Perinnetarinoita ja runoja
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Köörtilän perinnetaulu kertoo kylän ja sataman historiaa
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
» Veikko Hakosalon kirje vuodelta 1922
» Martti Santavuori kertoo Meren Poikien toimintavuodesta 1923-1924
» Martti Santavuori muistelee Meren Poikien toimintaa 1922-1923
» Lammas vartio toimi yli sata vuotta sitten Ylikylässä
» Merikarvian hevosista ja hevosmiehistä
» Jatkoa vielä Porin yliopistosta
» Mielipidekirjoitukseni SK:ssa:"Porin Yliopistosta puhuminen on realismia"
» Merikarvialla vaikuttanut postinhoitaja Mathilda Sofia Holm oli Elias Lönnrotin kasvattitytär
» Eero Ellilän kuvat kertovat Krookan raveista ja rantamaisemasta
» Kuvamuisto Suurkisoista
» Mies ja työhevonen, tänään jo entisajan perinnehistoriaako?
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Popoffit tulivat Uhtualta Merikarvialle. Kumpikin rakensi ydinkeskustaan upeat kauppatalot.
» Pärske, 200-vuotias Ala-Knuussin sukutila
» Pärske, Anna-Liisa Hakosalo
» Pärske, Juhannusaatto luodossa, kirjoittanut Akseli Tiera
» Pärske, Ylikylän uusi koulu
» Pärske, Kunnallismies K.V. Lehtojoen kirjoittama hieno historiallinen kuvaus:
» Pärske, Sastamalasta hiukkasen
» Pärske, Unissasaarnaaja Anna Rogel
» Pärske, Juho Merimaa oli toiminnan mies!
» Pärske, kaikessa sitä ollaan
» Pärske, J.O. Rikalainen oli yksi oman aikansa vaikutusvaltaisista merikarvialaisista.
» Pärske, Aku Tiera, Juhannustunnelma 1901
» Pärske, Apteekkari August Huhtinen oli oman aikansa merkittävä merikarvialainen.
» Pärske, Ollinmäki
» Pärske, Merikarvian kivimiehistä
» Pärske, Pauli Riihivaara muisteli 2.1.1983 partiotaivaltaan
» Pärske, Lauttijärven Lukko (LaLu)
» Pärske, ALAKYLÄN SÄHKÖTEHDAS
» Pärske, Myllykallion Pentin urheilumuistelot 1945-49
» Pärske, FM Olli A. Laurila: Sukuni tarina
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1982
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1981
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1980
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1979
» Pärske, Merikarvan kunnallislehti 1978
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1977
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1976
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1975
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1974
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1973
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1972
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1971
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1970
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1969
» Pärske. Merikarvian kunnallislehti 1968, päätoimittaja Esko Sipilä
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1967
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1966
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1965
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1963
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1962
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1961
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1960 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1959
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1957
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1956
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1954
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1953
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1952
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti, vuosi 1951
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1950 -kooste
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1949
» Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1948
» Pärske. Kunnallislehti 1947
» Pärske, Merikarvia-Siikainen, kunnallinen uutis- ja ilmoituslehti 1944
» Pärske, Merikarvia kokoomushistoriaa
» Pärske, Lauttijärven kansakoulu
» Pärske, Alakylän nuorisoseura
» Pärske, Lauri ja Urho Salmen omakotitaloista
» Pärske, Honkajärven koulu
» Pärske, Kouhin sahasuku
» Pärske, Merikarvia-seuran ruotsalaisuusilta 9.12.2015
» Pärske, J.A. Salmen saha Mangsvassalla
» Pärske, Kaipaisen suvun elämää Krookassa
» Pärske, Arvo Lehtosen konepaja ja Jussin paja toivat Krookkaan uudenlaista yritystoimintaa
» Pärske, Jukolan saha
» Pärske, Tapion saha
» Pärske, Kasalan kansakouluista
» Pärske, Kasalan suomenkielinen kansakoulu
» Pärske, Ouran Pojat 19.3.1945-
» Pärske, Lammelan koulun historia
» Pärske, Merikarvian työväentaloista
» Pärske, Lankosken kansakoulu
» Pärske, Köörtilän kansakoulu
» Pärske, Kräni, Krookka ja Kuneli
» Pärske, Dernjatinin savustamo
» Pärske, Krookan keskiö on sataman tapahtumakeskus
» Pärske, Satamaa yritettiin kehittää voimallisesti
» Pärske, Krookanlahti ja sen ympäristö on merikarvialaisille aina ollut tärkeä.
» Pärske, Merikarvian satama
» Pärske, Yhteiskoulu saa ensimmäisen koulun sisällä toimivan urheiluseuran
» Pärske, Lauri Hakosalo kertoo Merikarvia-Siikainen paikallislehden sisällöstä
» Pärske, Sataman kansakoulu
» Pärske, Matilda Roslin-Kalliola
» Pärske, Akseli Hakosalon puhe
» Pärske: Puheeni Mieslaulajaintalolla vuonna 2006, kun Merikarvian Into juhli 110 vuottaan
» Vähä-Näsin kulttuuritalo
Mikko Järvenpää muistelee...
Kari Heinon juhlapuhe
Altti Mäntylän juhlapuhe
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat...
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat...
Seppo Haukorannan tarinat...
Aku Tieran kirjoitukset...
Lauttijärven Lukon historia
Veikko Heikkilä muistelee
Merikarvian Lukon historian II osa
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)...
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna...
Merikarvian lasitehtaat...
Antti Yliknuussin tarinoita...
Köyhyydenkivi - Erkki Vanhatalo
Perinnetarinoita ja runoja > Lauri Hakosalon juttuja > Veikko Hakosalon kirje vuodelta 1922
« Edellinen | Seuraava »

Veikko Hakosalon kirje vuodelta 1922

Lauri Hakosalo

Isäni Veikko Hakosalon kirje Meren Pojat partiojohtaja Pauli Riihivaaralle Merikarvialta
Helsinkiin osoitteeseen Dagmarinkatu 13 B 1021.4.1922, isän ollessa 14-vuotias.
Kirjeen olen saanut alkuperäisenä Paulin pojalta Hannu Riihivaaralta
kesällä 2021.
Veikko oli syntynyt 10.4.1908 ja Pauli
Terve Pauli!
Kuinka sinun rauhaasi kuuluu. Siitä on nyt taas pitkä aika kulunut, kun sinun viimeksi näin.
Olen aina pitänyt sinulle kirjoittaa. Kun nyt on hyvää aikaa niin aloin kirjoittaa (19.4.1922).
Minä kirjoitan nyt samalla kertaa Martille (Martti Santavuori oli Paulin ohessa toinen Meren Poikien
partiojärjestön perustaja vuonna 1917. Martti opiskeli tuohon aikaan lukiossa Seinäjoella ja
Pauli Porin lyseossa).
Paljon terveisiä Heikiltä, (Heikki Hakosalo s. 1911, oli myös Meren Poikien partiolainen).
Pauli, saanko minä sidottaa ” Saukkovartion pojat”. Vastaa siten kun kirjoitat.
Mitä sinä siellä hommailet?

Kun minä sidotutin ”Robinson Cruson”. Mistä saan minä ottaa siihen rahaa. Ei sillä niin mitään väliä ole, ei se niin paljon maksanut.
Täällä ei edes ole vielä jäät lähtenyt. (tarkoittanee Merikarvianjokea).
Meillä olisi sellainen tuuma, että me pitäisimme poikien kanssa hiihtokilpailut. Harjoituksia on ollut sentään.
Kyllä minulta on sitten paljon lainattu kirjoja. (Isä Veikko oli Meren Poikien kirjaston hoitaja).
Kuule paljonko otan minä sakkoa yhdeltä pojalta. Hän lainasi kirjan ”Vartiopoika pidä varasi”.
Hän piti sitä 4 kk. Vastaa tähänkin sitten, kun kirjoitat.
Olen minä vähän koettanut kerrata III luokan vaatimuksia, ei, piti sanoa II luokan. (Partiossa oli tapana suorittaa partiotehtäviä ja saada I, II ja III luokan taitomerkit).
Onko siellä jo meri jäästä vapaa?
Kirjoittele sinäkin sieltä joskus minullekin, se olisi niin mukavaa.
Kirkon pikkukellokin on mennyt rikki.
Onko sinulla siellä kiirusta?
Onko Martti (Santavuori) sinulle kirjoittanut?
Kankulla on nyt kovin hiljaista, me vaan täällä suurissa huoneissa olemme.
Kyllä tämä kirjoitus on kovin kauhean huonoa.
Ole hyvä ja pane silmälasit päähäsi, kun tätä luet. Sitten taidat saada selvää.
(Isä Veikon käsialaa on helppo lukea. Hänen isänsä opettaja Akseli Hakosalo oli taitava kirjoittaja. Veikon kirjettä on helppo lukea, kuten Akselin käsin kirjoitettuja valtuuston pöytäkirjoja 1900-luvun alkupuoleltakin).
Kirjastoon on lahjoitettu pari oikein mukavaa kirjaa.
Isältä ja Äidiltä (Emilia) paljon terveisiä.
Kyllä tässä nyt jo aika lailla onkin kirjoitusta.
Meillä on aika pitkä lupa tällä viikolla. Kyllä se sentään pikkuhiljaa menee koulussakin.
Kyllä kai siellä on oikein hauska olla niin suuressa kaupungissa.
Terve taas. (Auf wiedersehen!)
Toivoo, Veikko Hakosalo

pieni näyte aidosta musteella kirjoitetusta kirjeestä
Koonnut Virpolassa
Lauri Hakosalo

Päivitetty 4.9.2021 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä