Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Veikko Hakosalon kirje vuodelta 1922
» Martti Santavuori kertoo Meren Poikien toimintavuodesta 1923-1924
» Martti Santavuori muistelee Meren Poikien toimintaa 1922-1923
» Lammas vartio toimi yli sata vuotta sitten Ylikylässä
» Merikarvian hevosista ja hevosmiehistä
» Jatkoa vielä Porin yliopistosta
» Mielipidekirjoitukseni SK:ssa:"Porin Yliopistosta puhuminen on realismia"
» Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär
» Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta
» Kuvamuisto Suurkisoista
» Mies ja työhevonen, tänään jo entisajan perinnehistoriaako?
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia-Siikainen, kunnallinen uutis- ja ilmoituslehti 1944
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
» Vähä-Näsin kulttuuritalo
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta

Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta

Lauri Hakosalo

Eerosta tuli pankkimies

KOP:n Merikarvian konttori oli pankin 43. haarakonttori ja se avattiin 3.11.1916 kauppias Fabian Peltolan talossa.
Jo muutamia vuosia aikaisemmin olivat kauppiaat Fabian Peltola ja Herman Virtapuro tehneet pankin johtokunnalle
anomuksen haarakonttorin avaamisesta Merikarialle, mutta silloin se ei vielä onnistunut.
KOP:n haarakonttorin ensimmäiseksi esimieheksi tuli kauppias Fabian Peltola, joka toimi tässä tehtävässä vuonna 1929 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.
Pankin ensimmäisenä kirjanpitäjänä toimi nimismiehen tytär, prokuristi Elin Pettersson. Vuona 1932 yhdistettiin täällä –
kuten muillakin paikkakunnilla - KOP:n konttoriin Maakuntain Osakepankin konttori.
Merikarvian haarakonttorin esimiehinä Peltolan jälkeen ovat olleet mm: Heikki Vaihinen 1929-49, A. Salokari 1949,
Lauri Jortikka 1949-54 ja tämän jutun päähenkilö Eero Ellilä 1954-58.
Metsänhoitaja Eero Ellilä tuli aluksi Kouhin sahasuvun palvelukseen 1950-54 konttorinhoitajaksi ja talouspäälliköksi.
Eero Ellilä oli työnsä ohessa kiinnostunut kuvaamaan erityisesti Krookan ja Ouran maisemia.
Ohessa hänen ottamiaan laadukkaita hevoskuvia 1950 luvun puolivälissä otetuista Krookanlahden ravikilpailuista ja rantamaisemista.
Eero Ellilä avioitui merikarvialaisen Kerttu Lehtosen kanssa, jonka isä Arvo Lehtonen perusti vuonna 1923 Krookkaan
venemoottori/autokorjaamon ja pienen konepajan. Tämä oli alku Kokemäellä toimivaan Lehtosen Konepajalle, jota tänään
johtaa Erkki Lehtonen, joka on peruskorjannut alkuperäisen Krookan toisen valkoisen talon kodikseen.
Kerttu kävi Merikarvian yhteiskoulussa keskikoulun ja pääsi ylioppilaaksi Kokkolasta ja valmistui Helsingin yliopistosta luonnontieteitten
kandidaatiksi.
Kerttu opetti Merikarvian yhteiskoulussa, MYK:ssa luonnontieteitä ja maantietoa, jota hän yliopistossa oli opiskellut. Graduaan varten
hän tutki tarkoin Ouran saariston kasveja.
Ellilöillä oli Ourassa kesäpaikka. Tänään Eeron ja Kertun vuonna 1945 syntyneellä Timolla on venetalas aivan merenrantanäyttämön
välittömässä läheisyydessä, jossa turkulainen kesäasukkaamme viihtyy hyvin.
Yhteiskoulun lukuvuosien historiasta selviää mm, että luonnontieteitten ylioppilas Kerttu Ellilä opetti lukuvuonna 1953 luonnonhistoriaa
ja maantiedettä tuntiopettajana II-V luokille ja toimi IV b luokanvalvojana. Lukukaudella 1956-57 Kerttu Ellilä oli jo valmistunut filosofian maisteriksi. Tällöin hän toimi ylimääräisenä opettajana Olavi Tiitisen sijaisena 1.9.1956-30.3.1957 välisenä aikana.
Myös Eero Ellilä toimilukuvuoden1956.57 IV ja V luokkien poikien luonnonhistorian opettajana.
Ellilät muuttivat Euraan 6.6.1958. Perheet pojat vuonna 1945 syntynyt Timo asuu nykyisin Turussa ja nuorempi Heikki-veli, myös Turussa.

Eeron kuvat Krookasta ovat hienoja ja katselemisen arvoisia.

Kuvan taustalla on Kouhin sahan lautakarkot. Saha sijaitsi tuolloin vielä Tuulikin sahan nimellä Ylikylässä. Kuvassa näkyy puutavaran alas laivaan siirrossa käytetty kätevä siirtorakennelma.
Tunnetko kuvan henkilöitä. Jos, niin kerro Lauri Hakosalolle.
Taustalla on Krookan ensimmäinen teollisuuslaitos Lehtosen konepaja aivan rannan tuntumassa. Nyt konepaja sijaitsee Kokemäellä. Lehtosen valkoinen talo Arvo Lehtosen aikana komealla mäellä. Jussin paja ylhäällä, se on nykyisin Pekka Nurmen, puusuutarin omistama puutyövertas. Hevoskilpailut käynnissä, kuka ohjastaa kilpahevosta?
Kuvassa hevoskilpailut Krookan jäällä. Rannalla on Lehtosen konepaja. Kenenkähän auto on kuvassa?
Väkeä on paljon? Taustalla Otto Kaipaisen valkoinen talo, toinen sellainen näillä rannoilla.
1950 luvulla silakkaa saatiin ostaa Krookassa suoraan veneestä. Silakka oli halpaa ja ravitsevaa, kuten tänäänkin.
Nelikon pärekoppaan mahtui noin 30 kg tuoretta silakkaa. Tunnetko kaikki Krookan rakennukset.
Varmasti Pentti Kuusinen tunnistaa rakennukset?

Hieno kuva Krookan rantavajoista. Kukahan niitä ihailee kuvassa? Onko joku vielä olemassakin? Kerro Laurille, mitä kuva kertoo sinulle?
Päivitetty 17.3.2021 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä