Tähän sivuun viittaavat palveluhakemiston hakusanat:
Vähä-Näsin kulttuuritalo
Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Merikarvian hevosista ja hevosmiehistä
» Jatkoa vielä Porin yliopistosta
» Mielipidekirjoitukseni SK:ssa:"Porin Yliopistosta puhuminen on realismia"
» Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär
» Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta
» Kuvamuisto Suurkisoista
» Mies ja työhevonen, tänään jo entisajan perinnehistoriaako?
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia-Siikainen, kunnallinen uutis- ja ilmoituslehti 1944
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
» Vähä-Näsin kulttuuritalo
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Vähä-Näsin kulttuuritalo
« Edellinen | Seuraava »

Vähä-Näsin kulttuuritalo

Kunnantalon ja kirkon välinen oikotie rakennettiin verraten myöhään, ilmeisesti vuonna 1935, jolloin uusi tie Värenmäeltä eli leipurinmäeltä kirkon portaille saakka valmistui. Kirkkoon tätä ennen kuljettiin pengerrettyä kivisiltaa myöten Vähä-Näsin kohdalta vanhalta tieltä. Kirkon edessä ja satamaan johtavan tien välissä lainehti viljapelto. Näsin sukutalon pihapiirissä ei enää ollut tien suuntaisena rakennettua isoa vanhaa Näsin taloa, Iso-Näsiä, joka paloi jo 1900-luvun alussa tuhoten ullakolla ollutta kirjallista vanhaa Merikarvian historiaa. Viktor Näsi rakennutti Iso-Näsin upeaan kuntoon, perusti kauppapuodin omaan taloonsa, jota emäntä suurimmaksi osaksi oman työnsä ohella hoiti. Tulipalo poltti 30.5.1904 hänen omistamansa Iso- ja Vähä-Näsin talojen rakennukset karjoineen ja hevosineen niin tyystin maan tasalle, että vain heinäsuuleja jäi ulkoniityille. Iso-Näsillä pidettiin 1.12.1866 ensimmäinen kuntakokous ja siellä oli kunnan ensimmäinen kirjasto vuonna 1860.

4311 Vähä-Näsi v.1890 ja vanha kirkko taustalla. (E.E.Nordlund)
Vähä-Näsin kulttuuritalo, jonka sairaanhoitaja Aini Näsi omisti, sijaitsi Näsin piha-alueen toisessa päässä, lähellä kirkkoon johtavaa kivistä tietä. Juuri tässä talossa mm suojeluskunta salaisesti kokoontui ja siellä pidettiin aikansa kulttuurijuhlia. Vähä-Näsin talo paloi 1893 Antti Hassin tietämän mukaan ja se rakennettiin uudelleen ja lopullisesti purettiin kokonaan kylämaisemasta vasta noin 1980-luvulla.
Kaunis kuva Vähä-Näsin kulttuuritalosta, jonka pitkään omisti Aini Näsi. Taloa ei enää ole kylämaisemaa kaunistamassa.

Näsin pihalla. Vas Helmi Pettersson, Aini Näsi, Eine Pettersson, Erja, Hanna Näsi, Ellu Pettersson. Iso-Näsi paloi 1904 (Hannu Riihivaara)
93N Näsin talo Merikarvia (Antti Hassi).

4023 Näsin talo. Kansaa hautajaissaatossa, arkku erottuu kuvasta.
Näsin suvun komea rakennus.

Kirjallista tietoa lisää Vähä-Näsin kulttuuritalosta:
Akseli Hakosalon kertomus suojeluskunnan perustamisesta Merikarvialle:
Lauantaina 8.9. päivän iltamyöhään vuonna 1917, salaisen kutsun saatuaan, saapui joukko Merikarvian Yli- ja Alakylän jämeriä, isänmaallisesti innostuneita miehiä Ylikylän Vähälle Näsille. Miesten kokouspaikkaan kiiruhtamista eivät äkänneet miksikään kirkontapuliin sijoittuneet ryssät eivätkä lähellä olevan kasarmin merisotilaatkaan. Vihtori Näsin tilavassa salissa, joka tällä kertaa sattui olemaan huonekaluistaankin jotenkin tyhjä, kokous pidettiin. Etteivät valot millään tavoin herättäisi huomiota ja punaisten hermostumista, vedettiin uutimet alas, joten toimittiin peitetyin valoin.
Mitään pöytäkirjaa ei päätetty pitää, ettei sen jouduttua mahdollisesti vieraisiin käsiin kellekään tulisi ikävyyksiä. Jäsenluettelo kuitenkin laadittiin, johonka kukin omakätisesti kirjoitti nimensä. Pitkäviiva, joka vedettiin keskelle arkinsivua, jakoi jäsenet aktiivisiin ja muuten asiaan kannattaviin jäseniin. Kaikki eivät uskaltaneet tähän ilman otsikkoa olevaan listaan kirjoittaa. Perustettiin näin suojeluskuntajärjestö Merikarvialle ja sen nimeksi pantiin: Merikarvian Suojelusvartio.
Muistitiedon mukaan olivat kokouksessa saapuvilla seuraavat kansalaiset: V ja U Näsi, P. Salmela, E. Toukola, T. Poijärvi, F.N. Santavuori, A. Hakosalo, J. Lännenmäki, A. Huhtinen, Y.A. ja K. Linden, A. Viikilä, T. Grönroos ( ei kirj.), A. Mikkonen, A. Seppä, J. Soini ja Hj. Ahde. Seuran tarkoituksena tuli olla johtoelimenä isänmaallisesti innostuneitten kesken paikkakunnalla toimia punaisten toiminnan silmällä pitäjänä ja valkoisten turvana. Innostunein mielin erottiin iltamyöhään vähissä erin. Tulevaisuutta katsottiin nyt entistä toivorikkaimmin silmin ja turvallisemmin. Jokainen tunsi, että tämä kokous oli ainutlaatuinen kullekin. Veri, henki Suomellemme laulun sanat kuvasti mielialaa. Päättäväisyyttä, rohkeutta oli mutta kylläpä niitä myöhemmin tultiin tarvitsemaankin. Muuten päätettiin, ettei kokouksesta kellekään kerrottaisi, ei edes omille eukoille, ainakaan toistaiseksi.
Tämän jälkeen kokouksia tietysti tuon tuostakin, asioitten niin vaatiessaan pidettiin. Tärkeimmät vaan ovat muistiin jääneet.
Kokoukset ilmoitettiin lukua 13 mainiten, vaikka saapuvilla oli milloin enempi, milloin vähempi kuin 13.
Yhden kerran kuitenkin tämä nimitys prikulleen sopi, nimittäin silloin kun lähdettiin Haminaholmaan aseita hakemaan 28.12.1917, josta jäljempänä enempi. (kertomus löytyy Merikarviaseuran sivuilta)
Ketkä kutsuttiin ja ketkä ehtivät menivät Poriin kokouksessa käymään, matka selostettiin 13-kokouksessa. Saatiin tietää näin valkoisten ja punaisten toiminnasta, saatiin myös toimintaohjeita. Se virkisti mieliä, kun kuultiin, että valveilla ollaan kaikkialla.

3034 Vapaussodan aikainen esikunta, joka oli vanhalla kunnan huoneella. Kuvassa oikealta Herman Virtapuro, Paavo Salmela, Vihtori, Heikki Vaihinen, Antton Viikilä, Mäkitalon Jenni (Mäkitalon Heikin ja Kalhunmaan Liisan täti ollut aikanaan), Johan Oskar Rikalainen kynä kädessä vasemmalla, tohtori Mikkonen takana vasemmalla. Muita Vaihinen ei tunne. (Touko Vaihinen)

Virpolassa Lauri Hakosalo muistelee yli satavuotista aikaa…

Päivitetty 1.3.2021 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä