Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Tarinoita > Antti Yliknuussin tarinoita > Aikamatka arjesta avaruuteen

Aikamatka arjesta avaruuteen

Avaruusguru Esko Valtaoja luennoi taannoin täällä Kotkassa. Kirjaston auditorio oli aivan täynnä. Hänellä oli innostava, persoonallinen puhetapa, ei tietoakaan virkämiesmäisyydestä.

Siinä puhui mies, joka tiesi asiansa.

Lähes kolmetuntiseksi venähtänyt esitys päättyi yleisökysymyksiin. Yksi niistä koski luennoitsijan luonnehtimaa mahdollista aurinkoräjähdystä. Tapahtuma olisi mahdollinen.

Pallollamme olisi kaikilla elinaikaa 8 minuuttia eli valon matkaan kuluva tovi. Teoreettinen, mutta mahdollinen, ei tämä kaikki niin selvää olekaan.

Mielessäni kiersin aikaruuvia taaksepäin, kauaksi lapsuuteen, talveen vuonna 1945. Olimme alaluokalla, uudella koululla Helmi Salon hoivassa. Lainasto, joki kirjastoa kutsuttiin, sijaitsi kunnanhuoneen vintillä. Sinne oli jyrkät portaat, valo oli hämärä. Sieltä löytyi pieni kirjastohuone ja pyöreä pelliuuni.

Kirjastonhoitajina olivat Impi Kutvonen ja tuleva opettajamme Aino "Pippuri" Kyläkoski, Pekan sisko.

Oli talvinen pakkasehtoo. Pohjoisen taivaalla loimusivat revontulet. Ulkoportailla ihmettelimme näkymää. Muistan Aallon Antin ja Saineen Paulin kertoneen: "Pojaat, revontulet syntyy siitä, kun jäät hakkaa yhteen Jäämeres. Kaikenmoista nuo isommat tietää, Valtaoja ei ollut edes syntynyt!

***

Tohtori, sotahistorioitsija, eversti Pekka Visuri kertoo kirjassaan, miten vuonna 1940 rauha saatiin viime hetkellä. Lopullinen tuho oli lähellä.

Syksyllä 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov kävi Hitleriltä hakemassa suostumusta Suomen miehittämiseen. Stalinilla oli suunnitelma siirtää 4,2 miljoonaa suomalaista lähelle Kiinan rajaa, Siperiaan.

Jukka Salomaan väitöskirjan mukaan kesäkuussa 1944 alkaneen suurhyökkäyksen voima oli valtava. Joukosta eksyneiden, poistuneiden määrä oli noin 29 000. Heistä karkureita oli 5000 - 8000.

Väitöskirjan laatijan mukaan tarkkoja tietoja on vaikea löytää. Niitä tarkoituksellisesti jopa tuhottiin!

Tali-Ihantalan torjuntavoitto tuli viime hetkellä. Peräseinä oli jo pettämässä.

Tänään 9.4. on suomen kielen päivä. Katson liehuvaa siniristilippuamme. Ristin käteni kiitokseksi heille, jotka takasivat meille vapaan isänmaan.

Valkoiset ristit, graniittilaatat, hauraat veteraanien joukot, lähettävät meille hiljaisen viestinsä: "Me teimme sen, jatkakaa!"

Päätän Eino Leinon sanomaan: "Oi ihmiset, toisianne ymmärtäkää!"

Antti


Päivitetty 28.4.2022 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä