Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Jatkoa vielä Porin yliopistosta
» Mielipidekirjoitukseni SK:ssa:"Porin Yliopistosta puhuminen on realismia"
» Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär
» Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta
» Kuvamuisto Suurkisoista
» Mies ja työhevonen, tänään jo entisajan perinnehistoriaako?
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia-Siikainen, kunnallinen uutis- ja ilmoituslehti 1944
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
» Vähä-Näsin kulttuuritalo
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär

Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär

Pärske, Lauri Hakosalo

Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm
oli Elias Lönnrotin kasvattitytär.
Lönnrot oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kokoaja, kielentutkija ja lääkäri.

Sain äskettäin Juha Pöyriltä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehden 3/2021, jossa oli
mielenkiintoinen artikkeli Merikarvian entisestä postinhoitajasta Mathilda Holmista.
Olen aiemmin kertonut postihoitaja Holmista ”Vanhoja muistellessani” -sarjassa, joten
aluksi tuosta jutustani kerron seuraavasti.
Merikarvian Posti 100v vuonna 1990.
Merikarvian kunnan päättäjät kaavailivat kuntaan postia jo vuonna 1887, mutta päättäjät pitivät sitä ensin liian kalliina.
Parin vuoden päästä siitä kuitenkin päädyttiin postia pyytämään.
Lupa saatiin vuonna 1890, mutta vasta vuonna 1893 vuokrattiin postille Jumpilta tarvittavat tilat.
Ensimmäinen postinhoitaja oli Mathilda Holm vuosina 1890-1902.
Nimi Sastmola jäi postitoimipaikan nimestä pois 1893. Senaatin kiertokirjeellä sen tilalle tuli Merikarvia.
Postia kuljetettiin tuolloin rannikolla sekä meritse että maitse.
Merikarvian postin toinen postinhoitaja oli Naema Forsberg, joka oli virassaan alle vuoden, vuoden 1903.
Vuonna 1903 virkaan nimitetty Naima Sahlstein puolestaan hoiti postia
vuoteen 1920 asti.
Katri Hakasalo toimi pitkään postinhoitajana, 1920-1949 saakka. Hän oli kunnansihteeri Hemminki Hakasalon puoliso.
Postilla oli Hakasalon aikana pienet tilat heidän talossaan Palokunnanmäellä, jota rakennusta ei enää ole.
Korkealle mäelle postikin tuli viedä vesikelkalla jyrkästä mäestä johtuen, sinne siis ei postiauto päässyt.
Lennätintoimipaikka saatiin 1.3.1944.
Vuonna 1952 posti muutti Koskivuon liiketaloon.
Vuonna 1955 posti muutti Osuuspankin taloon ja hyviin nykyaikaisiin tiloihin.
Aini Santola tuli postinhoitajaksi vuonna 1949. Siirtyi eläkkeelle vuonna 1976.
Lasse Männisto 1976-99, Helmi Tähtinen 1979-87 ja Seija Loven 1987 alkaen kuolemaansa saakka.
Vuonna 1979 Merikarvian posti muuttui Porin postialueen postikonttoriksi.
Juha Pöyrin kirjoitus avaa lisätietoa Matilda Holmista.
Hän oli renkivouti F.J. Helanderin tytär, joka syntyi Nummella Kovelan Ylitalossa 3.3.1857.
Talon iäkkäät lapsettomat omistajat luutnantti Fredrik Holm rouvineen ottivat tytön kasvatikseen ja antoivat hänelle sukunimensä. Mathilda pääsi kasvattivanhempiansa mukana 10-vuotiaana vierailulle Sammattiin Lönnrotin 15-huoneiseen Nikun taloon, jonne hän asettui pian asumaan.
Mathildasta tuli Lönnrotinn perheenjäsen ja tyttärien Idan, Elinan ja Theklan uskollinen ystävä.
Lönnrotin elämäkerran kirjoittaja Aarne Anttilan mukaan Mathilda oli harvinaisen hyvämuistinen ja älykäs.
Mathilda oli paikalla Sammatissa, kun Elias Lönnroth kuoli 19.3.1884.
Mathildasta tiedetään, että hän toimi opettajana valmistuttuaan Tammisaaren seminaarista opettajaksi, jota tointa hän hoiti vain kolme vuotta 1880-1883.
Holm pääsi Tammisaaren postikonttoriin harjoittelijaksi, josta hän sitten tuli Merikarvialle postinhoitajaksi vuosiksi 1890-1902.
Vuonna 1923 Mathilda pääsi eläkkeelle Nauvon postitoimiston johtajana.
Viimeiset vuotensa Mathilda Holm eli lepo- ja vanhainkoti Heimarissa, 1923-1928.
Hän kuoli 71-vuotiaana Mikkelin lääninsairaalassa 18.8.1928. Hänet on haudattu Ristiinan hautausmaalle.
Mathilha testamenttasi koko omaisuutensa Heimarille. Hänen jäämistönsä sisälsi paljon kulttuurihistoriallista arvokasta
aineistoa Elias Lönnrotin muiston vaalijana. Hän luovutti nämä aarteet Suomen Kirjallisuuden Seuralle. Häneltä jäi mittava postikorttikokoelma vuosilta 1900-1952, jossa on myös hänelle Merikarialle tulleita postikortteja.

Päivitetty 10.5.2021 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä