Merikarvia-seura palkitsi vuoden 2017 kotiseututekona Turun yliopiston kulttuuri- ja maisematutkimuksen laitoksen neljä tutkijaa seuran kunniakirjalla.

Heidän ansiostaan Merikarvia sai uusimman kunnan historiaa koskevan teoksen nimeltään Kuunarin Kryssi. Merikarvian kunta kustansi lähes 700-sivuisen kirjan kuntalaisille ja Merikarviasta kiinnostuneille henkilöille luettavaan käyttöön. Kirja kertoo Merikarvian entisyydestä alkaen 1860 luvulta aina nykypäivään asti.

Merikarvia-seura palkitsi Merikarvia-viikon Kalaa ja kulttuuri-illassa 2.7.2018 Kuunari Kryssin tekijät: Kuvan keskellä on kirjan päätoimittaja professori Anna Sivula, vasemmalla syntyperäinen merikarvialainen filosofian tohtori Suvianna Seppälä ja oikealla filosofian maisteri Anni Ruohomäki. Huomionosoituksen sai myös filosofian tohtori Riina Haanpää, joka oli estynyt paikalle saapumaan.

Kirjaa tekemässä oli runsaasti muitakin yliopistotutkijoita. Kirja valmistui 20.10.2017

Vuoden kotiseututeko palkittiin nyt toisen kerran. Vuonna 2016 palkinnon sai Merikalastajain sanakirjan tekijät.

Uutta historiateosta on jo pitkään Merikarvialla toivottu ja odotettu. Aiemman Merikarvia historiateoksen kirjoitti everstiluutnantti, kirjailija Martti Santavuori vuonna 1961. Kirjailija tunsi merikarvialaisuutta hyvin, kun hän oli lukkari Frans Niklas Santavuoren suurperheen 13. lapsi. Martin isä oli oman aikansa yhteiskunnallinen vaikuttaja Merikarvialla. Santavuoren kirjoittama teos päättyi 1900-luvu alkuun, joten moniarvoinen 1900 luku vaati jo oman kirjallisen tuotoksen.

Merikarvian historiateoksia voi ostaa kunnanviraston ala-aulan opastuksesta.

Kirkkoherra, rovasti ja valtiopäivämies Gustav Adolf Herman kirjoitti 93-sivuisen tietoja Merikarvian pitäjän entisyydestä Merikarvian nykyisen kirkon vihkiäisiin vuonna 1899. Heman oli Merikarvialla kirkkoherrana vuosina 1892-1905.

Maanviljelijä ja arvostettu pitkäaikainen valtuutettu K.V. Lehtojoki entiseltä nimeltään Dahlroos kirjoitti painetun kirjallisen teoksen: Tietoja Merikarvian kunnan luottamushenkilöistä. Hän oli perustamassa Merikarvialle 29.9.1911 ensimmäistä valtuustoa, joka kokoontui ensimmäisen kerran 30.1.1912.

Varatuomari Lauri Hakosalo on kirjoittanut 10.5.2006 Hanna ja muut päättäjät teoksen, jossa hän kertoo, miten Merikarvialla siirryttiin suorasta demokratiasta edustukselliseen demokratiaan eli kuntakokouksista kunnanvaltuustotyöskentelyyn. Teos kuvaa kunnanvaltuuston historiaa 1912-2008, sivuja on 276.