusinen ja Heikki Näsi.
Päästötodistuksen keskikoulusta saivat Irene Alho, Jaakko Kalliomäki, Heikki Mahlamäki, Leila Poijärvi, Heikki Salo, Ensio Väre, Smertsi Maja, Olavi Koskivuo ja Maija Auristo.

Koulun lukukausi 1937-38 aloitettiin ilman V luokkaa, sillä koulumuodon muutokset aiheuttivat sen, että koulusta puuttui yksi luokka. Koulun talouden tukemiseksi suoritettiin Turun ja Porin läänin maaherran suostumuksella vuoden 1938 aikana arpajaiset, joissa myytiin 3.000 arpaa 5 markalla. Koulutalon vihkiäiset pidettiin 31.10.1937. Juhla ”kantoi kaikissa suhteissa varsin kauniin ja kohottavan kulttuurijuhlan leimaa”.
Sen harras henki osoitti sitä merkitystä, mikä tällä kulttuuriahjolla on näiden seutujen henkiselle elämälle ja minkä arvon sen vaalijat sille antavat, kirjoitti ylevästi Lalli niminen sanomalehti.
Juhlan aikana näkyi siniristilippuja liehuvan Ylikylän taloissa. Koulutaloa juhlistivat ulkona lippurivistö sekä sisällä köynnökset ja elävät kukat. Tilaisuus alkoi virrellä ”Jumala ompi linnamme”, jonka jälkeen johtokunnan puheenjohtaja kirkkoherra Väinö Raitala piti rukouksen.
Koulun johtaja lausui runsaslukuisen juhlayleisön tervetulleiksi ja selosti koulun huoneistokysymyksen vaiheet samalla koulun puolesta kiittäen kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana uuden koulutalon aikaansaamisessa.
Vihkiäispuheen piti kirkkoherra Raitala, joka ajatusrikkaassa puheessaan korosti koulun tehtävää ja merkitystä kasvattajana ja kasvatustyön perustamista elävään uskoon. Neiti Leila Poijärvi lausui opettaja Hilma Vaihisen vihkiäisiä varten kirjoittaman juhlarunon. Juhla päättyi voimakkaaseen Maamme lauluun. Illalla olivat Vähä-Näsin talossa juhlapäivälliset, joihin osallistui puolisensataa henkeä. Seuraavana iltana oli koulussa oppilaiden juhlatilaisuus, jossa kirkkoherra V.E. Raitala puhui oppilaille ja jossa esitettiin suurin osa vihkiäisjuhlan ohjelmasta.
Koulu sai lukuvuoden aikana paljon lahjoituksia. Koulun entiset oppilaat lahjoittivat koululle pianon. Kunnanvaltuusto lahjoitti koululle suuren Suomen lipun. Maanviljelijä Julius Aitasalo, rouva Katri Hakasalo, metsäpäällikkö Matti Kause, taloustirehtööri J.O. Rikalainen ja tohtori V. Yli-Luoma valtakunnan päämiesten kuvat. Merikarvian ja Siikaisten Palovakuutusyhdistys antoi koululle paloruiskun, Merikarvian Sähkölaitos antoi 100 kWh ilmaista valovirtaa, opettaja Ines Tommila arvokkaan mineraali- ja kivikokoelman. Monet muutkin huomioivat koulun juhlan lahjoituksilla. Apteekkarin rouva Laura Huhtinen antoi 500 mk miehensä muistolahjana.
15.-16.10.1937 jatkettiin talkoilla koulun pihamaan tasoittamista. Ompeluseura on toiminut aktiivisesti, erityisesti kemikaliokauppias Ottilia Rantamäen johdolla.
Koulun Toverikuntaan, joka on perustettu vuonna 1922, ovat kuuluneet III ja IV luokkien oppilaat. Kuraattori na on ollut edelleen Sylvi Pukkila. Puheenjohtajana on toiminut Kerttu Vaarankontu, varapuheenjohtajana Heli Saari, sihteerinä Annikki Hakasalo ja jäseninä Kaija Santavuori, Veikko Tommila, Maire Virtapuro ja Jaakko Salo. Toverikunnan jäsenlehti Kevätsäde, jota Eeva Heikkilä, Terttu Salonen ja Pentti Väre ovat toimittaneet, ilmestyi aina konventteihin. Koulun urheiluharrastus on ollut vilkasta. Kesällä on eniten harrastettu pesäpalloa ja yleisurheilua. Murtomaajuoksun 24.9.1937 voitti J. Uusitalo ja IV luokka. Talvella harrastettiin hiihtoa, mäenlaskua ja jonkin verran luistelua. Ukko-Pekka hiihtojen 29.1.1938 paras poika oli J. Salo, toinen J. Uusitalo, kolmas P. Hakasalo ja neljänsinä E. Lähde ja Antti Näsi. Paras tyttö oli Riikka Mäenpää, joka voitti mestaruuden jo kolmannen kerran. Toisena oli Sirkka Peltola ja kolmantena Heli Saari. III luokka oli paras. Koululla oli puolustettavana jo kolme vuotta halussaan pidetty ”Setä Hagmanin hiihtoretkeilymalja” eli oppikoulujen välinen kieropalkinto hiihtoloman tarkoituksenmukaisimmasta viettämisestä. Oppilaat tekivät kaikkiaan yhteensä 664 retkeä ja hiihtomatkan yhteinen pituus oli 12.892 km, mikä teki kutakin oppilasta kohden noin 162,2 km.3.3.1938 tehtiin koulun yhteinen hiihtoretki Tuorilan kouluun, johon osallistui 55 oppilasta. Tuorilan koululla pysähdyttiin kahvitilaisuuteen, jossa oli omaa ohjelmaa.
Merikarvian Yhteiskoulun Retkeilijät- kerho, perustettu vuonna 1935, toimi edelleen ahkerasti. Ohjaajana toimi maisteri V. Lunnasvaara ja puheenjohtajana oppilas Veikko Tommila apunaan Erkki Hiltunen, Kerttu Vaarankontu, Jaakko Salo ja Riikka Mäkipää.
Koulun väestösuojelupäällikkö V. Lunnasvaara opetti poikaoppilaita käytännölliseen väestönsuojeluun sekä piti esitelmäsarjan ”Siviiliväestö sodan jaloissa”. Suojeluskunnan poikaosastoon on kuulunut 17 ja Lotta-Svärd-yhdistykseen 15 oppilasta.
Tyttöjen keskuudessa on toiminut opettaja Kerttu Koskisen johdolla laulu- ja ompeluseura, joka on kokoontunut tavallisesti maanantai-iltaisin. 18.10.1937 oli heimojuhla, johon koko koulu osallistui. Runsaasta ohjelmasta mainittakoon Veikko Tommilan puhe ja koulun johtajan esitelmä Liivin kansasta. Koulussa pidettiin 6.12.1937 Merikarvian kunnan järjestämä itsenäisyyden 20-vuotisjuhla, johon myös koulu osallistui sekä ohjelmasuorituksin että yleisönä.
17.12.1937 oli tavanmukainen kuusijuhla. Lisäksi järjestettiin pianorahaston hyväksi pidetty ohjelmallinen lastenjuhla.
Koulun yksi perustajista ja sen alkuaikojen kannattavista voimista apteekkari August Huhtinen kuoli 15.2.1938. Koulun opettaja- ja oppilaskunta oli kokonaisuudessaan saattamassa Huhtista haudan lepoon 24.2.1938. Koulun seppeleen laskivat johtokunnan puheenjohtaja kirkkoherra V.E. Raitala ja koulun johtaja Ilmari Nieminen.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi emäntä Selma Österby ja jäseninä työmies Juho Kalliomäki, kansakoulunopettaja Otto A. Levänen, emäntä Martta Pitkäranta ja maanviljelijä F.J. Viertomaa. Johtokunnan puheenjohtajana oli kirkkoherra V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, vaatturi Tauno Hiltunen, rahastonhoitajana kauppias K. Häyrinen, taloudenhoitajana pankinjohtaja V.H. Vaihinen ja sihteerinä koulun johtaja Ilmari Nieminen sekä varajäseninä maanviljelijä Kalle Kantola, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki.
Koulun vakinaiset opettajat olivat Kaarina Virepuu, Ilmari Nieminen ja Sylvi Pukkila. Tuntiopettajina olivat Väinö Lunnasvaara, Väinö Lammi ja Kerttu Koskinen.
Yhteiskoulun I luokalle tulivat mm. Esa Alho, Liisa Alho, Olavi Auristo, Antti Huhtinen, Sirkka Koskenkorva, Kerttu Lehtonen, Liisa Lehtonen, Usko Maja, Heikki Näsi, Pentti Riihiaho, Ulla Tuppurainen, Ilmo Vaihinen, Olli Varsamäki ja Mikko Väre.
Oppilasluku oli 79.

Lukuvuoden 1938-1939 kertomuksesta selviää, että koulun oppilaiden koulunkäyntiä helpottivat Siikaisten kirkonkylästä ja Merikarvian eteläosista käsin alkaneet linja-autokyyditykset, joiden aikataulut sovitettiin koulun alkamis- ja päättymishetkiin sopiviksi. Täten oppilaat saattoivat entistä enemmän käydä koulua kotoa käsin. Lukuvuoden aikana 22 % oppilaista käytti linja-autoa, 65 % oppilaista asui koulun lähialueella ja 13 % asui vuokralla enimmäkseen täysihoidossa.
Koulun vuotuinen valtionapu nousi 43.000 markkaan luokkaa kohden. Koulu sai lisäksi 30.000 mk ylimääräisen valtionavun, jolla lyhennettiin lainoja. Merikarvian kunnanvaltuusto myönsi koululle 6.000 markan avustuksen, jolla myös lyhennettiin lainoja.
Ilahduttavaa oli koulun kasvitarhan perustaminen. Sen järjesti koulukasvipuutarhakurssin käynyt maisteri V. Lunnasvaara käyttäen apunaan koulun oppilaita. Koulupuutarha käsitti 1) Keittiökasvimaan lehdeksiä, juureksia ja palkokasveja kasvavine lohkoineen, joissa pannaan toimeen viljelyskierto, 2) peltomaan lannoitus- ja viljelyslohkoineen sekä peruna-, vilja- ja rehukasviruutuinen, 3) monivuotisten kasvien osastot sekä 4) 1-vuotisten koristekasvien osaston.
Koulun kasvitarha tulee varmaan olemaan monipuolinen, oppilaillekin mielenkiintoinen opetusväline, joka on osaltaan omiaan kehittämään koulun työtä käytännölliseen suuntaan. Toivottavaa on, että sitä voidaan jatkuvasti kehittää. Koulun tontti siihen tarjoaa hyvät mahdollisuudet.
Koulun Toverikunnan kuraattorina on toiminut opettaja Pirkko Saarits. Puheenjohtajana on ollut Eelis Lähde, varapuheenjohtajana Kaija Santavuori, sihteerinä Heli Saari, jäsennä Kerttu Vaarankontu ja Liisa Rantala. Kevätsade on ilmestynyt konventteihin. Urheilua on harrastettu.

Koulun 7 silloista opettajaa: Ilmari Nieminen, Pirkko Rusila, Sylvi Pukkila, Väinö Lammi, Pirkko Saarits, Irja Luomanmäki ja V. Lunnasvaara lahjoittivat 10.9.1938 kiertopalkinnon, jonka tarkoituksena oli herättää ja jatkuvasti ylläpitää yleisurheiluharrastusta koulun poikaoppilaiden keskuudessa. Kilpailujen nimenä oli ”Luokkienvälinen 3-ottelu.” Sillä oli massakilpailujen luonne, koska kerran vuodessa syyskuussa kaikki koulun pojat kilpailivat kolmessa lajissa keskenään sekä henkilökohtaisesta voitosta että luokkienvälisestä mestaruudesta opettajien valvonnan alaisina. Aina juostiin 60m juoksumatka. Heittolajina oli joko 3,6 kg kuulantyöntö tai 1,5 kg kiekonheitto tai 600 gramman keihäänheitto. Hyppylajina oli joko pituushyppy tai korkeushyppy. Heitto- tai hyppylaji valittiin arvalla ennen kisaa eli kilpailuaattona. Pisteet lasketaan Ohlsin uuden poikien rata- ja kenttäurheilun pistelaskutaulukon mukaan sillä lisäyksellä, että 3m keihäänheitossa vastaa 2,5 m kiekonheitossa. Luokkien suhteellisen ottelutuloksen määrittelemiseksi myönnetään V luokkaan nähden muille luokille keskipistemäärään lisättäväksi tasoitusta seuraavasti: IV:lle 15, II:lle 29, II:lle 43 ja I:lle luokalle 54 pistettä. Kolmelle parhaalle voidaan antaa mieskohtaiseksi palkinnoksi pieni hopeaesine asianmukaisine kaiverruksineen. Näihin sääntöihin muutokset tekee koulun johtaja yhdessä voimistelunopettajan kanssa.

Niinpä 15.9.1938 pidetyn kolmiottelun paras oli Erkki Hiltunen (60m 8,4, pituus 463 ja kuula 13,23) ja luokista III luokka. Kolmiottelun toiseksi paras oli pojista Jussi Pitkäranta (9,3; 414; 15,16) ja kolmas E. Lähde (8,7;472; 11,52) sekä neljäs H. Elo (8,4;463;13,09).
22.9.1938 tyttöjen kolmiottelun paras oli Mirja Palomäki. Ukko-Pekka hiihdon voitti 24.2.1939 pojista Antti Näsi, toisena Erkki Hiltunen, kolmas E. Lähde ja neljäs P. Nojomaa. Tytöistä jo neljännen kerran voitti Riikka Mäkipää, toinen Sirkka Koskenkorva, kolmas Mirja Palomäki ja neljäs Annikki Hakasalo. Luokista paras oli IV luokka.
Tästä kolmiottelusta tuli sitten mahtava koulun oppilaita yhdistävä yksipäiväinen urheilutapahtuma
Merikarvian Yhteiskoulun Retkeilijät tekivät retken Pooskerin kartanoon 4.3.1939, jossa isännöitsijä K. Heinonen järjesti oppilaille, mitä vieraanvaraisimman vastaanoton ja esitteli kartanon kotiseutumuseon nähtävyydet.
Koulun oppilaista kuuluu suojeluskunnan poikaosastoon 20 oppilasta ja Lotta Svärd- yhdistykseen 21 tyttöä sekä kristilliseen partiojärjestöön 25 koulun oppilasta. Kokoontumistilaisuudet on pidetty koulun tiloissa.
Adventtina 27.11.1938 oli opettajakunnan järjestämä juhlahetki koulun ripille päässeille oppilaille ja heidän omaisilleen.
Tammikuun 20 päivänä 1939 kanttori Sulo Saarits antoi konsertin selostaen samalla laulamiensa sävellyksiä ja säveltäjiä.

27.1.1939 kuoli maaviljelijä F.F. Kouhi, yksi koulun perustajista ja sen pitkäaikaisin johtokunnan jäsen. Maanviljelijä Fredrik Kouhi oli jo helmikuun 15 päivänä 1920 pidetyssä perustavassa kokouksessa valitun toimeenpanevan toimikunnan jäsen sekä sen jälkeen johtokunnan jäsen vuosina 1921-1928, 1929-1934, joista vuodet 1931-1932 puheenjohtajana. Varsinkin taloudellisten kysymystenratkaisemisessa koulu sai kokea Kouhin apua.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on toiminut emäntä Selma Österby ja jäseninä työmies Juho Kalliomäki, kansakoulunopettaja Otto A. Levänen, emäntä Martta Pitkäranta ja maanviljelijä F.J. Viertomaa. Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut kirkkoherra V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, vaatturi Tauno Hiltunen, kauppias K. Häyrinen rahastonhoitajana, pankinjohtaja V.H. Vaihinen taloudenhoitajana ja sihteerinä koulun johtaja Ilmari Nieminen sekä varajäseninä maanviljelijä K. Kantola, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki.

Ilmari Nieminen valittiin Tornion yhteislyseon matematiikan, fysiikan ja kemian vanhemmaksi lehtoriksi 1.9.1939 lukien ja hänen tilalleen valittiin matemaattisten aineiden opettajaksi maisteri Eero Kaikkonen. Ruotsin, ja saksan- ja englanninkielen opettaja maisteri Kaarina Virepuu erosi syyskuun 1 päivästä koulun palveluksesta siirtyen Haapajärven yhteiskoulun kielten opettajaksi. Maisteri Virepuussa koulu menetti taitavan ja tunnollisen opettajan, joka 9 vuoden ajan käytti voimiaan koulun hyväksi. Kielten opettajaksi valittiin maisteri Pirkko Rusila.
Yhteiskoulun I luokan aloittivat mm Esa Alho, Erkki Näsi, Poppeli Poijärvi ja Sirkka-Liisa Väre.

Koulun 3-ottelun voitti15.9.1939 Erkki Hiltunen (8,0;522;keihäs 46,75), toinen Antti Näsi (8,0; 498; 33,38) ja kolmas Heikki Elo (8,3;404;37,31)

Koulun 3-ottelun voitti 1.9.1940 Erkki Hiltunen (7,8;559;15,00), toinen Antti Näsi (7,9;554;13,05) ja kolmas Heikki Elo ( 8,1;451;14,13).

Maaliskuussa v. 1945 keskusteltiin koulun 25-vuotisjuhlan järjestämisestä. Rehtori Säynäjärvi otti keskusteluun, miten parhaiten kunnioitettaisiin koulun sankarivainajien muistoa. Hän toivoi, että joku 25- vuotisjuhlan yhteydessä lahjoittaisi koululle sankarivainajien muistotaulun.

Merikarvian yhteiskoulun vanhempainneuvoston puheenjohtaja Hanna Alho, yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja V.E. Raitala ja yhteiskoulun opettajakunnan puolesta rehtori Leila Säynäjärvi 18.1.1945 esittivät vetoomuksensa, että sodan nyt päättyessä on odotettavissa yleinen tapojen höltyminen ja kurittomuus varsinkin nuorison keskuudessa, että koululaiset eivät saa ilman vanhempiaan liikkua ulkona klo 21.30 jälkeen muuta kuin ehdottoman pakottavasta syystä eivätkä saa käydä tilaisuuksissa, joissa on yksinomaan tanssia.

Merikarvian yhteiskoulun toverikunta, johon kuuluvat IV ja V luokan oppilaat, järjesti oppilaiden vanhemmille ja holhoojille konventin, johon kutsuvieraat runsain joukoin osallistuivat. Jussi Pitkäranta esitti tilaisuuden alkusoiton ja Olavi Lähteenmäki puhui tervehdyssanat. Musiikkiesityksiä esittivät illan aikana Raili Salmela ja Aira Tuppurainen, Sinikka Anttila ja Maija-Liisa Lehtimäki. Judit Lehtonen esitti runon. Merikarvian koulu saavutti koko maata koskevassa talkoo sahrakilpailussa neljännen sijan pistemäärällä 2.273. Rautalammin keskikoulu voitti. Yhteiskoulu sijoittui 14. sijalle ns. säästämiskilpailussa, johon osallistui kaikkiaan 132 koulua.

Vuonna 1945 valittiin yhteiskoulun vanhempainneuvostoon kunnanvaltuustossa seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi Hanna Alho, Signe Itäkylä, Martta Pitkäranta, F.J. Viertomaa ja J. Kalliomäki.
Merikarvialla toimi ns. Yhteiskoulun ompeluseura, millä varoilla ostettiin oppikirjoja vapaaoppilaille.
Merikarvian yhteiskoulun johtajaksi koulun johtokunta valitsi maisteri Leila Säynäjärven. kesäkuussa 1945.

Merikarvian yhteiskoulussa oli vuonna 1945 156 oppilasta. Päästötodistuksen saivat: Sinikka Anttila, Olavi Asmala, Onni Koivumäki, Jouko Källi, Maija-Liisa Lehtimäki, Olavi Lähteenmäki, Aura Lähteenmäki, Kaisa Mikkola, Hilkka Nevala, Kalevi Purosalo, Inkeri Pöntynen, Annikki Rantatie, Raili Salmela, Aira Tuppurainen ja Matti Uusitalo.

Yhteiskoulun lukukauden 1945-46 kertomuksesta selviää, että koulun 25 -vuotisjuhlaa vietettiin 14.10.1945.

Merikarvian yhteiskoulun 25-vuotisjuhlat pidettiin 14.10.1945 jumalanpalveluksella kirkossa kello 10. Kirkkokorvike nautittiin yhteiskoululla ja sen jälkeen oli arvokas ohjelmallinen juhla, jota seurasi juhlapäivällinen seurojentalossa vapaan sanan äärellä.

Merikarvia yhteiskoulun perustamisen alkutaival kerrattiin jälleen kaikkien tietoon:
15.2.1920 parikymmentä asianharrastajaa, jotka tajusivat paikkakunnan oman yhteiskoulun saannin merkityksen, kokoontuivat apteekkari A. Huhtisen luokse. Asiasta keskusteltiin ja harkittiin eri mahdollisuuksia koulun perustamiseksi. Päätettiin perustaa Merikarvialle 5-lukkainen keskikoulu, jonka tuli alkaa seuraavan syksynä eli syksyllä 1920 kaksiluokkaisena. Koulun menot jaetaan oppilaiden lukumäärän mukaan lasten vanhempien suoritettaviksi. Lahjoituksia toivottiin saatavan koulun hyväksi ja vähävaraisille suunniteltiin myönnettäväksi alennusta, jos varat sen vain sallivat.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin seuraavat erikoisesti asian hyväksi toimineet henkilöt: apteekkari August Huhtinen valittiin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi tuli opettaja Akseli Hakosalo, ja jäseniksi maanviljelijä F. Kouhi, isännöitsijä V. Merikallio, maanviljelijä E. Österby, rouvat Olga Virtapuro, Vieno Poijärvi ja Betty Snellman sekä hieman myöhemmin rouva Laura Huhtinen, tohtorinna Liisa Mikkonen, maanviljelijä J.O. Rikalainen ja insinööri T. Poijärvi.
Koulu alkoi vuokrahuoneistossa rouva Cajanderin talossa. Koulukalusto oli puutteellista, vain aivan välttämätön saatiin hankituksi. Mutta alkuun ja toimeen oli tartuttu. Pääomaa oli 4.737,30 mk, joka pääosin oli kerätty iltamatuotoilla. Oppilaita oli 37, joista 20 ensimmäisellä luokalla ja 17 toisella luokalla. Alku oli siksikin hankalaa, ettei valtionapua heti saatu eräiden muotovirheiden vuoksi. Koulun talous olikin kovilla jo vuonna 1922, tosiasiassa lähes kestämätön. Niinpä kannatusyhdistyksen kokouksessa koulu jo päätettiin lopettaa. Mutta muutamat tarmokkaat naiset alkoivat taistella koulun puolesta. Heistä mainittakoon erityisesti neiti Mannerheimo, sittemmin Hakasalo, emäntä Järvisalo, rouvat Virtapuro ja Poijärvi sekä koulun johtajatar neiti Koura. Koulun toiminta jatkui keräyksen ja hankitun lainan turvin. Lukukausimaksu oli 400 mk.
Syksyllä 1922 toimi jo koulun neljäskin luokka.
Liikemies Viikilältä vuokrattiin Impivaaran talo koulua varten. Koulu toimikin siellä seuraavat viisi vuotta. Valtionapuakin jo hieman saatiin.
Ruvettiin suunnittelemaan omaa koulurakennusta. Merikarvian kunta jo lahjoitti vuonna 1923 yhteiskoulua varten Alakylän kylässä sijaitsevan Erkkilän tilasta yhden hehtaarin tontin. Rahataloudelliset vaikeudet estivät koulurakentamista. Välillä jo ajateltiin kouluksi jopa kunnantaloa. Kunta myi entisen kunnalliskodin tontin koululle 40 000 mk kauppahinnasta, jota summa ei tarvinnut maksaa, joten kyseessä oli oikeammin lahjoitus.
Sinne perustetun perusteellisesti korjatun koulutalon vihkiäisiä vietettiin 30.10.1927. Koulu sijaitsi Alakylän ja Ylikylän puolivälissä joen rannalla. Se oli aurinkoinen ja terveellinen ympäristöltään. Peruskorjausta varten otettiin 60.000 mk laina. Koulun oppilasmäärä ei noussut vielä sataan oppilaaseen, mikä oli valtionavun edellytys, mutta aika ajoin kuitenkin erikoishakemuksella valtionapua saatiin.

Keväällä 1933 koulu muutettiin 4-luokkaiseksi kouluksi. Syksyllä 1933 ei saatu valtionapua koululle. Lisäksi koulun 60.000 mk laina sanottiin irti mm parin takaajan kuolemasta johtuen. Koulun lopettaminen oli jälleen tapetilla.
Johtokunnan puheenjohtaja insinööri T. Lindströmin johdolla koulun johtokunta perusti Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiön vuonna 1934. Sen puitteissa arveltiin voitavan paremmin ajaa koulun asioita. Vanha koulumuoto 5-luokkainen koulumuoto palautettiin. Uusi koulu rakennettiin ja vuoden 1937 alusta aloitettiin koulutyö uudessa koulussa. Koulun rakennustyön urakoitsijan oli rakennusmestari F. Vapaatalo. Valtionapua saatiin luokkaa kohden vuodessa 41.000 mk ja vuodesta 1944 60.000 mk.
Merikarvia yhteiskoulun oppilasluetteloon ensimmäisen 25 aikana on kirjattu 777 oppilasta ja 287 on saanut päästötodistuksen, Opettajia on vuoteen 1945 mennessä ollut 90 väliaikaiset ja sijaiset mukaan luettuna. Johtajana on ollut Anna Koura 8 vuotta, maisteri Artturi Rinne, Väinö Lunnasvaara, Ilmari Nieminen, Eero Kaikkonen, Leila Säynäjärvi.
Koulun johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet apteekkari ja rouva Huhtinen, rovasti Wegelius, nimismies Kailimo, insinööri T. Poijärvi, maanviljelijä F. Kouhi, nimismies E. Kalkas, pastori U. Halmesmaa, insinööri T. Lindström ja rovasti V.E. Raitala.

Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n johtokunnan kertomuksesta lukuvuodelta 1944-45 selviää mm, että valtionapua se sai 69.000 mk luokkaa kohden. Merikarvian kunta avusti koulua 20.000 mk ja Merikarvian Sähkö antamalla 200 kilowattia ilmaista sähköä. Koululle annettiin 21.430 mk, jonka korot on käytettävä koulun urheilun tukemiseen. Oppilasmaksut korotettiin 1.600 mk oppilaalta. Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana oli Hanna Alho, varapuheenjohtajana oli Martta Pitkäranta ja jäseninä Signe Itäkylä, työmies Juho Kalliomäki ja maanviljelijä F.J. Viertomaa. Koulun johtokuntaan ovat vuonna 1945 kuuluneet rovasti Raitala, puheenjohtajana, varapuheenjohtajana Katri Hakasalo, taloudenhoitajana: Hilakari, K. Häyrinen, Hanna Alho, N. Ylipaasto, Leila Säynäjärvi sihteerinä. Varajäseninä ovat olleet V. Ojala, Oskari Pitkäranta ja Ottilia Rantamäki. Rafael Helanko jätti koulun ja hänen tilalleen valittiin ylioppilas Kerttu Lehtonen. Oppilasluku oli 154 syyslukukauden alkaessa vuonna 1945.
Koulun tulo ja menoarvio päättyi 566.735,60 mk. Tuloista valtiolta saatiin 406.601 mk, oppilasmaksuista 106.075 mk, kunnalta 20.000 mk, lahjoitus sk:lta 21.430,20 mk, korkotuloja 1.446,50 mk ja vuokratuloja 1.000 mk vahtimestarin luontoiseduista 10.182,90 mk.

Merikarvia yhteiskoulun oppilasluetteloon ensimmäisen 25 aikana on kirjattu 777 oppilasta ja 287 on saanut päästötodistuksen, Opettajia on vuoteen 1945 mennessä ollut 90 väliaikaiset ja sijaiset mukaan luettuna. Johtajana on ollut Anna Koura 8 vuotta, maisteri Artturi Rinne, Väinö Lunnasvaara, Ilmari Nieminen, Eero Kaikkonen, Leila Säynäjärvi.
Koulun johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet apteekkari ja rouva Huhtinen, rovasti Wegelius, nimismies Kailimo, insinööri T. Poijärvi, maanviljelijä F. Kouhi, nimismies E. Kalkas, pastori U. Halmesmaa, insinööri T. Lindström ja rovasti V.E. Raitala.

Merikarvian yhteiskoulun 25 vuotisjuhla aloitettiin juhla-asuisessa kirkossa, jossa runsaan yleisön läsnä ollessa avustajavoimin suoritettiin vaikuttava juhlajumalanpalvelus. Koulussa tarjottiin juhlakorviketta. Luokkatoverit eri vuosilta tapasivat toisiaan ja puheensorina oli sen mukaista. Päiväjuhlassa taiteilija Kalijärvi soitti alkusoiton, jota seurasi rovasti Raitalan tervehdyspuhe. Vaihisen johdolla sekakuoro esiintyi. Maisteri Leila Säynäjärvi esitti koulun historiikin. Tohtorin rouva Aila Itäkylä lauloi. Aihe Lastu lausui Hilma Vaihisen runon. Mieskuoro Reino Rannikon johdolla lauloi. Juhlapuheen esitti koulun entinen rehtori, lehtori Ilmari Nieminen. Kahden upseerin, koulun entisiä oppilaita läsnä ollessa kunniavartiossa paljastettiin sankarivainajien muistolaatta. Sen olivat koululle lahjoittaneet koulun entiset oppilaat. Majuri Lehtisaari, koulun entinen oppilas piti puheen. Taulussa on 26 entisen oppilaan nimet. Juhlapäivälliset alkoivat kello 18 Seurojentalossa. Päivällisvieraita oli yli 200. Paljon varsinkin lauluohjelmaa esitettiin ja puheita pidettiin. Koulun stipendirahastoonkin jäi muistotaulurahasta 595,30 mk. Sylvi Kause lahjoitti 1.000 mk ja rouva Melart lahjoitti tyttöjen hiihtokilpailuun kiertopalkinnon.

Juhlallisuudet aloitettiin nykyisten oppilaiden kauniisti koristamassa Merikarvian kirkossa pidetyllä yhteisellä jumalanpalveluksella, jossa rovasti V.E. Raitala piti saarnan. Tilaisuutta juhlistivat useat musiikkiesitykset, joista mainittakoon taiteilija Kalijärven urkusoolo, tohtori ja rouva Jorma ja Aila Itäkylän duetot ja viimeksi mainitun yksinlaulu sekä oppilaskuoron esitykset. Kirkkokahvit juotiin juhla-asuisessa yhteiskoulussa. Päiväjuhlassa rovasti Raitala piti tervehdyspuheen, juhlapuheen piti koulun entinen rehtori, lehtori Ilmari Nieminen ja rehtori Leila Säynäjärvi esitti laatimansa koulun 25-vuotishistoriikin. Entinen koulun oppilas opettaja Aihe Lastu lausui opettaja Hilma Vaihisen tilaisuuteen kirjoittaman juhlarunon.

Hilma Vaihinen:
Merikarvian yhteiskoulu 25 vuotias

Koululinna, tiedon paja,
ihmishengen kasvattaja,
vuosisataa neljänneksen
täytti - hyvän kasvatuksen
nuorisolle antoi.

Hankalata alku oli,
moni este vastaan tuli.
Mutta usko, toimi voitti
parempi taas aika koitti.
Koulu, vaikka kuolla uhkas,
ehompana virkos.

Hyvät saatiin opettajat,
todelliset kasvattajat.
Koulunsa parasta he jaki,
oli heille pyhä laki
olla oppahana nuorten
halki vastuksien vuorten.

Moni tänne saapui, lähti,
moni sammui johtotähti
tämän koulun taipaleella.
Mutta uusi syttyi taasen,
omaksensa koulu saa sen.
Taas on kaikki hyvin -

Kasvateista monta sataa
kulkee tätä aja rataa,
elon virran myötä.
Mutta kaikki heistä varmaan
muistaa tämän koulun armaan
siunaten sen työtä.
- - -
Niin monelle tää koulutalo
on myrskyssä ollut majakkavalo
tienviitta elämän tiellä.
On kätkenyt syömeen kultaisen jyvän
on vaatinut taistoon puolesta hyvän,
kun kuljimme kaukana siellä.

Niin monet muistot mielehemme
sä kätkit, koulu lapsuutemme
kun elon lähdimme teille.
Sun muistos estävi eksymästä,
me kilvan kiitämme sua tästä.
Niin paljon annoit sä meille.
- - -
Kun kuljen polkuja maailman
niin usein kaihoten totean:
näistä kaikista teistä kaunein tie
mun lapsuusaikani koulutie.
---
Nyt levätköön siunaus
yli tään majan,
yli kasvatettavan,
kasvattajan.
Ja saakoon koulumme
kauan jatkaa
ja nuorille viittoa
elämän matkaa.
Se olkoon antajan hyvän ja jalon.
Se olkoon tyyssija totuuden, valon,
tää kallis, kultainen koulu.


Maaliskuussa keskusteltiin jo koulun 25-vuotisjuhlan järjestämisestä. Rehtori Säynäjärvi otti keskusteluun, miten koulun parhaiten kunnioitettaisiin koulun sankarivainajien muistoa. Hän toivoi, että joku 25- vuotisjuhlan yhteydessä lahjoittaisi koululle sankarivainajien muistotaulun.
Juhlan kokokohdaksi muodostui entisten oppilaiden lahjoittaman sankarivainajien muistotaulun paljastus. Jykevin, velvoittavin sanoin entinen oppilas majuri Lehtisaari luovutti taulun koulun vaalittavaksi. Taulussa on 26 entisen oppilaan nimet. Illalla oli seurojentalolla juhlapäivälliset, joilla entiset oppilaat esittivät muistelmiaan puhein, runoin ja lauluin.

Katri Rikalaisen puhe yhteiskoulun 25 -vuotisjuhlassa:

Tahdon yhteiskoulun vanhimpana oppilaana lausua julki ensimmäisten V-luokkalaisten sydämelliset onnitteluni juhlapäivän johdosta ja toivottaa koululle siunauksellista tulevaisuutta. Me oppilaat, jotka hajauduimme omille aloillemme, muodostamme pienen renkaan Suomen kulttuurityössä. Kiitämme opettajiamme, jotka vaikeissa oloissa tekivät suurenmoista työtä. Kiitämme opettaja Anna Kouraa, ensimmäistä johtajaa - hän on koulun sydän ja sielu.
Hänen luja, lempeä ja alati hellittämätön opettajaotteensa on luonut tämän koulun perustan.
Sieluumme painui lähtemättömästi ajatus:” Ensin on työ ja sitten huvi. Laiskalla ja huolimattomalla ei ole työiloa. Apteekkari ja rouva Huhtinen olivat kuin koulumme isä ja äiti. Monesti he kutsuivat koko yhteiskoulun opettajat ja oppilaat heidän vieraanvaraiseen kotiinsa nauttimaan herkullisista talon antimista. He järjestivät vielä moottorivenematkankin heidän huvilalleen ja monenlaista muuta.
Kiitos tuli Rikalaiselta myös koulun nykyisille opettajille ja oppilaille, jotka ovat järjestäneet mahtavan juhlatilaisuuden koululle.

Lukukausimaksu oli syksyllä 1945 800 mk ja keväällä 1.500 mk.
Oppilaiden harrastuksiin on tullut shakkikerho uutena mukaan. Kesällä 1945 olivat V-luokan oppilaat Reijo Levander ja Erkki Viertola teinijohtajakursseilla Tuusulassa. Koulu kuuluu jäsenenä Satakunnan teiniliittoon. Teinikunnan kuraattorina on ollut rehtori Leila Säynäjärvi. Puheenjohtajana on toiminut teini Erkki Viertola. Koulun monista juhlista mainittakoon Sibelius-juhla 8.12.1945, jossa V luokan oppilas Sirkka Hakosalo selosti säveltäjämestarin elämänvaiheita.
Urheilua on harrastettu keskeisimpänä harrastuksena. Irja Melartinin kiertopalkinnosta ryhtyivät tytöt kilpailemaan luokkienvälisissä hiihdoissa 18.2.1946.
Kiertopalkinnon säännöissä todetaan, että siitä kilpailevat kaikki tytöt luokittain. Jokaisen luokan kolmen parhaan hiihtäjän keskitulos lasketaan siten, että voimistelunopettajan laatiman ohjeen mukaan annetaan tasoitusta alemmille luokille. Se luokka, joka täten saavuttaa parhaimman tuloksen saa kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. Se luokka, joka ensimmäiseksi voittaa kiertopalkinnon kolme kertaa, jotka ei tarvitse olla peräkkäisinä vuosina saavutettuja, saa sen lopullisesti omakseen. Nämä säännöt laati Helsingissä kiertopalkinnon lahjoittaja Irja Melart.

Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat 19.3.1946 Esko Halminen ja Kauko Juhola sekä Pentti Väkinen, Erkki Viertola, Kauko Mäki ja Lasse Hiltunen pojista ja tytöistä Eeva Anttila ja toisena Annikki Vaajasaari sekä kolmantena Kaino Juhala. Pojista osa kuuluu Merikarvian V. ja U. -seura Intoon ja osa tytöistä Merikarvian Naisvoimistelijoihin. Ouran Pojat - partiolippukunnassa on joukko koulun eri luokilla olevia poikia.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi rouva Hanna Alho, varapuheenjohtajana emäntä Martta Pitkäranta, rouva Signe Itäkylä, työmies Juho Kalliomäki ja maanviljelijä F.J. Viertomaa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, johtaja A. Hilakari taloudenhoitajana, kauppias K. Häyrinen rahastonhoitajana, maanviljelijä N. Ylipaasto ja koulun rehtori Leila Säynäjärvi sihteerinä sekä varajäseninä autoilija V. Ojala, maanviljelijä O. Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki.
Koulun opettajistossa tapahtui suuria muutoksia. Maisteri Helangon tultua elokuussa 1945 lopullisesti nimitetyksi Turun suomalaisen lyseon luonnonhistorian ja maantiedon vanhemman lehtorin virkaan hänen paikkansa täytettiin väliaikaisesti ylioppilas Kerttu Lehtonen Merikarvialta.
29.8.1945 kokoontui Ouran Pojat lippukunta jättämään jäähyväiset lippukunnan perustajajohtajalle, maisteri Rafael Helangolle, joka siirtyi Merikarvian yhteiskoulusta uuteen virkaansa Turun suomalaiseen lyseoon luonnontieteen ja maantiedon opettajaksi. Helangon ansiota on, että Merenpoikien vuosilta 1917-1927 jättämät perinteet ja kirjallinen aineisto siirtyivät uudelle partiopolvelle vaalittaviksi. Tilaisuus päättyi veljesketjuun ja loppulauluun ja Herran siunaukseen.

Maisteri Eero Kaikkonen jätti myös Merikarvian yhteiskoulun. Samoin maisteri ja kielten opettaja Pirkko Rusila 8 vuoden jälkeen jätti virkansa.
Kreikkalaiskatolista uskonnonopetusta V luokalla hoiti syys - lokakuun 1945 ajan rouva Lyyli Hakosalo. Lyyli Hakosalon veljet Joensuusta olevat Lauri ja Alvi Matsinen kävivät koulua Merikarvian yhteiskoulussa. He olivat ortodokseja. Lauri Matsinen erosi koulusta3.11.1945.
Yhteiskoulun aloittivat I luokalla mm. Leila Ahti, Raija Esko, Pentti Hakasalo, Terttu Hamppula, Aapo Koskimäki, Maikki Kulosaari, Aira Lehtinen, Reijo Ostamo, Anja Paananen, Onni Rata, Kerttu Vapaatalo ja Anja Viinamäki, tunnetaan Anja Rannan nimellä. Erikoishuomion saa havainto, että koulun nyt alkaa siirtokarjalaiset Suistamossa syntynyt Juhani Pulkkinen, Sortavalassa syntynyt Jaakkimaa kotipaikkanaan pitävä Eevi Raninen ja Suistamossa syntynyt Pirkko Siitonen. Koulun II luokalla oli Säkkijärvellä syntynyt Eira Harju ja Suursaaressa syntynyt Juha Lainio sekä Kuolemanjärvellä syntynyt Kirsti Härkönen.
Päästötodistuksen V luokalta saivat mm. Jussi Pitkäranta, Sirkka Hakosalo, Arto Vaajasaari ja Erkki Viertola.

Leila Säynäjärvi esitti 25-juhlassa koulun historiikin 14.10.1945. Hän mainitsi laatineensa historiikin asiapapereiden, muistitietojen ja maisteri Rusilan laatiman 20-vuotishistoriikin pohjalta.
Säynäjärvi muistutti, että 15.2.1920 tiedettiin paikkakunnalla, että monen lahjakkaan lapsen opintie pysähtyi alkuunsa, ts. kansakouluun, kun vanhemmilla ei ole varoja lähettää häntä vieraalle paikkakunnalle jatkamaan koulunkäyntiään. Merikarvian suuressa asutuskeskuksessa oli runsaasti hyvää oppilasainesta ja lisää odotettiin ympäristökylistä ja naapuripitäjistä, sillä laskettiin, että maaseudulla koulutuskustannukset olisivat pienemmät kuin Porissa, merikarvialaisten ja naapuripitäjäläisten vanhassa koulukaupungissa. Lisäksi katsottiin, että maalaislapsille sopi maaseutukoulu paremmin, koska se toimi heidän omassa luonnollisessa ympäristössään.
Koulun ensimmäiseksi kouluhuoneistoksi vuokrattiin nykyisen koulutalon lähin naapuri, silloisen opettaja J. Pahkalan, nykyisen rouva Cajanderin omistama talo Alakylän maantien varrelta. Vain aivan välttämättömin koulukalusto ja opetusvälineet hankittiin, pari vanhaa mustaa taulua kunnostettiin ja suunnitellusta pulpettien hankinnasta luovuttiin. Niitten tilalle tilattiin oman kylän puusepältä tavallisia tuoleja ja pieniä laatikollisia pöytiä, jotka joskus vieläkin saavat pulpettien puutteessa palvella vanhaa tarkoitustaan. Niin päästiin alkuun. Pääomaa oli 4.737,30 mk, mikä oli kertynyt elokuussa pidetystä iltamasta. Oppilaita oli 37, näistä 20 ensimmäisellä ja 17 toisella luokalla.
Heti ensimmäisellä lukukaudella anottiin Kouluhallitukselta valtionapua, mutta tuloksetta. Koulun perustamisvaiheessa oli jätetty täyttämättä eräitä virallisia muodollisuuksia ja nyt oli tehdyt laiminlyönnit kiireesti korjattava, jotta olisi toivoa valtionavusta. koulun kannatusyhdistyksen rekisteröiminen oli tärkein tehtävä, ja se vei aikaa. Valtionapua odotettaessa koulun taloudellinen tila heikkenemistään heikkeni. Lahjoituksin ja lainoin oli selviydyttävä kuukaudesta toiseen, ja toisen lukuvuoden keväänä olisi lukukausimaksuja ollut korotettava aina 600 markkaan, mikä silloisissa oloissa oli sangen paljon. Asiaa tiedusteltiin oppilaitten vanhemmilta ja vain 7 heistä olisi ollut suostuvainen maksamaan mainitun 1.200 markkaa lukuvuodessa. Silloin ei auttanut muu kuin kutsua kannatusyhdistys kiireesti ylimääräiseen kokoukseen, joka huhtikuun 23 päivänä 1922 päätti koulun lopetettavaksi kahden vuoden toiminnan jälkeen varojen puuttuessa. Kalusto: pöydät ja tuolit, määrättiin myytäviksi huutokaupalla. Kaunis yritys näytti täysin tyhjiin rauenneelta, koe oli epäonnistunut. Mutta kaikki eivät vielä olleet menettäneet toivoaan lopullisesti. Neiti Mannerheimo, nykyinen rouva Hakasalo, pyysi kannatusyhdistykseltä koululle vielä kahden viikon armonaikaa, ja hänen kanssaan ryhtyivät sitten innokkaasti toimimaan eräät muut koulun ystävät, ennen muita emäntä Järvisalo, rouvat Virtapuro ja Poijärvi sekä koulun johtajatar neiti Anna Koura. Mainittujen tarmokkaiden naisten suomalainen sisu ja luja usko asiaansa tulivatkin palkituiksi: jo kahden päivän kuluttua tuosta surullisesta kokouksesta, ts. 25.4., ilmoitetaan asianharrastajien kokoontuneen. Innostuneen mielialan vallitessa luvattiin rahaa ja tukea yhteiskoululle, ja kahden viikon aikana suoritetun keräyksen tulos oli ilahduttavan suuri, kokonaista 22.000 markkaa oli saatu kokoon yksityisten sitoumuksilla. Tämän rahasumman ja lainan turvin päätettiin koulun toimintaa jatkaa, lukukausimaksuna 400 markkaa.
Syksyllä 1922 oli jo neljä luokkaa toiminnassa. Alkuperäinen kouluhuoneisto oli liian ahdas, siksi vuokrattiin jo kesällä liikemies Viikilältä Impivaara, joka sitten oli koulun tyyssijana viisi vuotta. Tämä aika oli hiljaista, tasaista nousuaikaa, kun raha-asiatkin valtionavun turvin oli saatu jonkinlaiseen järjestykseen. Noitten viiden vuoden ajalta pidetyissä pöytäkirjoissa näkyvät ensimmäiset suunnitelmat oman koulutalon rakentamisesta, koska tällaiset rakennukset olivat alun perin rakennetut yksityisasunnoiksi eikä kouluiksi. Lokakuussa 1923 asetettiin erikoinen komitea tiedustelemaan sopivaa koulutonttia, ja kannatusyhdistykseen ruvettiin keräämään uusia jäseniä rakennusyrityksen rahoittamiseksi.
Uutta koulurakennusta varten alettiin kerätä paikkakuntalaisilta yhteiskoulun rakennusrahastoon varoja lahjoituksilla. Niitä saatiinkin jopa 500 mk maksavia. J.A. Laurila lahjoitti rahana 200 mk ja opettaja Akseli Hakosalo 30.1.1924 kuten monet muutkin 25 mk
Paikkakunnan eri kylien talojen isännät lupasivat lahjoittaa hirsiä tulevaa koulua varten.
Merikarvian kunta asettui nyt ensimmäistä kertaa huomattavasti tukemaan yhteiskoulua lahjoittamalla joulukuussa 1923 koululle Alakylän Erkkilän tilasta yhden hehtaarin suuruisen tonttimaan. Mutta 1920-luvun rahataloudellisesti vaikeat vuodet panivat joka taholla esteitä rakennusyrityksille, ja niinpä sanookin johtokunnan vuosikertomus vuodelta 1926:” Kysymys oman talon rakentamisesta koululle ei ole vuoden kuluessa edistynyt ja tuntuu jokseenkin mahdottomalta ajatella koulutalon toimeen saamista. Vuosikokouksen ratkaistavaksi jää, mihin yhteiskoulu ensi lukuvuoden alusta sijoitetaan, kun Impivaaran vuokrasopimus keväällä päättyy.”
Lausunnon sävy on vakavan huolestunut ja tilanne on kriittinen: Miten koulu selviytyisi tästä pulmastaan? Ratkaisu oli kuitenkin erittäin onnellinen. Kun jo suunniteltiin mm kunnantaloa kouluhuoneistoksi, myi kunta entisen kunnalliskodin tontteineen koululle 40.000 markan kauppahinnasta, mitä summaa enempää kuin korkoakaan ei tarvinnut maksaa, niin että voi paremminkin puhua lahjoituksesta. Kun kauppa oli näin edullinen, uhrattiin kouluhuoneiston ja sen ympäristön kunnostamiseen huomattavasti varoja, koska se oli valtionavun saamisen tärkeimpiä ehtoja. Uuden koulutalon, perin pohjin uusitun kunnalliskodin, vihkiäiset pidettiin 30.10.1927. Uusi huoneisto täytti melkoiset vaatimukset: huoneet olivat tilavat ja siistit, vaikka sijaitsivatkin kahdessa eri rakennuksessa. Koulutalon paikka oli aurinkoinen ja terveellinen ja se sijaitsi sopivasti molempien suurempien kylien Yli- ja Alakylän puolivälissä.
Tämän jälkeen koulun kehitys jatkui rauhallisesti edelleen, vaikka rasituksena oli rakennuksen kunnostamiseen tarvittu 60.000 markan laina.
Oppilasluvun hidas kasvu ja koulutalossa vielä esiintyvät puutteellisuudet vaikuttivat kuitenkin sen, että valtionapua ei myönnetty jatkuvasti, vaan se oli joka vuosi erikseen anottava ja milloin tahansa saattoi sattua ikäviä yllätyksiä. Edessä oli vielä vaikea taival koulun elämässä. Vuoden 1922 alusta astui voimaan uusi asetus yksityisoppikouluista, jossa mm säädettiin, että 5-luokkaisen keskikoulun oppilasluvun tuli nousta vähintään sataan, jota se saisi valtionavun. Tähän määrään ei Merikarvian yhteiskoulu ollut vielä minään vuonna päässyt, vaan oppilasmäärä oli viimeisinä vuosina ollut siinä 90:n paikkeilla.
Nyt olivat taas hyvät neuvot tarpeen. 20-luvulta lähtien oli maahamme perustettu useita koko kansakoulun oppimäärään pohjautuvia 4- jopa 3-luokkaisia keskikouluja. Tällaiseksi päätettiin nyt Merikarvian yhteiskoulu muuttaa. Keväällä 1933 koulusta tuli neliluokkainen, koko kansakouluun pohjautuva keskikoulu, siten, että entinen 5-luokkaisen koulun I luokka tuli 4-luokkaisen I:ksi jne.
Mutta luultavasti suhtauduttiin ennakkoluuloisesti tähän uuteen kokeiluasteella olevaan koulumuotoon, sillä oppilauta ei nytkään saatu tarpeeksi. Kouluhallitus toimitti syksyllä 1933 koulussa tarkastuksen ja määräsi koulun valtionavun lakkautettavaksi luokka luokalta. Tämän lisäksi sanottiin vielä irti jo mainittu koulutalon kunnostamiseen otettu 60.000 markan laina, parin takaajan kuoleman ja yleisesti vaikean rahatilanteen vuoksi. Koulu näytti taas kuolemaan tuomitulta. Kannatusyhdistyksessä vaihtui johtokunta toisensa jälkeen tunnustaen siten saamattomuutensa syntyneessä tilanteessa. Mutta taas toimivat samat koulun ystävät kuin edelliselläkin kerralla, ja vihdoin kolmas johtokunta, maanmittausinsinööri Ture Lindströmin puheenjohdolla, ryhtyi rohkeisiin toimenpiteisiin. Se hajotti kannatusyhdistyksen keväällä 1934 ja muodosti Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiön, jolle kannatusyhdistyksen tehtävät siirrettiin. Osakeyhtiön puitteissa oli helpompi toimia ja hoitaa koulun asioita ja samalla sai paikkakunnan väestö lunastamalla itselleen osakkeita aktiivisesti asettua tukemaan koulua, jonka merkityksen paikkakuntalaiset ymmärsivät ja tunsivat omakseen. Koulun uusi omistaja palautti vanhan koulumuodon, 5-luokkaisen keskikoulun, koska oli ilmeistä, ettei neliluokkainen koulu saanut paikkakunnan kannatusta. Kouluhallitus hyväksyi tehdyt uudistukset ja uuden lukusuunnitelman, mutta se halusi kiirehtiä koulun saattamista lopullisesti varmalle pohjalle. Siksi se ilmoitti, että valtionapu ehdottomasti asteittain lakkaa, ellei koululla ole vuoteen 1937 mennessä ole omaa asetuksenmukaista koulurakennusta. Helsinkiin lähetettiin pari suunnitelmaa, joissa kunnalliskoti oli uudistettu kaksikerroksiseksi ja kaikki luokat sijoitettu saman katon alle. Mutta ehdotukset eivät tuntuneet saavan selvää ehdotonta kannatusta. Rakennusaikaa ei suostuttu pidentämään. Näin ollen johtokunnan oli suorastaan pakko päättää lopullisesti oman talon rakentamisesta omalle tontille. kunta myöntyi takaamaan 300.000 markkaa rakennusvaroista. Yhtiökokous kokoontui 24.1.1936 ratkaisemaan kouluasiaa. Sillä oli kolme vaihtoehtoa valittavana:1) ostaa Norrgård - Pohjatalo rakennuksineen, 2) rakentaa silloinen koulutalo uudelleen, 3) rakentaa uusi talo tontille, jota pyydetään kunnalta lahjaksi. Kokous valisti 3) vaihtoehdon. Tontiksi oli jo katsottu Alakylästä aluetta Salmi RN:o 1 sekä ns. Erkkilän peltoa, jota jo aikaisemmin rakennushankkeen yhteydessä oli tarjottu tontiksi. Kunta lahjoitti Erkkilän pellon heti yhtiökokouksen jälkeisenä päivänä. Koulutalon piirustukset laati arkkitehti Katri Jahnson Kokemäeltä Kouluhallituksen ohjeet huomioon ottaen. Koulun rakennusurakoitsijana toimi rakennusmestari F. Vapaatalo. Niin saatiin tämä nykyinen koulutalo, jonka rakennustelineiden vielä koristamassa juhlasalissa vietettiin ensimmäinen joulujuhla vuonna 1936. Kevätlukukausi toimittiin jo uudentalon avarissa, lämpimissä suojissa, ja syksyllä, lokakuun viimeisenä päivänä 1937 olivat talon juhlalliset vihkiäiset. Entinen kunnalliskoti myytiin takaisin kunnalle. Pian näkyivät tämän suurtyön seuraukset. Marraskuussa 1937 koululle myönnettiin jatkuva valtionapu, 41.000 markkaa vuodessa luokkaa kohden. Vaikka koulua rasittivatkin tuntuva velkataakka, alkoi sen taloudellinen tila nopeasti vakaantua. Vuoden 1944 alusta lähtien koulu saa 69.000 markkaa luokkaa kohden. oppilasluku on jatkuvasti kasvanut vuosi vuodelta, vaikka päivittäiset linja-autoyhteydet, jotka ennen sotia järjestettiin naapuriston oppilaiden kuljettamista varten, viime vuosina ovat sodan johdosta aiheutuneen kulkuvälinepulan takia lakanneet kokonaan, niin että sivukylistä kotoisin olevien on täytynyt etsiä itselleen asunnot Yli- ja Alakylästä. Kyläläiset ovat ymmärtäväisesti suhtautuneet tähän asiaan ja auliisti avanneet kotinsa yhteiskoululaisille. Koulun oppilasmäärä on viime vuosina ollut siinä 150-160 välillä. Koulu on viimeisistä sotavuosien aiheuttamista lyhyistä lukuvuosista, keskeytyksistä ja vakinaisten opettajien puolustuslaitoksen palveluksessa oloista huolimatta hiljalleen ponnistellut eteenpäin. Sen sisäisissä olissa on tapahtunut vain pieniä muutoksia yksityiskouluista 23.3.1944 annetun uuden asetuksen johdosta, mikä mm aiheutti ohjesäännön uusimisen kaikissa yksityiskouluissa. Lukusuunnitelmaa on myös viime vuosina uusittu pariinkin kertaan, jotta pysyttäisiin ajan virtausten tasalla. Ensi kerran vuonna 1942, jolloin mm ensimmäisen vieraan kielen ja voimistelun tuntimäärää huomattavasti lisättiin, sekä sitten kesällä 1945, jolloin veisto, käsityöt ja kotitalous saivat sijansa koulun opetusaineiden joukossa. Koulun talous on tähän asti pystytty pitämään tasapainossa kalliista ajasta, etenkin polttopuiden kalleudesta, huolimatta.
Erikoisen huomattava on koulun kirjasto ja sen oppikirjat, joiden nidemäärä oli keväällä 1946 yhteensä 1.027.
Merikarvian yhteiskoulun kirjoihin on merkitty 25 ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 777 oppilasta ja 287 on annettu päästötodistus. Tänä aikana täällä on toiminut 90 opettajaa, väliaikaiset ja sijaisopettajat huomioon ottaen. Johtajien tehtäviä ovat hoitaneet opettajatar Anna Koura ensimmäiset kahdeksan vaikeaa vuotta. Sitten maisterit Artturi Rinne, Väinö Lunnasvaara, Ilmari Nieminen, Eero Kaikkonen ja Leila Säynäjärvi. Kouluhallitus on tehnyt koulussa 10 tarkastusta.
Raskaimman taakan näinä koulun ensimmäisinä 25 vuotena ovat tehneet ne henkilöt, jotka ovat kuuluneet Merikarvian yhteiskoulun kannatusyhdistykseen ja Merikarvian Yhteiskoulun Osakeyhtiön johtokuntaan. He ovat usein olleet voittamattomilta tuntuvien vastusten edessä, mutta he ovat aina selvinneet, koska he ovat tietäneet toimivansa koko paikkakunnan yhteisen asian hyväksi. Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet apteekkari ja rouva Huhtinen, rovasti Wegelius, nimismies Kailimo, insinööri T. Poijärvi, maanviljelijä F.F. Kouhi, nimismies E. Kalkas, pastori U. Halmesmaa, insinööri T. Lindström ja rovasti V.E. Raitala.
Johtokunnan rinnalla on ollut lukuisa joukko paikkakuntalaisia, yksityisiä ja yhteisöjä, jotka ovat auliisti omaa kouluaan kaikin tavoin auttaneet.
Merikarvian yhteiskoulu on kuluneiden 25 vuoden aikana saanut kokea olevansa todella paikkakunnan oma koulu. Tätä tukea ja ymmärtämystä se tarvitsee aina edelleenkin.

Lukukausi 1946-47 kului rauhallisen ahkeran työn merkeissä.
Teinikunnan kuraattorina on toiminut ylioppilas Erkki Hiltunen ja puheenjohtajana teini Lasse Hiltunen. Koulussa toimi vanhempien oppilaiden kielikoulu ja poikien voimistelukerho. Urheilulla on kiistaton asemansa oppilaiden vapaitten harrastusten parissa. Pesäpallo-otteluita on pelattu. Koulun 3-ottelun parhaat syksyllä 1946 olivat Esko Halminen (8,0;14,83 ja korkeus 150), Lasse Hiltunen ( 7,8;13,00;145) ja kolmas Heikki Mäkipuro (8,0;13,71;135). Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat 26.3.1947 Esko Halminen ja Lasse Peltonen sekä Kosti Uusitalo ja tytöistä Kyllikki Haukijärvi ja Anja Haanpää sekä Annikki Forsman. Satakunnan Teiniliiton yleisurheilukilpailuissa syyskuussa 1946 tuli Esko Halminen toiseksi korkeushypyssä ja koulu sijoittui 6. sijalle. Osa koulun pojista kuului V. ja U-seura Intoon, jotkut Siikaisten Sisuun ja osa tytöistä Merikarvian Naisvoimistelijoihin. Ouran Pojat –partiolippukunnassa toimi eri luokkien oppilaita. Osa tytöistä toimi Seurakunnan Nuorissa.
Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi rouva Hanna Alho, varapuheenjohtajana Martta Pitkäranta, rouva Signe Itäkylä, maanviljelijä J. Viertola ja maanviljelijä F.J. Viertomaa. Johtokunnan puheenjohtajana rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, johtaja A. Hilakari, kauppias K. Häyrinen rahastonhoitajana, maanviljelijä N. ylipaasto ja rehtori Leila Säynäjärvi sihteerinä sekä varajäseninä autoilija V. Ojala, maanviljelijä O. Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki.
Merkillepantavaa on, että lukukauden aikana monta ylioppilasta mm Artturi Järvisalo ja Erkki Hiltunen toimivat koulun opettajina opettajapulasta johtuen, mutta opetus oli silti hyvin hoidettua.
Yhteiskoulun aloittivat mm Jorma Heikkilä, Esa Hurtola, Esa Kallio, Mirja Lehtinen, Aila Lindell, Tuovi Lehtonen, Kauko Nyroos, Altti Purosalo, Matti Santala, Tapani Viertola, Reijo Vuori ja Kauko Välimaa.
Keskikoulun suorittivat mm Hilkka Hakosalo, Lasse Hiltunen, Aimo Koskimäki, Altti Luoma, .
Heikki Mäkipuro, Terttu Marttila ja Anneli Siulo.

Koulun 3-ottelun voitti 16.9.1947 Vilho Stenbacka (8,1;12,50;503), toinen Finn Malmgren (8,0;11,43;503), kolmas Aimo Kunnasmaa (8,1;11,17;510) ja neljäs Antti Särmä (8,2;10,97;475).

Irja Melartin kiertopalkinnon säännöt laadittiin Helsingissä 18.2.1946.
Siitä kilpailivat yhteiskoulun tytöt luokkienvälisenä kilpailuna hiihdossa, johon kaikki koulun tytöt osallistuvat. Kunkin luokan kolmen parhaan tulos huomioidaan kiertopalkinnosta kisattaessa. Joka voittaa sen kolmasti saa kiertopalkinnon haltuunsa.
Lukukauden 1947-1948 kertomuksesta ilmenee, että edellisenä vuonna ainakin jossain määrin työtä haitannut pätevien opettajien puute saatiin kesän 1947 aikana korjatuksi, kun avoinna olleisiin luonnonhistorian ja maantiedon, matematiikan ja luonnonopin ja kielten vakinaisten opettajien toimiin kiinnitettiin pätevät opettajat. Tyttöjen kotitalousopetus tuli koulun työohjelmaan. Tämän tytöille mielenkiintoisen aineen opetusta on haitannut oman opetuskeittiön ja välineistön puute. Käytännön opetustunnit on pidetty syyslukukaudella Ylikylän kansakoululla ja kevätlukukaudella Ahlströmin kansakoulussa. Veiston opetus on tapahtunut Alakylän kansakoulussa.
Asuntotilanne paikkakunnalla on niin tiukka, että olisi ehdottoman tärkeää saada koululle oma opettajain asuintalo- ehkä myös oppilasasuntola- jos toivotaan koululle saatavan päteviä pitempiaikaisia opettajavoimia.
Koulun vakinaiset tulot: valtionapu ja oppilasmaksut, menevät kokonaan palkkoihin, puihin ym. juokseviin menoihin. Valtioapu on ollut 199.000 mk luokkaa kohden, yhteensä on saatu 1.515,839 mk. Lukukausimaksun johtokunta korotti syksyllä 2.000 mk. Merikarvian kunta on tänäkin vuonna tukenut koulun työtä myöntämällä 25.000 mk Alkoholiliikkeen voittovaroista. Samoin Merikarvian Sähkö Oy on myöntänyt koululle ilmaista valovirtaa.
Oppilaiden vapaista harrastuksista, joilla koulutyön ohella on tärkeä sija koulun elämässä, mainittakoon teinikunnan, jonka muodostavat IV ja V luokan oppilaat, on järjestänyt joitakin ohjelmallisia illanviettoja, näistä yksi oli hengellinen. Tyrvään kristillisten teinipäivien terveiset toivat teinit Haukijärvi ja Mäki. Teinikunta järjesti teini Heilän aloitteesta keväällä kolmen ylimmän luokan kesken kulttuurikilpailut lausunnassa, laulussa, piirustuksessa ja kirjoituksessa. Taso laulussa oli melko korkea. Lausunnassa annettiin toinen palkinto Terttu Haukijärvelle, III palkinto Raija Eskolle, Lola Kivelle ja Ritva Mattilalle. Laulussa I palkinto annettiin Aimo Lindellille ja Annikki Kettuselle sekä III palkinto Annikki Tommilalle. Parhaan vesivärityön laati Kyllikki Haukijärvi ja kunniamaininnan sai Aili Salo. Lyijykynäpiirustuksesta palkittiin II palkinnolla Kyllikki Haukijärvi ja III palkinnolla Disa Lindström, sittemmin Myntti ja Reijo Salo. Suorasanaisesta kirjoituksesta palkittiin II palkinnolla Arvo Salo ja Osmo Heilä ja kunniamaininnan sai Tellervo Erkkilä. Runoista sai Arvo Salo I palkinnon ja kunniamaininnan Marja Raninen.
Teinikunnan kuraattorina toimi maisteri Leila Säynäjärvi ja puheenjohtajana teini Antti Särmä.
Koulussa on toiminut poikien voimistelukerho.
Koulun kummipojalle Jorma Kalevi Lehdonheimolle on kuukausittain maksettu 800 mk oppilaitten ja opettajien keskuudestaan keräämistä varoista. Olympiakeräykseen oppilaat myös ovat osallistuneet.
Urheilulla on edelleen tärkeä sija koulun elämässä ja oppilaitten vapaiden harrastusten joukossa. Syksyllä ja keväällä on pelattu luokkienvälisiä pesäpallo-otteluita. Poikien 3-ottelun voitti IV luokka saaden vuodeksi haltuunsa Mannerheim - reliefin ja henkilökohtaisesti paras oli pojista Vilho Stenbacka ja toinen oli Aimo Kunnasmaa. Tytöistä paras oli Helmi Tähtinen ja toinen Liisa Kalaranta.
Ukko-Pekka hiihtojen 21.2.1948 paras oli Vilho Stenbacka ja Aimo Kunnasmaa.
Tytöistä hiihtivät parhaiten Terhikki Hirvonen ja Eeva Muurinen. Melartin malja tuli IV luokalle. Viestinhiihdon voitti II luokka. Siinä pojista parhaiten hiihtivät Vilho Stenbacka ja Kauko Mäki ja tytöistä Eeva Muurinen ja Eila Mattila. Koulun pojista osa kuuluu voimistelu- ja urheiluseura Intoon, jotkut Siikaisten Sisuun, Lauttijärven Lukkoon, voimistelu- ja urheiluseura Marsiin, Merikarvian Naisvoimistelijoihin ja Ouran Pojat- partiolippukuntaan sekä seurakunnan tyttökerhoihin ja Seurakunnan Nuoriin.
Merikarvian yhteiskoulun ompeluseura, johon kuuluu koulun ystäviä, on kokoontunut lukukausien aikana joka toinen viikko jäsentensä kodeissa. Se antama tuki on ollut huomattava.
Julius Viertola on johtanut vanhempainneuvostoa ja johtokuntaa rovasti Raitala. Johtokunnan varapuheenjohtajana on ollut Katri Hakasalo, taloudenhoitajana johtaja Aarne Hilakari ja rahastonhoitajana kauppias Kalle Häyrinen.
Koulun opettajan virat saatiin kesällä 1947 täytetyksi vakinaisesti. Luonnonhistorian ja maantiedon opettajaksi valittiin FM Väinö Leimu Helsingistä. Hän ei kuitenkaan hänelle sattuneen tapaturman vuoksi voinut koko lukuvuonna ottaa tointa vastaan, vaan on sitä hänen sijaisenaan hoitanut ylioppilas Erkki Hiltunen Merikarvialta. Matematiikan ja luonnonopin opettajana on koevuosilla toiminut fil. kand. Pentti Luoto Keikyästä ja kielten opettajana samoin koevuosilla fil. maisteri Mirjami Raitio Raumalta. Nämä opettajat jättivät kuitenkin koulun jo vuoden jälkeen.
Koulun uudeksi luonnonhistorian ja maantiedon opettajaksi valittiin 25.5.1948 maisteri Sirkka Lehtovaara Turusta. Eino Kanerva opetti poikien käsitöitä ja talousopettaja Mirjami Lamminperä tyttöjen kotitaloutta.
Koulun aloittivat I luokalla mm Lea Ahti, Liisa Anttila, Hillevi Erkkilä, Leena Heilä, Maija ja Matti Itäkylä, Leila Lahdenvaara, Kalevi Lamminen Ahlaisista, Heikki Metsänheimo Siipyystä, Paavo Mustonen Säkkijärveltä, Kosti Peltomäki, Annikki Pitkäranta, Osmo Riihivaara, Ismo Rajala, Esko Salmi, Liisa Salmi, Allan Salo, Raimo Salo, Veikko Santikko ja Kalevi Österman.
Koulussa kirjoitettiin I luokalla runo, joka on säilynyt koulun arkistossa.

Kalevi Lamminen, tuleva kansanedustaja runoili näin:
Runolahjani ei oo niin kehuttava,
sen nyt julkisesti on mun lausuttava.
Mutt ensi luokkalaiselta, kun ei niin paljon vaadita,
niin kenkään polvista se ei kai heikota,
ett tein nyt tään pienen veisun,
kun tänäänkin piti tehdä koulureisun.

Kalevi Österman, tuleva ortopedi runoili näin:
Talven tulo
I s.
Tuli talvi kaikkine iloineen,
toi lumen mukanaan Suomehen.
Silloin sukset, kelkat tai luistimetkin
temmata saa jalkoihin.
Joukko kiitää liitää nopeaan,
kun jää kestävää on vaan.
II s.
Mutt lumi nuoskaks muuttuukin,
ja silloin käydään lumisotihin.
Kun linna valmiiks saadaan vaan,
niin lumisotakin alkaa saa.
Joukko laitetaan linnaa puolustamaan,
mutt toinen joukko hyökätä saa.
III s.
Kun lumisota jo loppua saa,
niin silloin mäenlasku alkaa vaan.
Mutt hyppyriä tekemään joukko pian kiirehtää,
ja kun valmiiks saadaan, niin hypätään.
Näin punaposket saadaan vaan,
ei taito kummempi olekaan.

Päästötodistuksen saivat mm Matti Lähteenmäki, Simo Rantala ja Annikki Vaajasaari 30.8.1947.
Päästötodistuksen 31.5.1948 saivat mm Kyllikki ja Terttu Haukijärvi, Kaisa Hilakari, Pirkko Koivisto, Aimo Lindell, Disa Lindström, Kauko mäki, Arvo Salo, Reijo Salo, Antti Särme, Helmi Tähtinen ja Eira Vuorela, Ollila Pirkko, Seija Pirttijärvi, Liisa Purosalo, Annikki Tommila, Eila Mäkelä ja Eila Lehtonen.


Lukukauden 1948-49 kertomuksesta selviää, että Merikarvian kunta avusti koulua 100.000 markalla. Koulun historiassa on sikäli merkittävä vaihe, että koulussa on nyt ensimmäisen kerran rinnakkaisluokka, nim. II b-luokka, joka on toiminut luonnonoppisalissa. II A luokalla oli 27 oppilasta ja II B-luokalla 20 oppilasta. II A-luokalla olivat mm Kalevi Lamminen, Kalevi Österman, Heikki Metsänheimo, Tapani Salokanta ja Heikki Vainio. II B-luokalla olivat mm Maija ja Matti Itäkylä, Marja Kanerva, Kosti Peltomäki, Ismo Rajala, Pentti Ojala, Raimo Salo ja Veikko Santikko. Kotitalous on hoidettu Näsillä, mistä emäntä Näsi on auliisti luovuttanut tarvittavat tilat ja välineet koulun käyttöön.
Lukukausimaksu on ollut syyslukukaudella 2.000 mk ja kevätkaudella 2.500 mk oppilaalta.
Toverikunnan kuraattorina on toiminut Säynäjärvi ja puheenjohtajana Juhani Peltovirta ja sihteerinä Tellervo Erkkilä. Yhteiskoulun kummipoikaa Jorma-Kalevi Lehdonheimoa on muistettu 800 mk avustuksella ja hänen hyväkseen järjestettiin maksullinen yleisöjuhla koulussa 28.11.1948. Urheilua harrastettiin pelaamalla pesäpalloa ja lentopalloa. Poikien 3-ottelun parhaat syksyllä 1948 olivat Lasse Peltonen, Heikki Metsänheimo ja Vilho Stenbacka. Parhaat vauhdittomissa sisähyppykisoissa olivat Lasse Hiltunen (pituus 269, korkeus 126,5 ja 3-loikka 8,08) ja toinen Vilho Stenbacka (263,121,5 ja 7,86) ja kolmas Pertti Ritala. Tyttöjen vastaavan kilpailun parhaat olivat Liisa Kalaranta, Aino Pohjatalo ja Laila Salonen. Parhaat hiihtäjät olivat vuonna 1948 Vilho Stenbacka ja Aimo Kunnasmaa sekä Kauko Mäki, Raimo Lukola, Antti Särmä ja Vieno Elovaara. Tytöistä paras oli Eeva Muurinen ja Eira Tuuli. Osa koulun oppilaista kuului paikallisiin voimistelu- ja urheiluseuroihin. Joukko nuorempia tyttöjä kuuluu seurakunnan tyttökerhoihin ja osa varttuneempia oppilaita ”Seurakunnan Nuoriin”.
Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi maaviljelijä Julius Viertola ja jäseninä emäntä Martta Pitkäranta, maanviljelijä Erkki Itäkylä, työmies Viljo Saine ja autonkuljettaja Reino Salo. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, taloudenhoitajana johtaja A. Hilakari, rahastonhoitajana kauppias K. Häyrinen ja maanviljelijä N. Ylipaasto sekä varajäseninä autoilija V. Ojala, maanviljelijä O. Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Leila Säynäjärvi.
Yhteiskoulun luonnonhistorian ja maantiedon opettajana on ollut everstiluutnantti, kirjailija Lahja J. Valakivi Hyvinkäältä ja luonnonopin opettajana agr. ylioppilas Antti Heilimo Helsingistä. Vakinaisina opettajina olivat Säynäjärven ja Lastun lisäksi Harry Horsma, joka opetti ruotsin kieltä kaikilla luokilla sekä fil.kand. Helvi Paasio, joka opetti sekä saksankieltä että englannin kieltä ja hän oli koulun kirjastonhoitaja.
Opettaja Valakivi toimitti opettajantoimensa ohessa Merikarvian kunnallislehteä päätoimittajana. Hänen kirjallisesta tuotannosta mainitsen seikkailuromaanit Karhumies Tarsa, Tarsa Hyrsylän mutkassa, Tarsa ja pakoluolan salaisuus ja Tarsan kuudes kolonna sekä historiallisen nuorisoromaanin Jakke. Valakivi kirjoitti myös huvinäytelmiä ja 2-näytöksisen koululaisnäytelmän nimeltä Luokkakokous.
Yhteiskoulunsa aloittivat mm. Liisa Ahti, Antti Esko, Veikko Hakasalo, Juhani Koivisto, Paula Kyläkoski, Antti Salmi, Jukka Uusitalo, Kauko Vesanen, Seppo Vihervuori, Raimo Virtanen, Veijo vuorisalo ja Antti Yliknuussi.
Päästötodistuksen V luokalta saivat mm. Hannu Hiltunen, Terhikki Hirvonen, Aimo Kunnasmaa, Heikki Laitosalmi, Lasse Peltonen, Martti Ratala, Vilho Stenbacka ja Mikko Varsamäki.

Lukuvuoden 1949-50 oli koulun 30. lukuvuosi ja se vietettiin työn merkeissä. Kesällä
ulkolaudoitettiin koulu, jonka kustannusarvio oli 350.000 mk. Teinikunta toimi edelleen pirteästi
kuraattorina Synäjärvi ja puheenjohtajana Jaakko Pentikäinen ja sihteerinä Leila Ahti. Teinikunta
järjesti kulttuurikilpailut: runokirjoitukset voitti Helmi Joutsenvirta. Joutsenvirta menestyi
kilpailuissa hyvin, sillä hän saavutti hyviä sijoja myös lausunnassa sekä suorasanaisessa
kirjoituksessa. Lausunnassa palkittiin vielä Ritva Mattila.
Piirustuskilpailussa palkittiin Lilja Länsitalo nimimerkillä Ofelia, Aili Salon
nimimerkillä Pirre ja Tapani Viertola nimimerkillä Lars sekä
Leila Ahti. Yksinlaulussa palkittiin Eva-Liisa Vaaramäki, Liisa Peltomäki ja Anita
Vaaramäki.
Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat Vieno Elovaara ja Kosti Uusitalo sekä Matti Santala.
Tytöistä parhaiten hiihtivät Marjatta Hyrskylahti ja Toini Viljanen.
Koulun 3-ottelun voitti Heikki Metsäheimo, toinen oli Aapo Koskimäki ja kolmas Jaakko
Pentikäinen ja neljäs oli Reijo Vuori.
Oppilaista osa kuului Ouran Pojat- partiolippukuntaan. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana
toimi maanviljelijä Julius Viertola, Martta Pitkäranta, Erkki Itäkylä, Viljo Saine ja Reino Salo.
Johtokunta entisellään.

Yhteiskoulun aloittivat mm. Jukka Anttila, Ilmari Kanerva, Aulikki Levänen, Rauno Pirttijärvi,
Tauno Ratala, Riitta Salmi, Maija Vaajasaari, Pentti Viertola, Vappu Salmi, Sinikka Sevio, Aino
Starkman, Matti Rairo, Esko Kylvö, Tuulikki Pitkäranta, Salli Korpela ja Aimo Kuuskeri.
Päästötodistuksen keskikoulusta saivat mm. Leila Ahti, Vieno Elovaara, Raija Esko, Esa Kallio, Aapo Koskimäki, Aira Lehtinen, Raimo Lukola, Jaakko Pentikäinen, Aulikki Tommila, Eira Tuuli, Eva-Liisa Vaaranmäki, Kerttu Vapaatalo ja Kaisu Viertola sekä yksityisoppilaana Pirkko Hakosalo.

1950-51 kertomuksesta selviää, että koulun oppilasluku ensi kerran ylitti 200:n rajan. Koulu on kouluneuvos Hollon tarkastuskokouksessa 16.2.1951 antaman lausunnon mukaan vakavarainen.
Koulutalon ulkovuoraus saatiin kesän 1950 kuluessa suoritetuksi. Koulurakennus tarvitsisi nyt välttämättömästi ulkomaalauksen ja sitä pitäisi sisältäkin kunnostaa. Lukukausimaksu on ollut 3.000 markkaa oppilaalta. Oppilaiden vapaat harrastukset ovat pääasiassa keskittyneet teinikunnan piiriin, johon IV ja V- luokkalaiset kuuluvat. Kuraattorina on ollut rehtori Säynäjärvi ja puheenjohtajana Reijo Vuori ja sihteerinä syyslukukauden Anneli Juhala ja kevätkauden Anja Viinamäki, historioitsijana on ollut Anja Paananen. Keväällä pidettiin kulttuurikilpailut: Kirjoituskilpailun runosarjan 1. sijan sai Anna-Liisa Pohjus, toinen Anja Paananen. Suorasanaisen kirjoitussarjan paras oli Anja Paananen. Lausunnan paras oli Anja Paananen, toinen Mirja Lehtinen, Piirustuskilpailun vesivärityön paras oli Seppo Vihervuori, toinen Lilja Länsitalo, piirrosten paras oli Aili Salo kahdella työllään ja kolmantena Eira Erkkilä ja Tapani Viertola. Yksinlaulun parhaat olivat Mirja Lehtinen ja Antti Esko ja kolmantena oli Liisa Salmi.
Urheilulla on oppilaiden harrastusten joukossa edelleen keskeinen asema.
Poikien luokkienvälinen 3-ottelun Mannerheim-reliefistä voitti 21.9.1950 IV luokka ja henkilökohtaisesti paras oli Heikki Metsänheimo (7,4;614;14,50), toinen Heikki Vainio (7,2; 555;) ja kolmas Reijo Vuori (570;kuulaa 15,30), V. Nieminen työnsi kuulaa 14,08. Vauhdittomien lajien kisan tulokset: Pituushyppy: Heikki Metsäheimo 284, toinen Reijo Vuori 270 ja kolmas Heikki Vainio 264. Korkeushyppy: Heikki Viinamäki 125, toinen Heikki Metsäheimo 125 ja kolmas Reijo Vuori 120. Kolmiloikka: Heikki Metsäheimo 8,27; toinen Heikki Vainio 7,92 ja kolmas Heikki Viinamäki 7,57. Tyttöjen kolmiottelun parhaat olivat Rauni Vuori, Kyllikki Valli ja Airi Muurinen. Ukko-Pekka hiihtojen 24.2.1951 voittaja oli II luokka. Parhaat hiihtäjät olivat: Reijo Vuori ja Ismo Haanpää pojista ja Riitta Salmi ja Kaija Salo tytöistä. Tyttöjen kieropalkinto Melartin malja siirtyi vuodeksi II luokan haltuun. Poikien hiihtomestaruuden yli 15 v. sarjassa voitti Matti Santala, alle 15 v. sarjassa Antti Tuomiluoma ja alle 13 v. sarjassa Heikki Henriksson. Poikien sisähyppymestareiksi neljässä eri sarjoissa tulivat Heikki Metsänheimo, Heikki Vainio, Kauko Välimaa ja Pekka Vihervuori. Maastojuoksut myös kilpailtiin, samoin suunnistettiin kilpaa. Osa nuorista kuului paikallisiin urheiluseuroihin mm. Intoon, osa Meren-pojat – partiolippukuntaan sekä Merikarvian Nuorisoseuran torvisoittokuntaan. Ompeluseura toimii edelleen ahkerasti koulun hyväksi toimien.
Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi maanviljelijä Julius Viertola, emäntä Martta Pitkäranta, maanviljelijä Erkki Itäkylä, työmies Viljo Saine ja autonkuljettaja Reino Salo. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, postinhoitaja Katri Hakasalo varapuheenjohtajana, rouva Hanna Alho, liikemies Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, kauppias K. Häyrinen rahastonhoitajana ja maanviljelijä N. Ylipaasto sekä varajäseninä autoilija V. Ojala, maanviljelijä O. Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Leila Säynäjärvi.
Koulunsa aloittivat Ia luokalla mm. Helena Anttila, Jorma Anttila, Mikko Heilä, Pentti Kuusinen, Heikki Lempelä, Rauno Ruissalo, Arvi Salo, Matti Sevon, Hannes Viertola, Pekka Vihervuori ja Matti Viikilä. Ib luokalla aloittivat mm. Raimo Aalto, Heikki Henriksson, Ossi Kivikanta, Pertti Kohvakka, Jukka Kolsio, Atte Levänen, Simo Mäkelä, Raija Salmi ja Simo Säilänne.
Päästötodistuksen saivat keskikoulusta mm Pentti Hakasalo, Jorma Heikkilä, Kauko Nyroos, Allan Salo, Matti Santala, Tapani Viertola, Reijo Vuori ja Kauko Välimaa.

Lukuvuoden 1951-1952 kertomuksesta selviää, että lukukausimaksu on ollut 3.000 markkaa oppilaalta. Teinikunta on toiminut edelleen ja kuraattorina on ollut Säynäjärvi. Puheenjohtajana on ollut Annikki Pitkäranta, sihteerinä Altti Purosalo ja historioitsijana Kalevi Österman. Poikien voimistelukerho on toiminut. Kulttuurikilpailut pidettiin. Runosarjan paras oli Leila Lahdenvaara. Lausunnan paras oli Salli Korpela, toinen Rauni Vuori. Piirustuskilpailun vesiväritöiden parhaat olivat Maija Vaajasaari ja Seppo Vihervuori sekä Asta Laine. Laulun paras oli Antti Esko, Mirja Lehtinen ja Kalevi Lamminen. Parhaasta näytelmäsarjan osasuorituksesta palkittiin Salli Korpela.
Koulussa esitettiin filmit ”Minä elän” Kiven päivänä ja ”Naparetkeilijä Scott”.
Urheilulla on suuri sija oppilaiden koulunkäynnissä. Poikien luokkienvälisen kolmiottelun Mannerheim-reliefistä 15.9.1951 päättyi V luokan voittoon. Henkilökohtaisesti parhaat olivat Heikki Metsänheimo, Heikki Vainio ja Altti Purosalo. Ukko-Pekka hiihtojen 23.2.1952 voittaja oli IIb luokka. Parhaat hiihtäjät olivat pojista Veijo Kaukosalmi ja Antti Tuomiluoma. Tytöistä parhaiten hiihtivät Riitta Salmi ja Pirkko Salo. Tyttöjen Melartinin malja jäi III luokalle. Poikien hiihtomestareiksi sivakoivat yli 15 v. sarjassa Heikki Vainio, alle 15 v sarjassa Matti Sevon ja alle 13 v. sarjassa Pekka Salmi.
Tyttöjen 3-ottelun syksyllä 1951 voitti Kyllikki Valli ( 9,7;379;44,85), toinen Sinikka Nieminen (9,7;399; 35,00) sekä kolmas Raija Hirvonen (9,3;372;30,85).
Vanhempainneuvosto oli entisenlainen, samoin johtokunta.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm Sulevi Aalto, Sinikka Aliharju, Jussi Anttila, Eila Heininen, Pentti Heman, Martti Jalonen, Ilmo Kalliovuo, Kari Kankaanpää, Marjatta Koivisto, Eeva Kuusinen, Hannes Leutonen, Simo Ollila, Jorma Peuraniemi, Marja-Liisa Rairo, Mirja Saine, Pekka Salmi, Riita- Marja Salokanta, Helena Santamäki, Heikki ja Leena Taimi ja Jaakko Tuominen.
Ib luokalla aloittivat mm Mikko Ahti, Pekka Erkkilä, Hilkka Hakasalo, Esko Haukijärvi, Pirkko Kankainen, Markku Kauppinen, Kalevi Liutala, Erkki Kotikumpu, Pekka Raunela, Tarmo Salo, Kosti Sundelin, Heikki Särme, Lasse Taimela, Uolevi Uusitalo ja Jorma Venho.
Koulun kirjastossa oli 2.504 nidettä ja kirjastonhoitajana oli Helvi Paasio.
Keskikoulun suorittivat mm Lea Ahti, Kalevi Lamminen, Kosti Peltomäki, Annikki Pitkäranta, Altti Purosalo, Tapani Salokanta, Heikki Vainio ja Kalevi Österman.

Lukukauden 1952-53 kirjasesta selviää, että lukuvuosi oli koulun 33. lukuvuosi. Koulun oppilasmäärä edelleen kasvoi ollen nyt kevätkauden 1952 lopussa 214. Koulussa oli rinnakkaisluokat I-III luokilla. Koululuokkien riittämättömyyden vuoksi kaksi luokkaa joutui kiertämään, mutta vuorolukuun ei tarvinnut mennä. Veiston opetus pidettiin Yli- ja Alakylän sekä Ahlströmin kansakouluissa ja kotitalouden opetus Paavo Huhtisen kunnostetussa pirttirakennuksessa. Koulun saama valtioapu nousi 595.000 markkaan ja vielä rinnakkaisluokkien osalta 405.000 markkaan vuodessa. Kaikkiaan valtionapua koulu sai 5,5 miljoonaa markkaa. Lisäksi Merikarvian kunta myönsi koululle 450.000 mk. Koulun lukukausimaksu oli 3.000 mk oppilaalta. Koulun ulkomaalaus suoritettiin kesällä 1952. Johtokunta päätti hankkia koulutalon laajentamiseksi piirustukset. Kirjasto siirrettiin koulutalon yläkerran pieneen kerhohuoneeseen.
Koulun varttuneemmat oppilaat harrastavat pääasiassa IV ja V luokan muodostamassa teinikunnassa. Sen kuraattorina toimi rehtori Leila Säynäjärvi. Puheenjohtajana on ollut Reijo Salo, sihteerinä Veikko Santikko ja historioitsijana Liisa Ahti. Poikien voimistelukerho on toiminut tiistaisin. Koulun rippikoulujuhla pidettiin 14.5.1953. Koulun kummipoikaa Jorma- Kalevi Lehdonheimoa on avustettu, jota varten pidettiin kaikille tarkoitettu maksullinen illanvietto 22.2.1953. Urheilulla on edelleen tärkeä sija koulun elämässä. Poikien kolmiottelun parhaat olivat Veli Nieminen V luokka, Raimo Aalto IIIb luokka ja Antti Yliknuussi V luokka. Tyttöjen parhaat 3-ottelussa olivat Vappu Salmi, Airi Muurinen ja Anna-Liisa Koskinen. Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat Veli Nieminen ja Matti Viikilä sekä Riitta Salmi ja Aune Vilen. Lisäksi oli suunnistuskilpailut, sisähyppymestaruuskilpailut sekä lento- ja pesäpallo-otteluja.
Osa koulun oppilaista kuuluu paikallisiin voimistelu- ja urheiluseuroihin ja nuorisoseuraan sekä Meren Pojat partiolippukuntaan.
Ompeluseura on edelleen jatkanut tulitoimintaansa. On hankittu koululle ikkunaverhoja ja pöytäliinoja. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on ollut maanviljelijä Julius Viertola, emäntä Martta Pitkäranta, maanviljelijä Erkki Itäkylä, työmies Viljo Saine ja autonkuljettaja Reino Salo. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, kauppias K. Häyrinen rahastonhoitajana ja maanviljelijä N. Ylipaasto sekä varajäseninä autoilija Vihtori Ojala, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja kemikaliokauppias Ottilia Rantamäki sekä rehtori Leila Säynäjärvi sihteerinä. Koulun vakinaisia opettajia on kolme: Leila Säynäjärvi, Aihe Lastu ja Helvi Paasio. Tuntiopettajia oli 13 mm. Reino Rannikko, ev.luutn. evp., kirjailija L.J. Valakivi, Risto Rantala, Väinö Alho, Eeva Penttinen ja Eero Ellilä sekä Leevi Vihervaara.
Yhteiskoulun aloittivat Ia luokalla: Sakari Aartelo, Soile Elovaara, Heikki ja Lauri Hakosalo, Aino Heikkilä, Veikko Heikkilä, Kaisa Itäkylä, Antti Jurkkala, Lasse Kivikanta, Tuulikki Koivisto, Raija Koivisto, Jukka Kulosaari, Saara Kuusinen, Timo Lammi, Teuvo Leutonen, Aila Linden, Kalevi Liutala, Toini Mattila, Irma Myllyharju, Anneli Nurminen, Pentti Peltomäki, Irja Salo, Sirkka Sarjonen, Arja Starck, Juhani Toivonen, Jaakko Tuominen, Olli Uusitalo, Eila Vanhatalo, Jorma Venho, Panu Vihervuori, Erkki Viikilä, Aili Viitanen, Arvi Viitanen, Paula Virta ja Saara Yli-Kerttula eli kaikkiaan siis 35 aloitti keskikouluopintonsa syksyllä 1952.
Rinnakkaisluokalla 1 b:llä oli mm. Marjatta Aittamäki, Pauli Alinen, Antti Erkkilä, Annikki Grangvist, Raili Huhtinen, Antti Jaakkola, Simo Järvenpää, Timo Koivisto, Antti Krinnilä, Pentti Koskinen, Anna-Liisa Nieminen, Hannu Puistonen, Raimo Rantala, Pekka Raunela, Heikki Salminen, Jouko Stenvall, Tuulikki Tarkkio, Marja Viertola ja Maija-Liisa Vähätalo.
Keskikoulun päästötodistuksen sai mm. Liisa Ahti, Ismo Rajala, Osmo Riihivaara, Esko Salmi, Veikko Santikko, Jukka Uusitalo ja Raimo Virtanen.

Rehtori äidinkielenopettaja Leila Säynäjärvellä oli tapana laittaa I luokalla oppilaat kirjoittamaan runon. Niinpä tämän kirjoituksen laatija kirjoitti vuonna 1952 Ia luokalla seuraavanlaisen runon:
Pihaoravani
Mihin oletkaan hävinnyt
orava pien,
joka asustit korkealla
männyn latvoissa siell.

Vaikk, toin sulle,
ruoaksi pähkinät monet,
olet jättänyt sittenkin
pesäsi pienen.

Nyt katselen,
kaipailen ikkunastain,
tule takaisin taas
kesällä, orava pien.

Koulutoverini Teuvo Leutonen puolestaan kirjoitti seuraavanlaisen runon:
Koulutie
Olen ollut lujilla,
tuolla Kränin kujilla.
lunta ollut paljon tiellä.
Pakkanenkin purrut siellä.
Välistä vastas suuri kinos,
jota kahlannut suu vinos.
Sukset ollut avuks mulla,
niillä voinut kouluun tulla.
Tätä talvinen koulumatka,
lopetan en enää jatka.

Heikki Hakosalon runo vuodelta 1952 I A luokalla kirjoitettuna:
Musti ja Mirri

Koiralan Mustilla oli pitkä luu suussa.
Kissalan Mirri istui puussa.
Kissalan Mirrille tuli vesi kielelle.
Koiralan Musti tuli ilo mielelle.

Mirri:” Annatko sen luun minulle”
Musti:” En anna tätä luuta sinulle”
Mirri: ” Miksi et voi luuta minulle antaa”
Musti:” Siksi kun et voi tätä kantaa voi”

Mirri:” Miksi en mä sitä kantaa voi”
Musti:” Siksi kun Jumala sinut matalaksi loi”
Mirri:” Miksi hän minut sitten loi näin matalaksi”
Musti:” Siksi kun sinä synnyit niin ahneeksi ja katalaksi”
Mirri:” Miksi en mä voi kantaa

Yhteiskoululle johtava silta kuului tärkeänä osana minun nuoruuteni kouluun yhteiskouluun ja yhteiskoulun lähiympäristöön

Huokausten sillasta vaiko Kalpakan sillasta vielä kerran kertoisin!
Kirjoitin näin vuonna 2007:
Kirjoitin viimeksi, että puhumiset on puhuttu - nyt on tekojen aika. Talven selkä on taittumassa ja siltavanhus odottaa jään päältä korjaajiaan. Monet myönteiset puhelinsoitot tukevat ajatuksiani sillan korjaamisen puolesta. Itse asiassa täysin vastustavia näkemyksiä ei ole tullut.
Ehdotankin nyt avoimesti, että kunnanhallitus ja tekninen lautakunta ottavat asian omakseen ja ryhtyvät puolueettomasti hoitamaan silta-asian kulttuurihistoriallisesti ansiokkaaseen järjestykseen välittömästi. Kunnanhallitushan on joka kerta kun siltaa on korjattu ollut rahallisesti mukana auttamassa. Mielestäni kunnanhallituksen olisi samalla nyt vihdoinkin hoidettava sitovalla tavalla kulkuyhteydet sillalle – siis perustamalla rasitetie jalankulkua ja polkupyöräilyä varten edellisessä kirjoituksessa mainittujen tilojen kautta, jotta tulevien polvien ei enää tarvitse tästä asiasta kinastella. Sillan kulkuoikeudet riippuvat tällä hetkellä kunnasta, Lasse Tuomisesta ja Matti Nurmesta. Toivon siis päätöksiä ensi tilassa, kun siltavanhus ei kauan jaksa odottaa.

On aivan selvää, että Emil Salminen organisoidessaan talvella 1945 alakyläläiset ja kräniläiset ryhtymään rakentamaan entisen sillan tilalle uuden sillan olivat saanut pitää sillalle kulkua varten olleet tieoikeudet läheisten maanomistajien maiden kautta. Kulkua varten ei vain hoksattu hakea rasiteoikeutta. Se oli tuolloin harvinaista. Miehen sanaan uskottiin. Vasta sillan rakentamisen jälkeen ovat syntyneet mm. Kivikannan tilan rakennukset. Ne on kaikki rakennettu siis täysin tietoisina siitä, että sillalle kulku tapahtuu entiseen tapaan vanhaa kulkutietä pitkin. Siltaa varten kerättiin varoja. Varojen keräystä hoitivat Salmisen lisäksi Uuno Peltomäki, Aarne Kallioinen ja Yrjö Leutonen. Sillan lähellä asuva Voitto Vuorela muistaa, että Salmisen lisäksi silta-asiaa vei eteenpäin nimenomaan myös Frans Kivikanta. Kunta oli rahallisesti mukana 1 500 silloisella markalla ja talkoilla kerättiin arviolta 7 000 markkaa. Sillan kannatinhirret lahjoitti Koskenkorvan tila. Rautanaulojakin tarvittiin 12-13 kiloa. Kaksi viikkoa tehtiin talkootöitä ja se vaati 700 työtuntia.
Täydennän edellistä kirjoitustani vielä siten, että siltaa korjattiin sittenkin viimeksi vuonna 1994. Paikallislehti kirjoittaa vuonna 1994 riippusillasta mm seuraavasti:” Ylikylä-Ahlströmin vanhempainneuvosto korjasi riippusillan, kun Merikarvian Yhteiskoulu pääsi jälleen hetkeksi arvokkaaksi koulurakennukseksi mainitun peruskoulun saneerauksen ajaksi. Vanhan sillan turvallisuus vaati tuolloin sillan peruskorjauksen. Se siis on viimeksi tapahtunut peruskorjaus eikä siis vuonna 1976 tapahtunut korjaus, kuten viimeksi kirjoitin.
Vuonna 1976 kunta osallistui hankkeeseen 2 000 markalla. Tuolloin talkoilla kyllästettiin ja lahosuojattiin 2 000 metriä lautaa siltaa varten. Voitto Vuorela muistaa, että nykyiset korkeat betonipilarit valettiin vuonna 1977 yhteiskoulun uudisrakennuksen aikoihin.

Sillalle annettava nimi

Paikallisesti kulttuurihistoriallinen silta ansaitsee oman nimen, kuten eräs henkilö minulle oivallisesti ehdotti. Huokausten sillaksi sitä ei pidä vihkiä, mutta Kalpakan silta tai Kränin silta, jopa Stupilan tai Suvantolan silta voisi olla aivan hyvä nimi. Nimikilpailu olisi paikallaan.
Sillan nykyisestä merkityksestä jo aiemmin kerroin näkemykseni. Lisään siihen ne lukemattomat opettaja Aihe Lastun oppilailleen ideoimat piirustukset tästä riippusillasta, joita juuri Kalpakan kallioilla istuen väsättiin. Kuinkahan paljon niitä on vielä olemassa? Näyttely niistä voisi ilahduttaa iäkästä taitavaa ja pidettyä piirustuksenopettaja Aihe Lastua. Ja kuinka monta nuorta rakkaudentunnustusta ja suudelmaa yhteiskoulun oppilaat tuolla sillalla vaihtoivatkaan!
Siltaa ei vastoin joidenkin mielipidettä voida mielestäni uudelleen rakentaa johonkin muuhun paikkaan joen ylittäen, sillä silloin se menettää historiallisuutensa ja ainutlaatuisuutensa.
Gunnar Häyrinen muisteli kulkeneensa sillan kautta jo kulkutautisairaala ”Ruttolan” eli Suvannon sairaalan aikana, joka sijaitsi nykyisen Merikarvian Leipomon kohdalla. Onko jollakin kuvia vanhoista silloista?
Tähän hieno kuva sillasta ja yhteiskoulusta, ilmavalokuva jo on?
Uskon vakaasti, että sillalle saadaan talkoolaisia. Paikkakunnan lionsklubin kokouksessa asiaa on sivuttu – ovathan he olleet aiemminkin peruskorjaamassa ja korjaamassa tätä siltaa. On ymmärrettävää, etteivät leijonat halua osallistua kiistanalaisiin hankkeisiin, joten yllä ehdottamallani tavalla maanomistajien kanssa neuvottelemalla tieoikeuksien pysyvä järjestely on saatettava järkevään ratkaisuun.
Muistutan vielä siitä valtuutettu Risto Rantalan aikoinaan esittämästä hienosta visiosta, jossa joen molemmilla rannoilla kulkee puistomainen valaistu kävelytie. Tähän suunnitelmaan sopii hienosti myös riippusilta, jota ei enää monesta Suomen kirkonkylästä löydy.

Lopetan kirjoitteluni riippusillasta tähän. Jos se lahoaa, niin saan jälkikäteenkin lausua, kuten olen tehnyt vanhan Ahlströmin koulun osalta, purkaminen oli kulttuurihistoriallisesti nykypolvelta anteeksiantamaton teko.
Virpolasta Lauri Hakosalo


Lukukauden 1953-54 kertomuksesta selviää, että koulussa oli nyt rinnakkaisluokat I-IV luokilla.
Koulun tilanpuute oli suuri. Kun koulutalossa ei ole tarpeeksi luokkahuoneita, vaikka juhlasali ja käytävätkin ovat käytössä. on työpäivä venynyt melko pitkäksi, klo 8:sta klo 16:een kestäväksi. Eri luokkien kouluuntulo- ja sieltä pääsyajat ovat hyvin epätasaisia, mistä aiheutuu ainakin jonkin verran häiriötä työskentelylle. Veiston opetus on edelleen tapahtunut Ahlströmin, Yli- ja Alakylän kansakouluissa, kotitalous Huhtisella. Useitten oppilaiden vanhempien taholta oli esitetty toivomus koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi lähiaikoina. Johtokunta ryhtyi ajamaan lisärakennusasiaa. Diplomiarkkitehti Valli Porista laati piirustusluonnokset. Myös filosofiantohtori ja koulutarkastaja Lauri Kaukamaa ehdotti koulun laajentamista mahdollisimman pian. Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n osakepääomaa päätettiin nostaa.
Teinikunta toimi kuraattori Säynäjärven valvonnassa ja sen puheenjohtajana toimi Salli Korpela ja sihteerinä oli Maija Vaajasaari. Voimistelukerhot kokoontuivat kerran viikossa vanhempien ja nuorempien poikien kerhoina.
Poikien luokkainvälinen 3-ottelu kisattiin 19.9.1953, jonka voitti IVb luokka. Paras pojista oli Veli Nieminen, toinen Raimo Aalto ja kolmas Antti Yliknuussi. Tyttöjen 3-ottelun parhaat olivat Anna-Liisa Koskinen, Sinikka Nieminen ja Vappu Salmi. Ukko-Pekka hiihtojen voittaja oli IIIa luokka. Paras hiihtäjä oli Kauko Vesanen, Veli Nieminen ja Tauno Ratala. Tytöistä paras oli Riitta Salmi, toinen Raili Itäjärvi ja kolmas Sirkka Salo. Melartinin malja jäi Ib luokka.
Tyttöjen 3-ottelun 19.9.1953 paras oli A-L. Koskinen (10,0:pallonheitto 45,15:404), toinen Sinikka Nieminen (10,2; 46,00;375) ja kolmas Vappu Salmi (9,8;47,60;346).
Vanhempainneuvostoon tuli kevätkaudella työmies Viljo Saine puheenjohtajaksi, rouva Inkeri Frank, puuseppä Toivo Kotikumpu, maanviljelijä J.H. Mäkipuro ja maanviljelijä Frans Peltola. Johtokunnassa ei tapahtunut muutoksia.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Maija Anttila, Riitta Kouhi, Marja-Leena Lehtinen, Hellevi Leutonen, Pekka Mattila, Raimo Nurminen, Osmo Santala, Sirkka Santamäki, sittemmin Leppänen, Pirkko Sevio, Lea Vanhatalo, Panu Vihervuori ja Erkki Viikilä.
Ib luokalla aloittivat mm. Hannu Anttila, Helena Holmi, Seppo Itäpuro, Marja-Liisa Luoma, Päivi Ratala ja Anneli Riutta.
Ainekirjoituspalkinto 1.000 markkaa annettiin V luokan oppilaalle Antti Yliknuussille.
Koulunsa päättivät mm. Jukka Anttila, Juhani Koivisto, Salli Korpela, Esko Kylvö, Aulikki Levänen, Veli Nieminen, Tuulikki Pitkäranta, Matti Rairo, Tauno Ratala, Sinikka Sevio, Aino Starkman, Tapio Talasterä, Maija Vaajasaari ja Seppo Vihervuori.

Koulun lukukauden 1954-55 kertomuksesta selviää, että tilanpuute häiritsi koulun toimintaa, johon toivottavasti tulee pian parannusta, koska lisärakennuksen piirustukset ovat valmiit ja rahoituskin osittain on järjestyksessä. Lainain hakemisen teki mahdolliseksi Merikarvian kunnanvaltuuston Yhteiskoulu Oy:lle myöntämä 25 milj. markan takuu. Alkavan kesän aikana päästäneen jo töitten alkuun ja vuoden kuluttua rakennus toivottavasti on valmistusvaiheessa.
ulun lukukausimaksu oli 5.000 mk.
Teinikunnan kuraattorina toimi Säynäjärvi, puheenjohtajana syyskaudella toimi Salli Korpela ja kevätkaudella Veikko Hakasalo ja sihteerinä syyskaudella Paula Kyläkoski ja kevätkaudella Maija Vaajasaari. Hallituksen jäseninä olivat Riitta Salmi, Jukka Kolsio, Pentti Viertola, Lauri Salo ja Matti Itäkylä. Teinikunnan rahastonhoitajia oli peräti kolme: Veli Nieminen, Tapio Talasterä ja Juhani Koivisto. Syyskaudella rahoja vartioivat: Jukka Kolsio, Raimo Kuusinen ja Mikko Heilä.
Teinikunnan hallitus ei pitänyt kokouksia, mutta teinikunnan kokouksissa on käsitelty 24 asiaa.
Tuloja kertyi kevätkaudella 2.580 mk ja menoja 10.086 mk ja vastaavasti syyskaudella tuloja 14.204 mk ja menoja 15.542 mk. Rahaa teinikunnalla oli säästössä 7.933 mk. Teinikunta järjesti vappujuhlan 30.4.1954 ja läksiäisjuhlan 30.5.1954. 2.10.1953 pitivät IV:t luokat V:lle luokalle luokkajuhlan. Pikkujoulujuhla oli 27.11.1954. Yleisölle järjestettiin raittiusjuhla.
Teinilehti ilmestyi koko vuoden. Teinikunta piti omaa kirjakauppaa. Suomen Teiniliiton teinipäiville Lahdessa 3.-5.1.1954 osallistuivat virallisena edustajana Salli Korpela ja lisäksi Paula Kyläkoski.
Poikien voimistelukerho kokoontui kerran viikossa. Koulun kulttuurikilpailuissa laulussa ensimmäisiksi tulivat Pentti Viertola ja Teuvo Leutonen. Lausunnassa ensimmäiseksi tuli Irja Salo ja toisena oli Sisko-Maria Ylinen. Kirjoituksessa sai toisen palkinnon Sisko-Maria Ylinen, vesiväritöissä 1. sijan sai Pekka Vihervuori ja piirroksissa toisen sijan sai Kyösti Turkki. Näytelmäkilpailun voitti IIIa luokka. Paras pääosan esittäjä oli Sakari Aartelo. Parhaat sivuosanesittäjät olivat Aila Linden ja Olli Uusitalo.
Koulun 3-ottelun voitti 18.9.1954 Raimo Aalto, sitten Veikko Hakasalo ja Matti Viikilä. Tyttöjen paras oli 3-ottelussa Marja-Leena Kalaranta, Anna-Liisa Koskinen ja Ulla-Maija Vanhatalo. Ukko-Pekka hiihtojen paras oli pojista Matti Viikilä, Kalevi Liutala ja Kosti Sundelin ja tytöistä Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi ja Sirkka Salo. Viestinhiihdon voitti IIa luokka ja siinä hiihtivät Lea Vanhatalo, Marja-Leena Kalaranta, Lasse Kivikanta ja Unto Nieminen. Koulun hiihtomestaruuskisoissa yli 15 v. sarjan voitti Matti Viikilä, alle 15 v sarjan voitti Unto Nieminen ja alle 13 v sarjan paras oli Panu Vihervuori.
Vanhempainneuvoston puheenjohtajana oli työmies Viljo Saine ja jäseninä rouva Inkeri Franck, puuseppä Toivo Kotikumpu, maanviljelijä J.H. Mäkipuro ja maanviljelijä Frans Purosalo. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana rouva Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitajana, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä autoilija Vihtori Ojala, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja neiti Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Leila Säynäjärvi. Koulun vakinaisia opettajia oli vain kolme: Säynäjärvi, Aihe Lastu, kuvaamataidon opettaja ja Helvi Paasio saksankielen opettaja. Ylimääräisinä opettajina olivat Eeva Penttinen opettaen ruotsinkieltä, Heikki Anttila opettaen uskontoa ja Irma Sillanpää opettaen matematiikkaa.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Jaakko Aartelo, Tapio Blomberg, Anna-Liisa Heikkilä, Harri Huhtinen, Kaija Kankaanpää, Ulla Kankainen, Riitta Kouhi, Risto Kouhi, Klaus Linden, Eino ja Väinö Mäntylahti, Sirkka Santamäki, Pekka Setälä, Raili Särme ja Seppo Yli-Kerttula. Ib luokalla aloittivat mm Jouko Elevaara, Matti Haapamäki, Harri Hartelin, Kalervo Herrala, Jorma ja Pirkko Kohvakka, Juhani Laine, Antti Meura, Matti Nieminen, Tapani Peltola, Taisto Puonti, Raimo Ranta, Pekka Saaristo, Kaisa Uusitalo, Ritva-Liisa Uusitalo, Kari Vihervaara, Soili Österman.
Päästötodistuksen saivat keskikoulusta keväällä1955 mm. Raimo Aalto, Sulevi Aalto. Jorma Anttila, Ilmari Kanerva, Jukka Kolsio, Marjatta Kuismala, Pentti Kuusinen, Raimo Kuusinen, Simo Mäkelä, Kalevi Toivo, Kyösti Turkki ja Sisko-Maria Ylinen.

Lukuvuoden 1955-56 kertomuksesta selviää mm. että kulunut työvuosi on sujunut rauhallisesti työnparissa lukuun ottamatta yleislakon aiheuttamaa kolmen päivän lomaa lukuun ottamatta. Kevätkaudella päästiin kahteen uuteen, tilavaan luokkahuoneeseen. Varsinaiseen lisärakentamiseen ei vieläkään päästy. Koululla on toiveita lukioluokkien saannista, mikäli jatkajia omasta koulusta saadaan riittävä määrä, 20-25 oppilasta. Tänä vuonna heitä ei vielä ollut kuin 8-10 oppilasta. Teinikunnan kuraattorina toimi rehtori Säynäjärvi, puheenjohtajana Maija Viikilä ja sihteerinä Markku Kauppinen. Viidennen luokan fysiikan ja kemiankerho Irma Sillanpään johtamana oli suosittu. Poikien voimistelukerho kokoontui koululla torstaisin. Koulun kummipoikaa Jorma Kalevi Lehdonheimoa on edelleen avustettu. Urheilutapahtumista koulun 3-ottelumestariksi leivottiin 23.9.1955 Uolevi Uusitalo ja sitten tulivat Kalevi Liutala ja Matti Viikilä. Paras luokka oli IVb. Tyttöjen 3-ottelussa paras luokka oli III luokka ja paras oli Marja-Leena Kalaranta, Maija Viikilä ja Tuula Tuomi. Ukko-Pekka hiihtojen 17.2.1956 paras luokka oli IIa ja henkilökohtaisesti parhaat olivat Matti Viikilä, Heikki Lempelä ja Heikki Henriksson. Tyttöjen parhaat hiihtäjät olivat Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi, Jukka Kulosaari ja Unto Nieminen. Poikien yli 15 v. hiihtomestari oli Kalevi Liutala, alle 15 v mestari oli Lasse Kivikanta ja alle 13 v mestari Jouko Elevaara. Satakunnan oppikoulujen massakilpailussa sekä pojat että tytöt sijoittuivat toisiksi. Koulun ompeluseura emäntä Selma Näsin johtamana toimi uutterasti. Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi työmies Viljo Saine, rouva Inkeri Franck, puuseppä Toivo Kotikumpu, maanviljelijä J.J. Mäkipuro ja maanviljelijä Frans Peltola. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana rouva Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitajana, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä autoilija Vihtori Ojala, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja neiti Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Säynäjärvi.

Koulun johtokunnan pitkäaikainen, uskollinen jäsen, maanviljelijä Oskari Pitkäranta siirtyi ajasta iäisyyteen 25.2.1956. Hän ehti vuosien mittaan toimia koulun hyväksi monella tavalla jättäen pysyvästi nimensä koulun historiaan
.
Koulunsa aloittivat Ia luokalla mm.Pellervo Erkkilä, Altti Fager, Aarno Huhtinen, Teppo Innola, Ulla Itäkylä, Anja Kalliovuo, Irma Kanerva, Jorma Kohvakka, Pirjo Källi, Martti Laakso, Antti ja Tuulikki Majanen, Eero Peltola, Paula Sevio, Jukka Vesanen, Ahti Vihervuori, Martti Viikilä ja Tarja Väre. Ib luokalla aloittivat mm. Pekka Grahn, Jaakko Grangvist, Alpo Heikkilä. Antero Kuusinen, Erkki Nevala, Tellervo Rihiaho, Berit Stolpe, Kalevi Tarkkio, Eila ja Soili Österman.
Keskikoulusta saivat päästötodistuksen seuraavat: Mikko Ahti, Ilona Aittamäki, Esko Haukijärvi, Markku Kauppinen, Marjatta Koivisto, Annikki Laine, Sirkka Laineranta, Atte Levänen, Liisa Länsitalo, Pertti Nykänen, Jorma Peuraniemi, Mirja Saine, Olavi Salo, Riita-Marja Salokanta, Kosti Sundelin, Heikki Särmä, Lasse Taimela, Heikki Taimi, Uolevi Uusitalo, Maija Viikilä ja Ulla Vuorio.

Koulun kertomuksesta 1956-57 ilmenee, että syksyllä päästiin vähän väljempiin tiloihin, kun edellisenä talvena valmistuneet kaksi luokkahuonetta nyt olivat siisteinä ja kauniisti maalattuina käytettävissä. Varsinainen koulun lisärakennus nousi syksyllä nopeasti harjaan saakka Rakennusliike Ahti A. Ahtolan urakoimana. Harjannostajaiset pidettiin koulun juhlasalissa, mutta sitten täytyi työt taas keskeyttää, kun rahaa ei ollut käytettävissä maassamme vallitsevan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Koulu oli anonut Valtioneuvostolta lupaa saada perustaa kouluun lukioluokat, mutta ratkaisua ei vielä saatu. Teinikunnan kuraattorina toimi rehtori Säynäjärvi, puheenjohtajana Matti Viikilä. Viidennen luokan fysiikan ja kemian kerhossa, Kipinäkerhossa, jonka nimen se sai oppilas Raimo Rantalalta nimikilpailun jälkeen, kävi keskimäärin 15 asianharrastajaa. Sitä johti taidolla Irma Sillanpää. Poikien voimistelukerho kokoontui koululla perjantaisin. Poikien luokkienvälisen 3-ottelun voitti 21.9.1956 VB luokka ja henkilökohtaisesti paras oli Kalevi Liutala. Tyttöjen 3-ottelun voitti IV luokka ja paras oli Marja-Leena Kalaranta. Ukko-Pekka hiihtojen 18.3.1957 paras luokka oli IV luokka ja paras pojista oli Kalevi Liutala ja tytöistä Marja-Leena Kalaranta. Luokkienvälisen viestinhiihdon voitti 25.3.1957 IV luokka ja siinä hiihtivät Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi, Simo Ollila ja Kalevi Liutala. Tyttöjen Melartin maljahiihdon voitti IV luokka ja siinä hiihtivät Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi ja Tuula Tuomi. SVUL:n ja SOU:n yhteisesti järjestämissä Suomen oppikoulujen välisissä yleisurheilun kotiratakilpailuissa saavutti koulumme sarjassaan mestaruuden. SOU:n Satakunnan piirin kotiratakilpailussa saavuttivat pojat toisen ja tytöt kolmannen sijan.
Koulussa voimistelua ja urheilua opetti liikunnanneuvoja Risto Rantala vuodesta 1950 lähtien ja tyttöjen voimistelua voimistelunohjaaja Leila Sipilä vuodesta 1953 lähtien. Mieslaulajain ”Kudinpoppoo” lahjoitti joulumyyjäistensä tuoton koulun hyväksi. Samoin tekivät Merikarvian Naisvoimistelijat lahjoittamalla koulun hyväksi iltamiensa tuoton. Koulun ompeluseura toimi aktiivisesti. Vanhempainneuvosto jatkoi entisessä kokoonpanossa syyslukukauden, mutta kevätkaudella siihen tulivat uusina jäseninä rouva Hanna Alho ja autoilija Arvo Kalliovuo, maanviljelijä Jussi Länsitalo ja emäntä Elli Mäntylahti. Johtokuntaan tuli uutena varajäsenenä maanviljelijä Paavo Huhtinen.
Koulun Ia luokalle tulivat mm. Kalle Aitasalo, Lea Blomberg, Tapani Hänninen, Matti Koivisto, Hannu Kuusinen, Martti Laakso, Jaakko Mäkelä, Hannu Peltola, Markku Pietilä, Irja Pohjola, Simo Ruoho, Kaisu Sohlström ja Osmo Tommila sekä Ahti Vihervuori. Ib luokalle tulivat mm
Einari Anttila, Juhani Herrala, Tuula Iiliäinen, Raimo Inkinen, Toivo Jalonen, Lea Juhala, Aimo Juhala, Tapio Juutilainen, Ossi Lähteenmäki, Mikko Meura, Sointu Pajunen, Mauri Syrjälä, Esa Tuominen ja Kauko Vanhatalo.
Aartelon veljekset Sakari ja Jaakko muuttivat Helsinkiin 31.5.1956. Arkkitehteja sittemmin olivat molemmat.
Vuonna 1957 Merikarvian yhteiskoulusta keskikoulusta pääsivät seuraavat oppilaat:
Marjatta Aittamäki
Helena Anttila
Soile Elovaara
Toini Erkintalo
Pekka Erkkilä
Annikki Grangvist
Heikki Hakosalo
Lauri Hakosalo
Veikko Heikkilä
Eila Heininen
Heikki Henriksson
Antti Jaakkola
Kari Kankaanpää
Pirkko Kankainen
Pertti Kohvakka
Eeva Kuusinen
Aila Linden
Liisa Luotonen
Toini Mattila
Anneli Nurminen
Kaarina Penttilä
Raimo Rantala
Mirja Saine
Pekka Salmi
Raija Salmi
Riitta-Marja Salokanta
Jouko Stenvall
Olli Uusitalo
Eila Vanhatalo
Marja Viertola
Matti Viikilä
Saara Yli-Kerttula, sittemmin tunnettiin sukunimestä Paakkinen, kansanedustaja, eduskunnan puhemies
yhteensä meitä oli 32

Koulun kertomuksesta 1957-58 ilmenee, että lähes vuoden keskeytyksessä ollut lisärakennustyö saatiin jälleen jatkumaan joulukuun alussa 1957, kun sitä varten saatiin 9 miljoonan markan työllisyyslaina ja Merikarvian kunta lupasi rahoittaa rakennustyötä 8,5 miljoonalla markan lainalla, elleivät lainat muutoin järjesty, jotta rakennustyö saadaan loppuun. Valtioneuvosto myönsi 24.4.1958 tekemällään päätöksellä Merikarvian Yhteiskoulu Oy:lle oikeuden laajentaa koulu yliopistoon johtavaksi 8-luokkaiseksi yhteiskouluksi asteittain ensi syksystä 1958 lukien. Koulussa alkaa siis syksyllä kuudes luokka. Teinikunnan kuraattorina on toiminut rehtori Säynäjärvi, puheenjohtajana Hilkka Hakasalo. Kipinäkerho toimi innolla koko kauden. Syyskaudella kokoontui poikien voimistelukerho. Harrastustoimintaa on haitannut koulun rakennustyöt. Kirjailija, everstiluutnantti Martti Santavuori kertoi kirjoittamastaan Merikarvia historia teoksesta yhteiskoulun oppilaille 12.11.1957.
Kanttori Rannikon alulle panema ja johtama nokkahuiluorkesteri, jossa on 25 soittajaa, esiintyi ensi kerran joulujuhlassa ja se piti oman matinean helatorstaina. Lukkienvälisen 3-ottelun voitti 17.9.1957 Va luokka ja henkilökohtaisesti paras oli Kalevi Liutala. Tyttöjen voittaja oli Marja-Leena Kalaranta. Ukko-Pekka hiihdoissa 15.3.1958 paras hiihtäjä oli pojista Jorma Venho ja tytöistä Anita Westerlund. Perinteisen viestinhiihdon voitti IIa luokka ja joukkueessa hiihtivät Ritva Venho, Kaisu Sohlström, Pasi Heinonen ja Aatos Mäkelä. SVUL:n ja SOU:n yhteisesti järjestämissä yleisurheilun kotiratakilpailuissa koulu sijoittui seitsemänneksi sarjassaan ja Kalevi Liutala oli pituushypyssä henkilökohtaisesti paras. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi pienviljelijä Viljo Saine ja johtokunnan puheenjohtajana rovasti Raitala.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Antti Ala-Knuussi, Ari Elovaara, Aulikki Holmi, Marja Kouhi, Sirkka Leppänen, Altti Leutonen, Aila Maja, Simo Metsäheimo, Antti Nummi, Juha Nurminen, Markku Pietilä, Olavi Rikalainen, Kirsti Salmi, Erkki Santala, Mirja Siltanen, Tapani Viikilä ja Altti Yli-Kerttula. Ib luokalla aloittivat mm. Pentti Raekallio, Markku Sukusaari, Marja-Sisko Tarkkio ja Anita Westerlund.
Keskikoulututkinnon suorittivat Sinikka Aliharju, Hannu Anttila, Jussi Anttila, Maija Anttila, Juhani Erkintalo, Helena Holmi, Raili Huhtinen, Seppo Itäpuro, Saara Kuusinen, Marja-Leena Lehtinen, Teuvo Leutonen, Hellevi Leutonen, Raili Linden, Marja-Liisa Luoma, Kerttu Mahlamäki, Maria-Liisa Nevala, Raimo Nurminen, Simo Ollila, Päivi Ratala, Anneli Riutta, Leila Saine, Aune Salmi, Pirkko Sevio, Pirkko Sillanpää, Tuulikki Taimi, Tuula Tuomi, Lea Vanhatalo, Jorma Venho, Pekka Vihervuori ja Paula Virta.

Koulun lukuvuoden 1958-59 kertomuksesta ilmenee, että tämä koulun 39. työvuosi kului rauhallisesti koulun uusiin tiloihin totuttautumien merkeissä. Syyslukukauden alkaessa päästiin tilaviin ja valoisiin uusin suojiin. Vanhaakin osaa kunnostettiin, jotta se ei näyttäisi uuden osan rinnalla liian ”vanhalta”. Joka luokalla oli nyt oma luokkansa, vaikka koululla nyt oli historiallinen ensimmäinen lukioluokka. Lisäksi oli erikoisluokkia, kuten luonnonhistorian ja luonnonopin luokat, kotitalouden opetustilat, uusi suuri voimistelusali suihku- ja pukeutumistiloineen. Pitkämatkalaiset oppilaat saattoivat oleskella heille varatussa tilassa. Puutyöliike Toivo Lehtinen teki luokkien luokkataulut. Isku-kalusteelta Lahdesta hankittiin mm pulpetit ja opettajanpöydät. Juhlasaliin hankittiin Askosta tuolit. Entisten ja oppilaiden ja paikkakuntalaisten toimeenpanemat tuolikeräykset tuottivat 282.000 markkaa. Ompeluseuran varat on käytetty vanhan osan maalaamiseen. Koulu sai valtionapua noin 13 miljoonaan markkaa. Merikarvian kunta antoi miljoona markkaa, Siikainen 40.000 markkaa ja Ahlainen 27.000 markkaa. Koulun velkataakka oli noin 55 miljoonaan markkaa. Koulu oli kuitenkin hyvin toimeentuleva koulu.
Oppilaiden vapaasta harrastustoiminnasta mainittava on alaluokkien toisilleen järjestämät luokkajuhlat. Teinikunta, johon kuuluvat V ja VI luokkien oppilaat toimi kuraattorin rehtori Leila Säynäjärven johdolla. Puheenjohtajana oli teini Maija Anttila ja sihteerinä teini Helena Holmi. Fysiikan ja kemian kerhon toimi opettaja Irma Sillanpään johdolla Kipinä-kerhon nimellä. Nimen keksi nimikilpailussa teini Raimo Rantala.
Merikarvian yhteiskoulun urheiluseuran Nastan ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 4.11.1958. Läsnä oli 15 poikaa. Kokouksen avasi opettaja Risto Rantala ja sihteeriksi valittiin Raimo Nurminen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pekka Grahn ja Heikki Kiskonen. Nimen saamiseksi urheiluseuralle julistettiin kilpailu koko koulun oppilaiden kesken. Seuran kotipaikka on Merikarvian kunta Turun ja Porin läänissä. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa liikuntakasvatusta sen kaikissa muodoissa Merikarvian yhteiskoulun oppilaskunnan piirissä, innostamalla jäseniään ja myös muita henkilöitä. toimimaan seuran päämäärien hyväksi ja puhtaan toverihengen juurruttamiseksi vaikutuspiirissään.
Edellä mainitut seuran päämäärät ovat:
1. fyysillisen kasvun ja kunnon tehostaminen,
2. arvokkaiden henkisten ominaisuuksien kasvattaminen.
3. sosiaaliseen elämään sopeuttaminen
4. urheilun edustustehtävät
Näihin päämääriin seura pyrkii järjestämällä jäsenistölleen:
1. liikuntaharjoituksia
2. kursseja
3. kerhotoimintaa
4. retkeilytoimintaa
5. juhlia sekä näytöksiä
6. kilpailuja
Muuta toimintaansa varten on seuran haettava viranomaisilta lupa, jos sellaista tarvitaan.
Seuran toimivaksi jäseneksi voi päästä jokainen Merikarvian yhteiskoulun oppilas. Jäseneksi kirjoittautuessaan on hänen suoritettava vuosikokouksen määräämä jäsenmaksu.
Jäsenmaksun suuruudeksi tuli 50 mk toimivilta jäseniltä. Kannattavien jäsenten vuosimaksuksi tuli 1000 mk, kertakaikkiseksi maksuksi 5000 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kosti Sundelin. Johtokunnan vakinaisiksi jäseniksi valittiin VI:lta Lauri ja Heikki Hakosalo sekä Jorma Venho ja IV:ltä Tapani Peltola. Varajäseniksi Jukka Kulosaari ja Pekka Grahn. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Johtokunta on päätösvaltainen, jos läsnä on 4 jäsentä. Äänestyksessä ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kokouskutsut ja muut ilmoitukset ovat koulun ilmoitustaululla. Seuran tilivuosi on kalenterivuosi. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. Seuran vuosikokous pidetään kunkin vuoden maaliskuussa. Siinä vahvistetaan seuran ennätykset. Tilintarkastajiksi valittiin rehtori Säynäjärvi ja opettaja Aihe Lastu. Seuran jäsen ei saa ilman johtokunnan lupaa osallistua SOU:n kilpailuihin. Jos seura lakkautetaan, seuran varat käytetään koulun liikuntakasvatuksen hyväksi.
Merikarvian yhteiskoulun urheiluseuran I virallinen johokunnan kokous pidettiin 11.11.1958 kello 18.30. Läsnä olivat seuraavat johtokunnan jäsenet: Sundelin, Hakosalot, Grahn, Venho ja Peltola sekä opettaja Risto Rantala. Johtokunta valitsi keskuudestaan sihteeriksi Lauri Hakosalon ja rahastonhoitajaksi Heikki Hakosalon. Seura päätti anoa kunnan urheilulautakunnalta 10.000 mk alkoholiliikkeen voittovaroista. Jäsenkorttien teko jätettiin Jorma Venhon huoleksi. Valittiin jäsenmaksukerääjät joka luokalle. Nimikilpailusta aiheutuvat tehtävät jätettiin sihteerin huoleksi ja päätettiin, että kolme parasta nimiehdotusta palkitaan rahapalkinnolla: I 500 mk, II 300 mk ja kolmas 100 mk. Seuran toinen virallinen johtokunnan kokous pidettiin 5.12.1958 kello 14. Läsnä olivat Sundelin, Venho, Kulosaari ja Hakosalot sekä opettaja Rantala. Koska ”Paras palkitaan” nimikilpailuun ei annettu määräaikaan mennessä yhtään nimiehdotusta, johtokunta päätti keksiä nimen tälle seuralle itse. Jokainen johtokunnan jäsen tuo 3 nimiehdotustaan, josta sitten valitaan paras seuraavassa kokouksessa. Johtokunta suunnitteli tulevia toimintamuotoja ja päätettiin pitää tätä kokousta seuraavan kokouksen osviittana, jossa ne tarkemmin määrätään. Kolmas virallinen johtokunnan kokous pidettiin 16.1.1959 kello 15, jossa olivat läsnä Sundelin, Peltola, Grahn ja L. Hakosalo sekä opettaja Rantala. Jukka Kulosaaren erottua koulusta hänen tilalleen valittiin Raimo Nurminen. Johtokunta valitsi urheiluseuran nimeksi useista nimiehdotuksista ”Nastan”. Kuka sen itse asiassa keksi sitä en ainakaan minä enää muista. Päätettiin tehdä hiihtolomalla retki Jämijärvelle, jos halukkaita tulee riittävästi. Päätettiin ryhtyä vastaanottamaan kansanhiihtosuorituksia, jonka jokainen voi suorittaa yhteiskoulun luota lähtevillä laduilla sunnuntaisin kello 9-13 välillä. Nasta sai kansanhiihtomerkeistä 2.965 mk puhdasta rahaa.
Koulun kertomuksesta ilmenee, että oppilaskunnan keskeinen, SOU:n alainen urheiluseura ”Nasta” on toiminut ripeästi. Sen puheenjohtajana toimi Kosti Sundelin, sihteerinä Lauri Hakosalo ja rahastonhoitajana Heikki Hakosalo. Nastan toiminnasta mainittakoon jokaviikkoiset peli- ja voimisteluillat koulun voimistelusalissa tiistaisin, jolloin osanottajia oli keskimäärin 35 poikaa. SOU:n Satakunnan piirin hiihtomestaruuskilpailuihin osallistui Nasta 4-miehisellä joukkueella.
Jouko Elevaara saavutti sarjassaan piirin mestaruuden, muidenkin sijoittuessa sarjoissaan viiden parhaan joukkoon. Kosti Sundelin oli 4. sijalla poikien yli 16v sarjassa. Marja-Leena Kalaranta oli 4. sijalla yli 16 v. tyttöjen sarjassa. Anita Vesterlund oli 5. sijalla alle 15 v. sarjassa. Hiihtoloman aikana Nasta järjesti retken Jämille, osanottajia 47. Matka tehtiin Ojalan linja-autolla. Kevään aikana pelattiin luokkienvälinen koripallosarja, joka sai todella innostuneen vastaanoton oppilaiden keskuudessa. Ensimmäisen koulun koripallomestaruuden voittivat tasoitukset huomioiden IV luokka. Kisaan osallistui joukkueet VI, IV, III ja V luokilta. Nasta järjesti koululla varojen keräämiseksi yleisölle tarkoitetun iltamajuhlan 5.4.1959, jossa pääsylipun hinta oli 1 markka. Seuran 10 aktiivijäsentä huolehti iltaman kaikista järjestelyistä. Ohjelmassa oli mm koripallo-ottelu VI luokka vastaan muu koulu, joka päättyi VI voittoon 48-23. Illan päätteeksi pyörähdeltiin tanssin merkeissä. Juhlasta Nasta sai puhdasta rahaa 4.950 mk. Reipas ja rattoisa juhla päättyi noin kello 23.00. Juhlassa esiintyivät Nastan voimistelijapojat. Lisäksi oli sovittu, että jos ohjelmassa tulee joku katkos tai hässäkkä, niin Leutosen Teuvo menee laulamaan tai laulattamaan yleisöä, jotta se ei pitkästy.
Nasta sai urheilulautakunnalta palkkioksi työstään urheilun hyväksi 8.000 markkaa.
Nastan neljäs johtokunnan kokous pidettiin 15.5.1959 kello 15, jossa olivat läsnä Sundelin, L ja H Hakosalo, Nurminen sekä opettaja Rantala. Päätettiin pitää koulun sisähyppymestaruuskilpailut 22.5.1959 ja 21.5. pesäpallo-ottelu VI luokka vastaan muu koulu. Ottelu päättyi VI voittoon juoksuin 12-11. Viimeinen pelivuoro vasta ratkaisi voittajan. Peli vihelsi ansiokkaasti pankinjohtaja Eira Koskenniemi. Sisähyppymestaruuskisassa poissa oli alan ammattimies Kari Vihervaara. Yli 16v sarjan paras oli Lauri Hakosalo (287,831 ja 130), toinen Jorma Venho (271,805 ja 125), kolmas Antti Erkkilä /271,765 ja 125) ja neljäs Heikki Hakosalo (268, 759, 110). Alle 16 v sarjan paras oli Kauko Vanhatalo (270,800 ja 115), toinen Matti Nieminen (255,779 ja 120) ja kolmas Tapio Juutilainen (238,716 ja 115) ja neljäs J. Elevaara ja viides Aimo Juhola.
Koulun suunnistuskilpailut pidettiin 28.5.1959. Rata oli noin 5 km pitkä ja reitin varrella oli 4 rastia ja reitti kulki Merikarvian joen molemmilla puolilla, Yli 16v. sarjan voitti Jorma Venho, toinen Antti Erkkilä ja kolmas Jouko Stenvall. Alle 16 v sarjan paras oli A. Majanen, toinen Aarno Huhtinen ja kolmas A. Heikkilä.
Nasta päätti lähettää Kari Vihervaara Vierumäen urheiluopistoon urheilukurssille kesällä 1959. Urheiluseura Nasta päätti antaa kutsukortit Tapio Juutilaiselle ja Kauko Vanhatalolle, joilla he pääsivät seuraamaan Suomi-Unkari yleisurheilumaaottelua Helsingin Stadionilla 4.-5-8.1959.
Luokkien välisen koripallocupin paras korintekijä oli vasenkätinen Jouko Stenvall.
Nastan koripallojoukkue Jouko Stenvall, Kari Vihervaara, Kosti Sundelin, Heikki ja Lauri Hakosalo pelasi paikkakunnan ukkomiehiä vastaan ystävyysottelun häviten 54-32.
Nastan seuraennätykset todettiin 30.5.1959 seuraaviksi: 60 m Heikki Vainio 7,2 (1950), 100m Kalevi Liutala 11,7 (1957) 1.000m Matti Viikilä 3.07,7 (1955), Pituus Raimo Aalto 621 (1954), Korkeus Kalevi Liutala 170 (1957), 3-loikka Kari Vihervaara 12,46 (1958), seiväs Jorma Venho 310 (1957), 3,6 kg kuula Veli Nieminen 17,78 (1952), 4kg kuula Kalevi Liutala 15,37 (1957), 5 kg kuula Kalevi Liutala (1957), 1,0 kg kiekko Antti Erkkilä 42,03 (1957) ja 1,5 kg kiekko Antti Erkkilä 37,86 (1958). Vauhdittomien lajien pituus Heikki Metsäheimo 291 (1951), 3-loikka Kalevi Liutala 858 (1957) ja korkeus Raimo Aalto 135 (1952).
Merikarvian yhteiskoulun pitkäaikainen voimistelunopettaja Risto Rantala joutui eroamaan virastaan, koska hänen tilalleen valittiin pätevä voimistelunopettaja. Nastan johtokunta päätti 27.5.1959 myöntää opettaja Rantalan lahjaan 500 mk. Nasta kiitti opettaja Rantalaa kaikesta siitä työstä, jota hän oli suorittanut koulun urheiluseuran hyväksi.
Nastan urheiluseuraan kuului lukuvuonna 1958-59 kaikkiaan 69 jäsentä.
Nastan tileistä selviää, että seuran tulot olivat yhteensä 26.385 mk ja menot 7.865, joten seuran ”puhdas tulo” vuodelta 1959 oli 18.520 mk.
Kanttori Reino Rannikon johtama orkesteri monipuolistui, koska siinä nyt oli nokkahuilujen ja lyömäsoittimien lisäksi kaksi viulua, kontrabasso ja ksylofoni. Soittajia on 30. Orkesteri sai nuorisotyölautakunnalta 8.000 markkaa ja teinikunta 5.000 markkaa.
Koulun lisärakennuksen vihkimispuheen 12.4.1959 piti rovasti V.E. Raitala ja juhlapuheen kouluneuvos Martti Miettinen.
Lukuvuoden urheilutapahtumista perinteisen 3-ottelun voitti VI luokka. Koulun henkilökohtaisen mestaruuden voitti Lauri Hakosalo. Hyvän vastuksen 3-ottelussa antoi Hakosalon paras urheilutoveri Jorma Venho. Molemmat edustivat tuolloin menestyneesti myös Lauttijärven Lukkoa eli LaLua.
Tyttöjen 3-ottelun paras oli Marja-Leena Kalaranta. Ukko-Pekka hiihtojen 11.2.1959 paras hiihtäjä oli Kosti Sundelin ja tytöistä Anita Westerlund. Paras luokka oli IIa luokka. Tyttöjen Melartin maljan voitti V luokka, jonka parhaat hiihtäjät olivat Ritva-Liisa Uusitalo, Arja Raitokivi ja Raili Itäjärvi. Koulun luokkienvälisen viestinhiihdon 25.2.1959 voitti IIa luokka joukkueella Mirja Siltanen, Anita Westerlund, Antti Alaknuussi ja Erkki Santala.
Lisäksi vielä kilpailtiin suunnistuksessa ja sisähyppymestaruuskilpailussa.
Lisäksi SVUL:n ja SOU:n yhteisesti järjestämissä kotiratakilpailuissa koulu sijoittui sarjassaan neljänneksi. Henkilökohtaisista sijoituksista on mainittava Kari Vihervaaran toinen sija kolmiloikassa.
Koulun ompeluseura toimi emäntä Selma Näsin johdolla puuhakkaasti ja aikaansaavasti. Nukkearpajaisilla hankittiin koululle verhoja ja muuta kaunistavaa. Ompeluseura päätettiin juuri arpajaisten vuoksi rekisteröidä Yhteiskoulun Tuki-nimellä. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 8.4.1959, jossa sille hyväksyttiin säännöt ja sille valittiin hallitus: Puheenjohtajaksi tuli pankinjohtaja Martti Piri ja jäseniksi emäntä Kaija Aitasalo, rouva Aili Lammi, rehtori Leila Säynäjärvi, opettaja Erkki Näsi ja tohtori Jarkko Vaahtoranta. Jäsenmaksuksi tuli 300 markkaa ja ainaisjäsenmaksuksi 10.000 markkaa. Sihteeri-rahastonhoitajan toimi Erkki Näsi.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi pienviljelijä Viljo Saine, rouva Hanna Alho, autoilija Arvo Kalliovuo, maanviljelijä Jussi Länsitalo ja emäntä Elli Mäntylahti.
Koulun lukukausimaksu oli 5.000 mk.
Teinikunnan kuraattorina toimi Säynäjärvi, puheenjohtajana syyskaudella toimi Salli Korpela ja kevätkaudella Veikko Hakasalo ja sihteerinä syyskaudella Paula Kyläkoski ja kevätkaudella Maija Vaajasaari. Hallituksen jäseninä olivat Riitta Salmi, Jukka Kolsio, Pentti Viertola, Lauri Salo ja Matti Itäkylä. Teinikunnan rahastonhoitajia oli peräti kolme: Veli Nieminen, Tapio Talasterä ja Juhani Koivisto. Syyskaudella rahoja vartioivat: Jukka Kolsio, Raimo Kuusinen ja Mikko Heilä.
Teinikunnan hallitus ei pitänyt kokouksia, mutta teinikunnan kokouksissa on käsitelty 24 asiaa.
Tuloja kertyi kevätkaudella 2.580 mk ja menoja 10.086 mk ja vastaavasti syyskaudella tuloja 14.204 mk ja menoja 15.542 mk. Rahaa teinikunnalla oli säästössä 7.933 mk. Teinikunta järjesti vappujuhlan 30.4.1954 ja läksiäisjuhlan 30.5.1954. 2.10.1953 pitivät IV:t luokat V:lle luokalle luokkajuhlan. Pikkujoulujuhla oli 27.11.1954. Yleisölle järjestettiin raittiusjuhla.
Teinilehti ilmestyi koko vuoden. Teinikunta piti omaa kirjakauppaa. Suomen Teiniliiton teinipäiville Lahdessa 3.-5.1.1954 osallistuivat virallisena edustajana Salli Korpela ja lisäksi Paula Kyläkoski.
Poikien voimistelukerho kokoontui kerran viikossa. Koulun kulttuurikilpailuissa laulussa ensimmäisiksi tulivat Pentti Viertola ja Teuvo Leutonen. Lausunnassa ensimmäiseksi tuli Irja Salo ja toisena oli Sisko-Maria Ylinen. Kirjoituksessa sai toisen palkinnon Sisko-Maria Ylinen, vesiväritöissä 1. sijan sai Pekka Vihervuori ja piirroksissa toisen sijan sai Kyösti Turkki. Näytelmäkilpailun voitti IIIa luokka. Paras pääosan esittäjä oli Sakari Aartelo. Parhaat sivuosanesittäjät olivat Aila Linden ja Olli Uusitalo.
Koulun 3-ottelun voitti 18.9.1954 Raimo Aalto, sitten Veikko Hakasalo ja Matti Viikilä. Tyttöjen paras oli 3-ottelussa Marja-Leena Kalaranta, Anna-Liisa Koskinen ja Ulla-Maija Vanhatalo. Ukko-Pekka hiihtojen paras oli pojista Matti Viikilä, Kalevi Liutala ja Kosti Sundelin ja tytöistä Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi ja Sirkka Salo. Viestinhiihdon voitti IIa luokka ja siinä hiihtivät Lea Vanhatalo, Marja-Leena Kalaranta, Lasse Kivikanta ja Unto Nieminen. Koulun hiihtomestaruuskisoissa yli 15 v. sarjan voitti Matti Viikilä, alle 15 v sarjan voitti Unto Nieminen ja alle 13 v sarjan paras oli Panu Vihervuori.
Vanhempainneuvoston puheenjohtajana oli työmies Viljo Saine ja jäseninä rouva Inkeri Franck, puuseppä Toivo Kotikumpu, maanviljelijä J.H. Mäkipuro ja maanviljelijä Frans Purosalo. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana rouva Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitajana, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä autoilija Vihtori Ojala, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja neiti Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Leila Säynäjärvi. Koulun vakinaisia opettajia oli vain kolme: Säynäjärvi, Aihe Lastu, kuvaamataidon opettaja ja Helvi Paasio saksankielen opettaja. Ylimääräisinä opettajina olivat Eeva Penttinen opettaen ruotsinkieltä, Heikki Anttila opettaen uskontoa ja Irma Sillanpää opettaen matematiikkaa.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Jaakko Aartelo, Tapio Blomberg, Anna-Liisa Heikkilä, Harri Huhtinen, Kaija Kankaanpää, Ulla Kankainen, Riitta Kouhi, Risto Kouhi, Klaus Linden, Eino ja Väinö Mäntylahti, Sirkka Santamäki, Pekka Setälä, Raili Särme ja Seppo Yli-Kerttula. Ib luokalla aloittivat mm Jouko Elevaara, Matti Haapamäki, Harri Hartelin, Kalervo Herrala, Jorma ja Pirkko Kohvakka, Juhani Laine, Antti Meura, Matti Nieminen, Tapani Peltola, Taisto Puonti, Raimo Ranta, Pekka Saaristo, Kaisa Uusitalo, Ritva-Liisa Uusitalo, Kari Vihervaara, Soili Österman.
Päästötodistuksen saivat keskikoulusta keväällä1955 mm. Raimo Aalto, Sulevi Aalto. Jorma Anttila, Ilmari Kanerva, Jukka Kolsio, Marjatta Kuismala, Pentti Kuusinen, Raimo Kuusinen, Simo Mäkelä, Kalevi Toivo, Kyösti Turkki ja Sisko-Maria Ylinen.

Lukuvuoden 1955-56 kertomuksesta selviää mm. että kulunut työvuosi on sujunut rauhallisesti työnparissa lukuun ottamatta yleislakon aiheuttamaa kolmen päivän lomaa lukuun ottamatta. Kevätkaudella päästiin kahteen uuteen, tilavaan luokkahuoneeseen. Varsinaiseen lisärakentamiseen ei vieläkään päästy. Koululla on toiveita lukioluokkien saannista, mikäli jatkajia omasta koulusta saadaan riittävä määrä, 20-25 oppilasta. Tänä vuonna heitä ei vielä ollut kuin 8-10 oppilasta. Teinikunnan kuraattorina toimi rehtori Säynäjärvi, puheenjohtajana Maija Viikilä ja sihteerinä Markku Kauppinen. Viidennen luokan fysiikan ja kemiankerho Irma Sillanpään johtamana oli suosittu. Poikien voimistelukerho kokoontui koululla torstaisin. Koulun kummipoikaa Jorma Kalevi Lehdonheimoa on edelleen avustettu. Urheilutapahtumista koulun 3-ottelumestariksi leivottiin 23.9.1955 Uolevi Uusitalo ja sitten tulivat Kalevi Liutala ja Matti Viikilä. Paras luokka oli IVb. Tyttöjen 3-ottelussa paras luokka oli III luokka ja paras oli Marja-Leena Kalaranta, Maija Viikilä ja Tuula Tuomi. Ukko-Pekka hiihtojen 17.2.1956 paras luokka oli IIa ja henkilökohtaisesti parhaat olivat Matti Viikilä, Heikki Lempelä ja Heikki Henriksson. Tyttöjen parhaat hiihtäjät olivat Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi, Jukka Kulosaari ja Unto Nieminen. Poikien yli 15 v. hiihtomestari oli Kalevi Liutala, alle 15 v mestari oli Lasse Kivikanta ja alle 13 v mestari Jouko Elevaara. Satakunnan oppikoulujen massakilpailussa sekä pojat että tytöt sijoittuivat toisiksi. Koulun ompeluseura emäntä Selma Näsin johtamana toimi uutterasti. Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi työmies Viljo Saine, rouva Inkeri Franck, puuseppä Toivo Kotikumpu, maanviljelijä J.J. Mäkipuro ja maanviljelijä Frans Peltola. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana rouva Katri Hakasalo, rouva Hanna Alho, kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitajana, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä autoilija Vihtori Ojala, maanviljelijä Oskari Pitkäranta ja neiti Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Säynäjärvi.

Koulun johtokunnan pitkäaikainen, uskollinen jäsen, maanviljelijä Oskari Pitkäranta siirtyi ajasta iäisyyteen 25.2.1956. Hän ehti vuosien mittaan toimia koulun hyväksi monella tavalla jättäen pysyvästi nimensä koulun historiaan
.
Koulunsa aloittivat Ia luokalla mm.Pellervo Erkkilä, Altti Fager, Aarno Huhtinen, Teppo Innola, Ulla Itäkylä, Anja Kalliovuo, Irma Kanerva, Jorma Kohvakka, Pirjo Källi, Martti Laakso, Antti ja Tuulikki Majanen, Eero Peltola, Paula Sevio, Jukka Vesanen, Ahti Vihervuori, Martti Viikilä ja Tarja Väre. Ib luokalla aloittivat mm. Pekka Grahn, Jaakko Grangvist, Alpo Heikkilä. Antero Kuusinen, Erkki Nevala, Tellervo Rihiaho, Berit Stolpe, Kalevi Tarkkio, Eila ja Soili Österman.
Keskikoulusta saivat päästötodistuksen seuraavat: Mikko Ahti, Ilona Aittamäki, Esko Haukijärvi, Markku Kauppinen, Marjatta Koivisto, Annikki Laine, Sirkka Laineranta, Atte Levänen, Liisa Länsitalo, Pertti Nykänen, Jorma Peuraniemi, Mirja Saine, Olavi Salo, Riita-Marja Salokanta, Kosti Sundelin, Heikki Särmä, Lasse Taimela, Heikki Taimi, Uolevi Uusitalo, Maija Viikilä ja Ulla Vuorio.

Koulun kertomuksesta 1956-57 ilmenee, että syksyllä päästiin vähän väljempiin tiloihin, kun edellisenä talvena valmistuneet kaksi luokkahuonetta nyt olivat siisteinä ja kauniisti maalattuina käytettävissä. Varsinainen koulun lisärakennus nousi syksyllä nopeasti harjaan saakka Rakennusliike Ahti A. Ahtolan urakoimana. Harjannostajaiset pidettiin koulun juhlasalissa, mutta sitten täytyi työt taas keskeyttää, kun rahaa ei ollut käytettävissä maassamme vallitsevan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Koulu oli anonut Valtioneuvostolta lupaa saada perustaa kouluun lukioluokat, mutta ratkaisua ei vielä saatu. Teinikunnan kuraattorina toimi rehtori Säynäjärvi, puheenjohtajana Matti Viikilä. Viidennen luokan fysiikan ja kemian kerhossa, Kipinäkerhossa, jonka nimen se sai oppilas Raimo Rantalalta nimikilpailun jälkeen, kävi keskimäärin 15 asianharrastajaa. Sitä johti taidolla Irma Sillanpää. Poikien voimistelukerho kokoontui koululla perjantaisin. Poikien luokkienvälisen 3-ottelun voitti 21.9.1956 VB luokka ja henkilökohtaisesti paras oli Kalevi Liutala. Tyttöjen 3-ottelun voitti IV luokka ja paras oli Marja-Leena Kalaranta. Ukko-Pekka hiihtojen 18.3.1957 paras luokka oli IV luokka ja paras pojista oli Kalevi Liutala ja tytöistä Marja-Leena Kalaranta. Luokkienvälisen viestinhiihdon voitti 25.3.1957 IV luokka ja siinä hiihtivät Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi, Simo Ollila ja Kalevi Liutala. Tyttöjen Melartin maljahiihdon voitti IV luokka ja siinä hiihtivät Marja-Leena Kalaranta, Raili Itäjärvi ja Tuula Tuomi. SVUL:n ja SOU:n yhteisesti järjestämissä Suomen oppikoulujen välisissä yleisurheilun kotiratakilpailuissa saavutti koulumme sarjassaan mestaruuden. SOU:n Satakunnan piirin kotiratakilpailussa saavuttivat pojat toisen ja tytöt kolmannen sijan.
Koulussa voimistelua ja urheilua opetti liikunnanneuvoja Risto Rantala vuodesta 1950 lähtien ja tyttöjen voimistelua voimistelunohjaaja Leila Sipilä vuodesta 1953 lähtien. Mieslaulajain ”Kudinpoppoo” lahjoitti joulumyyjäistensä tuoton koulun hyväksi. Samoin tekivät Merikarvian Naisvoimistelijat lahjoittamalla koulun hyväksi iltamiensa tuoton. Koulun ompeluseura toimi aktiivisesti. Vanhempainneuvosto jatkoi entisessä kokoonpanossa syyslukukauden, mutta kevätkaudella siihen tulivat uusina jäseninä rouva Hanna Alho ja autoilija Arvo Kalliovuo, maanviljelijä Jussi Länsitalo ja emäntä Elli Mäntylahti. Johtokuntaan tuli uutena varajäsenenä maanviljelijä Paavo Huhtinen.
Koulun Ia luokalle tulivat mm. Kalle Aitasalo, Lea Blomberg, Tapani Hänninen, Matti Koivisto, Hannu Kuusinen, Martti Laakso, Jaakko Mäkelä, Hannu Peltola, Markku Pietilä, Irja Pohjola, Simo Ruoho, Kaisu Sohlström ja Osmo Tommila sekä Ahti Vihervuori. Ib luokalle tulivat mm
Einari Anttila, Juhani Herrala, Tuula Iiliäinen, Raimo Inkinen, Toivo Jalonen, Lea Juhala, Aimo Juhala, Tapio Juutilainen, Ossi Lähteenmäki, Mikko Meura, Sointu Pajunen, Mauri Syrjälä, Esa Tuominen ja Kauko Vanhatalo.
Aartelon veljekset Sakari ja Jaakko muuttivat Helsinkiin 31.5.1956. Arkkitehteja sittemmin olivat molemmat.
Vuonna 1957 Merikarvian yhteiskoulusta keskikoulusta pääsivät seuraavat oppilaat:
Marjatta Aittamäki
Helena Anttila
Soile Elovaara
Toini Erkintalo
Pekka Erkkilä
Annikki Grangvist
Heikki Hakosalo
Lauri Hakosalo
Veikko Heikkilä
Eila Heininen
Heikki Henriksson
Antti Jaakkola
Kari Kankaanpää
Pirkko Kankainen
Pertti Kohvakka
Eeva Kuusinen
Aila Linden
Liisa Luotonen
Toini Mattila
Anneli Nurminen
Kaarina Penttilä
Raimo Rantala
Mirja Saine
Pekka Salmi
Raija Salmi
Riitta-Marja Salokanta
Jouko Stenvall
Olli Uusitalo
Eila Vanhatalo
Marja Viertola
Matti Viikilä
Saara Yli-Kerttula, sittemmin tunnettiin sukunimestä Paakkinen, kansanedustaja, eduskunnan puhemies
yhteensä meitä oli 32

Koulun kertomuksesta 1957-58 ilmenee, että lähes vuoden keskeytyksessä ollut lisärakennustyö saatiin jälleen jatkumaan joulukuun alussa 1957, kun sitä varten saatiin 9 miljoonan markan työllisyyslaina ja Merikarvian kunta lupasi rahoittaa rakennustyötä 8,5 miljoonalla markan lainalla, elleivät lainat muutoin järjesty, jotta rakennustyö saadaan loppuun. Valtioneuvosto myönsi 24.4.1958 tekemällään päätöksellä Merikarvian Yhteiskoulu Oy:lle oikeuden laajentaa koulu yliopistoon johtavaksi 8-luokkaiseksi yhteiskouluksi asteittain ensi syksystä 1958 lukien. Koulussa alkaa siis syksyllä kuudes luokka. Teinikunnan kuraattorina on toiminut rehtori Säynäjärvi, puheenjohtajana Hilkka Hakasalo. Kipinäkerho toimi innolla koko kauden. Syyskaudella kokoontui poikien voimistelukerho. Harrastustoimintaa on haitannut koulun rakennustyöt. Kirjailija, everstiluutnantti Martti Santavuori kertoi kirjoittamastaan Merikarvia historia teoksesta yhteiskoulun oppilaille 12.11.1957.
Kanttori Rannikon alulle panema ja johtama nokkahuiluorkesteri, jossa on 25 soittajaa, esiintyi ensi kerran joulujuhlassa ja se piti oman matinean helatorstaina. Lukkienvälisen 3-ottelun voitti 17.9.1957 Va luokka ja henkilökohtaisesti paras oli Kalevi Liutala. Tyttöjen voittaja oli Marja-Leena Kalaranta. Ukko-Pekka hiihdoissa 15.3.1958 paras hiihtäjä oli pojista Jorma Venho ja tytöistä Anita Westerlund. Perinteisen viestinhiihdon voitti IIa luokka ja joukkueessa hiihtivät Ritva Venho, Kaisu Sohlström, Pasi Heinonen ja Aatos Mäkelä. SVUL:n ja SOU:n yhteisesti järjestämissä yleisurheilun kotiratakilpailuissa koulu sijoittui seitsemänneksi sarjassaan ja Kalevi Liutala oli pituushypyssä henkilökohtaisesti paras. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi pienviljelijä Viljo Saine ja johtokunnan puheenjohtajana rovasti Raitala.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Antti Ala-Knuussi, Ari Elovaara, Aulikki Holmi, Marja Kouhi, Sirkka Leppänen, Altti Leutonen, Aila Maja, Simo Metsäheimo, Antti Nummi, Juha Nurminen, Markku Pietilä, Olavi Rikalainen, Kirsti Salmi, Erkki Santala, Mirja Siltanen, Tapani Viikilä ja Altti Yli-Kerttula. Ib luokalla aloittivat mm. Pentti Raekallio, Markku Sukusaari, Marja-Sisko Tarkkio ja Anita Westerlund.
Keskikoulututkinnon suorittivat Sinikka Aliharju, Hannu Anttila, Jussi Anttila, Maija Anttila, Juhani Erkintalo, Helena Holmi, Raili Huhtinen, Seppo Itäpuro, Saara Kuusinen, Marja-Leena Lehtinen, Teuvo Leutonen, Hellevi Leutonen, Raili Linden, Marja-Liisa Luoma, Kerttu Mahlamäki, Maria-Liisa Nevala, Raimo Nurminen, Simo Ollila, Päivi Ratala, Anneli Riutta, Leila Saine, Aune Salmi, Pirkko Sevio, Pirkko Sillanpää, Tuulikki Taimi, Tuula Tuomi, Lea Vanhatalo, Jorma Venho, Pekka Vihervuori ja Paula Virta.

Koulun lukuvuoden 1958-59 kertomuksesta ilmenee, että tämä koulun 39. työvuosi kului rauhallisesti koulun uusiin tiloihin totuttautumien merkeissä. Syyslukukauden alkaessa päästiin tilaviin ja valoisiin uusin suojiin. Vanhaakin osaa kunnostettiin, jotta se ei näyttäisi uuden osan rinnalla liian ”vanhalta”. Joka luokalla oli nyt oma luokkansa, vaikka koululla nyt oli historiallinen ensimmäinen lukioluokka. Lisäksi oli erikoisluokkia, kuten luonnonhistorian ja luonnonopin luokat, kotitalouden opetustilat, uusi suuri voimistelusali suihku- ja pukeutumistiloineen. Pitkämatkalaiset oppilaat saattoivat oleskella heille varatussa tilassa. Puutyöliike Toivo Lehtinen teki luokkien luokkataulut. Isku-kalusteelta Lahdesta hankittiin mm pulpetit ja opettajanpöydät. Juhlasaliin hankittiin Askosta tuolit. Entisten ja oppilaiden ja paikkakuntalaisten toimeenpanemat tuolikeräykset tuottivat 282.000 markkaa. Ompeluseuran varat on käytetty vanhan osan maalaamiseen. Koulu sai valtionapua noin 13 miljoonaan markkaa. Merikarvian kunta antoi miljoona markkaa, Siikainen 40.000 markkaa ja Ahlainen 27.000 markkaa. Koulun velkataakka oli noin 55 miljoonaan markkaa. Koulu oli kuitenkin hyvin toimeentuleva koulu.
Oppilaiden vapaasta harrastustoiminnasta mainittava on alaluokkien toisilleen järjestämät luokkajuhlat. Teinikunta, johon kuuluvat V ja VI luokkien oppilaat toimi kuraattorin rehtori Leila Säynäjärven johdolla. Puheenjohtajana oli teini Maija Anttila ja sihteerinä teini Helena Holmi. Fysiikan ja kemian kerhon toimi opettaja Irma Sillanpään johdolla Kipinä-kerhon nimellä. Nimen keksi nimikilpailussa teini Raimo Rantala.
Merikarvian yhteiskoulun urheiluseuran Nastan ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 4.11.1958. Läsnä oli 15 poikaa. Kokouksen avasi opettaja Risto Rantala ja sihteeriksi valittiin Raimo Nurminen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pekka Grahn ja Heikki Kiskonen. Nimen saamiseksi urheiluseuralle julistettiin kilpailu koko koulun oppilaiden kesken. Seuran kotipaikka on Merikarvian kunta Turun ja Porin läänissä. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa liikuntakasvatusta sen kaikissa muodoissa Merikarvian yhteiskoulun oppilaskunnan piirissä, innostamalla jäseniään ja myös muita henkilöitä. toimimaan seuran päämäärien hyväksi ja puhtaan toverihengen juurruttamiseksi vaikutuspiirissään.
Edellä mainitut seuran päämäärät ovat:
1. fyysillisen kasvun ja kunnon tehostaminen,
2. arvokkaiden henkisten ominaisuuksien kasvattaminen.
3. sosiaaliseen elämään sopeuttaminen
4. urheilun edustustehtävät
Näihin päämääriin seura pyrkii järjestämällä jäsenistölleen:
1. liikuntaharjoituksia
2. kursseja
3. kerhotoimintaa
4. retkeilytoimintaa
5. juhlia sekä näytöksiä
6. kilpailuja
Muuta toimintaansa varten on seuran haettava viranomaisilta lupa, jos sellaista tarvitaan.
Seuran toimivaksi jäseneksi voi päästä jokainen Merikarvian yhteiskoulun oppilas. Jäseneksi kirjoittautuessaan on hänen suoritettava vuosikokouksen määräämä jäsenmaksu.
Jäsenmaksun suuruudeksi tuli 50 mk toimivilta jäseniltä. Kannattavien jäsenten vuosimaksuksi tuli 1000 mk, kertakaikkiseksi maksuksi 5000 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Kosti Sundelin. Johtokunnan vakinaisiksi jäseniksi valittiin VI:lta Lauri ja Heikki Hakosalo sekä Jorma Venho ja IV:ltä Tapani Peltola. Varajäseniksi Jukka Kulosaari ja Pekka Grahn. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Johtokunta on päätösvaltainen, jos läsnä on 4 jäsentä. Äänestyksessä ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kokouskutsut ja muut ilmoitukset ovat koulun ilmoitustaululla. Seuran tilivuosi on kalenterivuosi. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa. Seuran vuosikokous pidetään kunkin vuoden maaliskuussa. Siinä vahvistetaan seuran ennätykset. Tilintarkastajiksi valittiin rehtori Säynäjärvi ja opettaja Aihe Lastu. Seuran jäsen ei saa ilman johtokunnan lupaa osallistua SOU:n kilpailuihin. Jos seura lakkautetaan, seuran varat käytetään koulun liikuntakasvatuksen hyväksi.
Merikarvian yhteiskoulun urheiluseuran I virallinen johokunnan kokous pidettiin 11.11.1958 kello 18.30. Läsnä olivat seuraavat johtokunnan jäsenet: Sundelin, Hakosalot, Grahn, Venho ja Peltola sekä opettaja Risto Rantala. Johtokunta valitsi keskuudestaan sihteeriksi Lauri Hakosalon ja rahastonhoitajaksi Heikki Hakosalon. Seura päätti anoa kunnan urheilulautakunnalta 10.000 mk alkoholiliikkeen voittovaroista. Jäsenkorttien teko jätettiin Jorma Venhon huoleksi. Valittiin jäsenmaksukerääjät joka luokalle. Nimikilpailusta aiheutuvat tehtävät jätettiin sihteerin huoleksi ja päätettiin, että kolme parasta nimiehdotusta palkitaan rahapalkinnolla: I 500 mk, II 300 mk ja kolmas 100 mk. Seuran toinen virallinen johtokunnan kokous pidettiin 5.12.1958 kello 14. Läsnä olivat Sundelin, Venho, Kulosaari ja Hakosalot sekä opettaja Rantala. Koska ”Paras palkitaan” nimikilpailuun ei annettu määräaikaan mennessä yhtään nimiehdotusta, johtokunta päätti keksiä nimen tälle seuralle itse. Jokainen johtokunnan jäsen tuo 3 nimiehdotustaan, josta sitten valitaan paras seuraavassa kokouksessa. Johtokunta suunnitteli tulevia toimintamuotoja ja päätettiin pitää tätä kokousta seuraavan kokouksen osviittana, jossa ne tarkemmin määrätään. Kolmas virallinen johtokunnan kokous pidettiin 16.1.1959 kello 15, jossa olivat läsnä Sundelin, Peltola, Grahn ja L. Hakosalo sekä opettaja Rantala. Jukka Kulosaaren erottua koulusta hänen tilalleen valittiin Raimo Nurminen. Johtokunta valitsi urheiluseuran nimeksi useista nimiehdotuksista ”Nastan”. Kuka sen itse asiassa keksi sitä en ainakaan minä enää muista. Päätettiin tehdä hiihtolomalla retki Jämijärvelle, jos halukkaita tulee riittävästi. Päätettiin ryhtyä vastaanottamaan kansanhiihtosuorituksia, jonka jokainen voi suorittaa yhteiskoulun luota lähtevillä laduilla sunnuntaisin kello 9-13 välillä. Nasta sai kansanhiihtomerkeistä 2.965 mk puhdasta rahaa.
Koulun kertomuksesta ilmenee, että oppilaskunnan keskeinen, SOU:n alainen urheiluseura ”Nasta” on toiminut ripeästi. Sen puheenjohtajana toimi Kosti Sundelin, sihteerinä Lauri Hakosalo ja rahastonhoitajana Heikki Hakosalo. Nastan toiminnasta mainittakoon jokaviikkoiset peli- ja voimisteluillat koulun voimistelusalissa tiistaisin, jolloin osanottajia oli keskimäärin 35 poikaa. SOU:n Satakunnan piirin hiihtomestaruuskilpailuihin osallistui Nasta 4-miehisellä joukkueella.
Jouko Elevaara saavutti sarjassaan piirin mestaruuden, muidenkin sijoittuessa sarjoissaan viiden parhaan joukkoon. Kosti Sundelin oli 4. sijalla poikien yli 16v sarjassa. Marja-Leena Kalaranta oli 4. sijalla yli 16 v. tyttöjen sarjassa. Anita Vesterlund oli 5. sijalla alle 15 v. sarjassa. Hiihtoloman aikana Nasta järjesti retken Jämille, osanottajia 47. Matka tehtiin Ojalan linja-autolla. Kevään aikana pelattiin luokkienvälinen koripallosarja, joka sai todella innostuneen vastaanoton oppilaiden keskuudessa. Ensimmäisen koulun koripallomestaruuden voittivat tasoitukset huomioiden IV luokka. Kisaan osallistui joukkueet VI, IV, III ja V luokilta. Nasta järjesti koululla varojen keräämiseksi yleisölle tarkoitetun iltamajuhlan 5.4.1959, jossa pääsylipun hinta oli 1 markka. Seuran 10 aktiivijäsentä huolehti iltaman kaikista järjestelyistä. Ohjelmassa oli mm koripallo-ottelu VI luokka vastaan muu koulu, joka päättyi VI voittoon 48-23. Illan päätteeksi pyörähdeltiin tanssin merkeissä. Juhlasta Nasta sai puhdasta rahaa 4.950 mk. Reipas ja rattoisa juhla päättyi noin kello 23.00. Juhlassa esiintyivät Nastan voimistelijapojat. Lisäksi oli sovittu, että jos ohjelmassa tulee joku katkos tai hässäkkä, niin Leutosen Teuvo menee laulamaan tai laulattamaan yleisöä, jotta se ei pitkästy.
Nasta sai urheilulautakunnalta palkkioksi työstään urheilun hyväksi 8.000 markkaa.
Nastan neljäs johtokunnan kokous pidettiin 15.5.1959 kello 15, jossa olivat läsnä Sundelin, L ja H Hakosalo, Nurminen sekä opettaja Rantala. Päätettiin pitää koulun sisähyppymestaruuskilpailut 22.5.1959 ja 21.5. pesäpallo-ottelu VI luokka vastaan muu koulu. Ottelu päättyi VI voittoon juoksuin 12-11. Viimeinen pelivuoro vasta ratkaisi voittajan. Peli vihelsi ansiokkaasti pankinjohtaja Eira Koskenniemi. Sisähyppymestaruuskisassa poissa oli alan ammattimies Kari Vihervaara. Yli 16v sarjan paras oli Lauri Hakosalo (287,831 ja 130), toinen Jorma Venho (271,805 ja 125), kolmas Antti Erkkilä /271,765 ja 125) ja neljäs Heikki Hakosalo (268, 759, 110). Alle 16 v sarjan paras oli Kauko Vanhatalo (270,800 ja 115), toinen Matti Nieminen (255,779 ja 120) ja kolmas Tapio Juutilainen (238,716 ja 115) ja neljäs J. Elevaara ja viides Aimo Juhola.
Koulun suunnistuskilpailut pidettiin 28.5.1959. Rata oli noin 5 km pitkä ja reitin varrella oli 4 rastia ja reitti kulki Merikarvian joen molemmilla puolilla, Yli 16v. sarjan voitti Jorma Venho, toinen Antti Erkkilä ja kolmas Jouko Stenvall. Alle 16 v sarjan paras oli A. Majanen, toinen Aarno Huhtinen ja kolmas A. Heikkilä.
Nasta päätti lähettää Kari Vihervaara Vierumäen urheiluopistoon urheilukurssille kesällä 1959. Urheiluseura Nasta päätti antaa kutsukortit Tapio Juutilaiselle ja Kauko Vanhatalolle, joilla he pääsivät seuraamaan Suomi-Unkari yleisurheilumaaottelua Helsingin Stadionilla 4.-5-8.1959.
Luokkien välisen koripallocupin paras korintekijä oli vasenkätinen Jouko Stenvall.
Nastan koripallojoukkue Jouko Stenvall, Kari Vihervaara, Kosti Sundelin, Heikki ja Lauri Hakosalo pelasi paikkakunnan ukkomiehiä vastaan ystävyysottelun häviten 54-32.
Nastan seuraennätykset todettiin 30.5.1959 seuraaviksi: 60 m Heikki Vainio 7,2 (1950), 100m Kalevi Liutala 11,7 (1957) 1.000m Matti Viikilä 3.07,7 (1955), Pituus Raimo Aalto 621 (1954), Korkeus Kalevi Liutala 170 (1957), 3-loikka Kari Vihervaara 12,46 (1958), seiväs Jorma Venho 310 (1957), 3,6 kg kuula Veli Nieminen 17,78 (1952), 4kg kuula Kalevi Liutala 15,37 (1957), 5 kg kuula Kalevi Liutala (1957), 1,0 kg kiekko Antti Erkkilä 42,03 (1957) ja 1,5 kg kiekko Antti Erkkilä 37,86 (1958). Vauhdittomien lajien pituus Heikki Metsäheimo 291 (1951), 3-loikka Kalevi Liutala 858 (1957) ja korkeus Raimo Aalto 135 (1952).
Merikarvian yhteiskoulun pitkäaikainen voimistelunopettaja Risto Rantala joutui eroamaan virastaan, koska hänen tilalleen valittiin pätevä voimistelunopettaja. Nastan johtokunta päätti 27.5.1959 myöntää opettaja Rantalan lahjaan 500 mk. Nasta kiitti opettaja Rantalaa kaikesta siitä työstä, jota hän oli suorittanut koulun urheiluseuran hyväksi.
Nastan urheiluseuraan kuului lukuvuonna 1958-59 kaikkiaan 69 jäsentä.
Nastan tileistä selviää, että seuran tulot olivat yhteensä 26.385 mk ja menot 7.865, joten seuran ”puhdas tulo” vuodelta 1959 oli 18.520 mk.
Kanttori Reino Rannikon johtama orkesteri monipuolistui, koska siinä nyt oli nokkahuilujen ja lyömäsoittimien lisäksi kaksi viulua, kontrabasso ja ksylofoni. Soittajia on 30. Orkesteri sai nuorisotyölautakunnalta 8.000 markkaa ja teinikunta 5.000 markkaa.
Koulun lisärakennuksen vihkimispuheen 12.4.1959 piti rovasti V.E. Raitala ja juhlapuheen kouluneuvos Martti Miettinen.
Lukuvuoden urheilutapahtumista perinteisen 3-ottelun voitti VI luokka. Koulun henkilökohtaisen mestaruuden voitti Lauri Hakosalo. Hyvän vastuksen 3-ottelussa antoi Hakosalon paras urheilutoveri Jorma Venho. Molemmat edustivat tuolloin menestyneesti myös Lauttijärven Lukkoa eli LaLua.
Tyttöjen 3-ottelun paras oli Marja-Leena Kalaranta. Ukko-Pekka hiihtojen 11.2.1959 paras hiihtäjä oli Kosti Sundelin ja tytöistä Anita Westerlund. Paras luokka oli IIa luokka. Tyttöjen Melartin maljan voitti V luokka, jonka parhaat hiihtäjät olivat Ritva-Liisa Uusitalo, Arja Raitokivi ja Raili Itäjärvi. Koulun luokkienvälisen viestinhiihdon 25.2.1959 voitti IIa luokka joukkueella Mirja Siltanen, Anita Westerlund, Antti Alaknuussi ja Erkki Santala.
Lisäksi vielä kilpailtiin suunnistuksessa ja sisähyppymestaruuskilpailussa.
Lisäksi SVUL:n ja SOU:n yhteisesti järjestämissä kotiratakilpailuissa koulu sijoittui sarjassaan neljänneksi. Henkilökohtaisista sijoituksista on mainittava Kari Vihervaaran toinen sija kolmiloikassa.
Koulun ompeluseura toimi emäntä Selma Näsin johdolla puuhakkaasti ja aikaansaavasti. Nukkearpajaisilla hankittiin koululle verhoja ja muuta kaunistavaa. Ompeluseura päätettiin juuri arpajaisten vuoksi rekisteröidä Yhteiskoulun Tuki-nimellä. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 8.4.1959, jossa sille hyväksyttiin säännöt ja sille valittiin hallitus: Puheenjohtajaksi tuli pankinjohtaja Martti Piri ja jäseniksi emäntä Kaija Aitasalo, rouva Aili Lammi, rehtori Leila Säynäjärvi, opettaja Erkki Näsi ja tohtori Jarkko Vaahtoranta. Jäsenmaksuksi tuli 300 markkaa ja ainaisjäsenmaksuksi 10.000 markkaa. Sihteeri-rahastonhoitajan toimi Erkki Näsi.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi pienviljelijä Viljo Saine, rouva Hanna Alho, autoilija Arvo Kalliovuo, maanviljelijä Jussi Länsitalo ja emäntä Elli Mäntylahti.
Viljo Saine kuoli talvella 1959. Hänessä koulu menetti uskollisen ja ymmärtäväisen ystävän, joka viimeiseen asti velvollisuudentuntoisesti hoiti tehtäväänsä vanhempainneuvostossa ja muutoinkin.

Viljo Sainen tilalle puheenjohtajaksi valittiin sähköasentaja Paavo Lehtinen. Johtokunnan puheenjohtajana toimi rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana P.E. Huhtinen, rouva Hanna Alho, kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitajana, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana ja maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä rouva Katri Hakasalo, autoilija Vihtori Ojala, neiti Ottilia Rantamäki sekä sihteerin rehtori Säynäjärvi.
Koulun vahtimestarina sen alusta vuodesta 1920 asti toiminut rouva Hilda Vihermaa siirtyi eläkkeelle 1.9.1958 lukien. Hiljaisena ja vaatimattomana Vihermaa suoritti pitkän työpäivän koulun palveluksessa. Vahtimestarin ja talonmies-lämmittäjän toimeen valittiin 1.8.1958 alkaen pienviljelijä Paavo Lehtinen, vakinaiseksi siivoojaksi rouva Rauha Lehtinen, tuntisiivoojaksi rouva Anni Lehtonen ja keittäjäksi 1.11.1958 lukien rouva Kaisa Santamanner.
Keskikoulun aloittivat Ia luokalla: mm. Antti Aitasalo, Kullervo Erkkilä, Ritva Haapaniemi, Maija Hakosalo, Terttu Jokimäki, Touko Järvenpää, Ulla Kankaanpää, Arja Källi, Mervi Källi, Heikki Niemi, Markku Nurminen, Reijo Rantala, Raimo Ruoho, Seppo Ruoho, Kaisa Venho ja Tapani Viikilä. Ib luokalla mm Elisa Blomberg, Pirjo Grahn, sittemmin Ruoho, Pentti Luoma, Hannu Meura, Mauri Rantasärkkä, Asko Salokanta, Arja Siltanen, Asko Virta ja Anneli Ylitalo.
Hymypatsaan saivat mm Maija Hakosalo Ia, Mauri Rantasärkkä Ib, Altti Leutonen IIa, Marja-Sisko Tarkkio IIb, Tapani Hänninen IIIa, Tuula Iiliäinen IIIb, Ritva Piri IV a, Tellervo Riihiaho IVb, Osmo Santala V ja Helena Holmi VI.
Keskikoulusta saivat päästötodistuksen mm Tapio Blomberg, Matti Haapamäki, Anna-Liisa Heikkilä, Kalervo Herrala, Antti Meura, Väinö Mäntylahti, Tapani Peltola, Osmo Santala, Raili Särme, Kaisa Uusitalo, Ritva-Liisa Uusitalo ja Aili Viitanen.
Koulun VI luokalla oli 24 oppilasta, kun kuusi oppilasta erosi koulusta lukuvuoden aikana. Hannu Anttila, Maija Anttila, Antti Erkkilä, Heikki ja Lauri Hakosalo, Helena Holmi, Seppo Itäpuro, Marja-Leena Kalaranta, Saara Kuusinen, Marja-Leena Lehtinen, Hellevi Leutonen, Teuvo Leutonen, Luoma Marja-Liisa, Marja-Liisa Nevala, Unto Nieminen, Raimo Nurminen, Päivi Ratala, Anneli Riutta, Pirkko Sevio, Jouko Stenvall, Kosti Sundelin, Kirsti Vaiste, Lea Vanhatalo, Jorma Venho. Oppilaiden syntymävuodet olivat vuosien 1939-43 välillä.

Koulun lukuvuoden 1959-60 kertomuksesta selviää, että se oli koulun 40. toimintavuosi. Oli siis juhlavuosi. Koulu odotti jo ensimmäisiä ylioppilaskirjoituksia, jotka olisivat seuraavana syksynä. Ne ovat painaneet oman leimansa koulun työhön. Edellisenä lukuvuonna osittain keräysvaroilla hankittuihin juhlasalin tuoleihin naulattiin ompeluseuran ja entisten oppilaiden voimin lahjoittajien nimikilvet 10.2.1960 järjestetyssä tilaisuudessa. Lahjoittajia oli siihen mennessä kaikkiaan 152.
Koulu on saanut valtionapua noin 16 miljoonaa markkaa. Merikarvian kunta myönsi koululle avustuksena 1 miljoonaa mk, Siikainen 50.000 mk ja Ahlainen 30.000 mk.. Koulun velkataakka rakennusmenoista johtuen oli noin 60 miljoonaa mk. Lukukausimaksu oli 10.000 mk. Vapaaoppilaspaikkoja ja lukukausimaksun alennuksia on myönnetty runsaasti. Koulukeittola on toiminut koko vuoden. Aterioitsijoita on ollut noin 200 ja aterian hinta oli 30 mk hengeltä. Teinikuntaan, johon koulun V, VI ja VII luokat kuuluvat, kuraattorina oli voimistelunopettaja Maija Avela. Puheenjohtajana toimi Maija Anttila ja sihteerinä Helena Holmi. Teinikauppa on ollut koko lukuvuoden toiminnassa. Nokkahuiluorkesteri osallistui Kokemäellä Satakunnan oppikoulujen kulttuurikilpailuihin saaden I palkinnon Reino Rannikon johdolla. Teuvo Leutonen sai II palkinnon ja Antti Meura sai I palkinnon piirustuksellaan. Fysiikan ja kemian kerho on toiminut V-VII luokan oppilaiden keskuudessa.
Oppilaskunnan keskeisen, SOU:n alaisen urheiluseura ”Nastan” toiminta on jatkunut yhtä vilkkaana kuin edellisenäkin vuonna. Johtokunnan jäseninä toimivat Kosti Sundelin, Heikki ja Lauri Hakosalo sekä Kai Vihervaara, Väinö Mäntylahti ja Timo Lammi. Urheiluseura valmisti luistinradan koulun välittömään läheisyyteen, joka lisäsi koulun liikuntavalikoimaa entisestään. Merikarvian kunta tuki Nastan toimintaa huomattavalla rahasummalla. Nastan koripallo- ja lentopalloillat ovat jatkuneet koululla tiiviinä ja ilahduttavan vilkkaana. Seura teki hiihtoretken Jämille. Koululla pelattiin koripallosarjat V-VII luokille ja II-IV luokille, joihin KOP 31.5.1960 ja Osuuskassa 31.5.1960 lahjoittivat kiertopalkinnot. Voittajia olivat Va ja IV luokka. Voimistelunopettaja Esa Avela oli innokas koripalloilija ja juuri hänen ansioitaan oli, että koulussa aloitettiin koripalloilu. Nastan voimistelujoukkue on esiintynyt koulun juhlissa. Nasta sai kunnan urheilulautakunnalta 6.000 mk.
Nasta järjesti kunnan yleisurheilumestaruuskilpailut 13.9.1959. Nastan omia urheilijoita osallistui kisoihin ilahduttavasti. Satakunnan Kansa kirjoitti, että kilpailujen järjestämisestä vastasi pitäjän nuorin seura Nasta. Nasta perustettiin viime syksynä Merikarvian yhteiskoulun teinikunnan toimesta, ja nuoresta iästään huolimatta seura selvisi järjestelyistä hyvin ja tehtyä aikataulua pystyttiin seuraamaan. Kilpailujen parhaaksi lajiksi hyvin merikarvialaisille tyypillisesti muodostui pituushyppy. Touko Kylvö voitti yleisen sarjan tuloksella 646, toinen Kauko Välimaa 622 ja kolmas Esko Kylvö 620. Alle 18v pituushypyn voitti Jorma Venho tuloksella 606, toinen Lauri Hakosalo 569, kolmas Kari Vihervaara 531. Alle 16v pituuden paras oli Matti Nieminen 580 ja toinen Jouko Elevaara 552. Alle 14 v. pituuden voitti Ari Elovaara 486, toinen Tuomo Eloranta 480 ja kolmas Olavi Rikalainen 461. Naisten pituuden paras oli Marjatta Lahnaviiki 458, toinen Sylvi Haanpää 453 ja kolmas Pirkko Haanpää 400. Kisoja seurasi lähes parisataa henkeä. Olavi Jakonen voitti kuulantyönnön 12,56 ja seipään 330 sekä korkeushypyn 170. Alle 18v korkeushypyssä Kari Vihervaara sai tuloksen 173.
Nastan jäsentenväliset yleisurheilukilpailut pidettiin 1.10.1959 keskuskentällä. Kilpailijoita oli runsaasti ja tulokset kauttaaltaan hyviä. Yli 15v 100m paras oli Jorma Venho 12,1, toinen Lauri Hakosalo 12,3 ja kolmas Tapio Juutilainen 12,6. Pituuden paras oli Jorma Venho 608, toinen Lauri Hakosalo 601 ja kolmas Matti Nieminen 582. Kolmiloikan paras oli Kari Vihervaara 12,55, toinen Lauri Hakosalo 12,52. Vihervaaran tulos oli koulun uusi ennätys. Seipään paras oli Jorma Venho tuloksella 310. Kuulan paras oli Kari Vihervaara 13,79 ja toinen Heikki Hakosalo 12,85. Keihäässä Pertti Vaarna heitti uuden koulun ennätyksen 36,10. Alle 15 v. pituudessa paras oli K. Vanhatalo 526, toinen A. Elovaara 482. Alle 13 v pituuden voitti Antti Kalliomäki 439, toinen Reijo Rantala 419 ja kolmas Heikki Niemi 414. 4x 100m juoksivat VI luokan pojat uuden koulun ennätyksen 52,5. Siinä juoksivat Hannu Puistonen, Väinö Mäntylahti, Timo Lammi ja Jorma Venho.
Kanttori Rannikon johtama orkesteri on harjoitellut koko vuoden uutterasti ja se on esiintynyt kaikissa koulun tilaisuuksissa. Se piti oman matinean 22.5.1960. Siinä on 25 soittajaa. Uutena soittimena on ollut melodica.
Koulussa vieraili lausuntataiteilijat Erkki Koivisto ja Yrjö Jyrinkoski.
Lukuvuoden urheilutapahtumista mainittakoon: 19.9.1959 pidettiin koulun massakolmiottelu, jonka paras luokka oli Vb luokka. Henkilökohtaisesti parhaat olivat Lauri Hakosalo ja Jorma Venho. Molemmat saavuttivat 60 m juoksussa ajan 7,2, joka on sama kuin koulun nimissä ollut entinen ennätyskin. Heikki Niemi juoksi 1950 myös ajan 7,2. Tytöistä voittaja oli IIIb luokka. Ukko-Pekka hiihtojen paras oli Jouko Elevaara IVb luokka ja tytöistä Anita Westerlund IIIa luokka. Tyttöjen luokkienvälisen Melartin maljan voitti IIIa luokka hiihtäjinä Anita Westerlund, Mirja Viitanen, Mirja Siltanen ja Ritva Venho. Koulun viestinhiihdon voitti IIIa luokka hiihtäjinään Anita Westerlund, Mirja Viitanen, Erkki Santala ja Altti Leutonen.
Nasta päätti kokouksessaan 1.12.1959 lähettää Tapio Juutilaisen Pajulan voimisteluopistoon kurssille. Jouko Elevaara lähetettiin Vuokatin hiihtoleirille.
Keväällä 1959 perustettiin Merikarvian Yhteiskoulun Tuki, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 4.12.1959. Se toimi ompeluseuratoiminnalla kerran viikossa kokoontumalla jäsentensä kodeissa.
Sen emäntänä on jatkuvasti toiminut emäntä Selma Näsi. Joulumyyjäiset olivat myös yhdistykselle tärkeä tapahtuma, jossa myytiin mm lahjoitettuja tuotteita. Kaija Aitasalo järjesti kotonaan yhdistyksen päivälliset. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat 10.2.1960 pidetyssä kokouksessa puheenjohtajaksi pankinjohtaja M. Piri, varapuheenjohtajaksi emäntä Kaija Aitasalo ja jäseniksi rouva Aili Lammi, rehtori Leila Säynäjärvi, tohtori Jarkko Vaahtoranta ja opettaja Erkki Näsi., joka oli sihteeri-rahastonhoitaja. Yhdistyksen jäsenmaksu oli 500 mk ja ainaisjäsenmaksu 5.000 mk.

Koulun vanhempainneuvostoon kuulivat puheenjohtajana sähköasentaja Paavo Lehtinen, rouva Hanna Alho, autoilija Arvo Kalliovuo, maanviljelijä Jussi Länsitalo ja emäntä Elli Mäntylahti. Johtokunnan puheenjohtajana oli rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana maanviljelijä Paavo Huhtinen, rouva Hanna Alho, kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitajana, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä rouva Katri Hakasalo, autoilija Vihtori Ojala ja neiti Ottilia Rantamäki sekä sihteerinä rehtori Leila Säynäjärvi.

Koulua kohtasi menetys, kun rovasti Väinö Raitala kuoli 16.12.1959 ja koulun perustajiin alusta lähtien johtokuntaan kuulunut rouva Katri Hakasalo kuoli 6.4.1960. Rovasti Raitala puheenjohtajana arvovallallaan sai asiat luistamaan ja oli koko ajan koulun voimakkaana henkisenä tukena sen sekä sisäisissä että ulkoisissa vaiheissa ja vaikeuksissa. Rouva Hakasalon osuus koulun olemassaoloon ja työn jatkuvuuteen oli useaan otteeseen vuosikymmenien kuluessa suorastaan ratkaiseva.

Koulun vakinaisia opettajia olivat Leila Säynäjärvi, Aihe Lastu, Helvi Paasio, Irma Sillanpää, Heikki Anttila, Olavi Tiitinen Esa ja Maija Avela. Ylimääräisenä opettajana oli Reino Rannikko ja tuntiopettajia oli10.
Koulunsa aloittivat Ia luokalla mm Ulla Anttila, Tanja Elovaara, Jarmo Jokisalo, Jukka Koski, Raili Leutonen, Tapio Lindroos, Antti Mäntymäki, Hannu Rikalainen, Paula Saarinen, Maija Sala, Matti Salmi, Jorma Salonius ja Jukka Venho.
Ib luokalle tulivat mm. Marja-Liisa Herrala, Antti Kalliomäki, Ahti Kauraoja, Jarmo Luoma, Juhani Ratala, Reijo Syrjäsalo, Markku Tarkkio, Altti Varheensalo, Seija Varsamäki, Asko Virta.

Koulun kirjasto käsitti 2.903 nidettä. Kevätlukukauden 1959 lopussa oppilaita oli 333 ja syyslukukauden alussa 379.
Keskikoulututkinnon suorittivat keväällä 1960 mm. Aarno ja Harri Huhtinen, Pekka Grahn, Alen Marja-Leena, Anja Kalliovuo, Heikki Kiskonen, Risto Kouhi, Antti Majanen, Ritva Piri, Tuula Vesanen ja Eila Österman.
Koulun VII luokalla oli nyt 17 oppilasta: Pertti Vaarna Pomarkusta tuli koulun 7. luokalle.

Lukukauden 1960-61 kertomuksesta ilmenee, että koulun 41. vuosi on kulunut rauhallisessa työn touhussa. Nyt on ensi kerran koulussa 8. luokka, joka keväällä osallistuu ylioppilaskirjoituksiin.
Teinikunnan kuraattorina toimi opettaja Marja-Liisa Konttila, puheenjohtajana syyslukukauden Ritva Piri ja kevätkauden Matti Haapamäki ja sihteerinä Tuula Vesanen. Teinikauppa on toiminut koko lukuvuoden. Oppikoululaisten musiikkileirille Orivedelle kutsuttiin Klementtiopistoon Teuvo Leutonen ja kielikurssille Saksaan Ritva Piri. Satakunnan oppikoulujen kulttuurikilpailuissa Raumalla nokkahuiluorkesteri ja kuoro voittivat Rannikon johdolla. Teuvo Leutonen voitti yksinlaulun ja Antti Meura voitti sekä piirroksissa että vesiväritöissä. Fysiikan ja kemia kerhot toimivat. Nastan toiminta on vilkasta. Komea luistinrata on koulun alueella Nastan ansiosta. Voimistelu- ja koripalloillat ovat jatkuneet entiseen tapaan. Merikarvian Osuuskassa Eira Koskenniemen ja Lauri Laurilan allekirjoituksilla luovutti voimistelunopettaja Esa Avelalle 31.5.1960 alaluokkien koripallokiertopalkinnon ja vahvisti sille säännöt: Kiertopalkinto on ikuisesti kiertävä yhteiskoulun II-IV luokkien keskuudessa. Sen saa haltuunsa vuodeksi alaluokkien koripallosarjan voittanut joukkue. Koripallosarja on yksinkertainen eli jokainen luokka pelaa kerran jokaista luokkaa vastaan. Peliaika on 2 x 15 minuuttia, 5 minuutin väliajalla. Voitosta saa 2 pistettä ja tasapelistä pisteen. Ylemmät luokat antavat alemmille tasoitusta seuraavasti: Neljäs luokka antaa tasoitusta kolmannelle luokalle 10 pistettä ja toiselle luokalle 20 pistetä. Kolmas kolmas luokka antaa tasoitusta toiselle luokalle 20 pistettä. Mikäli tasoitukset osoittautuvat epäoikeudenmukaisiksi, voi voimistelunopettaja muuttaa niitä harkintansa mukaan.
KOP johtajansa Martti Pirin allekirjoituksin luovutti kiertopalkinnon ja kirjalliset säännöt voimistelunopettaja Esa Avelalle 31.5.1960 yläluokkien koripallokisaa varten. Se on ikuisesti kiertävä V-VIII luokkien keskuudessa. Yläluokkien koripallosarja on kaksinkertainen eli jokainen luokka pelaa kaksi kertaa jokaista luokkaa vastaan. Peliaika on 2 x 20 minuuttia, 5 minuutin väliajalla. Ylemmät luokat antavat tasoitusta seuraavasti: Kahdeksas ja seitsemäs luokka antavat tasoitusta kuudennelle 5 pistettä ja viidennelle 10 pistettä. Kuudes luokka antaa viidennelle luokalle tasoitusta 5 pistettä. Voimistelunopettaja voi muuttaa tasoituksia, jos ne ovat epäoikeudenmukaisia.
Nasta järjesti Satakunnan oppikoulujen Urheilijain telinemestaruuskilpailut. Tapio Juutilainen menestyi hyvin yli 16. sarjan yleis- ja telinemestaruuksia jaettaessa. Yleiskilpailuissa Juutilainen oli 5., nojapuilla 2. rekillä ja renkailla 3. Markku Salimäki, joka on vasta 11v, saavutti alle 16 v poikien sarjassa 3. tilan, kuten saman sarjan Markku Turtiainen hypyissä. Koripallossa Porin yhteislyseota vastaan hävittiin 26-66 ja Porin lyseota vastaan peräti 9-107. Nyt osallistuttiin myös maamme oppikoulujen väliseen jalkapallocupiin. Porin lyseo voitti koulumme 4-0. Koulun massakolmiottelun voitti kolmannen kerran peräkkäin Lauri Hakosalo VIII. Tyttöjen paras oli Marja-Leena Kalaranta. Mestaruuskilpailuissa Jorma Venho VII ponkaisi pituutta 650 ja Matti Nieminen 3-loikkasi 12.95. Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat Anita Westerlund IVA ja Jouko Elevaara VB. Anita Westerlund voitti myös Satakunnan oppikoulujen hiihtomestaruuden sarjassaan. Melartin-maljan sai IV luokka joukkueella Anita Westerlund, Marja-Leena Pietilä ja Marja-Leena Fagerroos. Luistinradan hoidosta sai VIII luokan Nastan pojat erityiskiitokset.
Nastan vuosikokous pidettiin 29.3.1960 kello 18. Läsnä oli 15 seuran jäsentä. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Mäntylahti ja sihteeriksi Pekka Grahn sekä rahastonhoitajaksi Tapio Blomberg. Jäseniksi valittiin Teuvo Leutonen ja Tapio Juutilainen sekä Unto Salmi ja Matti Nieminen. Erityisenä merkkipaaluna on mainittava Nastan valmistama luistinrata, joka jääurheiluineen on entisestäänkin monipuolistanut koulun liikuntatyötä. Merikarvian kunta tuli Nastan tätä toimintaa huomattavalla rahasummalla. Nastan voimistelu- ja koripalloillat ovat jatkuneet ja niihin osallistuminen on ollut ilahduttavan runsasta. Seuran toimesta järjestettiin hiihtoretki Jämille. Merikarvian yhteiskoulun Tuki r.y.:n toiminta on ollut vilkasta ompeluseuran puitteissa. Koittankoskelle on syntynyt oma Tuki ry:n nimissä kokoontuva ompeluseura. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja oli pankinjohtaja Martti Piri, joka sitten muutti paikkakunnalta. Hänelle lausuttiin parhaat kiitokset yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana oli sähköasentaja Paavo Lehtinen ja johtokunnan puheenjohtajana Huhtinen Paavo.
Koulu koki menetyksen kun Kalle Häyrinen kuoli 15.4.1961. Häyrinen ehti olla koulun toiminnassa mukana 25 vuotta rahastonhoitajana.
Voimistelunopettajat Maija ja Esa Avellan jättivät koulun elokuussa ja Heikki Anttila keväällä 1961, tuli kouluun opettajaksi1953, samoin Hilkka Räsänen, tuli opettajaksi 1955.
Kalevi Koskinen tuli voimistelunopettajaksi. Asta Välimaa tuli opettajaksi syksyllä 1960.

Vuonna 1961 ylioppilastutkinnon suoritti hyväksytysti 13 oppilasta. Yksityisoppilaana kirjoitti Leena Koivisto. 11 kirjoitti keväällä ja 2 syksyllä.
Ylioppilaiksi kirjoittivat vuonna 1961 seuraavat oppilaat: Maija Anttila syksyllä, Heikki Hakosalo, Lauri Hakosalo syksyllä, Helena Holmi, Seppo Itäpuro, Marja-Leena Lehtinen, Marja-Liisa Luoma, Maria-Liisa Nevala, Päivi Ratala, Jouko Stenvall, Kosti Sundelin, Pertti Vaarna ja yksityisoppilas Leena Koivisto eli kaikkiaan yhteensä 13 ylioppilasta.

Yhteiskoulun aloittivat syksyllä 1960 Helena Fagerros, Raija Haanpää, Anna Innola, Mikko Järvenpää, Matti Kouhi, Ulla Koskenkorva, Antti Lehtimäki, Maaret Mitro, Mikko Nevala, Helena Raekallio, Anna-Liisa Rannikko, Risto Ranta, Eva Sala, Kari Mattila, Paula Sarjonen, Raija Tammiranta, Seppo Vuori ja Ib Juhani Aalto, Elisa Haukijärvi, Klaus Inberg, Teppo Koivisto, Jarmo Nevanko, Marja-Liisa Oksa, Markku Salimäki, Pekka Rajamäki, Teuvo Tuulivaara, Antti Varsamäki.
Osuuskassojen ryhtisormuksen sai Kosti Sundelin.

Lukukauden 1961-62 kertomuksesta selviää, että koulun 42. toimintavuonna koulun oppilasmäärä ensi kerran ylitti 400 oppilaan rajan ja tänä vuonna toiset kokelaat ovat osallistuneet ylioppilaskirjoituksiin. Koulun velkataakka on rakennusvelkojen takia noin 55 miljoonaa markkaa, minkä korkojen ja kuoletusten hoitamisessa johtokunnalla on vuosittain paljon vaivaa ja huolta.
Koulun teinikuntaan ovat kuuluneet V,VI,VII ja VIII luokat. Kuraattorina on toiminut lehtori Martti Asunmaa. Puheenjohtajana on ollut Osmo Santala ja sihteerinä Irma Kanerva. Teinikunnassa toimii ns. keskustelukerho, joka on kokoontunut kaksi kertaa kuukaudessa.
Koulun kuoro johtajanaan Reino Rannikko voitti Porissa Satakunnan oppikoulujen kulttuurikilpailuissa I palkinnon, samoin voitti koulun tyttötertsetti I palkinnon. Siinä lauloivat Irma Kanerva, Ulla Itäkylä ja Katariina Aittamäki.
Koulun urheiluseura Nasta on toiminut uutterasti edellisten vuosien antamia suuntaviivoja noudatellen. Pesäpallocupiin osallistuttiin ja voitettiin Porin lyseo juoksuin 8-4. VIII luokan oppilas Jorma Venho osallistui SOU:n yleisurheilukilpailujen SM-kisaan pituushypyssä, jossa hän saavutti kuudennen sijan tuloksella 651, joka on koulun uusi ennätys. SOU:n Satakunnan piirin yleisurheilumestaruuskilpailuissa Jorma Venho ajallaan 11,9 oli neljäs, pituushypyssä toinen tuloksella 636 ja Aimo Juhola oli pituushypyssä kuudes tuloksella 624. Piirin hiihtomestariksi leivottiin Anita Westerlund. Tyttöjen 3-ottelun voitti Marja-Leena Kalaranta. Jorma Venho voitti poikien 3-ottelun. Jorma Venho juoksi koulun mestaruuskisoissa 100 metrin aikaan 11,6 ja Jouko Elevaara sai seiväshypyssä tuloksen 321, jotka molemmat olivat koulun uusia ennätyksiä. Koulun parhaat hiihtäjät olivat Anita Westerlund ja Erkki Santala.
28.9.1960 pidettiin koulun yleisurheilumestaruuskilpailut, joissa yli 15v poikien 100m paras oli Jorma Venho ajalla 11.8, toinen Tapio Juutilainen 12,1 ja kolmas Teuvo Leutonen 12,3. Pituuden paras oli Jorma Venho hyppäämällä upean tuloksen 650, joka oli samalla koulun uusi ennätys. Kolmiloikan voitti Matti Nieminen tuloksella 12,95, joka oli koulun uusi ennätys, toinen Lauri Hakosalo 12.92 ja kolmas Jouko Elevaara 12,56. Kuulantyönnön voitti Heikki Hakosalo 12,27, toinen Lauri Hakosalo 11,67 ja kolmas Pekka Grahn 11,41. Seipään voitti Jorma Venho tuloksella 320, joka oli koulun uusi ennätys. Matti Nieminen hyppäsi 300. Alle 15v pituuden voitti Ari Elovaara 545, toinen Olavi Rikalainen 525 ja kolmas Altti Leutonen 500. Alle 13 v pituuden paras oli Antti Kalliomäki482, toinen Heikki Niemi 445 ja kolmas T. Vienonen 445.
Voimistelunopettaja Kalevi Koskisen ja Nastan urheilijoiden toimesta rakennettiin luistinrata koulun läheisyyteen. Jo syksyllä oli luistinradan pohja tasoitettu yhden kaivinkoneen ja raivaustraktorin avustuksella.
Merikarvian yhteiskoulussa pidettiin Satakunnan oppikoulu-urheilijoitten voimistelumestaruuskilpailut Nastan vastatessa järjestelyistä. kilpailuihin osallistui 30 oppilasta viidestä eri koulusta. Yli 16-vuotaitten poikien paras oli Kankaanpään yhteislyseon Matti Rimpelä, siikaisten poikia ja tuleva lääkäri ja Stakesin tutkijalääkäri mm. tupakkatohtori. Nastan Tapio Juutilainen oli viides. koulujen välisissä pisteissä MYK oli toinen yli 16 vuotiaiden poikien sarjassa.
Nastan omissa voimistelukilpailuissa 17.4.1961 Tapio Juutilainen oli paras, toinen Jorma Venho ja kolmas Matti Nieminen ja neljäs Teuvo Leutonen. Alle 16v paras oli Markku Pietilä, toinen M. Turtiainen ja kolmas Altti Leutonen. Alle 14 v paras oli Antti Kalliomäki, toinen Reijo Rantala. Alle 12 v paras oli Markku Salimäki.
Merikarvian yhteiskoulu pelasi koripallo-ottelun Porin lyseota vastaan. Koripalloilu oli koulussa vielä ottamassa ensi askeleitaan. Niinpä tottelutulos oli sen mukainen. Häviö tuli murskaavasti 105-9. Porin lyseo oli voittanut monesti mestaruuksia, mutta sittenkin vähän allapäin oltiin. Lauri Hakosalo heitti joukkueen pisteistä 6.
Nastan historiakirjasta selviää, että koripallo-ottelut Porin Ressua vastaan olivat kiihkeitä. Ensimmäisen pelin Nasta hävisi, mutta toisen jo voitti. Pelit olivat erittäin kireitä, jopa raakoja, sillä varsinkin ressut olivat todella taistelunhaluisia. Niinpä pelin päätyttyä oli Nastan parhaalla korintekijällä Hakosalon Laurilla huuli halki ja silmä mustana.
Suunnistusmestaruuskilpailut pidettiin 24.5.1961. Paras suunnistaja oli pitkällä radalla Aarno Huhtinen, toinen Harri Huhtinen ja kolmas Markku Pietilä. Lyhyemmän suunnistusradan kiersi parhaiten Ahti Vihervuori ja toinen oli Teppo Innola.
Nastan vuosikokouksessa 19.10.1961 kello 19 ja läsnä oli 8 poikaa. Nastan puheenjohtajaksi valittiin Harri Huhtinen ja sihteeriksi Erkki Nevala ja jäseniksi Markku Pietilä, Teuvo Leutonen, Tapio Juutilainen, Ari Elovaara ja Kalle Aitasalo.
Merikarvian yhteiskoulun massa- ja mestaruuskilpailut pidettiin syksyllä 1961 kauniin, mutta tuulisen sään vallitessa. Perinteinen 3-ottelu käytiin ja lisäksi henkilökohtaiset mestaruuskisat.
Koulun 3-ottelumestari oli Jorma Venho (7,5, 13,93 ja 605), toinen A. Juhola (7,7, 14,20, 602) ja kolmas Tapio Juutilainen (7,3, 13,15 ja 490). Mestaruuskisojen parhaita tuloksia olivat: 100m Jorma Venho 11,6, Tapio Juutilainen 12,1 ja A. Juhola 12,1. Pituushyppy: Jorma Venho 617, toinen A. Juhola 580. Kolmiloikka: Olavi Rikalainen 12,71, toinen H. Peltola 11,65. Keihäänheitto: Jouko Elevaara 44,70. Seiväshyppy:Jouko Elevaara 321. Alle 15v pituushypyn paras oli H. Vanhatalo 511, toinen Reijo Rantala 486 ja kolmas Antti Kalliomäki 485, joka hyppäsi seivästä 290. Alle 13v pituutta hyppäsi Jukka Koski 450, toinen P. Rajamäki 417 ja kolmas Heikki Niemi 414.

Nastan johtokunnan kokouksessa 18.11.1961 päätettiin lähettää toisen luokan oppilas Markku Salimäki voimistelukurssille Pajulahden urheiluopistoon viikon kurssille. Rahastonhoitajaksi valittiin Kalle Aitasalo ja varapuheenjohtajaksi Markku Pietilä. Nastan johtokunnan kokouksessa 30.3.1962 päätettiin ilmoittaa Tapio Juutilainen Porissa 8.4.1962 pidettäviin Sat.OU:n voimistelumestaruuskilpailuihin ja hänelle avustajaksi Jorma Venho. Ilmoittauduttiin oppikoulujen välisiin koripallo- ja pesäpallosarjoihin. Kokouksessa 18.4.1962 myönnettiin Erkki Vanhatalolle 300 mk kilpailumatkakuluihin. Ilmoitettiin Tapio Juutilainen Kankaanpäässä 29.4.pidettäviin voimistelukisoihin. Ilmoitettiin Heikki Vanhatalo ja Antti Kalliomäki yleisurheilukurssille.
Merikarvian yhteiskoulu voitti pesäpallossa Porin lyseon juoksuin 8-4. Merikarvialla riehunut pikkulavantautiepidemia esti useiden urheilutapahtumien peruuntumiseen. Joukkueessa pelasivat: A. Juhola, R. Inkinen, H. Huhtinen, H. Peltola, A. Heikkilä, A. Majanen, T. Leutonen, E. Vanhatalo ja P. Erkkilä.
Merikarvian yhteiskoulun pojista Jorma Venho sijoittui Suomen Oppikoulujen mestaruuskilpailuissa pituudessa kuudenneksi kerrassaan mainiolla tuloksella 651. Piirin kilpailuissa pituushypyssä oli Jorma Venho toinen tuloksella 636 ja A. Juhola kuudes tuloksella 624. Lisäksi Jorma Venho oli 100m neljäs ajalla 11,9.
Satakunnan piirin hiihtomestaruuden voitti Anita Westerlund. Ukko-Pekka hiihtojen parhaat hiihtäjät olivat Anita Westerlund ja Erkki Santala. Viestinhiihdon voitti Va luokka joukkueella Mirja Siltanen, Anita Westerlund, Altti Leutonen ja Erkki Santala.
Merikarvian yhteiskoulun Tuki ry:n puheenjohtajana toimi Reino Rannikko, varapuheenjohtajana Kaija Aitasalo, rouva Aili Lammi, tohtori Jarkko Vaahtoranta, tehtailija Kosti Kouhi ja sihteeri-rahastonhoitajana pankinjohtaja Pentti Sipilä sekä koulun edustajana rehtori Leila Säynäjärvi.
Koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi sähköasentaja Paavo Lehtinen, rouva Hanna Alho, autoilija Arvo Kalliovuo, maanviljelijä Jussi Länsitalo ja emäntä Elli Mäntylahti. Johtokunnan puheenjohtajana toimi maanviljelijä P.E. Huhtinen, varapuheenjohtajana maanviljelijä Lasse Järvenpää, rouva Hanna Alho, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, kunnansihteeri Lea Nurminen ja maanviljelijä Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä autoilija Vihtori Ojala, neiti Ottilia Rantamäki ja autoilija Olavi Vuori sekä rehtori Leila Säynäjärvi sihteerinä. Koulun rahastonhoidon ja kirjanpidon hoiti Merikarvian Säästöpankki.
Yhteiskoulun aloittivat Ia luokalla mm. Toivo Aivelo, Matti Kouhi, Aki Lammi, Elisa Leutonen, Marita Maja, Pauli Pihlajamäki, Seppo Nurminen, Taru Pitkäranta, Kaija Saari, Antti Sipilä ja Matti Väre.
Ib luokalle tulivat mm. Teppo Koivisto, Jori Tarkkio, Osmo Välikangas ja Seppo Österman.
Koulun oppilasmäärä oli kevätlukukauden l962 lopussa 390.

Ylioppilaiksi vuonna 1962 kirjoittivat seuraavat oppilaat: Anttila, Hannu, Tapio Blomberg, Matti Haapamäki, Kalervo Herrala, Hellevi Leutonen, Antti Meura, Väinö Mäntylahti syksyllä, Taisto Puonti, Anneli Riutta, Pirkko Sevio syksyllä, Raili Särme, Ritva-Liisa Uusitalo, Kirsti Vaiste ja Jorma Venho syksyllä eli kaikkiaan 14 ylioppilasta.

Lukukauden kertomuksesta 1962-63 selviää, että koulussa osallistuttiin nyt kolmatta kertaa ylioppilaskirjoituksiin. Nyt siis jo tottuneesti koe kirjoitettiin. Kouluhallitus vahvisti koululle 18.7.1962 uuden lukusuunnitelman, jossa lukio jakautuu matemaattiseen ja yleiseen linjaan. Koulun VI luokka on jo ollut linjajakoinen. Ammatinvalintaoppi on V luokalla ollut pakollinen oppiaine. Vapaaehtoisena V luokalla on ollut konekirjoitus. Keväällä suoritettiin menolaskenta, joka osoitti, että autokyydeistään joutuvat merikarvialaiset oppilaat maksamaan yhteensä vuodessa 21.100 markkaa, siikaislaiset 15.300 markkaa ja ahlaislaiset 13.800 markkaa. Toivottiin, että valtio osallistui näihin oppilaskuluihin edes osasuorituksilla. Toisaalta oli hyvä, että oppilaat saattoivat asua kotonaan vanhempiensa hoivissa. Oppilaiden harrastuksista mainittakoon I ja II luokkien toisilleen järjestämät luokkajuhlat.
Teinikunnan kuraattorina toimi lehtori Martti Asunmaa, puheenjohtajana Raimo Inkinen ja sihteerinä Anita Westerlund. Koulussa toimi raamattupiiri kokoontuen kaksi kertaa kuukaudessa. Teinikauppa on ollut toiminnassa koko lukukauden. Vammalassa pidetyistä kulttuurikilpailuista koulu sai kuoro Rannikon johtamana I palkinnon. Kvartetti saavutti 3. sijan. Siinä lauloivat Riitta Nummelin, Ulla Itäkylä, Teuvo Leutonen ja Altti Leutonen. Yksinlaulussa Teuvo Leutonen sai 3. sijan. Teppo Innola, Tapio Juutilainen, ja Matti Koivisto lähettivät ottamiaan valokuvia valokuva kilpailuun. Teppo Innolan diapositiivi palkittiin sarjan parhaana. Lukion Fysiikan kerho kokoontui Irma Sillanpään ohjauksessa.
Urheiluseura Nasta toimi edelleen vilkkaasti. Pojat kokoontuivat säännöllisesti voimistelu- ja koripalloharjoituksiin sekä keväällä pesäpalloharjoituksiin. Tytöillä oli oma telinevoimisteluiltansa.
Nastan vuosikokous 23.10.1962. Läsnä oli 10 jäsentä. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ari Elovaara, sihteeriksi Olavi Rikalainen ja rahastonhoitajaksi Altti Leutonen sekä jäseniksi Antti Aitasalo, Heikki Vanhatalo, Erkki Santala varapuheenjohtajaksi ja Hannu Peltola.

Koulu järjesti SatOU:n hiihtomestaruuskilpailut. Nuorempien poikien sarjassa Hannu Metsäniemi voitti piirin mestaruuden ja Juhani Ratala oli viides. Vanhempien poikien sarjassa Erkki Santala oli toinen, Ahti Vihervuori kolmas ja Jorma Salonius kuudes. Vanhempien tyttöjen sarjassa Anita Westerlund voitti piirin mestaruuden ylivoimaisesti ja Marja-Leena Kalaranta oli neljäs. Anita Westerlund osallistui SOU:n mestaruuskilpailuihin ollen siellä seitsemäs. SatOU:n yleisurheilumestaruuskilpailuissa Eero Peltola saavutti piirin mestaruuden pituushypyssä tuloksella 635 sekä Olavi Rikalainen korkeushypyssä toisen sijan tuloksella 175. SatOU:n voimistelumestaruuskilpailuissa Tapio Juutilainen sijoittui renkailla kolmanneksi ja nojapuilla neljänneksi. Olavi Rikalainen sijoittui rekillä viidenneksi. koulu osallistui koko maata käsittävään oppikoulujen pesäpallocupiin.
Poikien 3-ottelun paras oli Olavi Rikalainen. ja paras luokka VII luokka. Tyttöjen 3-ottelun voitti VIII luokka ja Marja-Leena Kalaranta oli henkilökohtaisesti paras. Ukko-Pekka hiihdon voitti Iva luokka ja parhaat hiihtäjät olivat pojista Antti Kalliomäki ja tytöistä Anita Westerlund. Tyttöjen Melartin maljan voitti VI luokka. perinteisen luokkienvälisen viestinhiihdon voitti Ia luokka. Joukkueessa hiihtivät Merja Juhala, Margit Kuusela, Veikko Lindholm ja Markku Tuuli. Koulun koripallosarjan voitti alaluokista IVb luokka ja yläluokkien osalta Va luokka. Nasta sai Alkon voittovaroista 5.000 markkaa. Melkoinen urheiluvuosi siis koulussa saavutettiin, eikö totta? Nasta osoitti ansainneen perustamisensa, josta seuran perustajat suuresti iloitsivat.
Koulun orkesterin kahdeksan jäsentä saivat koko lukuvuoden ajan viulutunteja konserttimestari, viulutaiteilija Haryton Djakonovskilta. Merikarvian Yhteiskoulun Tuki ry:n toiminta saavutti vakiintuneet tukimuotonsa. Ompeluseuroja on pidetty vilkkaasti. Syksyllä järjestetyillä päivällisillä saatiin Tuen tilille 125.000 markkaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Reino Rannikko ja jäseninä Kaija Aitasalo, Aili Lammi, Jarkko Vaahtoranta, Kosti Kouhi, Pentti Sipilä ja Leila Säynäjärvi.

Vanhempainneuvoston puheenjohtajana oli Paavo Lehtisen kuoltua maanviljelijä Erkki Juhola. Johtokunnan puheenjohtajana toimi maanviljelijä P.E. Huhtinen. Varajäsenen autoilija Vihtori Ojalan kuoleman johdosta hänen tilalleen valittiin uusi jäsen.

Sähköasentaja Paavo Lehtinen, joka erityisesti kunnan virallisissa elimissä esiintyi koulun tukijana ja ystävänä kuoli vaikean sairauden murtamana. Johtokunnan pitkäaikainen jäsen autoilija Vihtori Ojala uskollisesti aina tuki ja auttoi koulua monin tavoin. Kummankin edesmenneen työ koulun hyväksi tulee säilyttämään heidän muistonsa koulun historiassa.

Koulunkäyntinsä aloittivat Ia luokalla mm. Markku Anttila, Vesa Heikkilä, Jorma Kenttä, Virpi Källi, Kristiina Rannikko, Jouko Venho, Olli Varjovuo, Aimo Tuomisto, Paula Tuomisto ja Markku Tuuli. Ib Terhikki Aulu, Jorma Heikkilä, Juhani Fager, Heikki Ruohomäki, Jouko Valli ja Juha Veikkola.
Keskikoulusta pääsi 51 oppilasta, mm. Jouko Elevaara, Ari Elovaara, Altti Fager, Altti Leutonen, Simo Metsäniemi, Antti Nummi, Juha Nurminen, Eero Peltola, Markku Pietilä, Pentti Raekallio, Olavi Rikalainen, Veikko Salmi, Erkki Santala, Marja-Sisko Tarkkio, Osmo Tommila, Heikki Uusitalo ja Anita Westerlund.

Koulun kertomuksesta 1963-64 selviää, että kolme oppilasta on nauttinut 180-270 markan opintoapurahaa. Oppilaiden vapaasta harrastustoiminnasta mainitaan, että I luokka piti vanhempainjuhlan 19.4.1964. Teinikunnan kuraattorina on toiminut lehtori Martti Asuinmaa ja puheenjohtajana Antti Aitasalo ja sihteerinä Anita Westerlund. Koulussa on toiminut keskustelukerho. Se teki syksyllä retken Ahlaisiin ja Noormarkkuun, jolloin tutustuttiin Malmgårdin, Kellahden ja Ahlströmin kartanoihin. Kamerakerho on koulussa toiminut ahkerasti. Teinikauppa on toiminut koko lukukauden. Sitä on hoitanut Aulikki Holmi. Koulun kuoro saavutti 2. sijan Raumalla, samoin 2. sijan saavuttu tertsetti: Ulla Itäkylä, Irma Kanerva, Riitta Nummelin. Raimo Inkinen saavutti yksinlaulussa ensimmäisen sijan. Lea Blombergin novelli sai kolmannen sijan. Koulun urheilutoiminta on jatkunut vanhoja suuntaviivoja noudattaen. Hiihto on kohonnut parhaimmaksi lajiksi. SOU:n hiihtomestaruuskilpailuissa Valkeakoskella koulun tyttöjoukkue, johon kuuluivat Anita Westerlund, Marja-Leena Kalaranta ja Margit Kuusela saavutti viestinhiihdossa kuudennen sijan. Henkilökohtaisessa kisassa Anita Westerlund oli myös kuudes. Sat. OU:n hiihtomestaruuskisoissa Honkajoella koulun oppilaat valtasivat useimmat kärkisijat. Vanhempien tyttöjen sarjassa Westerlund uusi mestaruutensa ja Marja-Leena Kalaranta sijoittui 3. sijalle. Nuorempien sarjassa 3. sijan saavutti Merja Juhala. Vanhempien poikien sarjassa Erkki Santala sijoittui toiseksi ja hävisi Juha Miedon tavoin vain sekunnin voittajalle. Veikko Veneranta ja Jorma Salonius saavuttivat 4. ja 5. sijan. Hannu Metsäniemi oli nuorempien pikien sarjassa 2. sijalla. Sat. OU:n yleisurheilumestaruuskilpailuissa Vammalassa Eero Peltola oli kiekonheitossa viides ja Olavi Rikalainen korkeushypyssä tuli kuudenneksi.
Luokkienvälisen poikien 3-ottelun voitti Vb ja henkilökohtaisesti paras oli Antti Kalliomäki. Tyttöjen 3-ottelun voitti Kaisu Sohlström ja VII luokka. Ukko-Pekka hiihtojen paras oli Jorma Salonius ja IIa luokka. Tyttöjen paras oli Anita Westerlund. Koulun perinteisen viestinhiihdon voitti VII luokka joukkueella Pirjo Peltomäki, Anita Westerlund, Altti Leutonen ja Erkki Santala.
Nastalla on olut jatkuvaa erilaista urheilutoimintaa. Nastan kokouksessa 1.10.1964 vahvistettiin koulun ennätykset mm.100m Jorma Venho 11,6 (1961). 1000m Harri Huhtinen 3,06,4 (1962). Pituushyppy Eero Peltola 653 (1963). Korkeus Olavi Rikalainen 175 (1962). Seiväs Antti Kalliomäki 350 (1963). 3-loikka Olavi Rikalainen 13,04 (1962). Kuula 5,4 kg Kalevi Liutala 14,26 (1957), kuula 3,6 kg Veli Nieminen 17,78 (1952). Kiekko Eero Peltola 39,73 (1963). Keihäs Antti Ala-Knuussi 46,10 (1963)
Nastan vuosikokous pidettiin 12.10.1964. Puheenjohtajaksi valittiin Seppo Sipilä, sihteeriksi Lasse Lehtonen, rahastonhoitajaksi Risto Ranta ja jäseniksi Altti Leutonen, Antti Aitasalo, Raimo Ruoho varapuheenjohtajaksi ja Markku Nurminen. Vahvistettiin uusiksi koulun ennätyksiksi 1000m Pekka Rajajärvi 3.00,0 (1964). 3-loikka Eero Peltola 13,59 (1964). Kuula 3,6 kg Olavi Rikalainen 17,78 (1964) Keihäs 700gr Antti Kalliomäki 46,11 (1964). 400m Altti Leutonen 56,8 (1964)

Merikarvian yhteiskoulun Tuki ry:n ompeluseuratoiminta on jatkunut hyvänä. Jälleen se järjesti päivälliset, joiden tuotto oli 1.342,50 markkaa. Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Reino Rannikko, Kaija Aitasalo, Aili Lammi, Jarkko Vaahtoranta, Kosti Kouhi, Pentti Sipilä ja Leila Säynäjärvi. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi Erkki Juhola, ja johtokunnan puheenjohtajana P.E. Huhtinen. Varajäseneksi valittiin maanviljelijä Olavi Juhola.
Koulun kanslianhoitajana toimi rouva Leila Sipilä.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Kari Heino, Raimo Heino, Mirja Häyrinen, Jorma Kenttä, Ismo Källi, Mikko Laaksonen, Kaisa Lammi, Erik Lehtonen, Raimo Muurinen, Hannu Saarinen, Leena Sala, Terttu Salmi, Marja-Leena Tuomisto, Eeva-Liisa Vuorela ja Pirjo Uusimäki. Ib luokalla mm, Hannes Aulu, Riitta Kumpuselkä, Kalevi Oksa, Kari Pihlajamäki, Helkky Pitkäranta ja Tapio Ranne Jorma Ratala, Erkki Uusitalo, Jukka Vanhatalo, Simo Viertonen, Maarit Virtalaine ja Tapani Österman. Ylioppilaiksi kirjoittivat vuonna 1963 seuraavat: Alen Merja-Leena, Pekka Grahn, Sirkka Haukijärvi, Marja-Liisa Holmi, Pirjo Källi, Teuvo Leutonen syksyllä, Tuulikki Majanen, Erkki Nevala, Tellervo Riihiaho, Silja Saine syksyllä, Osmo Santala, Paula Sevio, Kaisa Uusitalo, Tuula Vesanen, Eila Österman ja yksityisoppilaana Eero Seppälä.
Keväällä 1964 kirjoittivat ylioppilaiksi Antti Aitasalo, Sinikka Heikintalo, Alpo Heikkilä, Juhani Herrala, Aarno Huhtinen, Tapani Hänninen, Tuula Iiliäinen, Raimo Inkinen, Ulla Itäkylä, Toivo Jalonen, Tapio Juutilainen, Irma Kanerva, Pirjo Kangasniemi, Ossi Lähteenmäki, Antti Majanen, Jaakko Mäkelä, Hannu Peltola, Kaisu Sohlström ja Sinikka Syrenius.

Lukuvuoden 1964-65 kertomuksesta selviää, että metsäylioppilaiden alulle panemaan ”Tulevaisuuden puu” operaatioon osallistuivat kevään abiturientit, jotka metsänhoitaja Juhani Linkolan johdolla istuttivat koulun tontille kukin lahjaksi saamansa männyt. Operaatio tapahtui koko maassa samana päivänä 13.5.1965. Missä puut nyt ovat? Koulun johtokunta pohti kevään aikana vakavasti englannin kielen ottamista koulun lukusuunnitelmaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi joko rinnan saksan kanssa tai yksistään, jolloin saksa siirtyisi toisen vieraan kielen asemaan. Ensi syksystä alkaen toisen luokan oppilaat lukevat englantia. Oppilaiden vapaasta harrastustoiminnasta mainitaan, että teinikunnan kuraattorina toimi lehtori Markus Ala-Heikkilä, puheenjohtajana Antti Aitasalo ja sihteerinä Maija Salo. Koulussa toimi kamerakerho ja keskustelukerho. Kevätkaudella alkoi filmikerho. Teinikauppaa piti Maija Viertola. Koulun kuoro sai Kokemäellä toisen sijan ja orkesteri sai myös 2. sijan. Tertsetti laulajinaan Elvi Vaihinen, Elisa Leutonen ja Marja Helin saavutti ensimmäisen sijan. Elisa Leutonen voitti yksinlaulusarjan.
Nastan kokous15.10.1965 vahvisti uusiksi ennätyksiksi: 100m Antti Kalliomäki 11,4 (1965). Korkeus Reijo Rantala 180 (1965). Seiväs Antti Kalliomäki 440, joka tulos on myös Suomen oppikoulujen uusi ennätys (1965). Kuula 3,6 kg Antti Kalliomäki 17,79 (1965). Keihäs Pertti Fager 53,11 (1965) 60m Altti Leutonen 7,1 (1964). Nastan kokous 1.10.1966 vahvisti: 400m Altti Leutonen 56,8 (1964). Antti Kalliomäki juoksi 60m ajan 7,0 ja Olavi Rikalainen hyppäsi korkeutta 180.
Koulun urheilutoiminta on ollut vilkasta. Parhaisiin saavutuksiin päästiin nyt yleisurheilussa. Koko maata käsittävässä oppikoulujen kotirataottelussa koulun joukkue, johon kuului 10 poikaa, saavutti 3-loikassa kuudennen sijan. Henkilökohtaisessa kilpailussa Eero Peltola ja Olavi Rikalainen sijoittuivat 8. ja 9. sijalle. Sat.OU:n yleisurheilumestaruuskilpailuissa Peltola ja Rikalainen sijoittuivat kolmanneksi ja neljänneksi. Seipäässä Jukka Koski ja Reijo Rantala jakoivat viidennen sijan. Olavi Rikalainen sijoittui kuulassa viidenneksi. Keväällä 1964 koulun tyttöjoukkue saavutti pesäpallocupissa piirinmestaruuden. Syksyllä jatkettiin taistelua Suomen mestaruudesta, mutta ensimmäisessä ottelussa Seinäjoen tyttölyseo voitti 20-10. Koulun 3-ottelun paras luokka oli VII luokka ja henkilökohtaisesti paras oli Altti Leutonen. Tytöistä paras oli Aulikki Holmi. Ukko-Pekka hiihtojen paras luokka oli VIA luokka. Henkilökohtaisesti parhaat olivat Pertti Fager ja Merja Juhala. Viestinhiihdon voitti IIIA luokka hiihtäjinään Margit Kuusela, Merja Juhala, Vesa Heikkilä ja Markku Tuuli. Nasta on toiminut edelleen ylläpitäen koripalloharjoituksia, voimisteluharjoituksia ja tyttöjen voimistelu- ja pesäpalloharjoituksia. Pelattiin myös jääkiekko-ottelu sataman koulua vastaan. Nasta järjesti kunnan mestaruushiihdot.
Merikarvian yhteiskoulun Tuki r.y.:n ompeluillat jatkuivat entiseen tapaan. Syksyllä se järjesti sunnuntailounastilaisuuden, jonka tuotto oli 1.404,70 markkaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Reino Rannikko, Kaija Aitasalo, Aili Lammi, Jarkko Vaahtoranta, Kosti Kouhi, Pentti Sipilä ja Leila Säynäjärvi.

Lehtori Helvi Paasio kuoli 22.8.1964 pitkän ja vaikean sairauden murtamana. Hänessä koulu menetti uskollisen, uutteran ja tarmokkaan työntekijän, äidillisen kasvattajan ja uupumattoman esirukoilijan. Lehtori Helvi Paasion muiston kunnioittamiseksi perustettiin hänen nimeään kantava stipendirahasto.

Koulun I luokan aloittivat mm. Hannu Häyrinen, Risto Jurkkala, Pekka Koskenkorva, Rauno Källi, Marja Laaksonen, Ilkka Lanne, Heikki Lehtinen, Annikki Liipo, Markku Näsi, Katriina ja Kristiina Rantamo, Hannu Salo, Pekka Varheensalo ja Hanni Viertomaa.
Merikarvian Lions Clubin, joka perustettiin vuonna 1964, stipendi annettiin Mervi Källille. Merikarvian Ukkoseuran stipendi annettiin Jukka Vesaselle.
Vuoden 1964 ylioppilaat: Kalle Aitasalo, Sinikka Heikintalo, Alpo Heikkilä, Juhani Herrala, Aarno Huhtinen, Harri Huhtinen syksyllä, Tapani Hänninen, Tuula Iiliäinen, Raimo Inkinen, Ulla Itäkylä, Toivo Jalonen, Tapio Juutilainen, Marja-Leena Kalaranta syksyllä, Irma Kanerva, Pirjo Kangasniemi, Ossi Lähteenmäki, Antti Majanen, Jaakko Mäkelä, Hannu Peltola, Kaisu Sohlström ja Sinikka Syrenius.

Lukuvuoden 1965-66 kertomuksesta selviää, että uuden lukusuunnitelman mukaan on ensimmäisenä vieraana kielenä, jonka opetus alkaa toiselta luokalta, englanti tai saksa ja lukiossa alkavana toisena kielenä vastaavasti saksa tai englanti. Lukiossa oli humanistisen linjan oppilailla mahdollisuus lukea valinnaisesti joko biologiaa tai psykologiaa. Tänä vuonna kirjoittivat koko maassa kaikki matemaattisen ylioppilaskokelaat ensi kerran pakollisen matematiikan kokeen.
Teinikunnan kuraattorina toimi Saara Lindlöf, puheenjohtajana Eva Sala ja sihteerinä Ulla Koskenkorva. Koulun kuoro sijoittui 3. sijalle Porissa. Tertsetti: Elvi Vaihinen, Elisa Leutonen ja Marja Helin saavutti toisen sijan. Elisa Leutonen tuli yksinlaulusarjassa ensimmäiseksi. Koulun mestaruuskilpailuissa Antti Kalliomäki hyppäsi seiväshypyssä 440, mikä oli samalla Suomen oppikoulujen uusi ennätys. Suomen oppikoulujen kotirataottelussa koulun joukkue, johon kuului 10 poikaa, saavutti 3-loikassa keskiarvolla 12,67 kolmannen sijan. Reijo Syrjäsalo ja Jukka Koski menestyivät henkilökohtaisesti parhaiten. Satakunnan oppikoulujen yleisurheilumestaruuskilpailuissa koulun joukkue sijoittui toiseksi koulujen välisessä kilpailussa. Henkilökohtaisessa kilpailussa saavuttivat seuraavat pojat palkinto- ja pistesijoja: Antti Kalliomäki, Altti Leutonen, Reijo Rantala, Hannu Rikalainen, Heikki Niemi ja Mikko Peltovirta. Poikien perinteisen 3-ottelun paras luokka oli VII ja henkilökohtaisesti paras Antti Kalliomäki. Tyttöjen paras luokka oli IIIb ja henkilökohtaisesti paras Kirsi-Marja Aalto. Ukko-Pekka hiihdon paras luokka oli IIIb ja paras poika oli Pertti Fager. Paras tyttö oli Terttu Ylikahri. Viestinhiihdon voitti Ia joukkueella Helena Uurre, Sirkka Tuli, Jukka Heino ja Seppo Näsi.
Nasta jatkoi toimintaansa ja oteltiin jalkapallossa ja jääkiekossa Sataman kansakoulua vastaan.
Nastan kokous 15.10.1965 valitsi puheenjohtajaksi seppo Juholan, varapuheenjohtajaksi Heikki Niemen, sihteeriksi Harry Tukkikosken, rahastonhoitajaksi Mikko Järvenpään ja jäseniksi Juhani Aallon, Lasse Lehtosen, Jukka Kosken ja Jorma Nevankon.
Nastan kokous valitsi 1.10.1966 puheenjohtajaksi Mikko Peltovirran, varapuheenjohtajaksi Harri Inkisen, sihteeriksi Reijo Viitasen, rahastonhoitajaksi Mikko Järvenpään ja jäseniksi Toivo Aivelon ja Seppo Östermanin. Vahvistettiin uudet ennätykset: Antti Kalliomäki 60n ajalla 7,0 ja korkeushyppy Olavi Rikalainen 180. Nasta hankki painonnostovälineet Nastan kokouksen päätöksellä 20.10.1966.
Merikarvian yhteiskoulun Tuki r.y.:n ompeluseuroja pidettiin joka toinen viikko. Vanhempainneuvostoa johti Erkki Juhola ja johtokuntaa P.E. Huhtinen.
Koulun vakinaisina opettajina olivat Leila Säynäjärvi, Keijo Kuula opettaen saksaa, Sirkka Kuusela opettaen suomea, Tapani Lindlöf opettaen historiaa, Irma Sillanpää opettaen matematiikkaa, Olavi Tiitinen opettaen luonnonhistoriaa, Asta Välimaa opettaen englantia, Aihe Lastu kuvaamataitoa, Karin Lindblad ruotsia, Kauko Välimaa opettaen voimistelua, Leo Korpela maantietoa, Reino Rannikko musiikkia ja Oiva Salmela uskontoa.
Koulun aloittivat Ia luokalla mm. Jukka Heino, Leena Herrala, Matti Holmi, Pertti Jokisalo, Jukka Kajander, Veikko Kallio, Marja Kenttä, Seppo Näsi, Lasse Rantala, Timo ruoho, Päivi Sipilä, Marja-Leena Tammiranta, Sirkka Tuuli, Pentti Yli-Knuussi. Ib luokalla alkoivat mm. Urpo Aalto, Arto Haapaniemi, Leena Lehtojoki, Outi Linden, Terttu Muurinen, Touko Palomäki, Seppo Salminen, Jouko Syrjäsalo, Mirja Tommila, Pirkko Varsamäki ja Lasse Österman.
Ukkoseuran stipendin sai Seppo Sipilä ja Lions Clubin stipendin Pertti Fager.
Ylioppilastutkinnon suorittivat keväällä 1965 Lea Blomberg, Aulikki Holmi, Irma Kalliomäki, Kaija Lounasvaara, Simo Metsäniemi, Antti Nummi, Juha Nurminen, Eero Peltola, Olavi Rikalainen, Erkki Rantala, Riitta Valkama Jukka Vesanen ja Anita Westerlund.

Ylioppilastutkinnon suorittivat keväällä 1966 seuraavat kokelaat: Paula Alitalo, Einari Anttila, Elisa Blomberg, Pirjo Grahn, Liisa Hannukainen, Tuovi Heikkilä, Marja Helin, Mervi Källi, Marjatta Lehto, Anna-Liisa Lehtojoki, Pentti Luoma, Hannu Metsäniemi, Ritva Mäkelä, Kaija Nurmi, Markku Nurminen, Reijo Rantala, Mauri Rantasärkkä, Ilkka Riihiaho, Raimo Ruoho, Margit Salo, Kerttu Helin, Anna-Liisa Starkman ja Anneli Ylitalo.

Nastan kokouksessa 15.4.1967 päätettiin ostaa pöytätennisvälineet. Nastan kokouksessa 6.10.1967 vahvistettiin koulun kolmiloikan uudeksi ennätykseksi Jukka Kosken hyppäämä 14,08. Ostettiin lentopallo Nastan varoilla. Nastan vuosikokous pidettiin 19.10.1967. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Jori Tarkkio, varapuheenjohtajaksi Markku Tuuli, sihteeriksi Seppo Nurminen, rahastonhoitajaksi Antti Sipilä ja jäseniksi Päivi Pietilä ja Terttu Ylikahri. Sikäli historiallinen kokous, että vasta nyt ensi kerran johtokuntaan tuli tyttöjä, mikä oli edistyksellistä. Tytöiltä päätettiin myös kerätä jäsenmaksu. Vahvistettiin uudet ennätykset: kiekko Jukka Koski 40,52, 80 m aidat Mikko Peltovirta 12,7. 4x100m viestijoukkue VII luolalta 54,9, jossa juoksivat Margit Pöysti, Paula Viertomaa, Toivo Aivelo ja Mikko Peltovirta. Päätettiin ryhtyä kirjaamaan myös tyttöjen ennätyksiä. Nastan kokouksessa 18.11.1967 valittiin Heikki Ruohomäki seuran kalustonhoitajaksi.
Nastan vuosikokouksessa 13.11.1968 valittiin puheenjohtajaksi Hannes Aulu, varapuheenjohtajaksi Pekka Renlund, sihteeriksi Kari Heino, rahastonhoitajaksi Raimo Heino ja jäseniksi Paula Pitkäranta ja Eeva-Liisa Vuorela.
Nastan kokouksessa 18.11.1968 valittiin seuran uusiksi jäseniksi Ismo Källi ja Aimo Tuomisto.
Nastan kokouksessa 26.2.1969 valittiin Satakunnan oppikoulujen urheilijoiden hiihtomestaruuskilpailuihin Seppo Näsi, Veikko Suominen, Markku Tuuli, Raija Hirvikoski, Sirkka Tuuli, Merja Juhala, Leila Niemi, Terttu Ylikahri ja Päivi Hämäläinen. Markku Tuuli voitti oppikoulujen hiihtomestaruuden sarjassa yli 16 v. pojat. Terttu Ylikahri oli sarjassaan kolmas.
Nastan puheenjohtajana oli vuonna 1970 Simo Viertonen. Hänen ajastaan ei ole kirjallisia merkintöjä kuin se, että hän avasi 15.9.1970 Nastan vuosikokouksen Nastan puheenjohtajana.
Nastan kokous 15.9.1971 valitsi puheenjohtajaksi Olavi Vettenrannan, varapuheenjohtajaksi Seppo Näsin, sihteeriksi Lasse Raunelan, rahastonhoitajaksi Jukka Heinon ja jäseniksi Raimo Muurisen, Simo Viertosen, Leena Herralan ja Merja Mattilan. Nastan kokous 26.3.1971 päätti pitää keskiviikkoisin koripalloiltoja ja päätti esittää koulun voimistelunopettajille, että koululla järjestetään hiihtoviestikilpailut.
Nastan vuosikokous pidettiin 1.10.1971. Siinä valittiin puheenjohtajaksi Risto Jurkkala, varapuheenjohtajaksi Riitta Alinen, sihteeriksi Arto Haapaniemi, rahastonhoitajaksi Matti Virtalainen ja jäseniksi Anne Lehtosen ja Tuija Ojalan sekä Erja Pukkilan ja Sirkka Nevankon.
Nastan vuosikokous pidettiin 25.9.1972, jonka avasi Nastan puheenjohtaja Riita Alinen. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Raimo Stenroos, varapuheenjohtajaksi Nils Rantamo, sihteeriksi Satu Elomaa, rahastonhoitajaksi Matti Virtalaine ja jäseniksi Aki Harju ja Jouni Laitila sekä Marjo Ostamo ja Heli Stenroos.
Nastan vuosikokous pidettiin 5.10.1973. Paikalla oli puheenjohtaja Raimo Stenroos, sihteeri Satu Elomaa ja neljä jäsentä. Johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juha Kallava, varapuheenjohtaja Markku Korpunen, sihteeri Marjut Kanerva, rahastonhoitaja Maija Liutala ja jäsenet Vesa Ruohomäki, Vesa Lehtonen, Maija Kalaranta ja Juhani Kotiranta. Nasta päätti kokouksessaan 9.11.1973 ostaa kaksi kuntopalloa ja painonnostovälineitä. Koripalloiltoja aloitettiin pitää opettaja Timo Suosalmen johdolla maanantai-iltoina kello 18-21. Kouluhallitus oli antanut Nastalle 200mk urheiluvälineiden hankintaa varten. Johtokunnan kokous pidettiin 15.3.1974 jossa paikalla olivat pj. Kallava ja sihteeri Kanerva sekä 2 jäsentä. Kokouksessa täytettiin kaavakkeet kunnan eri elimille mm nuoriso-, raittius ja urheilulautakunnalle.
Nastan urheiluseuran viimeiset kirjalliset havainnot ovat Nastan vuosikokouksen pöytäkirjasta 20.11.1974, jossa oli paikalla 9 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Ari Mäntylä, sekä jäseniksi Jukka Kallio, Maija Kalaranta, Päivi Hirsimäki, Juhani Kotiranta, Maija Kotiranta ja Jouni Laitila ja sen kuraattorina oli Timo Suosalmi. Päätettiin ostaa seuralle hyvä jalkapallo ja neljä vihellyspilliä tuomareita varten. Todettiin, että seuralla on rahaa 155,97 mk. Avustuksia on myönnetty seuralle kunnalta 10.1.1974 300 mk.
Milloin seuran toiminta oikein päättyi, se ei selviä kirjallisista asiakirjoista.
Nastan tilikirjasta selviää, että Nasta maksoi vuoden 1974 aikana vielä Juha Kallavan KLL:n karsintakilpailumatkakulut 151,20 mk sekä vielä Juha Kallavan matka- ja kilpailurahana 100 mk sekä matkarahana SM kisoihin P. Hirsimäelle 176 mk. Viimeinen maksutapahtuma on tehty 22.10.1974, jolloin suunnistuskisoja varten Nasta on maksanut 46 mk.
Viimeksi Nastan tilit on tarkastettu ja hyväksytty 9.10.1975
Nasta siis näyttää eläneen vuodet 1958-1974 tuottaen iloa koulun urheilevalle nuorisolle. Näin se oli varsin pitkään toteuttanut perustajiensa alulle panemaa urheilutoimintaan koulun vapaa-ajan toimintamuotona.

Vuoden 1966-1967 vuosikertomuksesta selviää, että vanha lukusuunnitelma on ollut käytössä IV-V ja VIII luokilla, mutta uusi jo muilla luokilla. Saksan rinnalla englanti on ensimmäisenä vieraana kielenä toiselta luokalta alkaen. Nykyään on muotiasia valita englanti pääkieleksi, mutta saksankielellä on maassamme tärkeä merkitys, todetaan kertomuksessa. Näin vanhempien on syytä tarkoin harkita, kumpaa kieltä lapset alkavat ensin opiskella.
Neljä oppilasta on saanut 243-180 markan opintoapurahan. Syksyllä koululle hankittiin sähköurut musiikin opetukseen.
Teinikuntaan ovat kuuluneet V-VIII luokkien oppilaat. Kuraattorina on toiminut lehtori Tapani Lindlöf, puheenjohtajana Jorma Renfors ja sihteerinä Irma Alitalo. Keskustelukerho ja kamerakerho ovat toimineet sekä teinikilta. Teinikauppa on toiminut, samoin musiikkikerho. Satakunnan oppikoulujen Lauttakylässä pidettyihin kulttuurikilpailuihin osallistuivat kuoro, nokkahuiluorkesteri ja kvartetti: Elisa Leutonen, Elvi Vaihinen, Altti Leutonen ja Vesa Heikkilä, jotka kaikki saivat I palkinnon. Yksinlaulussa Elisa Leutonen oli myös ensimmäinen. Koulun urheilutoiminta noudatti edellisten vuosien suuntaviivoja. Koulusta oli edustusjoukkue yleisurheilussa, jalkapallossa ja pesäpallossa. SatOU:n yleisurheilukilpailuissa sijoituttiin poikien sarjassa kolmanneksi. Joukkueeseen kuuluivat: nuorten seiväshypyn Euroopan mestari Antti Kalliomäki sekä Jukka Koski, Reijo Syrjäsalo, Raimo Muurinen, Antti Salo ja Mikko Peltovirta. Poikien jalkapallocupissa Porin lyseo voitti odotetusti 6-0. Tyttöjen pesäpallocupissa voitti Porin tyttölyseo.
Koulun sisäisessä urheilutoiminnassa luokkien välisen 3-ottelun voitti VIII ja henkilökohtaisesti paras oli Antti Kalliomäki ja tytöistä Margit Pöysti ja VI luokka. Ukko-Pekka hiihdon voitti IIa ja henkilökohtaisesti paras oli Esko-Pekka Tulonen ja tytöistä Terttu Ylikahri. Kansanhiihdon suoritti 350 oppilasta. Koulun urheiluseuralla Nastalla oli omaa harjoitus- ja kilpailutoimintaa, varsinkin koripalloilua ja voimistelua harrastettiin. Nasta järjesti mestaruuskilpailut yleisurheilussa ja luokkien välisen koripallocupin. Nasta hankki painonnostovälineet koulun käyttöön.
Merikarvian Yhteiskoulun Tuki r.y. on toiminut koulun hyväksi, ompeluseuroja pitämällä. Puheenjohtajaksi valittiin tirehtööri Reino Rannikko ja jäseniksi emäntä Kaija Aitasalo, rouva Aili Lammi, kauppias Gunnar Häyrinen, tehtailija Kosti Kouhi, pankinjohtaja Pentti Sipilä ja rehtori Leila Säynäjärvi. Koko koulua ja paikkakuntaakin järkytti koulun kahden oppilaan kuudennen luokan oppilaan Timo Viinamäen ja IIIA luokan oppilas Seppo Viljasen hukkuminen kalastusmatkallaan pieneen suolampeen heidän ruuhensa kaaduttua. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on ollut mv Erkki Juhola, mv Pentti Hamppula, työmies Toivo Rikalainen, mv Eino Suonpää ja mv Arvo Varsamäki. Johtokunnan puheenjohtajana on mv Paavo Huhtinen, varapuheenjohtajana mv Lasse Järvenpää, rouva Hanna Alho, liikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajana, kunnansihteeri Lea Nurminen ja mv Toivo Vanhatalo sekä varajäseninä mv Erkki Juhola, neiti Ottilia Rantamäki ja autoilija Olavi Vuori.sekä rehtori Leila Säynäjärvi.
Yhteiskoulun aloittivat mm. Riitta Alinen, Virmo Elovaara, Mikko Fager, Reijo Hakolehto, Ari Harju, Marja Kenttä, Merja Juhola, Pirkko-Liisa Koskela, Jukka Leutonen, Tuija Ojala, Ulla Rantamo, Eino Tammiranta, Pirkko Tuomisto ja Ib luokalla Aimo Haapaniemi, Mikko Hamppula, Raija Hirvikoski, Satu Lehto, Jari Ruohomäki, Urpo Tattari, Pekka Tommila, Matti Virtalaine. Merikarvian ukkoseuran stipendin sai Altti Varheensalo ja Merikarvian Lions Clubin stipendin Juhani Fager. Osuuskassa ryhtisormuksen sai Pekka Sjöholm.

Vuosikertomuksesta 1967-68 ilmenee, että uusi lukusuunnitelma on ollut V luokkaa lukuun ottamatta muissa luokissa käytössä. Näin saksa ja englanti ovat tasavertaisessa asemassa ensimmäisenä vieraana kielenä. Kymmenen oppilasta on saanut 270-180 markan opintoapurahan. Koulun velat ovat 660.000 markkaa, mikä aiheuttaa jatkuvaa huolta. Teinikunnan kuraattorina on toiminut opettaja Kalervo Herrala, puheenjohtajana Vesa Heikkilä ja sihteerinä Irma Helmejoki. Keskustelukerho, teinikilta, pöytätennis- ja kamerakerho toimivat. Uutena kerhona toimii musiikkikerho. Teinikauppa on toiminut. Vesa Heikkilä oli Kaustisissa nuorten musiikkileirillä. Urheilussa Jukka Koski voitti Suomen oppikoulujen mestaruuden 3-loikassa Parikkalassa tuloksella 14.08. Koulu järjesti Satakunnan oppikoulujen yleisurheilumestaruuskilpailut onnistuen järjestelyissä hyvin. Perinteellisen 3-ottelun voitti Va ja henkilökohtaisest paras oli Jukka Koski ja tytöistä Raija Viika ja Vb-luokka. Ukko-Pekka hiihdon paras oli yläluokkien sarjassa Markku Tuuli, keskiluokkien sarjassa Seppo Näsi ja alaluokkien Veikko Suominen. Tyttöjen vastaavat mestarit olivat Terttu Ylikahri, Anita Laine ja Paula Korpunen. Viestinhiihdon voitti IIb luokka edustajinaan Raija Hirvikoski, Outi Korhonen, Mikko Fager ja Mikko Puistonen. Nastan harrasti pääasiassa koripalloa.

Uskonnonopettaja, ruustinna Anni Raitala kuoli 9.1.1968. Matematiikan opettaja Irma Sillanpää muutti 15 vuoden opetustyön jälkeen Porin tyttölyseoon.

Yhteiskoulun alkoivat mm. Lea Granroos, Ari Kuuskeri, Markku Merilahti, Marjo Ostamo, Leena Poikkeus, Raimo Stenroos, Matti Varsamäki. Osuuskassojen ryhtisormuksen sai Aira Nurminen.

Vuosikertomuksesta 1968-69 selviää, että koulumaailmassa käyvä ristiaallokko on vain vähän heittänyt pärskeitään tänne asti. Ensi syksynä tekee VI luokka sekä pitkää sakassa että englantia. Pitkä saksa jää kuitenkin lähivuosina pois opetusohjelmasta, kun englannista tulee ensimmäiseltä luokalta alkava vieras kieli, jotta kansakoulussa englantia opiskelleet voisivat jatkaa sitä välittömästi. Ruotsi siirtyy silloin toiselta luokalta alkavaksi. Koulurakennuksen vanha osa maalattiin ulkoa kesällä 1968. Siihen samoin kuin edellisenä syksynä tapahtuneeseen öljylämmitykseen siirtymiseen tarvittavat varat saatiin Merikarvian Yhteiskoulun Tuki r.y::ltä.
17 oppilasta on saanut 180-270 mk opintoapurahan. Koulun velat ovat n. 620.000 mk. Koulukeittola on koko vuoden ollut toiminnassa. Ruokailijoita on päivittäin noin 300, ateria on maksanut 60 penniä. Ruoan jakelun ovat suorittaneet oppilaat.
Oppilaiden vapaista harrastuksista ovat luokkajuhlat sekä ensimmäisen luokan vanhempainjuhla tärkeimmät..
Teinikunnan kuraattorina on ollut lehtori Altti Grönholm, puheenjohtajana Harri Inberg ja sihteerinä Leena Sala. Keskustelukerho, teinikilta, pöytätennis- ja kamerakerho toimivat edelleen. Musiikkikerho on toiminut vain nimellisesti.
Koulun urheilutoiminta on vähitellen jakautumassa kuntourheilu- ja kilpaurheilutoimintaan. Edellinen on suuntautunut valtakunnallisiin kampanjoihin. Syksyllä osallistuttiin kuntokävelyyn, josta suorituksia kertyi 1.071, talvella kansanhiihtoon, josta suorituksia kirjattiin ennätysmäärä 4.478. Satakunnan oppikoulujen yleisurheilumestaruuskilpailuissa Vammalassa Toivo Aivelo sijoittui kuudenneksi 400m juoksussa ja samoin sijoittui Jori Tarkkio keihäässä.. Satakunnan oppikoulujen hiihtomestaruuskilpailuissa Parkanossa voitti Markku Tuuli mestaruuden ja Terttu Ylikahri oli kolmas. Jukka Koski oli Heinolassa puolustamassa Suomen mestaruuttaan 3-loikassa sijoittuen nyt viidenneksi. Urheiluseura Nasta toimii merkittävänä koulun kilpaurheilutoimintaa tukevana yhdyssiteenä yleisurheilussa, koropallossa ja hiihdossa. Merikarvian Yhteiskoulun Tuki r.y. tekee edelleen työtä koulun hyväksi. Puheenjohtajana toimii edelleen Reino Rannikko. Vanhempainneuvoston puheenjohtajana on Erkki Juhola ja vuoden 1969 alusta Anna-Liisa Hanhilahti. Johtokunnan puheenjohtajana on kansalaiskoulun johtaja Erkki Näsi. Koulun aloittivat mm Riitta Hanhilahti, Anna-Maija Herrala, Juha Kallava, Keijo Källi, Rea Purosalo, Sirpa Tuuli, Pekka Yliknuussi ja Ib luokalla Pekka Asmala, Veli-Matti Hietikko, Timo Katajisto, Harri Laine, Pekka Lähteenmäki, Jari Syrjäsalo, Anna-Liisa Tarkkio, Rainer Tattari, Hannu Vuorela.

Vuosikertomuksesta 1969-70 selviää, että koulun 50. lukukausi on alkanut. Syksyllä 1970 juhlitaan 50 vuotista koulua. Koulussa on II-VI luokilla opiskeltu sekä pitkää englantia että saksaa eli kaksikielisesti. Muutos tapahtuu, kun ensi syksynä I ja VI luokilla aloitettaan uusi lukusuunnitelma. Englannin opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla ja ruotsin toisella luokalla. Kemian opiskelu alkaa jo III luokalla. Matemaattinen ja kieli/reaalilinjat.
12 opiskelijaa on saanut 180-270 markan opintoapurahaa. Teinikunnan kuraattorina on toiminut lehtori Kauko Houkka, puheenjohtajana Mikko Laaksonen ja sihteerinä Päivi Sipilä. Sanan- ja kokoontumisvapauskampanja antoi virikkeen teinikunnan oman lehden Mykiksen perustamiselle. Päätoimittajana lehdessä toimi lehtori Tapani Lindlöf. Teinikunta järjesti kouluneuvoston oppilasjäsenten vaalit maaliskuussa ja informoi samalla oppilaita kouluneuvostosta ja sen tavoitteista sekä mahdollisuuksista. Koulun musiikkikerhon muodostavat IV-VIII luokkien kuoro, orkesteri ja nokkahuiluorkesteri. Kanttori Rannikko johtaa.
Koulun urheilutoiminnassa on pääpaino ollut kunto- ja kilpaurheilulla. Kuntokävelyyn osallistuttiin syksyllä, talvella kansanhiihtoon ja keväällä kuntokauteen, johon sisältyi kävely, pyöräily ja juoksu. Viime keväänä koulu saavutti 11. sijan koko maan käsittävässä oppikoulujen kuntokilpailussa. Satakunnan oppikoulujen yleisurheilumestaruuskilpailuissa Säkylässä Kari Heino ja Raija Hirvikoski saavuttivat neljännen sijan edellinen poikien ja jälkimmäinen tyttöjen kiekonheitossa.
Urheiluseura Nasta toimi ja tuki koulun urheilutoimintaa. Koulussa päätettiin kokeilla epävirallista kouluneuvostoa. Neuvostoon kutsuttiin oppilaitten vanhempien edustajiksi rouvat Lea Lammasvaaran ja Liisa Pitkärannan sekä apteekkari Kalle Ritakarin ja myöhemmin lisäksi johtokunnan puheenjohtaja, kansalaiskoulun johtajan Erkki Näsin. Opettajat valitsivat edustajikseen lehtorit Sirkka Grönholmin, Pertti Louhivuoren ja Olavi Tiitisen sekä rehtori Leila Säynäjärven. Oppilaat äänestivät neuvostoedustajistaan 10.2..; äänioikeutettuja olivat kaikki, vaalikelpoisia 15 v täyttäneet. Edustajiksi tulivat Matti Kouhi, Mikko Laaksonen ja Markku Näsi ja myöhemmin vielä Leena Sala. Puheenjohtajaksi Erkki Näsi ja sihteeriksi Matti Kouhi.
Merikarvian Yhteiskoulun Tuki r.y. on edelleen tehnyt työtä koulun hyväksi. Ompeluseuroja on pidetty joka toinen viikko eri puolilla pitäjää, syksyllä järjestettiin päivälliset ja osallistuttiin myyjäisiin. Tuen hallituksen puheenjohtajana 2.3.1970 asti Reino Rannikko. Hänen pyytäessään eroa tilalle valittiin puheenjohtajaksi kunnansihteeri Lea Nurminen. Hallituksen muut jäsenet ovat rouva Anna-Liisa Hanhilahti, rouva Alli Lammi, kauppias Gunnar Häyrinen, tehtailija Kosti Kouhi, pankinjohtaja Pentti Sipilä ja koulun edustajana rehtori Leila Säynäjärvi sekä varajäsenenä kanttori Reino Rannikko ja rouva Liisi Ruoho. Tuen jäsenmaksu oli 3 mmk vuosi ja 50 mk ainaisjäseneltä.
Vanhempainneuvoston puheenjohtajana oli rouva Anna-Liisa Hanhilahti. Johtokunnan puheenjohtajana oli Erkki Näsi ja Lasse Järvenpää varapuheenjohtajana.
Yhteiskoulun aloittivat mm. Pekka Haapaniemi, Jukka Järvinen, Leena Kallio, Juhani Kotiranta, Markku Laitila, Vesa Lehtonen, Anne Lounasvaara, Ari Mäntylä, Pekka Nurmi, Merja Ostamo, Anna-Maija Poikkeus, Virpi Riihimäki, Seija Rintala, Vesa Ruohomäki, Erkki Tiitinen, Raija Tuomisto ja Kimmo Venho.
Osuuskassojen ryhtisormuksen sai Maija Salmela.
Keväällä 1970 ylioppilaiksi tulivat mm. Markku Tuuli, Juhani Fager, Vesa Heikkilä, Virpi Källi, Elisa Leutonen, Pauli Pihlajamäki, Maritta Maja, Kristiina Rannikko, Leila Rantala, Matti Väre ja Sirpa Österman.

Vuosikertomuksesta 1970-71 selviää, että lukuvuotta sävyttää koulun 50-vuotisjuhlien valmistelut.
Itse juhlasta muodostui ikimuistettava ja ratkiriemukas.
Juhla alkoi lauantaiaamuna tavalliseen kouluaikaan kello 9, jolloin oli avoimien ovien päivä. Koulun entisiä oppilaita osallistui sangen runsaasti tutustumassa entiseen opinahjoonsa. Vanhemmilla heistä oli paljon uutta nähtävää: lisärakennus ja uusitut luokat. Merikapteeni Matti Santala piti lennokkaan maantiedon tunnin. Klo 13.30 alkoi vanhojen oppilaiden nykyisille pitämä juhla. Kaikilla oli verrattoman hauskaa. Illalla klo 19 alkoi toveripäivälliset. Tunnelma oli välitön ja riemukas. Rehtorit Kaikkonen ja Nieminen olivat paikalla. Sunnuntaina kirkossa koulun entiset oppilaat Mäki, Rantala, Viertola ja Leutonen hoitivat jumalanpalveluksen.
Kello 3 alkoi yhteiskoululla varsinainen 50-vuotisjuhla.
Teinikunnan kuraattorina toimi lehtori Kauko Houkka, puheenjohtajana Lasse Rantala, sihteerinä Päivi Sipilä. Teinikunnan lehti Mykis on ilmestynyt kerran. Yleisurheilu on viime vuosien tapaan menestyksellisin urheilumuoto. Suomen oppikoulujen mestaruuskisoissa Valkeakoskella Jori Tarkkio oli keihäänheitossa 7., Kari Heino kiekonheitossa 10. ja Raija Hirvikoski keihäänheitossa 12. Satakunnan oppikoulujen mestaruuskilpailuissa Porissa Jori Tarkkio voitti keihäänheiton, Kari Heino oli kuulantyönnössä 5, Raimo Muurinen ja Simo Viertonen saavuttivat 400m juoksussa 5 ja 6 sijat. Koulujen välisessä kilpailussa koulun joukkue oli 4. pojissa ja tytöissä 5. sijoilla. Raija Hirvikoski 2. kuulantyönnössä ja Tuula Hirvikoski korkeushypyssä 6. Nasta toimi edelleen yleisurheilussa ja koripalloilussa. Merikarvian Yhteiskoulun Tuki r:y. teki hyvää työtä koulun hyväksi. Tuen naiset hoitivat koulun 50-vuotisjuhlapäivälliset. Puheenjohtajana on ollut Lea Nurminen. Yhteiskoulun aloittivat mm Jukka Hanhilahti, Olli-Pekka Harju, Mikko Itäkylä, Maija Kalaranta, Tapani Kuusinen, Maija Liutala, Harri Ojala, Sinikka Ruoho, Ari Uusimäki ja Hanna Välimaa ja I b Miikka Hirsimäki, Leena Kaipio, Jari Kytölä, Joel Laine, Rauni Lähteenmäki, Kari Mattila, Anna-Liisa Olkkonen, Mervi Tattari, Veikko Tommila.

Yhteiskoulun 50-vuotishistoriikissa mainitaan mm:
Kevätlukukausi 1937 toimittiin jo uuden koulurakennuksen suojissa. Talossa oli 5-luokkahuonetta ja yksi erikoisluokka. Vuonna 1956 lisättiin vanhan rakennuksen Vaihisen puoleiseen päätyyn 2-luokkahuonetta lisää.
Kun koulu päätettiin laajentaa yliopistoon johtavaksi oppikouluksi, tarvittiin jälleen lisätiloja. Laajennusta varten rakennettiin lisärakennus, joka valmistui vuonna 1958. Lisärakennuksessa oli 12 luokkahuonetta, 4 erikoisluokkaa ja juhlasali.
Lukioluokat yhdistettiin vanhaan kouluun vuonna 1958. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1961, 7 tyttöä ja 6 poikaa, yhteensä 13 ylioppilasta.
Vuonna 1970 ylioppilaita oli koulusta valmistunut 253 ja 4 yksityisoppilasta.

Ensimmäiset opettajat:
Koulun ensimmäinen johtaja opettaja Anna Koura
Pastori Tauno Ervo
Kansakoulunopettaja Vieno Poijärvi, sittemmin Lindström
Rouva Eevi Ervo

Opettajamatrikkelissa oli vuonna 1970 kaikkiaan 310 opettajan nimet.
Vuonna 1970 opettajakunnan vahvuus oli 27.

Koulun johtajat:

Anna Koura 1920-1929
Maisteri Artturi Rinne 1929-1934
Maisteri Väinö Lunnasvaara 1934-1936
Maisteri Eero Kaikkonen 1939-1943
Maisteri Leila Säynäjärvi vt. johtajana sota-ajan 1941-1943 ja 1943-1945 ja sitten rehtorina 1945-1970.
Kauko Välimaa 1970
Kaija Tiainen-Anttila
Pasi Koski


Koulun oppilasmääristä

Vuosi 1930 92
Vuosi 1940 155
Vuosi 1950 250
Vuosi 1960 400
Vuosi 1970 430

Koulussa on ollut 50-vuoden aikana oppilaita 2.360, joista Merikarvialta 1.778, Siikaisista 243, Ahlaisista 134 ja muulta 204.

Merikarvian Kunnallislehti kirjoittaa:
Yhteiskoulu täyttää 50-vuotta. 2360 oppilasta nauttinut jo koulun opetusta.
15.2.1920 kerääntyi 20 asiasta kiinnostunutta merikarvialaista apteekkari Huhtisen luo pohtimaan mahdollisuutta perustaa oma oppikoulu.
Kouluhuoneistoksi vuokrattiin nykyisen koulutalon lähin naapuri, nykyisen Cajanderin perikunnan talo Alakylän maantien varrelta. Oman kylän puuseppä teki välttämättömät koulukalusteet.
Siten koulu siirtyi Impivaaraan Ylikylään. Pian kunta myi yhteiskoulua varten Suvantolan, Ruttolan ja sinne koulu siirtyi v. 1927. Nykyisen koulun vanha osa syntyi v. 1937 ja v. 1956 koulun Vaihisen puoleiseen päätyyn tuli kaksi luokkahuonetta lisää. Koulun lisärakennus valmistui v. 1958. Ylioppilaita v. 1970 mennessä on tullut 253 ja 4 yksityisoppilasta. Ensimmäiset opettajat: Anna Koura, pastori Tauno Ervo, kansakoulunopettaja Vieno Poijärvi, sittemmin Lindström ja rouva Eevi Ervo. Opettajamatrikkelissa 1970 jo 310 opettajaa. V. 1970 opettajia oli 27. Oppilaita v 1930 vain 92, v. 1940 155, v. 1950 250, v.1960 400 ja v.1970 430 oppilasta. Merikarvialaisia oppilaista on 1778, Siikaisista 254 ja Ahlaisista 134 sekä muilta seuduilta 204.
V. 1958 perustettiin Merikarvian Yhteiskoulun Tuki ry.

Yhteiskoulun 50-vuotisjuhlat kahtena päivänä
Runsaasti oli entisiä oppilaita koulunsa juhlassa.
Merikarvian yhteiskoulu aloitti 50-vuotisjuhlansa lauantaina kello 9, jolloin koulussa aloitettiin avoimien ovien päivä. Avoimia ovia avattiinkin runsain entisin oppilasvoimin. Vanhemmille heistä oli koulussa tapahtunut paljon uutta, kun esimerkiksi koulun lisärakennus ei ole kuin vähän yli kymmenisen vuotta vanha. Koulun sisällä on tehty monenlaisia muutoksia vuosien varrella. Merikapteeni Matti Santala piti lennokkaan maantiedon tunnin. Vanhojen oppilaiden nykyoppilaille järjestämä juhla alkoi kello 13.30. Torvisoittoa ja laulua sekä puheita pidettiin. Simo Säilänne johti vanhojen oppilaiden torvisoittoa, Teuvo Leutonen ja Pekka Salmi lauloivat, Aino-Liisa Rastas-Raine luki laatimansa Lissu Rassin äänikirjeen, Erkki Hiltunen puhui ja Joel Itäkylä piti huuliharpulla maantiedon tunnin. Kaikilla oli verrattoman hauskaa. Illalla kello 19 alkoivat yhteiskoulussa toveripäivälliset. Päivällisille osallistujia oli tuvan täydeltä. Monet koulutoverit tapasivat vuosien jälkeen toisensa. Tunnelma oli välitön ja riemukas. Vanhoista rehtoreista paikalla olivat Ilmari Nieminen ja Eero Kaikkonen. Päivällisen aikana soittelivat Koskimäen veljekset, Simo Säilänne sai torvet soimaan ja Pekka Salmi Joel Itäkylän säestämänä lauloi. Sunnuntaina juhlat alkoivat jumalanpalveluksella, jossa saarnasi pastori Kauko Mäki ja liturgina toimi kirkkoherra Raimo Rantala ja urkureina Hannes Viertola ja Teuvo Leutonen. Teinikuoro esitti laulua. Sankarihaudalle laskettiin seppeleet ja majuri evp. Kalle Lehtisaari puhui. Kuultiin suomalainen rukous. Kello 13 alkoi yhteiskoulussa varsinainen 50-juhla. Simo Säilänteen johtamat torvisoittajat aloittivat ohjelman. Opettaja Mikko Väre toivotti vieraat tervetulleiksi. Kanttori Teuvo Leutonen esitti yksinlaulua kanttori Hannes Viertolan säestämänä. Rehtori Leila Säynäjärven kirjoittaman koulun historiikin lukivat rehtori Säynäjärvi ja opettaja Pentti Riihiaho. Teinikuoro esiintyi ja muusikko Säilänne soitti huilua. Näyttelijätär Aino-Liisa Raine lausui Marja-Liisa Vartion seppeleen. Juhlapuheen piti fil.lis Jorma Heikkilä. Puheessaan hän kiinnitti huomionsa luovuuteen.
Koulun orkesterin esiintymisen jälkeen paljastettiin rehtori Leila Säynäjärven muotokuva, jonka on maalannut taidemaalari Olavi Jalkanen. Sen paljasti ja luovutti koululle entisten oppilaiden muotokuvatoimikunnan puheenjohtaja, opettaja Erkki Näsi.

Vapaan sanan aikana esittivät onnittelunsa mm Merikarvian, Siikaisten ja Ahlaisten kunnat, Merikarvian rahalaitokset, Siikaisten Säästöpankki, Yksityisoppikoulujen Liitosta maisteri Rauni Vornanen esitti liiton onnittelut, oppikoulujen opettajien Satakunnan piirin onnittelut toivat maisteri Irja Rintanen ja rehtori J. Särkkä. Ensimmäisiä koulun opettajia edusti onnittelijoissa Vieno Lindström ja ensimmäisiä oppilaita opettaja Katri Heinonen ja rehtori Olli Laurila. Kirjailija Arvo Salo oli kirjoittanut runon, jonka kunnanjohtaja Reijo Salo luki. Lukuisat, eri puolilla maailmaa saapuneet onnittelukirjeet ja sähkeet luettiin ja kirjeet luki VIII oppilas Irma Renfors.
Koulun entisistä ja nykyisistä oppilaista koottu suurkuoro lauloi kesäpäivä Kangasalla. Juhla päättyi Maamme lauluun.

Opettaja Katri Heinosen tervehdys yhteiskoulun 50-vuotisjuhlassa
Arvoisat juhlavieraat:
Kunnioitettavat koulun opettajat!
Hyvät koulutoverit:
50 -vuotta on vierähtänyt. Kauas olemme etääntyneet alkulähteeltä. Oppilaskerrostumat ovat vuosi vuodelta rengastuneet tämän alkulähteen ympärille, kunnes armoton aika on siirtänyt meidät elämäntehtäviemme uomiin. Tyhjinä emme lähteneet. Löysimme tiedon pohjalähteen- lähteen, jolle kukin palaa muistojen polkua - ajatuksen rataa.
Tänä juhlahetkenä tahdon palata nyt muistojen teitä tämän koulunalkukotiin Ala-Stupilaan. Oli syksyinen maanantaiaamu. Johtaja Anna Koura otti oppilaat vastaan seisoen ryhdikkäänä, kuten aina, opettajapöytänsä takana.---Istuimme hiljaa ja odotimme. Päiväkirjaan kirjoittaessaan johtaja huomasi lauantaisen poissaoloni ja kysyi: ”Missä sinä olit viime voimistelutunnin?” – Menin isäni kanssa kotiin Voimistelunopettaja antoi luvan, ettei isäni tarvinnut jäädä hevoskyyteineen minua odottamaan. Ihme kun et mennyt Siipyyn lukkarilta kysymään, että sinä saat olla saksantunnilta pois. Seiso!- Kotitehtävien kuulustelu eteni luokassa ja tuli kohdalleni.---! Aloin hätäisesti.- Opettaja keskeytti.---! Hän tarkkaili minua miettivästi. Silmänräpäyksen ajan tunsin syvää masennusta. Mutta samassa opettajani luja persoonallisuus pakotti minut ryhdistäytymään. Huomasin, ettei minulla koulun vanhimpana oppilaana ollut oikeutta näyttää huonoa esimerkkiä nuoremmille. Tajusin tämän huomautuksen palvelevan koulutyön kokonaisetua.
Johtaja Anna Kouran persoonallisuus oli oppilaan toimintaa tukeva, itsetuntoa ja ponnistelua lisäävä elementti. Hän tahtoi ryhdikkäällä olemuksellaan sanoa oppilailleen: Vielä et ole käyttänyt kaikkia voimavarojasi. Sinulla ei ole varaa itsesääliin eikä välinpitämättömyyteen. Se on hukkaan heitettyä energiaa. Työskentele, niin voimasi vahvistuvat! Hän oli opetusotteissaan realisti, jopa toisinaan radikaali ravistaessaan meitä välinpitämättömyyden unesta. Poikien kasvatuksessa hän vaati täsmennettyä käytöstä, huoliteltua ja viimeisteltyä esiintymistä. Renttuileminen ja reuhottaminen ei ole miehen arvon mittaista. Se ei ole mitään käytöstä. Kädet pois taskuista!---kuului hänen kehotuksensa käytävillä ja pihamaalla. Älä maleksi, älä nojaa aitaa kumoon! Älä vetkuttele!- Sinulla on parempia tapoja näyttää miehekkyyttä ja kuntoa. Olen varma siitä- - Pojat tottelivat ja tiesivät myös, että heitä tuettiin ja heidän parasta olemustaan kunnioitettiin.
Johtaja Anna Kouralla oli koulun perustamisvaiheessa uudisraivaajan vaikea tehtävä. Oli järjestettävä juhlia, oli kerättävä varoja koulun taloudellisen tasapainon ylläpitämiseksi.
Koulujuhlien ohjelmat olivat väsymättömällä huolella valmistettuja. Milloin oppilas esityksessään antoi parastaan oppitunnilla tai juhlissa, näimme ilon kyyneleet hänen kasvoillaan. – Tulimme vakuuttuneiksi siitä, että hän teki todella kutsumustyötä kasvatus- ja opetustyön kentällä, ja että meillä oli onni saada osallistua tähän työhön.
Kun koulutyö sitten laajeni ja luokat lisääntyivät, siirryimme Impivaaran avarampiin tiloihin. Tämä ympäristön vaihto oli mieltä ylentävä vaihe. Saimme lisää opettajia. Maisteri Rostedt, maisteri Pitkänen ja tohtori Karjalainen olivat erittäin taitavia opettajia, joiden antamat opit ja taidot tulivat avuksi myöhemmän opiskelun ja elämäntehtävän vaiheissa.
Erityisesti tohtori Karjalainen kirkasti meille kansallisen kulttuurimme perustekijöitä. Kalevala, Kanteletar, Aleksis Kivi elivät tri Karjalaisen säkenöivien esitysten valossa, kuten sopikin Impivaaran kalliokunnailla. Hänen esitystensä pohjalla saimme kokea vastikään itsenäistyneen Suomen kansallisen heräämisen omassa sielussamme elävänä tosiasiana. Tri Karjalainen oli myös filosofian, antiikin historian ja latinan kielen ystävä. Huumorin välke silmäkulmassa hän toivottikin meille elämän evääksi stoalaista lujuutta.
Mutta unohtumaton oli se historiallinen päivä, koulun kevätjuhlan päivä 1924, jolloin Merikarvian 5-luokkaisen yhteiskoulun ensimmäiset päästötodistukset jaettiin, ei aakkosjärjestyksessä, vaan paremmuusjärjestyksessä. Minulla oli silloin ilo nousta ottamaan koulun ensimmäinen todistus. Rohkaisevin sanoin johtaja Anna Koura hyvästeli meidät, ryhdikkäänä ja lujana, mutta sydämellisesti hymyilevänä. ---
Lehti on kääntynyt koulun historiassa ja meidän elämässämme.
Tänä juhlahetkenä tahdon kiittää tämän koulun perustajia, kaikkia entisiä, edesmenneitä, poissa olevia ja läsnä olevia opettajiani ja koulutovereitani sekä koulun ystäviä rakentavasta ja yhteistyöstä opiskeluaikanani.
- Tänä juhlahetkenä tahdon kiittää nykyistä johtajaa, nykyisiä opettajia ja oppilaita sekä koulun ystäviä tämän arvokkaan ja ystävällisestä juhlakutsusta. Toivotan ansiokkaalle työllenne ja juhlivalle koululle jatkuvaa menestystä ja Kaikkivaltiaan siunausta.
Te nuoret, Te olette tämän päivän tulenkantajia, viestin viejiä, tiedon valtaajia teknisin keinoin. Te työskentelette nyt paljon onnellisemmissa olosuhteissa koulu-uudistuksen kynnyksellä kuin me, esitaistelijat, koulun alkurakennelmien vaikeuksissa 50 vuotta sitten.

Kirjailija Arvo Salo
Tervehdys vanhalle koululle
Merikarvia, kehitysalue:
Yhteiskoulun kohdalta kehittynyt alue.

Minä olen helsinkiläinen
suurhelsinkiläinen
nyt.

En minä mitään olisi
ilman Merikarviaa
Vaihisen Hilmaa
ja pastori Lammia.
(ja hänen lukukinkereitään, kun
luin Vähän katekismusta, sisällä kinkerituvassa,
ulkoa, Arvo, 7 v.)
En minä mitään olisi
ilman Merikarvian Yhteiskoulua
ja Merikarvian Säästöpankkia ja Säynäjärveä
ja Lastua.

En minä nytkään mitään ole:
en maisteri; meininki oli
en tohtori; tarkoitus oli.
Eikä minulla nytkään mitään ole
pian on
lyhyesti sanoen:
ennen pitkään.

Mitä minä olisin Merikarvialla?
Metsätyömies? Metsät jo hakattu.
Sahatyömies? Jos saha kävisi ympäri vuoden.
Satamatyömies? Jos meri pysyisi auki ympäri vuoden.
Kalastaja? Hopeakylkiset, elohopeaiset kultakalat.
silakat
ajetaan Himangalle
minkkimuurien aineiksi.
Jos minä olisin Merikarvialla
minä olisin sekatyömies
Porissa
Työmies on hyvä,
työttömyys paha.

Helsingissä minä olen
helsinkiläinen
suurhelsinkiläinen:
pilkaan lappalaisia ( en saameja)
nauran kehitysalueromantikoille
(liikaa: heitä on liikaa)
kehotan valtiovaltaa ostamaan asutustilallisille
matkalipun-
uudelle maalle: Uudellemaalle tai Ruotsiin

Satakunnassa
minä olen pieni poika
Merikarvialla
vielä pienempi:
kehitysaluelainen
mäkitupalainen
Pohjois-Satakunta on Satakunnan
Lappi
minä olen Satakunnan lappalainen.
porilaiset, pirulaiset, riistävät meitä
Kankaanpään ruojut polkevat alleen
Merikarvian silakat.

(Silakka olin minäkin muinoin
nyt laivaston luutnantti:
en enää niin pasifisti, mutta
maailmankatsomuksen vapauden
kannattaja.)

No, mitä minusta
yhdestä merikarvialaisesta
Merikarvialla (Karvialla sanoo
vanha kansa Merikarvialla)
On sitä tärkeämpiäkin asioita:
Kehitysalue ei paljon kehity.
Koulu kehittyy.
Yhteiskoulu kehittyi jo muinoin:
40-luvulla
Säynäjärven johdolla
ja kehittyy yhä, on jo
kehitysalueiden
suurin ja kaunein
(Makuasioista me emme kiistele:
Säynäjärven mukaan, 40-luvulla
vanha puukoulu oli komea
mutta ei kaunis)

Olen tehnyt tämän tekstin
Merikarvian ylistykseksi
tämän itsekeskeisen tekstin:
miksi en saisi olla
itse
keskeinen:
Merikarvian, Karvian, keskeinen?
Merikarvialta olen saanut kaiken
minkä saanut
parhaat palat
Merikarvian yhteiskoululta
Säynäjärveltä
ja Lastulta.

Leila Säynäjärvi
Merikarvian Yhteiskoulun historia 1945-1970, esitetty vuosikertomuksessa 1970-71:
Historiikki vuosista 1920-1945 esitetty vuosikertomuksessa 1945-46.

Syksy 1945 alkoi toisen neljännesvuosisadan Merikarvian yhteiskoulun historiassa. Sotavuodet olivat takanapäin ja Suomessa alkoi ankara sotakorvausten ja jälleenrakentamisen kausi, mikä löi leimansa myös koulun elämään. Oppilasmäärä rupesi voimakkaasti kasvamaan, koska yleinen ajatustapa oli muuttunut: todettiin koulutuksen välttämättömyys. Osaltaan kasvuun vaikutti karjalaisten asettuminen paikkakunnalle. Vuonna 1945-46 oli 152 oppilasta, v. 1948-49 169 oppilasta ja ensimmäinen rinnakkaisluokka II b-luokka, v 950-51 ylitettiin ensi kerran 200 oppilaan raja ja I:llä oli b-luokka, seuraavana vuonna oli b-luokkia jo 2:I:llä ja II:lla, oppilaita 236. V. 1953-54 oli jo neljä rinnakkaisluokkaa ja vuonna 1957-58 rinnakkaisosasto kaikilla viidellä luokalla, Vuonna 1958-59 oli koulussa ensi kerran VI luokka ja oppilasmäärä ylitti 300 rajan ollen 342. 400 oppilaan raja saavutettiin 1961-62, jolloin oppilaita oli 427. Sen jälkeen oppilasmäärä on pysytellyt 400:n vaiheilla, oli korkeimmillaan v 1962-63 ja 64 yhteensä 441, jolloin suuret ikäluokat eniten vaikuttivat, laski sen jälkeen jonkin verran myös siksi, että Siikaisiin, josta koulussa oli runsaasti oppilaita, v. 1963 perustettiin kunnallinen keskikoulu. Nyt on koulussa 430 oppilasta.
Vaikka oppilasmäärän nopea kasvu sotavuosien jälkeen olikin ilahduttava todistus koulun tarpeellisuudesta, tuotti se koulun ylläpitäjälle Merikarvian Yhteiskoulu Oy:lle ja erikoisesti sen johtokunnalle paljon huolta. Ensiksikin v. 1937 käyttöön otettu koulutalo, nykyinen koulun vanha osa, oli tarkoitettu noin 160, korkeintaan 200 oppilaalle, luokkia oli viisi, yksi luonnonhistorian ja luonnonopin luokka sekä juhlasali. Heti ensimmäinen rinnakkaisosasto vei ainoan erikoisluokan, ja kun niitä tuli kaksi, toinen luokista sai kiertää. Eräät luokkahuoneet olivat liian pieniä yksityisten luokkien koon suurennuttua 20-25:stä 35-40 oppilaaseen. Lisäksi talo oli päältä vuoraamaton ja yleisen tavaran puutteen vuoksi sisältä huonossa kunnossa, kun ei ollut aineita, millä siistiä sitä: lattiat olivat paksulla, tahmealla mäntyöljyvernissa-terva-seoksella maalatut ja likaisen tummanruskeat. Jonakin syksynä, kun koulu alkoi, oli mm voimistelusalin lattia käsitelty aineella, johon jalka juuttui joka askeleella ja johon voimistelutuntisin jäi takamuksestaan kiinni. Kyllä saatiin liikuntaa, kun lattiasta yritettiin poistaa ylimääräiset tatinat. 24.9.1945 hyväksyttyyn lukusuunnitelmaan oli käsityön ja veiston lisäksi tullut kotitalous, koska koetut puutteen ajat olivat osoittaneet käytännön taitojen tärkeyden ja kouluhallitus painotti erikoisesti näitten aineitten merkitystä. Veistotunnit pidettiin alusta, v:sta 1942, alkaen eri kansakouluissa, ensin vain Alakylässä, sitten lisäksi Ahlströmin koululla ja Ylikylässä, joskus Satamassakin. Kotitalouden opetus alkoi v. 1948-49 Näsillä, emäntä Selma Näsin luovutettua kotinsa tilat sitä varten. Sieltä siirryttiin seuraavana vuonna Huhtiselle talousopettaja Evy Huhtisen kotiin ja v. 1952-53 Huhtisen kunnostettuun pirttiin. Kalustoa ja välineitä ei sanottavasti ollut eikä rahoja niiden hankkimiseen, joten opettaja joutui antamaan omat astiansa yms. tyttöjen käyttöön.
Johtokunnan sisukkaiden ponnistusten ansiosta asiat alkoivat vähitellen valjeta: Hirsinen koulurakennus laudoitettiin kesällä 1950. Lainana työn suorittamiseen saatiin KOP:sta 350.000 silloista markkaa, mikä ei ihan kaikki mennytkään, kun seurakunta lahjoitti koululle tukkeja lautatavaraa varten. Talon ulkomaalaus saatiin suoritetuksi vasta kesällä 1952 kiinnelainan turvin. Kun maali- ym. aineita vähitellen alkoi saada jonkin verran paremmin, kunnostettiin kesällä 1951 kaksi luokkaa ja käytävät, seuraavana kesänä loput kaksi luokkaa.
Ahtaus oli kuitenkin suuri, tunteja pidettiin käytävissä, pukuhuone-keittolassa ja juhlasalissa voimistelutuntien välillä, siksi oli pakko ryhtyä pohtimaan lisärakennusta. Asiasta keskusteltiin johtokunnassa ensi kerran keväällä 1953 ja päätettiin hankkia luonnospiirustukset. Kun oppilaiden vanhemmat lisäksi seuravana vuonna erikoisen voimakkaasti esittivät toivovansa täysiluokkaista yliopistoon johtavaa koulua ja ahtaus vain paheni, tilattiin dipl. arkkitehti Keijo Vallilta lisärakennukseen luonnospiirustukset. Samalla pyydettiin Merikarvian ja Siikaisten kunnilta takausta tarvittaville 25-miljoonan vanhan markan rakennuslainoille ja ryhdyttiin tiedustelemaan lainoja pankeilta ja vakuutuslaitoksilta. Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n osakepääomaa korotettiin 60.000 vanhasta markasta 1.060.000 vanhaan markkaan ja suoritettiin osakkeiden koemerkintä. Johtokunnan jäsenet kiersivät ympäri Merikarviaa ja Siikaista myymässä osakkeita, mitkä tekivät hyvin kauppansa, koska ymmärrettiin asian tärkeys ja koulun rahantarve.
V.1954-55 piirustukset olivat valmiit ja rahoitus osittain järjestyksessä, kun Merikarvian kunta takasi 25 miljoonaa markkaa. Työt piti aloittaa kesällä. Asia kuitenkin mutkistui. Piirustusten ja työselitysten hyväksyminen vei oman aikansa, koska ne joutuivat kiertämään monissa paikoissa ja yleislakon lisäämä inflaatio kohotti kustannuksia. Kuitenkin saatiin kevätpuolella 1956 osittainen helpotus tilanahtauteen, kun johtokunnan omatoimisuuden ansiosta vanhan rakennuksen eteläpäähän lisättiin kaksi luokkahuonetta, jotka sitten kesällä maalattiin. Nyt voivat kaikki 9 luokkaa olla samanaikaisesti koulussa.
Syksyllä 1957 pääsi rakennustyö alkuun Rakennusliike Ahti A. Ahtolan toimiessa pääurakoitsijana. Rakennusaika supisti koulun elintilaa huomattavasti, kun näyttämä, pukuhuone, koulukeittiö ja osa pihaa jouduttiin luovuttamaan rakentajien käyttöön. Rakennus nousi nopeasti harjaan, mutta työ keskeytyi siihen, koska maan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi rahaa ei saatu mistään. Johtokunnan jäsenet kävivät kumarruksella suurissa ja pienissä rahalaitoksissa turhaan. Vasta joulukuun alussa 1957 työ saatiin jatkumaan valtion 9 milj. markan työllisyyslainan ja kunnan johtokunnalle antaman avun ja tuen turvin, luvattiin mm lana, jos ei muualta saada. Rakennustyö helpotti vähän Merikarvia osalta yleistä vaikeaa työllisyystilannetta. Lainojen haaliminen jatkui vielä rakennuksen valmistuttuakin. Merikarvian lisäksi myös Siikaisten kunta takasi osaltaan lainoja, jotka olivat 50- tai 100- prosenttisesti indeksiin sidottuja. Rakennus valmistui ja sisustettiinkin kesän ja syksyn 1958 aikana. Se otettiin käyttöön 1.9.1958 ja vihittiin tarkoitukseensa 12.4.1959.
Nyt oli koulussa ainakin aluksi tarpeeksi tilaa:12 varsinaista luokkahuonetta, luonnonhistoria ja luonnonopin luokat, kotitalouden keittiö ja ruokailutiloja ja yksi ylimääräinen luokka, joka alun perin oli tarkoitettu poikien käsityöluokaksi, mutta se oli siihen sopimaton ja muutettiin tyttöjen käsityö- ja musiikkiluokaksi, sekä juhlasali, koulukeittiö ja aputiloja. Poikien käsitöiden opetus on Merikarvian kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tapahtunut keskuskansakoulussa, samoin konekirjoituksen opetus. Kuvaamataidon tilat, samoin varsinainen musiikkiluokka puuttuivat. Ruokailu- ja kerhotilaa pitäisi olla, mutta hyvin on toimeen tultu.
Pulpetit, luokkataulut yms. virallisen sisutuksen kouluun on hankkinut koulun omistaja, mutta suurimman osan muusta irtaimistosta ovat lahjoittaneet koulun ystävät. Ensimmäisenä näistä on mainittava Yhteiskoulun ompeluseura, joka sota-ajan jälkeen v 1947 aloitti uudelleen sodan keskeyttämän toimintansa farmaseutti Kirsti Huhtisen herättämänä. Hänen muutettuaan paikkakunnalta tuli ompeluseuran kokoonkutsujaksi emäntä Selma Näsi, joka edelleen hoitaa tehtävää rouva Marjatta Sipilän kanssa. Jotta ompeluseura voisi itsenäisemmin toimia: järjestää juhlia, arpajaisia ym., ja jotta siihen saataisiin mukaan laajemmalti paikkakuntalaisia, myös miesväkeä, se päätettiin rekisteröidä. Näin syntyi Merikarvian Yhteiskoulun Tuki r.y. vuonna 1950, joka on kerännyt huomattavasti varoja kaiken sellaisen hankkimiseksi koululle, mihin koulun budjettivarat eivät riitä: ompeluseuratoimintaa jatkamalla, myyjäisiin osallistumalla, päivällisiä järjestämällä jne. Tukea koulu saa kiittää opettajainhuoneen kalusteista, koko koulun ikkunaverhoista, sähköuruista, konttorikoneista, pihantasauksista, stipendirahoista ja monen monista muista hyvistä asioista. – Kun saatiin uusi kunnon voimistelu- ja juhlasali, tarvittiin sinne tuolit. Entiset oppilaat panivat tarmokkaasti toimeen keräyksen ns. tuolirahastoon. Sen tuotto oli 282.000 vanhaa markkaa, johon vielä myöhemmin tuli jonkin verran lisää, ja jolla maksettiin noin puolet juhlasalin tuoleista. Ne varustettiin lahjoittajien hopeisin nimilaatoin juhlallisissa naulajaisissa 10.2.1960.
Monet paikalliset seurat ja yhdistykset tekivät lahjoituksia koulun sisustamiseksi ja viihtyisyyden lisäämiseksi: Marttayhdistys, Naisvoimistelijat, Merikarvian Sähkö Oy.
Myös opettajat ja oppilaat yrittivät yhteistoimin auttaa: pidettiin juhlia, näyteltiin, järjestettiin taidenäyttelyitä. Näin saatiin kokoon niin paljon rahaa, että voitiin hankkia näyttämön esirippu, taustaverhoja, graafisia töitä ym.
Koulun kokoelmia kartuttivat entiset oppilaat jatkuvasti vuosittain lahjoituksillaan. Siten on saatu sellaiset harvinaisuudet kuin joutsen, majava ja kalasääski.
Koulun omin varoin on kouluun erikoisesti sen laajennettua täysiluokkaiseksi hankittu runsaasti uusia opetusvälineitä: audiovisuaalisia laitteita, fysiikan ja kemian demonstr.- ja oppilastyövälineitä, rainoja.
Vielä keskeisempi asia kuin opetustilojen vähyys oli sota-ajan jälkeen kasvavassa koulussa pätevien opettajien puute. Jotta yksityisoppikoulu saa jatkuvan todistuksenanto-oikeuden ja valtionavun, täytyy sillä olla tietty määrä muodollisesti päteviä luku- ja harjoitusaineen opettajia.
Sota verotti erikoisesti nuorta oppikoulunopettajapolvea, ja koska sen jälkeen jatkuvasti perustettiin uusia kouluja, oli pätevistä opettajista huutava puute, minkä Merikarvian yhteiskoulukin sai kokea vuosikaudet. Opettajantoimet olivat kevät- ja kesäkaudet turhaan haettavina. Jos joskus joku pätevä opettaja valittiin, hän ei tullutkaan, koska oli saanut suuremmasta koulusta toimen. Niinpä v:n 1946 syksyllä koulussa oli vain yksi pätevä lukuaineen opettaja, joten jatkuva valtionapu peruuntui ja sitä oli haettava Valtioneuvostolta uudelleen. Se saatiinkin. Lukuvuoden 1949-50 päteviä opettajia oli neljä ja 1950-51 kolme. Yksityisoppikoulujen valtionavuista annettiin uusi laki 6.10.1951 ja sen toimeenpanoasetus 19.1.1951, joka mm edellytti ohjesäännön uusimista. Se oli koululle taloudellisesti entistä edullisempi, mutta vaativampi. Sen perusteella koulussa ei ollut tarpeeksi päteviä opettajia, joten jatkuva todistustenanto-oikeus peruuntui ja sitä oli haettava kouluhallitukselta uudelleen. Se saatiin vain kalenterivuosiksi 1952-53. Myös jatkuva valtionapu lakkautettiin ja sitä oli anottava uudelleen opetusministeriöltä, joka myönsi sen kahdeksi vuodeksi 1.7.1951 lukien ehdolla, että päteviä lukuaineen tunteja on 40. Syksyllä 1953 oli taas anottava sekä todistustenanto-oikeutta että valtionapua. Koska päteviä opettajia oli vain kaksi lukuaineissa ja yksi harjoitusaineissa, todistuksenanto-oikeus saatiin vain 31.12.1955 asti ja valtionapu 30.6.1955 asti. Syksyllä 1955 koulu sai jatkuvan valtionavun 1.7. ja todistuksenanto-oikeuden 21.11.lukien, koska koulun palveluksessa oli kolme pätevää lukuaineen opettajaa ja kaksi harjoitusaineen opettajaa.
Paitsi tarvittavia opetustiloja ja tiettyä määrää päteviä opettajia lukioluokkien perustamisluvan saaminen edellytti 20-25 oppilaan jatkajamäärää omasta koulusta. Keväällä 1956 heitä oli ollut vain kymmenen. Seuraavana talvena tehtiin Valtioneuvostolle anomus lukioluokkien anomus lukioluokkien perustamisesta, mutta asia ei silloin vielä ratkennut. uusi anomus toi tuloksen: 24.4.1958 tekemällään päätöksellä Valtioneuvosto myönsi Merikarvian Yhteiskoulu Oy:lle oikeuden laajentaa koulun yliopistoon johtavaksi 8-luokkaiseksi yhteiskouluksi asteittain lukuvuoden 1958-59 alusta lukien. Jatkuva oikeus päästää oppilaita korkeakouluihin saatiin 4.1.1961 ja jatkuva valtionapu lukioluokille 1.7.1960 alkaen. Ensimmäiset ylioppilaat saivat todistuksensa 31.5.1961, nyt heitä on päässyt jo 257 ylioppilasta. Keskikoulututkinnon on suorittanut 1194 oppilasta, joita koulun kirjoissa on ollut kaikkiaan 2360, näistä merikarvialaisia 1778, siikaislaisia 254 ja ahlaislaisia 134. Muualta on oppilaita ollut yleensä vähän sotavuosia lukuun ottamatta. Opettajatilanne on vuosien kuluessa parantunut: nyt koulussa on 12 pätevää lukuaineen- ja 4 pätevää harjoitusaineen opettajaa.
Paitsi luokkakohtaista valtionapua koulun on yksityisoppikoulujen valtionavusta 6.10.1951 annetun lain ja 19.1.1951 annetun asetuksen perusteella saanut valtionapua kunkin pätevän opettajan osalta, vapaaehtoisten aineitten opetuksen kustannuksista, 40-69 % eräistä juoksevista menoista ja korvauksen lapsilisistä. V. 1960-61 nousi rinnakkaisosastojen saama valtionapu, joka oli vakinaisten luokkien valtionapua huomattavasti pienempi, sen kanssa samansuuruiseksi. Yksityiskoulujen valtionavusta 29.6.1962 annetun lain ja asetuksen yksityisoppikouluasetuksen muuttamisesta 4.1.1963 perusteella koulu saa valtionapua VI:n avustusluokan mukaan luokkien ja rinnakkaisosastojen osalta, määräsumman kutakin pätevää opettajaa kohti, ed. kohdassa mainittujen opettajien kalliinpaikanlisiä vastaavan määrän, avustusta koulun vahvistettuun lukusuunnitelmaan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaaehtoisten aineiden opetuksesta sekä linjajaon ylläpitämisestä samoin kuin oppilaiden ryhmittämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia varten, korvauksen työnantajan lapsilisämaksuista, 50-75 %, saatu 70%, ns. prosentuaalista valtionapua. Valtionapu nousee palkkojen nousun myötä. Opettajain palkkaus on järjestettävä samoin kuin valtion kouluissa.
Palkkoihin saatava valtionapu ei aina niitä peitäkään. Viime tilikauden valtionapu oli 592.691,67 markkaa, mihin sisältyi rakennusvelkojen kuoletukseen saatu 17.000 markan ylimääräinen valtionapukin. kun johtokunta lisärakennuksen valmistuttua on kamppaillut vuosittaisten velkain korkojen ja kuoletusten maksamiseksi, on ylimääräinen valtionapu, jota velkain kuoletuksiin on saatu joinakin vuosina, ollut erittäin tervetullut. Tästä vaikeissa taloudellisissa oloissa työskenteleville kouluille valtion budjettiin vuosittain varatusta määrärahasta on valtioneuvostolta saatu keväällä 1960 5.000.000 vanhaa markkaa, v. 1965-65 15.000 mk, v. 1968-69 12.000 mk, 1969-70 17.000 mk.
Lukukausimaksu oli syyslukukaudella 1945 800 vmk, kevätlukukaudella 1946 1500vmk Satakunnan yksityisoppikoulujen yhteisesti tekemän sopimuksen mukaisesti. V. 1948-49 maksu oli 2500 vmk, 1950-51 3000 vmk, sama kuin valtion kouluissa, v. 1957-58 10.000 vmk, 1963-64 90 mk 1965-66 120 mk, v:sta 1966-67 140 mk. Maksu pysyi kauan suhteellisen alhaisena, mutta kun rakennusvelat ja inflaatio alkoivat painaa, sitä jouduttiin usein nostamaan. Vapaaoppilaspaikkoja ja maksualennuksia on annettu runsaasti vuosittain noin 15-20 %. Vuodesta 1961 alkaen on kouluhallitukselta vuosittain saatu avustusta, joka toisinaan on täytynyt käyttää lukukausimaksujen alentamiseen, toisinaan vapaaoppilaspaikkojen ja maksualennusten lisäämiseen, toisinaan kumpaankin tarkoitukseen. V. 1961 saatiin 900.000 vmk, keväällä 1962 900.000 vmk, syksyllä 1962 600.000 vmk, keväällä 1963 5.100 mk, v. 1963-64 5.100 mk kumpanakin lukukautena, syksyllä 11964 5.000 mk, keväällä 1965 3.000 mk, opetusministeriön nipistettyä budjettisummasta 20 %, syksyllä 1965 3.000 mk, keväällä 1966 5.400 mk, syksyllä 1966 10.500 mk, keväällä 1967 9.000 mk, syksyllä 1967 8.000 mk, keväällä 1968 4.250 mk, syksyllä 1968 4.950 mk, keväällä 1969 4.900 mk, syksyllä 1969 ja keväällä 1970 4.900 mk kummallakin kerralla. - Varattomien ja vähävaraisten oppilaitten oppikirjoihin on vuosittain vuodesta 1960-61 lähtien saatu kouluhallitukselta pieni avustus: v. 1960-61 se oli 38.000vmk, v. 1961-62 75.000 vmk, v. 1963-64 900 mk, 1964-65 1000 mk, 1965.66 500 mk,1966-67 250 mk, 1967-68 250 mk, 1968-69 225 mk, 1969-70 200 mk. Vuodesta 1960-61 lukien ovat eräät varattomat IV-VIII luokkien oppilaat saaneet kouluhallitukselta ns. opintoapurahaa, mikä aluksi oli 24.300-36.000 vmk vuodessa. Sen sai silloin kolme oppilasta. V. 1969-70 apuraha oli 180-270 mk, ja sen sai 12 oppilasta.
Merikarvian kunta on koko koulun olemassa oloajan tukenut sitä sen apua tarvitessa. Lainojen takausten lisäksi kunta on avustanut koulua raha-avustuksilla. Vuonna 1945-46 saatiin kunnalta Alkoholiliikkeen voittovaroista 20.000 vmk, seuraavana vuonna 25.000 vmk. V. 1948-49 avustus tuli kunnan varsinaisista varoista 100.000 vanhan markan suuruisena, samoin seuraavana vuonna. Silloin saatiin kunnalta lisäksi Alkon voittovaroista 20.000 vmk. V. 1950-51 avustus oli 200.000 vmk, v. 1951-52 400.000 vmk, vuosina 1952-54 450.000 vmk, v. 1954-56 500.000 vmk, v. 1956-57 800.000 vmk,v. 1957-58 1.000.000 vmk. Rakennusvaiheen aikana auttoi Siikaisten kunta koulua 10.000.000 vmk:n takauksilla. Vuodesta 1958-59 ovat sekä Siikaisten että Ahlaisten kunnat avustaneet koulua myös rahallisesti.
v. Merikarvia Siikainen Ahlainen
1958-59 1.000.000 vmk 40.000 vmk 27.000 vmk
1959-60 1.000.000 vmk 50.000 vmk 30.000 vmk
1960-61 1.000.000 vmk 60.000 vmk 26.000 vmk
1961-62 1.000.000 vmk 60.000 vmk 37.000 vmk
1962-63 1.000.000 vmk 60.000 vmk 41.000 vmk
1963-64 10.000 vmk 570 mk 490 mk
1964-65 10.000 mk 440 mk 585 mk
1965-66 10.000 mk 420 mk 620 mk
1966-67 20.000 mk 360 mk 980 mk
1967-68 20.000 mk 360 mk 980 mk
1968-69 20.000 mk 290 mk 1.260 mk
1969-70 20.000 mk 200 mk 2.250 mk.

Kaikesta kuntien koululle antamasta avusta ja tuesta on tässäkin yhteydessä lausuttava sydämelliset kiitokset.

Vuodesta 1965-66 alkaen on Merikarvian kunta myöntänyt matka-avustusta niille keskikoulua käyville merikarvialaisille, joitten koulumatka yhteen suuntaan on vähintään 5 kilometriä, vuona 1970 10 km.

v. 1965 syksyllä 1.500 mk ja keväällä 1966 2.500 mk
v 1966-67 5.000 mk
v. 1967-68 5.000 mk
v. syksyllä 1968 2.500 mk keväällä 1969 7.500 mk
v. 1969 7.500 mk v. 1970 7.500 mk

Sekä rakennusvaiheen aikana että myöhemminkin, kun koulu on tarvinnut rajaa juokseviin menoihinsa valtionapujen maksatusten viipymisen takia tai korkoihin ja kuoletuksiin, ovat paikkakunnan rahalaitokset: KOP:n Merikarvian konttori, Merikarvian Osuuspankki, entinen Osuuskassa, Kuvaskankaan Osuuspankki, entinen Pohjoinen osuuskassa ja Satakunnan Säästöpankin Merikarvian konttori, entinen Merikarvian Säästöpankki, auliisti avanneet raha-arkkunsa ja auttaneet pulasta, mistä kiitokset. Erikoisen kiitosmaininnan ansaitsee Satakunnan Säästöpankin Merikarvian konttori, joka vuodesta 1961 alkaen on ollut koulun rahastonhoitajana ja auttanut monesta kiperästäkin tilanteesta.
Merikarvian yhteiskoulun ohjesäännöt on viimeisen neljännesvuosisadan aikana uusittu kolmesti. Ensimmäisen niistä kouluhallitus vahvisti 20.9.1951 uuden yksityisoppikoululain ja sen toimeenpanoasetuksen edellyttäessä uutta ohjesääntöä. Toinen uusinta oli tarpeen koulun laajentuessa täysiluokkaiseksi: se vahvistettiin 6.8.1958. Kolmas sai kouluhallituksen vahvistuksen 21.8.1963 taas uuden lain ja toimeenpanoasetuksen vaatimana.
Lukusuunnitelmaa on muutettu useaan otteeseen, koska koulun on pysyttävä ajan virtausten ja vaatimusten tasolla. 15.8.1945 vahvistetusta suunnitelmasta on jo ollut toisessa yhteydessä puhetta. Seuraava hyväksyttiin kouluhallituksessa 25.8.1958 ja se käsitti 8-luokkaisen koulun lukusuunnitelman. 18.7.1962 hyväksytyn suunnitelman tärkein uudistus oli linjajakoinen lukio: yleinen ja matemaattinen linja. Siihen asti oli luettu ns. pitkää matematiikkaa. Suunnitelmaa muutettiin jo 1965 ja se vahvistettiin kouluhallituksessa 7.7. Ns. ylipitkä matematiikka tuli mat.linjalla käyttöön ja humanistisella linjalla vaihtoehtoisia aineita: psykologia-biologia, fysiikka ja kemia-latina. uusin lukusuunnitelma, jonka kouluhallitus hyväksyi 23.6.1970 ja joka on käytössä kuluvana lukukautena I ja VI luokilla, li oikeastaan pakon sanelema. Koska nim. kansakoulussa opiskellaan englantia, piti sen opiskelun alkaminen siirtää ensimmäiselle luokalle, jolloin ruotsi siirtyi toisella alkavaksi. Ja kun tämä muutos tehtiin, piti koko koulun suunnitelma muuttaa: lukiossa on nyt kieli/reaali ja matemaattinen linja. Erikoisesti kieli/reaalilinjalla on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja oppiaineiden valinnassa.
Koulussa on viimeisten 25 vuoden aikana ollut useita tarkastuksia, koska jokainen koulumuodon muutos, todistuksenanto-oikeuden ja valtionavun anominen yms. seikat edellyttävät yleistarkastusta. Koulujärjestyksen 72 §:n määräämän yleistarkastuksen suoritti koulussa 14.-16.2.1951 kouluneuvos Elias Hollo. Kyseessä oli valtionapu. Samaa asiaa koski fil.tri Lauri Kaukamaan yleistarkastus 12.-14.10.1953 ja edelleen rehtori Samuli Apajalahden yleistarkastus 18.-20.10.1955. Lukioluokkien alkamista koski fil.tri R.A. Mäntylän 23.-25.10.1958 toimittama yleistarkastus ja oppilaiden päästämistä korkeakouluihin sekä lukion jatkuvaa valtionapua vanh. lehtori Reino Hietarannan yleistarkastus 4.-7.10.1960. Määräaikaistarkastus oli rehtori, fil.tri Kurt Enkolan suorittama, samoin kuin rehtori Mikko Myllyntaustan 21.-24.4.1970 yleistarkastus. Yksityisten aineitten opetusta ovat tarkastaneet vanh. lehtori Maija Harava, joka seurasi ruotsinkielen opetusta 8.-9.10.1959, ja vt. ylitarkastaja, seminaarilehtori Arvo Räikkönen, joka seurasi musiikin opetusta 7.3.1966. Mainittakoon, että kaikkien yleistarkastuksen yhteydessä tarkastajat ovat painottaneet koulun vakavaraisuutta noin 600.000 markan veloista huolimatta.
Koulun vanhempainneuvoston jäsenet ovat vaihtuneet melkein kolmivuotiskausittain. Kaksi kautta ovat olleet Hanna Alho, Martta Pitkäranta, Julius Viertola, Arvo Kalliovuo, Jussi Länsitalo, Elli Mäntylahti, Eino Suonpää ja Arvo Varsamäki. Vanhempainneuvosto on joutunut ottamaan kantaa koululaisten tupakanpolttoon, viisipäiväisen työviikon tulemiseen ym.
Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n johtokuntaan ovat vuoden 1945 jälkeen kuuluneet
rovasti V.E. Raitala puheenjohtajana kuolemaansa vuoteen 1959 saakka,
rouva Katri Hakasalo, varapuheenjohtajana vuoteen 1957, jolloin siirtyi varajäseneksi, kuoli 1960,
rouva Hanna Alho on edelleen johtokunnassa,
johtaja A. Hilakari, taloudenhoitajana, muutti paikkakunnalta 1950,
kauppias Kalle Häyrinen rahastonhoitaja-kirjanpitäjä kuolemaansa 1961 saakka,
maanviljelijä N. Ylipaasto v:een 1953,
varajäseninä
autoilija V. Ojala kuolemaansa 1963 saakka,
maanviljelijä Oskari Pitkäranta kuolemaansa 1956 saakka,
neiti Ottilia Rantamäki v:een 1967, jolloin muutti paikkakunnalta.
Rehtori Leila Säynäjärvi on ollut koko ajan johtokunnan sihteerinä.
Johtaja Hilakarin tilalle tuli v. 1950 puutyöliikkeenharjoittaja Toivo Lehtinen taloudenhoitajaksi, edelleen johtokunnassa,
Mv. Ylipaaston tilalle tuli v. 1953 mv. Toivo Vanhatalo, edelleen johtokunnassa,
Mv, Pitkärannan tilalle tuli 1956 mv. Paavo Huhtinen varajäseneksi, v. 1957 varsinaiseksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi, 26.2.1960 v.t. puheenjohtajaksi ja syksystä 1960 puheenjohtajaksi. Erosi v. 1968. V. 1960 hänen tilalleen tuli mv. Lasse Järvenpää varapuheenjohtajaksi. Rouva Hakasalon tilalle tuli v. 1960 varajäseneksi kunnansihteeri Lea Nurminen, joka siirtyi varsinaiseksi jäseneksi ja kauppias Häyrisen tilalle 1961, ja hänen tilalleen tuli varajäseneksi autoilija Olavi Vuori. Autoilija Ojalan tilalle tuli varajäseneksi v. 1963 mv. Erkki Juhola. Neiti Rantamäen tilalle tuli 1967 varajäseneksi pankinjohtaja Yrjö Salmela. Mv. Huhtisen tilalle tuli v. 1968 koulunjohtaja Erkki Näsi puheenjohtajaksi.
Koulun kansliaa on vuodesta 1960 hoitanut rva Leila Sipilä, joka vuodesta 1963 on toiminut myös kirjanpitäjänä.
Koulussa on ollut kaikkiaan 310 opettajaa, joista vakinaisia 50, rehtorina on v:sta 1945 lähtien ollut fil.kand. Leila Säynäjärvi, vararehtorina vuodesta 1951 kuvaamataidon lehtori Aihe Lastu ja poikien valvojana musiikinopettaja Reino Rannikko, jotka kaikki ovat olleet koulun palveluksessa jo yli neljännesvuosisadan. Muita koulua useita vuosia palvelleita opettajia on lehtori Pirkko Rusila 8 vuotta, lehtori Helvi Paasio 15 vuotta, lehtori Irma Sillanpää 15 vuotta, opettaja Anni Raitala 8 vuotta, kirkkoherra Heikki Anttila 8 vuotta, liikunnanneuvoja Risto Rantala 10 vuotta, kansakoulunopettaja Pekka Kyläkoski 11 vuotta ja kansakoulunopettaja Eino Kanerva 13 vuotta.
Nykyiset opettajat ovat jo mainittujen kolmen lisäksi
lehtori Sirkka Grönholm 6 vuotta
lehtori Kauko Houkka 4 vuotta
lehtori Keijo Kuula 6 vuotta
lehtori Tapani Lindlöf 5 vuotta
lehtori Olavi Tiitinen 15 vuotta
lehtori Asta Välimaa 10 vuotta
lehtori Altti Grönholm 3 vuotta
lehtori Osmo Heikkilä1 vuosi
teol.kand. Tellervo Kopralla on ensimmäinen vuosi
lehtori Karin Lindblad 11 vuotta
lehtori Saara Lindlöf 5 vuotta
lehtori Pertti Louhivuori 2 vuotta
lehtori Kauko Välimaa 8 vuotta

Tuntiopettajat:
HTK Seija Jansson ensimmäinen vuosi
luonnot.yo Sinikka Kallio 1 vuosi
yhteiskuntatiet.yo Hilkka Löytänellä on ensimmäinen vuosi
kirkkoherra Paavo Sillanpää 4 vuotta
kansakoulunopettaja Hannu Virtomaa 2 vuotta
talousopettaja Evy Huhtinen 21 vuotta
kansakoulunopettaja Pentti Riihiaho 16 vuotta
kansakoulunopettaja Irja Rintamäki 8 vuotta
rouva Leila Sipilä 16 vuotta
rouva Sirkka Tiitinen 14 vuotta
kansakoulunopettaja Mikko Väre 17 vuotta.

Opettajistaan entisillä oppilailla on varmasti monia hauskoja, humoristisia, joskus ehkä ikäviäkin muistoja. Olisi mukavaa, jos jotkut panisivat muistonsa paperille ja antaisivat ne koulun talletettavaksi, niin että niitä lukiessa koulun menneisyys alkaisi elää.
Vahtimestarina palveli uskollisesti koulun alusta uuden rakennuksen valmistumiseen asti rouva Hilda Vihermaa, kuoli 1969. Nyt on talonmies-lämmittäjänä Paavo Lehtinen, 12v, vahtimestari Rauha Lehtinen, 12v, siivoojat Anni Lehtonen, 12v, a Marja-Liisa Uusitalo, 11v, ja oppilasruokalan emännät ovat Irja Huhtinen, 8v ja Helli Ouramaa, 8v.
Kouluruokala on olut toiminnassa koko koulun ajan paria rakennusvaiheen vuotta lukuun ottamatta. Silloin ei ollut keittiötä. Sotavuosien ja niitten jälkeiseltä ajalta on paljon muistoja siitä, miten vaikeaa oli saada puurojauhoja tai ryynejä päivittäin. Ostolupa oli, mutta ruoka-aineita ei likikään aina edes seuraavaksi päiväksi. Päivä kerrallaan mentiin ja veteen keitettyä velliä syötiin. Kellä oli maitoa, kellä sakariinimehua, kellä ei mitään vellin kanssa. Nyt eletään suorastaan ylellisesti niihin aikoihin verrattuna. Ruokailutilan puuttuminen on valitettavan asia, sillä se rajoittaa ruokalajivalikoimaa.
Koulun lääkärinä on ollut aina Merikarvian kunnanlääkäri. Erikoisesti tri T.E. Carlson ja tri Jarkko Vaahtoranta ovat toimineet koulun hyväksi paikkakunnalla ollessaan. Nyt on lääkärinä tri Juhani Lohva.
Terveyssisaren tehtäviä hoitivat aluksi kunnan terveyssisaret, joista mainittakoon Elvi Yli-Kerttula ja vuodesta 1948 Maija Heinänen, joka vuodesta 1966 alkaen on ollut yksinomaan yhteiskoulun terveyssisarena, Vuosi vuodelta työ lisääntyy ja monipuolistuu ja terveyssisarta tarvitaan yhä enemmän.
Koulun stipendirahastojen lukumäärä on vuosien mittaan lisääntynyt, kun on perustettu muistorahastoja koulua lähellä olleiden henkilöiden nimiin.
Vanhastaan on ollut olemassa Merikarvian Säästöpankin palkintorahasto, samoin Merikarvian
yhteiskoulun stipendirahasto, joka syntyi entisten oppilaiden lahjoituksista ja jota vuosittain kartutetaan Opintorahastoyhdistysten Tuen elokuvaesityksistä saaduilla varoilla.
Muistorahastoja ovat; Eine Petterssonin stipendirahasto, U.A. Näsin muistorahasto, Anni ja Väinö Raitalan muistorahasto, Autoilija Vihtori Ojalan muistorahasto, lehtori Helvi Paasion muistorahasto ja Uolevi Varheenmaan muistorahasto. Aikanaan käytettiin loppuun ”Tri T.E. Carlsonin luonnontieteen harrastuspalkinto” -rahasto. Yhteensä oli rahastoissa 31.12.1960 10.367,42 markkaa. Rahastoista jaetaan vuosittain stipendeinä pääasiassa niiden korot. Traditioksi on jo muodostunut, että Tuen lisäksi Merikarvian Ukkoseura ja Lions- Klubi lahjoittavat vuosittain stipendit, samoin Siikaisten Lions-klubi, Merikarvian kunnallislehti ja Säästöpankki. Joka vuosi antavat erilaisia palkintoja monet yhtymät ja seurat. Erikoisesti on mainittava Osuuspankin ryhtisormus, joka vuosittain jaetaan kaikissa maan oppikouluissa. Se on meidän kannaltamme sen vuoksi merkityksellinen, että idean keksi täkäläinen osuuskassanhoitaja Eira Koskenniemi vuonna 1960. Ensimmäinen sormus jaettiin tällöin vain Merikarvialla, seuraavana vuonna jo koko maassa.
Monet oppilaspolvet ovat jo ehtineet käydä läpi Merikarvian yhteiskoulun. Täällä opiskellessaan ne ovat laskeneet perustan tulevalle elämänuralleen. Mutta varsinaisen koulutyön ohella on ehditty tehdä paljon muutakin. Alaluokkalaiset ovat järjestäneet luokkajuhlia, teinit puuhailleet lukemattomien asiain parissa: harrastaneet kerhotoimintaa, järjestäneet koulun sisäisiä kulttuurikilpailuja, keränneet varoja milloin mihinkin tarkoitukseen, pitäneet juhlia jne. Kun sota-ajan jälkeen kaikilla oli kummilapsia, oli sellainen Merikarvian yhteiskoululla oppilailla ja opettajillakin: sotaorpo Jorma-Kalevi Lehdonheimo, jota avustettiin hänen ripille pääsyynsä saakka vuoteen 1958. Urheilu ja erikoisesti musiikki ovat olleet keskeisessä asemassa oppilaitten harrastusten joukossa. Musiikin harrastus ja sen piirissä saavutetut hyvät tulokset ovat ennen kaikkea innokkaan johtajan musiikinopettaja Rannikon ansiota. Koulun kuoro on niittänyt mainetta monissa Satakunnan koulujen kulttuurikilpailuissa, samoin pienimuotoiset lauluyhtyeet. Orkesteri syntyi v 1957, siinä oli silloin 25 soittajaa ja sen ensi esiintyminen tapahtui joulujuhlissa. Se on matineoita järjestämällä, lahjoituksia pyytämällä jne. suurimmaksi osaksi itse hankkinut instrumenttinsa. Kouluhallitukselta ja Merikarvian Nuorisotyölautakunnalta se on saanut vuosittain avustusta. Samoin Teinikunta ja urheiluseura Nasta ovat olleet osallisia Alkon voittovaroja jaettaessa.
Olemme Merikarvian yhteiskoulun elämässä siirtyneet uudelle vuosikymmenelle. Olemme kiitollisia siitä, mitä olemme koulussa ja koulusta saaneet ja erityisesti siitä, että tämä laitos on olemassa. Alkanut vuosikymmen tuo koulun elämään monia suuria muutoksia, joita jo enteillään. Kaiken täytyy muuttua ja uudistua, jotta kehitystä tapahutisi, niin tämänkin koulun. Uudistukoon se ja uudistettakoon sitä, kunhan se vain saa olla olemassa, sitä toivon hartaasti ja uskon, että koko Merikarvia sitä toivoo.

Merikarvian yhteiskoulu siirtyi Merikarvian kunnan omistukseen vuonna 1972.
Merikarvian lukio perustettiin vuonna 1976.
Kurssimuotoisen lukion alkoi vuonna 1982.
Lukiorakennus valmistui vuonna 1987.
Lukiossa siirryttiin luokattomaan opiskeluun vuonna 1995.

Merikarvian vanha yhteiskoulu myytiin vuonna 2007.

***

Lopuksi eräitä urheilutuloksia ja muitakin muisteloita:

Yhteiskoulun mestaruuskisat 19.9.1969. 100m Markku Bondfolk 12,1, Erik Lehtonen 12,5.
1000m Raimo Muurinen 3.20,5, Simo Viertonen 3.20, 7 ja Markku Tuuli 2.25,2. Keihäs Jori Tarkkio 45,68.


Yhteiskoulun massahiihdot vuonna 1968, joihin osallistui n 400 oppilasta, joista 170 kisaili mestaruudesta ja loput hiihtivät kansanhiihdon. V-VII luokka Markku Tuuli, Mikko Laaksonen ja Reijo Viitanen. III-IV lk. Seppo Näsi, Risto Jurkkala ja Kimmo Kuuskeri. I-II lk Veikko Suominen, Mikko Fager ja Markku Korpunen. Tytöt V-VII lk Terttu Ylikahri, Päivi Hämäläinen ja Paula Viertomaa. III-IV lk Anitta Laine, Heli Ranta ja Sirkka Tuuli. I-II lk Paula Korpunen, Outi Korhonen ja Raija Hirvikoski.


Yhteiskoulun yleisurheilukilpailut 20.9.1968, ei enää kilpailtu perinteisellä 3-ottelulla, vaan lajeittain 100m Mikko Peltovirta 11,9, Jukka Koki 12,0, Pekka Renlund 12,2 ja Kari Nummelin 12,3. 1000m Toivo Aivelo 2.56,0 ja Markku Tuuli 3.10,6 sekä Pekka Renlund 3.16,1 ja vielä Tapio Ranne 2.16,3. Korkeus Jukka Koski 161, Pekka Renlund 160, Kari Lehtonen 160. Kuula Jukka Koski 11,13, kuulan paino 5,4kg, Kari Lehtonen 11,20 ja Kari Heino 11,20.


Merikarvian Yhteiskoulun Tuki ry vuosikokous 3.3.1967 yhteiskoululla. Ompeluseura kokoontunut 14 kertaa Sunnuntailounas ja myyjäisiin osallistuttu. Sähköurut ja voimisteluvälineitä on hankittu koululle. Puheenjohtajaksi Reino Rannikko, Leila Säynäjärvi, Kaija Aitasalo, Aili Lammi, Kosti Kouhi, K.G. Häyrinen ja Pentti Sipilä.


Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 4.3.1967. Parhaat hiihtäjät Terttu Ylikahri, Ritva Ylikahri, Anitta Laine, Merja Juhala, Paula Viertomaa, Anne Lehtonen, Irma Renfors, Terhikki Aulu ja Arja Källi sekä Paula Tuomisto ja Raija Hirvikoski.
Pojista Esko-Pekka Tulonen, Markku Tuuli, Tapio Ranne, Jouko Valli, Pekka Renlund, Kari Nummelin, Hannes Aulu, Markku Bondfolk, Raimo Muurinen ja Jukka Koski.


Koripallocup yhteiskoulussa: luokkienvälinen koripallocup kahdessa sarjassa, Yläluokat V-VIII ja II-IV lk. VIII lk voitti niukasti VII pistein 26-22, joukkueessa pelasivat Antti Kalliomäki, Pertti Fager, Hannu Rikalainen, Reijo Syrjäsalo, Kullervo Erkkilä ja Pekka Sjöholm. IIa voitti IIIb luokan 41-26. Joukkueessa pelasivat Erik Lehtonen Pekka Renlund, Jouko Venho, Raimo Heino, Markku Anttila ja Kari Heino.


Telkkari yhteiskoululle
Opettaja Jussi Pitkärannan johdolla Sataman koulussa toimi aikoinaan monia suosittuja kerhoja, joista merkittävimmät kai olivat orkesteri ja kuoro. Nämä musikantit hankkivat varoja koulun käyttöön ja hankkivat mm television sataman koululle. Nyt kun koulu lakkautettiin vuonna 1967 opettaja, Jussi Pitkäranta vei koulun lahjana television yhteiskoululle, jossa sataman koulun monet musikantit nyt opiskelevat. Pitkärannat muuttivat opettajiksi Ouluun.


Yhteiskoulun massakisat kisattiin syyskuussa 1967. Kisassa 3-ottelun paras oli Jukka Koski, Esko Tulonen Kalevi Saarinen, Juhani Aalto, Mikko Peltovirta, Pekka Renlund, Ahti Kauraoja, Seppo Juhola ja Jouko Valli sekä Olli Varjovuo. 60m Jukka Koski 7.5, pituus 625 ja kuula 15,15. Tyttöjen paras oli Raija Viika, toinen Irma Renfors. Sitten Margit Pöysti, Anna-Liisa Stenvall, Kirsi-Maria Aalto.


Satakunnan oppikoulujen kisat Merikarvialla 1.10.1967. Koulun oma oppilas Jukka Koski oli 2. 3-loikassa13,74.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdot: 12.3.1966. Parhaat hiihtäjäpojat: Pertti Fager, Reijo Syrjäsalo, Aulis Ranne, Tytöistä parhaat olivat Terttu Ylikahri, Ritva Ylikahri, Merja Juhala, Arja Källi, Paula Sarjonen ja Pirjo Lehtonen
Merikarvian Yhteiskoulun Tuki ry.15.4.1966 valitsi puheenjohtajaksi Reino Rannikko, Kaija Aitasalo, Leila Säynäjärvi, Aili Lammi, Kosti Kouhi, Gunnar Häyrinen
Yhteiskoulun massakilpailut vuonna 1966:
Antti Kalliomäki juoksi ajan 7.0, uusi koulun ennätys. Osanottajia oli 400. Parhaat tulokset: Antti Kalliomäki Jukka Koski, Tapio Lindroos, Antti Salo, Reijo Syrjäsalo, Mikko Peltovirta, Pertti Fager, Kalevi Saarinen, Esko-Pekka Tulonen ja Hannu Rikalainen. 60m Antti Kalliomäki 7,0, Tapio Lindroos 7,3. Pituus Antti Kalliomäki 634, Antti Salo 633, Jukka Koski 630, Reijo Syrjäsalo 604, Tapio Lindroos 579. Kuula Antti Kalliomäki 17,50, Jukka Koski 16,06, Reijo Syrjäsalo 16,06. Tyttöjen paras oli Margit Pöysti, Irma Renfors, Paula Viertomaa, Anna-Liisa Stenvall, Elisa Leutonen, Kirsi-Maria Aalto, Anitta Laine, Helena Väliaho, Sisko Syrjälä ja Helena Raekallio.

Yhteiskoulun vuoden 1966 mestaruuskilpailujen parhaita tuloksia: Hannu Rikalainen korkeutta 180 sivusi koulun ennätystä. Seiväs Jukka Koski 345.
Yhteiskoulun vuoden 1965 Ukko-Pekka hiihtojen parhaat olivat: Pertti Fager, Jouko Kuusela, Pekka Rajajärvi, Reijo Syrjäsalo, Antti Kalliomäki, Juhani Ratala, Aulis Ranne, Altti Leutonen, Antti Aitasalo ja Tapio Lindroos, Antti Mäntymäki ja Hannu Rikalainen. Tytöistä: Merja Juhala, Margit Kuusela, Ritva Ylikahri, Aulikki Korpunen, Terhikki Aulu ja Kaisa Venho, Terttu Ylikahri, Hilkka Venho ja Arja Källi.


Yhteiskoulun viestihiihdon voitti 26.3.1965 IIIa luokka, jossa hiihtivät Margit Kuusela, Merja Juhola, Vesa Heikkilä ja Markku Tuuli.


Yhteiskoulun perinteinen 3-ottelu kisattiin vuonna 1965: Antti Kalliomäki 7,4, 550 17,79, Altti Leutonen 7,4 602 116,12, Reijo Syrjäsalo, Tapio Lindroos, Heikki Niemi, Jukka Koski.

Yhteiskoulun vuoden 1965 mestaruuskisoissa saavutettiin hyviä tuloksia: Antti Kallliomäen seivästulos 440. Jukka Kosken 3-loikka 13,49, Altti Leutonen pituus 638, Reijo Rantala ja Hannu Rikalainen korkeus 175, 100m Antti Kalliomäki 11,6. Reijo Syrjäsalo pituus 614. Keihäs Pertti Fager 53,11 ja Altti Leutonen 50,70.


Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdot sivakoitiin 24.2.1964. Paras hiihtäjä oli Jorma Salonius, Hannu Metsäniemi, Erkki Santala, Veikko Veneranta, Pekka Rajajärvi, Pertti Fager, Altti Leutonen, Antti Kalliomäki, Jouko Kuusela ja Eero Peltola. Parhaat tytöt: Anita Westerlund, Margit Kuusela, Merja Juhala, Ritva Ylikahri, Paula Sarjonen ja Terhikki Aulu.


Yhteiskoulun kolme tyttöä osallistuivat menestyen Suomen oppikoulujen Urheiluliiton hiihtokisoihin. 2.-4.3.1964 Valkeakoskella. Anita Westerlund oli kuudes sarjassaan, samoin saatiin 3x3 km viestissä kuudes sija: Anita Westerlund, Marja-Leena Kalaranta ja Margit Kuusela.

Yhteiskoulun mestaruushiihdot voitti alle 13v Kari Heino, Raimo Heino ja Tapio Ranne, Markku Tuuli. Alle 16v Pekka Rajajärvi, Veikko Kalliomäki, Seppo Sipilä, Aulis Ranne, Reijo Syrjäsalo. Pojat yli 16v Erkki Santala, Jouko Kuusela, Jorma Salonius ja A. Leutonen. Tytöt alle 13v Merja Juhala, Ulla Iiliäinen ja Leila Niemi. Tytöt yli 15v Anita Westerlun, Pirjo Lehtonen ja Arja Källi. Tytöt alle 15v Margit Kuusela, Ritva Ylikahri, Terhikki Aulu.


Muistosanat Helvi Paasiosta
Lehtori Helvi Paasio kuoli 22.8.1964 Porin Diakonissalaitoksella. Hän oli syntynyt Kylmäkoskella 5.4.1901. Ylioppilaaksi Paasio kirjoitti Helsingin Suomalaisesta tyttökoulusta 1921. Kansakoulunopettajan tutkinnon hän suoritti1922 ja fil.kand. tutkinnon 1936. Kansakoulunopettajakauden jälkeen Paasio toimi saksan reaaliaineiden opettajana Tehtaanpuiston Yhteiskoulussa Helsingissä, Mikkelissä ja Loviisassa. Vuonna 1948 Paasio tuli opettajaksi Merikarvian yhteiskouluun saksan ja englannin kielen opettajaksi. ässä virassa hän oli kuolemaansa saakka. Hän teki opintomatkoja Saksaan ja Englantiin. Hän osallistui myös lottatoimintaan. Lehtori Helvi Paasio oli sydämessään ammattiinsa antautunut epäitsekäs ja taitava opettaja. Hän toteutti elämässään kristityn ohjetta rakastaa ja lähimmäistään enemmän kuin itseään todella teoin eikä vain sanoin. Hänen ystävänsä perustivat Helvi Paasion muistoksi Merikarvian yhteiskoulun hänen nimeään kantavan stipendirahaston. Paasio siunattiin Hietaniemen siunauskappelissa ja häntä jäivät kaipaamaan kaksi veljeä perheineen.

Yhteiskoulun perinteinen 3-ottelu käytiin 19.9.1964. Altti Leutonen juoksi 60m ajan 7,1, joka on koulun uusi ennätys. Olavi Rikalainen työnsi 3,6kg kuulaa 17,78 ja sivusi koulun ennätystä. Parhaat pojat: Altti Leutonen 7,1, 555, 15,85, toinen Antti Kalliomäki 7,3, 577, 16.00, kolmas Olavi Rikalainen 7,6, 531, 17,78, E. Vanhatalo, H. Järvenpää, T. Lindroos, H. Niemi J. Kuusela, P. Rajajärvi ja J. Koski
Tyttöjen paras oli Aulikki Holmi 9,2, 401, 43,78, Irma Kalliomäki, Anna Innola, Anita Westerlund, Elisa Leutonen, Margit Pöysti, Anna-Lisa Stenvall, Soile Heino, Margit Kuusela ja Paula Sarjonen.


Yhteiskoulun mestaruuskilpailuissa 6.10.1964: yli 15v 100m A. Kalliomäki 11,9 ja Altti Leutonen 12,1. Pituus Eero Peltola 652, H. Niemi 598, O. Rikalainen 573, R. Kangaskolkka 539, S. Vuori 525 ja H. Tukkikoski 510. 3-loikka Eero Peltola 13,07, Jukka Koski 12,89. Korkeus O. Rikalainen 170 ja R. Rantala 170. Seiväs R. Rantala 340, J. Koski 340. Kiekko E. Peltola 38,05. Keihäs A. Kalliomäki 46,11. Alle 15v pituus: R. Syrjäsalo 551. Tyttöjen pituus, yli 15v: Aulikki Holmi 432. Alle 15cv pituus: Elisa Leutonen 406.

Nasta kiitti 5.3.1965N:o 9/1965 kunnan mestaruushiihtojen jo toisen talvena peräkkäin järjestämisestä.. Nasta kiitti niitä kolmea ymmärtäväistä, jotka eivät kääntäneet selkäänsä lipunmyyjille vaan lunastivat pääsylipun osoittaen siten rehtiä kilpailumieltä. Nasta ilmoitti jättävänsä näiden kisojen järjestämisen tähän.?

Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 12.3.1965. Parhaat hiihtäjät: Pertti Fager, Jouko Kuusela, Pekka Rajajärvi, Reijo Syrjäsalo, Antti Kalliomäki, Juhani Ratala, Aulis Ranne Altti Leutonen Antti Aitasalo Tapio Lindroos, Antti Mäntymäki, Hannu Rikalainen. Tyttöjen parhaat: Merja Juhala, Margit Kuusela, Ritva Ylikahri, Aulikki Korpunen, Terhikki Aulu, Kaisa Venho, Terttu Ylikahri Hilkka Venho Arja Källi ja Pirjo Lehtonen.

Yhteiskoulun perinteisen luokkien välisen viestinhiihdon voittivat 26.3.1965 tasoitukset huomioiden IIIa luokka edustajinaan Margit Kuusela, Merja Juhola, Vesa Heikkilä ja Markku Tuuli.

Hyvät hiihtokilpailut järjestettiin yhteiskoululla, nimittäin Satakunnan oppikoulujen hiihtomestaruuskilpaillut, 14 oppikoulua ja 74 hiihtäjää. Poikien alle 15v sarjan paras oli Merikarvian yhteiskoulun oma poika Hannu Metsäniemi, toinen Raimo Laine Nakkilan yhteiskoulu ja kolmas Markku Raipala Hämeenkyrön yhteiskoulu. Juhani Ratala oli 5, Pekka Rajajärvi 13 ja Reijo Syrjäsalo 16. Pojat yli 15v. voitti Anssi Joutsenvirta Kankaanpään yhteislyseo, toinen Erkki Santala Merikarvian yhteiskoulusta, kolmas Ahti Vihervuori Merikarvian yhteiskoulusta. Myk:n Jorma Salonius oli 6, Myk:n Seppo Hirvonen 7 ja Myk:n Altti Leutonen 10. Myk:n Kalle Aitasalo oli 17. Tyttöjen yli 15 v voitti Myk:n Anita Westerlund, toinen Liisa Loukkalahti Kankaanpään yhteislyseo ja kolmas Leena Kares Rauman Tyttölyseo. Neljäs oli Myk:n Marja-Leena Kalaranta. Tytöt alle 15 v. Myk:n Kaija Saari oli 11, Myk:n Hilkka Venho 12, Myk:n Marja Sukevainen 17, Myk:n Paula Sarjonen 18 ja Myk:n Liisa Rantamaa 19.

Yhteiskoulun tytöt voittivat 1963 pesäpallocupissa Honkajoen yhteiskoulun tytöt 15-12. Palkittiin Raija ja Irma Kalliomäki. Samoin pojat voittivat Porin lyseon pojat 10-6. Porin tyttölyseo hävisi tytöille 12-10. Palkittiin Aulikki Holmi ja Marja-Leena Kalaranta.


Yhteiskoulun 21.9.1963 3-ottelun parhaat: Antti Kalliomäki 7,4 600 16.32. 2. Eero Peltola 3.A. Leutonen 4. H. Peltola 5. O.Rikalainen 6. T. Lindroos 7. E. Vanhatalo 8. T. Juutilainen 9. K. Saarinen 10 J. Koski
Tyttöjen paras oli Kaisu Sohlström, Anita Westerlund, Margit Pöysti, Anna Innola, Eeva-Maija Nieminen, Aulikki Holmi, Paula Sarjonen, Seija Viljanen, Eila Söderlund ja Sisko Oksa.

Yhteiskoulun yleisurheilumestaruuskilpailuissa 1963 tuloksia: 100m Altti Leutonen 11,7, A. Kalliomäki 11,8 T Juutilainen 11,8. 1000m Harri Huhtinen 3,12,6. Kalle Aitasalo 3.14,2. Pituus E. Peltola 653, O. Rikalainen 613 ja A.Leutonen 611. Korkeus O. Rikalainen 170. Alle 15 v. pituus T. Lindroos 552, Jukka Koski 525, P. Rajajärvi 520. Alle 13v 60m Mikko Peltovirta 8,8, Olli Varjovuo 9,0 Kari Heino 9,7. Pituus O. Varjovuo 436, M. Peltovirta 428 ja Kari Heino 394. Alle 15 v 60m Anna Innola 9,0 Anja Venho 9,1 ja Sinikka Niemi 9,1.


Merikarvian yhteiskoulu-Porin lyseo ottelivat pesäpallossa 8-4 10.5.1962.

Yhteiskoulun linjajako
Kouluhallitus on vahvistanut yhteiskoulun uuden lukusuunnitelman, jonka mukaan lukioluokat muuttuvat linjajakoisiksi. Lukion linjat ovat matemaattinen ja yleinen linja.


Merikarvian yhteiskoulun ensimmäiset penkinpainajaiset pidettiin helmikuun lopulla 1961. Edellisenä iltana oli seitsemännen luokan järjestämä ”potkiaiskonventti” kahdeksasluokkalaisille. Opettaja luokanvalvoja Helvi Paasiolle pidettiin laulutervehdys aamutuimaan hänen asunnollaan. Traktorilla ja sen heinäkrinnillä kuljettiin läpi kylän. Tytöt olivat lapinneitoina ja pojat olivat yrittäneet kasvattaa partaa koko kevään kuka mitenkin onnistuen. Penkinpainajaisiaan abit viettivät Siikaisissa pankinjohtaja Luoman huvilalla.


Merikarvian yhteiskoulun urheilukilpailut pidettiin 3-ottelussa massakilpailuna. Jorma Venho voitti (7,5, 13,93 ja 605). Tyttöjen 3-ottelussa Marja-Leena Kalaranta hyppäsi pituutta 410, toinen Anneli Ylitalo 390 ja kolmas Anita Westerlund 390. 60m Anneli Ylitalo 8,9, toinen Hellevi Leutonen 9,1 ja kolmas Marja-Leena Kalaranta 9,4. Pallonheitto: Marja-Leena Kalaranta 62m, toinen Kaisu Sohlström 50,5 ja kolmas Marja-Sisko Tarkkio 49,5. Poikien mestaruuskilpailuissa Jorma Venho juoksi 100m 11,6, toinen Tapio Juutilainen 12,1 ja kolmas A. Juhola 12,1. Pituushyppy Jorma Venho 617, toinen A. Juhola 580. Keihäänheitto Jouko Elevaara 44,70. Seiväshyppy Jouko Elevaara 321. Alle 15 v pituus H. Vanhatalo 511, toinen R. Rantala 486 ja kolmas A. Kalliomäki 485. Alle 13v 60m Jukka Koski 8,8, toinen Mikko Salmi 8,8 ja kolmas Heikki Niemi 8,9. Pituus Jukka Koski 450, toinen P. Rajajärvi 417 ja kolmas Heikki Niemi 414.


Merikarvian yhteiskoulun Urheiluseura Nastan Jouko Elevaara voitti Satakunnan Oppikoulujen urheilijain hiihtomestaruuskilpailuissa alle 16v. 5 km hiihdossa. Yli 16v sarjassa Kosti Sundelin oli neljäs ja tyttöjen yli 15v sarjassa M-L. Kalaranta oli neljäs ja alle 15v. sarjassa Anita Vesterlund oli viides. osanottajia sarjoissa oli noin 20.

Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 11.2.1959 ja paras poikien sarjassa oli Kosti Sundelin VI luokalta, Tapio Blomberg V luokalta, Antti Majamaa IVa luokalta, Matti Nieminen IV b luokalta, P. Heinonen III a, J. Elevaara IIIB, E. Santala IIa, H. Mustonen IIb, H. Metsäniemi Ia, S. Hirvonen Ib.
Tyttöjen paras oli Anita Westerlund, toinen Marja-Leena Kalaranta, kolmas Ritva-Liisa Uusitalo, neljäs Arja Raitokivi, viides Kaisu Sohlström, kuudes Ritva Venho
Ukko-Pekka hiihdot hiihdettiin 11.2.1959 ja paras poikien sarjassa oli Kosti Sundelin VI luokalta, Tapio Blomberg V luokalta, Antti Majamaa IVa luokalta, Matti Nieminen IV b luokalta, P. Heinonen III a, J. Elevaara IIIB, E. Santala IIa, H. Mustonen IIb, H. Metsäniemi Ia, S. Hirvonen Ib.
Tyttöjen paras oli Anita Westerlund, toinen Marja-Leena Kalaranta, kolmas Ritva-Liisa Uusitalo, neljäs Arja Raitokivi, viides Kaisu Sohlström, kuudes Ritva Venho


Yhteiskoulun lisärakennuksen vihkiäistilaisuus 12.4.1959 kello13. Puheen piti rovasti Väinö Raitala. Teuvo Leutonen lauloi ja koulun orkesteri soitti kanttori Reino Rannikon johdolla. Juhlapuheen piti kouluneuvos Martti Miettinen. Rehtori Leila Säynäjärvi esitti lisärakennusvaiheet ja kiitti kaikkia hyvin suoritetusta työstä. Koulun entinen opettaja lääninrovasti Yrjö Halmesmaa esitti tervehdyksensä. Koulun ainoa elossa oleva perustavan toimikunnan jäsen rouva Vieno Lindström muisteli koulun perustamisaikojen historiaa ja rehtori O. Laurila muisteli koulun ensimmäisen vuosikurssin oppilaana aloittamisaikoja.


Yhteiskoulusta pääsi V-luokalta seuraavat henkilöt: Tapio Blomberg, Matti Haapamäki, Anna-Liisa Heikkilä, Kalevo Herrala, Mirja-Liisa Itäjärvi, Timo Lammi, Antti Meura, Väinö Mäntylahti, Tapani Peltola, Tapani Peltola, Pirkko Raiskio, Arja Raitokivi, Osmo Santala, Raili Särme, Kaisa Uusitalo, Ritva-Liisa Uusitalo ja Aili Viitanen.
Hymypatsaan sai mm Maija Hakosalo.


Yhteiskoulun yleisurheilukilpailut pidettiin urheilukentällä 1.10.1959. Yli 15v. 100m voitti Jorma Venho ajalla 12,1, toinen Lauri Hakosalo 12,3, kolmas Tapio Juutilainen 12,6. Pituuden voitti Jorma Venho tuloksella 608, toinen Lauri Hakosalo 601, kolmas M. Nieminen 582. 3-loikan voitti Kari Vihervaara 12,55 koulun ennätyksellä, toinen Lauri Hakosalo 12,52, kolmas Matti Nieminen 11,82 ja neljäs P. Grahn 11,63. Kuulan voitti Kari Vihervaara 13,79, toinen H. Hakosalo 12,85, kolmas P. Vaarna 12,70 ja neljäs Jouko Elevaara 11,81. Keihästä heitti Pertti Vaarna 36,10, joka on koulun uusi ennätys. Alle 15. 100m voitti K. Vanhatalo 12,5. Alle 13v pituushypyn voitti Antti Kalliomäki 439, toinen Reijo Rantala 419, kolmas Heikki Niemi 414, neljäs I. Riihiaho 414, viides P.Piri 414. Antti Kalliomäki voitti korkeuden 130. VI-luokan 4x100m viestijoukkue sai uuden koulun ennätyksen 52,5.
Entä koulun 3-ottelu? Lauri Hakosalo taisi olla koulun mestari, kuten myös vuonna 1960.


Yhteiskoulun perinteiset hiihtokilpailut Ukko-Pekka hiihdot sivakoitiin 15.3.1958. Kisat ovat sekä luokkienväliset että henkilökohtaiset. Paras pojista oli Jorma Venho, toinen Kalevi Liutala, kolmas U. Nieminen, neljäs E. Rantala, viides S. Ollila, kuudes J. Elevaara IIb luokka, seitsemäs A. Majanen, kahdeksas Pekka Vihervuori, 9, A.Lindeman ja 10. Panu Vihervuori.
Tytöistä paras oli Anita Westerlund, toinen Raili Itäjärvi, kolmas Kirsti Penttilä, neljäs M-L. Kalaranta, viides M-L. Kulosaari, kuudes Kaisu Sohlström, 7. Arja Raitokivi, 8. Toini Jalonen 9. Ritva Venho ja 10. Kaija Lounasvaara. Kisaan osallistuivat kaikki koulun oppilaat.
Koulun mestaruuskilpailut hiihdettiin 22.3.1958. Poikien yli 15v. sarjan paras oli K. Liutala, toinen P. Vihervuori ja kolmas J. Venho. Alle 15v paras oli J. Elevaara, toinen A. Vihervuori ja alle 13v paras oli A. Juhola ja toinen oli Kalle Aitasalo. Tyttöjen mestari oli Raili Itäjärvi ja nuorempien tyttöjen Kaisu Sohlström.


Yhteiskouluun perustettiin uusi orkesteri ennen joulua 1958. Nokkahuiluorkesterissa oli sopraanohuiluja 12, alttohuiluja 3, tenorihuiluja 4 ja bassohuiluja 3 sekä vielä pieni ksylofoni, tampuriini, lautanen, triangeli ja harmoni (piano). Orkesteri piti matinean 4.5.1958.


Yhteiskoulun jatkoluokat saatiin valtioneuvoston 24.4.1958 antamalla päätöksellä tulevan syksyn kuluessa alkamaan. Ensi syksynä siis alkaa yhteiskoulussa kuudes luokka eli lukio on saanut alkunsa. Paljon oppilaita opiskeli jo tuolloin mm Kristiinan lukiossa ja Porin lukioissa. Onhan koulunkäynti kotoa sentään monin verroin halvempaa kuin vieraalla paikkakunnalla.


Yhteiskoulun lukuvuoden päättäjäiset 31.5.1958. V-luokalta pääsivät seuraavat oppilaat: Sinikka Aliharju, Hannu Anttila, Jussi Anttila,Maija Anttila, Juhani Erkintalo, Helena Holmi, Raili Huhtinen, Seppo Itäpuro, Saara Kuusinen, Marja-Leena Lehtinen, Teuvo Leutonen, Hellevi Leutonen, Raili Linden, Marja-Liisa Luoma, Kerttu Mahlamäki, Marja-Liisa Nevala, Raimo Nurminen, Simo ollila, Päivi Ratala, Anneli Riuta, Leila Saine, Aune Salmi, Pirkko Sevio, Pirkko Sillanpää, Tuulikki Taimi, Tuula Tuomi, Lea Vanhatalo, Jorma Venho, Pekka Vihervuori ja Paula Virta.
I luokalle tuli 75 oppilasta: Pentti Luoma, Marjatta Lehto, Paula Alitalo, Reijo Rantala, Seppo Grönfors, Seppo Ruoho, Eliisa Blomberg, Arja Heino, Kaija Nurmi, Jorma Ranta, Liisa Hannukainen, Mervi Källi, Sirkka Tenhonen, Anneli Ylitalo, Ritva Mäkelä, Pentti Peltonen, Markku Nurminen, Ilkka Hietasalo, Lasse Lehtonen, Kerttu Selin, Heikki Vanhatalo, Tuovi Heikkilä, Reijo Kangaskolkka, Hannu Metsäniemi, Jaakko Nevala, Margit Salo, Tapio Riihivaara, Antti Aitasalo, Altti Varheensalo, Marja-Liisa Michelsson, ;auri Rantasärkkä, Arja Siltanen, Asko Virta, Pirjo Grahn, Kaisu Katajamäki, Sirkka Lehto, Riitta Nummelin, Raimo Ruoho, Anna-Liisa tarkman, kullervo Erkkilä, Reijo Ranta, Asko Salokanta, Matti uusitalo, Terhi Vaajasaari, Asta Anttila, Eva-Lisa Nyman, Seppo Nurmi, Sinikka Rantanen, Seppo Hirvonen, Mikko Lampikoski, Pirjo Rimpelä, Pirjo Vuorenmaa, Ulla Kankaanpää,Elvi Vaihinen, Pirjo Lehtonen, Esko rantamaa, Ritva Haapaniemi, Päivi Heiskanen, Kaarlo Toivonen,Terttu jokimäki, Tuula Nordvall, Pirkko-Liisa Metsälammi, Reijo Vuorisalo, Heikki Niemi, Sirkka Rajamäki, Kaisa Venho, Arja Källi, Hannu Meura, Sinikka Nevanko, Touko Järvenpää, Terttu Kemppainen, Antti halkela, Ilkka Riihiaho, Jouko Kuusela, Jarmo Jokisalo, Jukka Pitkäranta, Maija Sala, Timo Lähteenmäki, Pirkko Jokinen, Maija-Leena Penttilä ja Kari Hartelin.


Yhteiskoulun lisärakennus valmistui heinäkuussa 1958. Se sisältää tilavan juhla-voimistelusalin, kaksi erikoisluokkaa ja yhden luokkahuoneen sekä kanslian, tilavan aulan ja alimmassa kerroksessa on talonmiehen huoneisto, opetuskeittiö, suihkuhuoneet, tilava sauna ja kellaritilat. Vanhasta juhlasalista on muodostettu kaksi luokkahuonetta. Rakennuksen on urakoinut rakennusliike Ahti A. Ahtola Porista.


Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdoissa oli osanotto lähes 100 prosenttinen. Paras luokka oli IV luokka. Tyttöjen paras hiihtäjä oli M-L. Kalaranta, toinen Raili Itäjärvi ja kolmas Kirsti Penttilä.
Poikien paras oli Kalevi Liutala, toinen Matti Viikilä, kolmas Lasse Kivikanta, neljäs Jouko Stenvall ja viides Simo Ollila.



Yhteiskoulun lukuvuoden päättäjäiset 31.5.1957. Päästötodistuksen saivat seuraavat 32 oppilasta: Marjatta Aittamäki,, Helena Anttila, Soile Elovaara, Toini Erkintalo, Pekka Erkkilä, Annikki Grangvist, Heikki Hakosalo, Lauri Hakosalo, Veikko Heikkilä, Eila Heininen, Heikki Henriksson, Antti Jaakkola, Kari Kankaanpää, Pirkko Kankainen, Pertti Kohvakka, Eeva Kuusinen, Aila Linden, Liisa Luotonen, Toini Mattila, Anneli Nurminen, Kaarina Penttilä, Raimo Rantala, Mirja Saine, Pekka Salmi, Raija Salmi, Riitta-Marja Salokanta, Jouko Stenvalla, Olli Uusitalo, Eila Vanhatalo, Marja Viertola, Matti Viikilä ja Saara Yli-Kerttula.
Yhteiskoulun I luokalle otettiin seuraavat oppilaat: Kaija Lounasvaara, Irma Kalliomäki, Antti Nummi, Seija Kalliomäki, Sirkka-Liisa Leppänen, Marja-Sisko Tarkkio, Ahti Leutonen, Rauni Laitinen, Annikki Pajamäki, Marja-Leena Pietilä, Aino Sillanpää, Terttu Kuusela, Olavi Rikalainen, Juha Nurminen, Pertti Sirola, Marjo-Riitta Aulapalo, Anita Vesterlund, Aulikki Holmi, Tuija Rajala, Kirsti Salmi, Pentti Raekallio, Tarja Reipas, Erkki Santala, Jorma Mäkinen, Ismo Niemi, Aila Heikintalo, Veikko Salmi, Jukka Leppänen, Rauno Peltomaa, Markku Sukusaari, Raija Viika, Raija Kalliomäki, Tuula Palomäki, Timo Rajala, Seppo Alakahri, Ari Elovaara, Tapani Viikilä, Elisa Siro, Osmo Viljanen, Kaija Peltonen, Simo Metsäniemi, Antti Alaknuussi, Sirpa Nevanko, Mirja Siltanen ja Matti Salmi.


Hyviä tuloksia saavutettiin yhteiskoulun yleisurheilukisoissa luokkienvälisissä 3-ottelussa 17.9.1957. Paras luokka oli Va, toinen Vb ja kolmas IIIb-luokka. Pojista paras oli Kalevi Liutala, toinen A. Erkkilä, kolmas U. Nieminen, neljäs K. Vihervaara, viides J. Venho, kuudes S. Ollila, seitsemäs J. Kulosaari, kahdeksas E. Rantala ja yhdeksäs J. Anttila ja kymmenes P. Grahn. Paras tyttö oli Marja-Leena kalaranta, toinen Raija Viika, kolmas Tuula Tuomi, neljäs Tarja Aalto, viides Raili Itäjärvi, kuudes Soile Mikkola, seitsemäs Anneli Rantala, kahdeksas Anneli Riuta ja yhdeksäs Marja-Liisa Kulosaari ja kymmenes Seija Pöysti.
Poikien 60 m juoksun paras oli Kalevi Liutala 7,6, toinen Jukka Kulosaari 8,0, kolmas H. Puistonen 8.0, neljäs Jorma Venho 8,1. Pituuden paras oli Kalevi Liutala 593, toinen Jorma Venho 540 ja kolmas A. Erkkilä 534. Kuulan paras oli Kalevi Liutala 17,44, toinen A. Erkkilä 14,90. Luokkiensa parhaat Ia oli Altti Leutonen, Ib S. Lanne, II a A. Mäkelä, IIb Jouko Elevaara, IIIa P. Setälä, IIIb P. Grahn, IV K. Vihervaara, Va Kalevi Liutala, Vb A. Erkkilä. Poikien mestaruuskilpailuissa 24.9.1957 paras 15 v. 100m oli Kalevi Liutala 11.7, toinen Jorma Venho 12,5 ja kolmas Jukka Kulosaari 12,7. Pituuden paras oli Kalevi Liutala 610, toinen Jorma Venho 505 ja kolmas Simo Ollila 501. Korkeuden paras oli Kalevi Liutala 170, toinen Jorma Venho 155. Kuulankin voitti Kalevi Liutala 14,26. Kiekon paras oli A. Erkkilä 42,03. Alle 15v 100m paras oli Harri Hartelin 13,2. Pituuden paras oli K. Vihervaara 502, toinen Jouko Elevaara 485.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihtojen paras oli Matti Viikilä, toinen Heikki Lempelä ja kolmas Heikki Henriksson. Tyttöjen paras oli Marja-Leena Kalaranta, toinen Raili Itäjärvi ja kolmas Ritva-Liisa Uusitalo.


Yhteiskoulun joukkue pelasi MePaa vastaan. Yhteiskoulu johti I puoliajan jälkeen 2-0, mutta koko ottelu meni tasapeliin 2-2.


Yhteiskoulun urheilukilpailut 3-ottelussa 60m juoksu, pituushyppy ja 3,6 kg kuulantyöntö lajeina. Kalevi Liutala oli paras: 60 m juoksu 7,4, pittuushyppy 605 ja kuulantyöntö 17,18.
Poikien 3-ottelun parhaat olivat Kalevi Liutala, toinen Matti Viikilä, kolmas Pekka Vihervuori, neljäs Heikki Henriksson ja viides Lauri Hakosalo, kuudes Unto Nieminen, seitsemäs Pekka Salmi, kahdeksas Jorma Venho, yhdeksäs Veikko Heikkilä ja kymmenes Teuvo Leutonen.
60 m paras oli Kalevi liutala 7,4, toinen Matti Viikilä 7,4, kolmas pekka Vihervuori 7,5, neljäs Lauri Hakosalo 8,0, viides Heikki Henriksson 8,1, kuudes Veikko Heikkilä 8,2, seitsemäs Hannu Puistonen 8,2, kahdeksas Unto Nieminen 8,3, yhdeksäs Jukka Kulosaari 8,3, kymmenes Heikki Hakosalo 8,3, yhdestoista Teuvo Leutonen 8,3 ja kahdestoista Jorma Venho 8,3.
Pittuden voitti Kalevi Liutala 605, toinen Matti Viikilä 559, kolmas Jorma Venho 538, neljäs Pekka Vihervuori 526 ja viides Lauri Hakosalo 525, kuudes Heikki Henriksson 495, seitsemäs Pekka Erkkilä 485, kahdeksas Unto Nieminen 480, yhdeksäs Lasse Kivikanta 478 ja kymmenes Heikki Hakosalo 476. Kuulantyönnön paras oli Kalevi iutala 17,18, toinen Matti Viikilä 15.22, kolmas Pekka Vihervuori 14.27, neljäs Pekka Salmi 13.82 ja viides Heikki Henriksson 12.62.

Tyttöjen paras oli Marja-Leena Kalaranta, toinen Tuula Tuomi, kolmas Soili Mikkola, neljäs Marjatta Aittamäki, viides Eeva Kuusinen, kuudes Anna-Liisa Nieminen, seitsemäs arja aalto.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdoten paras poika vuonna 1954 oli K. Vesanen, toinen V. Nieminen, kolmas T. Ratala, neljäs M. Viikilä, viides A. Yliknuussi ja kuudes S. Vihervuori. Tyttöjen paras oli Riitta Salmi, toinen Raili Itäjärvi, kolmas Sirkka Salo, neljäs Kyllikki Erkkilä, viides Vappu Salmi ja kuudes Ritva Anttila.

Yhteiskoulun yksilölajien mestaruuskilpailuissa yli 15v 100m voitti Kalevi Liutala 12,2, pituuden Kalevi Liutala 580, korkeus Kalevi Liutala 160.
Alle 15 v. 100m voitti Lasse Kivikanta 13,2, toinen Jorma Venho 13,5 ja kolmas Lauri Hakosalo 13,5. Pituuden voitti Jorma Venho 515, toinen Lauri Hakosalo 512 ja kolmas Lasse Kivikanta 512. Alle 15 v. korkeuden voitti Kari Vihervaara 150.


Merikarvian yhteiskoulu yliopistoon johtavaksi kouluksi. Kunta takaa lisärakennuksen rahoitusta.
Valtuusto myönsi Merikarvian yhteiskoululle 25 miljoonan markan lainan takauksen koulurakennuksen laajentamista varten.

Merikarvian yhteiskouluun otettiin I luokalle Matti Haapamäki, Antti jokinen, Kalervo Herrala, Marja-Terttu Honkasalmi, Ritva-Liisa Uusitalo, Klaus Linden, Jouko Elevaara, Tapio Blomberg, Raili Särme, Erkki Vanhatalo, Pirkko Kohvakka, Juhani Laine, Pekka Setälä, Antti Meura, Arja Raitokivi, Hilkka Renfors, Sirkka Niemi, Leena Länsitalo, Tuula Välimäki, Irma Mustapää, Tapio Peltola, Sirpa Ylermä, Pirkko Sandberg, Liisi Salminen, Marjo-Liisa Anttila, Altti Peltomäki, Kaija Kankaanpää, Väinö Mäntylahti, Martti Nieminen, Jaakko Vakkamaa, Kaino Kalliosalmi, Risto Ojantakanen, Unto Salmi, Taisto Puonti, Leila Vuori, Soili Österman, Anja Mäntymäki, Eino Mäntylahti, Harri Huhtinen, Pasi Heinonen ja Jussi Virtanen.


Runo
Helvi Paasio

Tänä aamuna

Tänä aamuna, ystäväni,
jos avasit radiosi,
voisit mukana olla kirkossani.

Minä polvistun luokse ikkunan
sen takana talven valkean
näen kauaksi ulottuvan.
Ja aivan ikkunan alla
sillä lumella valkealla
on monta ristiä,
aivan pientä mäntyä,
vihreätä.

-Elo meillä kaikilla
kuni lastu laineilla.
Me kuljemme rauhaa vailla
ja pienten lapsien lailla
me kaipaamme kyynelin
oman äitimme sylihin.
Hän kuivasi kyyneleemme
Siellä taukosi nyyhkytyksemme.


-Sina kuljit rauhaa vailla,
kunnes löydät lapsen lailla luo parhaimman ystävän,
joka antoi elämän
sinun rauhasi vuoksi
ristillä

Jo vaimeni ääni vierellä-

Amaryllis vain ääneti
siinä radion vieressä
punersi.


Vuonna 1951 pääsi eri kouluista merikarvialaisia ylioppilaiksi: Kyllikki Haukijärvi, Terttu Haukijärvi, Pirkko koivisto, Disa Lindström, Liisa Purosalo, Arvo Salo ja Eira Vuorela Porin yhteiskoulusta. Kaisa Hilakari Raunmmn Lyseosta ja Pirkko ollila ja Irja Rintala Kauhajoen lukiosta.

Vuonna 1951 yhteiskoulusta pääsivät V-luokalta mm. Ismo Haanpää, Pentti Hakasalo, Jorma Heikkilä, Kauko Nyroos, Allan Salo, Matti Santala, Tapani Viertola, Reijo Vuori ja Kauko Välimaa sekä Lilja Länsitalo. Yhteiskouluun otettiin 44 oppilasta I luokalle mm Kosti Sundelin, Pekka Erkkilä,Pekka Salmi, Riitta Salokanta,Tarmo Salo, Helena Santamäki,Sirkka Aliharju, Sulevi aalto. Kari Kankaanpää,Jorma Peuraniemi,Jorma Venho,Esko Haukijärvi, Eeva Kuusinen ja Eila Heininen.


Yhteiskoulun 3-ottelun tuloksia syksyllä 1949

Koulun paras poikaoppilas oli Heikki Metsäheimo, toinen Aapo Koskimäki, kolmas Jaakko pentikäinen, neljäs Reijo Vuori, viides Kosti uusitalo, kuudes Ismo Haanpää, seitsemäa Heikki Vainio, kahdeksas Heikki Viinamäki, yhdeksäs Pentti Hakasalo ja kymmenes Raimo lukola. Lajit livat 60m juoksu, pituus ja kiekoheitto.



Merikarvian Yhteiskoulu Oy:n yhtiökokous pidettiin 30.9.1949 . Puheenjohtajana toimi taloustirehtööri N. Ylipaasto ja sihteerinä rehtori Leila Säunäjärvi. Alakvan lukukauden talousarvio hyväksyttiin. Se päätyi n 3 miljoonaan 100 000 markkaan.

Ukko-Pekka hiihdot pidettiin yhteiskoululla 24.2.1952. Luokkienvälisen kilpailun voitti II b-luokka ja luokka sai vuodeksi haltuunsa Mannerhein-reliefin. Paras poikien sarjassa oli II luokan V. Kaukosalmi, toinen A. Tuomiluoma ja kolmas V. Nieminen. Tyttöjen paras oli Riitta Salmi III luokalta, toinen Pirkko Salo ja kolmas Sinikka Nieminen.




Merikarvian yhteiskouluun otettiin uusia oppilaita I luokalle: Iris Valkonen, Sakari Aartelo, Sirpa Valli, Sirkka-Liisa Valkonen, Eila vanhatalo, Kyllikki Uusitalo, Olli Uusitalo, Antti Jaakkola, Pirkko Peltola, Antti Jurkkala, Rauno Rantala, Marjatta Aittamäki, Heikki Hakosalo, Raili Huhtinen, Aila Linden, Marjatta Lahtonen, Lauri Hakosalo, Timo Koivisto, Saara Ylikerttula, Irja Salo, Jouko Stenvall, Saara Kuusinen, Soile Elovaara, Pentti Peltomäki, Kaarina Penttilä, Timo Lammi, Maija-Liisa Vähätalo, Aino Mahlamäki, Toini Mattila, Anna-Liisa Nieminen, Veikko Heikkilä, Tuulikki Tarkkio, Sirkka Sarjonen, Arja Stark, Pentti Koskinen, Antti Erkkilä, Aili Viitanen, Teuvo Leutonen, Kaisa Itäkylä ja Simo Järvenpää.
Ensimmäiselle luokalle pääsemiseksi oli edellytyksenä 9-13 vuoden ikä ja kansakoulun neljän luokan oppimäärä- Koulun lukukausimaksu oli 3.000 markkaa; sisaruksista vanhin maksaa koko maksun, muut puolet siitä. Varattomilla ja vähävaraisilla oli mahdollisuus saada johtokunnalta vapautus tai alennusta maksuun.

Koulusta V-luokalta pääsivät keskikoulun suoritettuaan seuraavat henkilöt: Lea Ahti, Hillevi Erkkilä, Kalervo Erkkilä, Leena Heilä, Terttu Jortikka, Irma Kallava, Jorma Kotoharju, Leila Lahdenvaara, Kalevi Lamminen, Tuovi Lehtonen, Kerttu Mikkola, Paavo Mustonen, Kosti Peltomäki, Liisa Peltomäki, Anna-Liisa Peltonen, Annikki Pitkäranta, Altti Purosalo, Sinikka Rantala, Irja Salo, Tapani Salokanta, Heikki Vainio ja Kalevi Österman.

Koulun johtokuntaan kuuluivat Merikarvian Yhteiskoulun Osakeyhtiön valitsemat henkilöt: Puheenjohtajana rovasti V.E. Raitala, varapuheenjohtajana postinhoitaja Katri Hakasalo, Hanna Alho, Toivo Lehtinen oli taloudenhoitaja, K.G. Häyrinen rahastonhoitajana, N. Ylipaasto, sekä varajäseninä V. Ojala, O. Pitkäranta ja Ottilia Rantamäki. Koulun vanhempainneuvostoon kuuluivat valtuuston valitsemat henkilöt: Puheenjohtajana Julius Viertola, Martta Pitkäranta, Erkki Itäkylä, Viljo Saine ja Reino Salo.

Merikarvian Yhteiskoulu Osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 31.7.1952 yhteiskoululla. Kokouksen puheenjohtajana toimi rovasti V. Raitala, sihteerinä rehtori Leila Säynäjärvi. Hyväksyttiin vuoden 1953 talousarvio, joka päättyi 6.802.538 markkaan.
Johtokuntaan valittiin erovuoroisten tilalle jatkamaan K. Häyrinen ja varajäsen O. Pitkäranta ja valittiin Ylipaaston tilalle varsinaiseksi jäseneksi Toivo Vanhatalo. Yhtiön vuosivoitto oli 61.523 markkaa.
Merikarvian Yhteiskoulussa 1.9.1952 ennätysmäärä oppilaita eli 254 oppilasta mm. 1a luokalla on 33 ja 1b luokalla 33 oppilasta. II ja III luokilla on myös rinnakkaisluokat.


Merikarvian yhteiskoulun luokkien välinen poikien kolmiottelu käytiin 17.9.1952 yhteiskoulun pihamaalla ja maantiellä. Lajeina olivat kuula, pituushyppy ja 60 metrin juoksu. Veli Nieminen (V luokka) työnsi kuulaa 17.78 ja Raimo Aalto (III ) juoksi 60 m ajassa 7,3.
1a-luokka: Kalevi Liutala 9.2-8.31 ja 369= 67,9, toinen Jorma Venho 9,7-5,35-425= 49,5 ja kolmas Lauri Hakosalo 9,5-5,22-387=45,7. V-luokan paras oli V. Nieminen 7,5-17,78-569, toinen Raimo Aalto =194,6, toinen Antti Yliknuussi 7,7-13,75-542= 156,6. IIIb luokan paras oli Raimo Aalto 7,3-13,43-550= 170,3.


Tämän historiallisen koosteen on kerännyt yhteiskoulun entinen oppilas Lauri Hakosalo, jolle historia ja urheilu olivat mieliaineita. Hän valmistui sittemmin Helsingin yliopistosta Oikeustieteen kandidaatiksi ja varatuomariksi. Yhteiskoulu avasi Laurille ikkunat Eurooppaan niin kuin niin monelle merikarvialaiselle nuorelle. Hieno koulu antoi elämän eväät.
Päivitetty 29.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä