Vuonna 1759 pitäjänseppä Eric Häggroth lähtee Vaasaan lukkariksi; Merikarvia on vailla omaa pitäjänseppää. Uusi seppä löytyy naapuripitäjästä.

Ahlainen - vanha ruotsinkielinen nimi: Vittisbofjärd (< ”huittislaisten eräalue”) - kuuluu vuodesta 1691 kappelina Ulvilan emäseura-kuntaan. Isonvihan aika on myös Ahlaisissa terrorin ja väkivallan aikaa. Kirkko häväistään, sen arvoesineet ryöstetään ja suuri osa kirkonarkistoista tuhoutuu. - Vuonna 1861 Ahlainen liitetään Noormarkun kappeliksi, ja 1893 siitä tulee oma kirkkoherrakunta. Kun sitten 1972 Ahlaisten kunta liitetään Porin kaupunkiin, niin Ahlaisten seurakunnasta tulee yksi Porin kuudesta seurakunnasta.

Vuoden 1748 Ulvilan syyskäräjillä käsitellään ahlaislaisten anomus. Siinä he esittävät, että Ahlaisten pitäjänsepäksi valitaan Ahlaisten Ylikylän Sepp’in eli Smedgårdhin talon poika Jacob Johansson, ”jonka isäkin jo on takonut yhdelle ja toiselle Ahlaisissa”. Anomus hyväksytään.

Jacob Smedgårdh (1719-1803) on syntynyt isonvihan loppuvuosina 1719 Ahlaisten keskustan Ylikylässä. GENI-sukututkijoiden mukaan isä Johan Mårtensson Marttilan molemmat sukujuuret johtavat Pohjanmaalle 1550-luvun Ilmajoelle ja Kauhajoelle. Äidin Dordi Johansdotter Nissin suku on 1600- luvulla isän puolelta Pomarkussa ja äidin puolelta Merikarvian Riispyyssä. Perheen 8 lapsesta Jacob Johansson on keskimmäisten joukossa.

Jacob Smedgårdh vihitään syksyllä 1746 Ahlaisten Alakylän piika Anna Bengtsdotter Soinin (1724-1806) kanssa.

Annan Soinin sukujuuret – GENI-sukututkijoiden mukaan – juontuvat isä Bengt Soinin osalta Merikarvian Leväsjoelle ja Pomarkkuun ja äiti Heblan osalta Ahlaisiin. Anna on sisarusten joukossa nuorin, syntynyt isonvihan jälkeisen rauhan aikaan – ja kaikkien yhdessä kokeman puutteen keskelle.

Ahlaisten Smedgårdhissa Jacobille ja Annalle syntyy 4 lasta, jotka kaikki ovat aikuisiksi varttuvia poikia: Eric (1747-1809); Jacob (1751- 1789); Johan (1753-1780); ja Friedrich (1752-1820). Tammikuussa 1758 hänen äitinsä Dordi Smedgårdh kuolee.

Seppänä Jacob on ”raskaan sarjan” ammattilainen: rautaseppä (Porin Triviaalikoulun terminä: ”faber ferrarius”). Maatalousyhteisöissä ja rannikkoseutujen laivanrakennusalalla juuri rautasepistä on kova kysyntä.

Saatuaan tietää naapurikunnan seppätilanteesta Jacob päättää vuodenvaihteessa 1759/60 muuttaa vaimoineen ja poikineen pois Ahlaisista ja ryhtyä Merikarvian pitäjänsepäksi.

Perhe asuu aluksi Stupilassa, Ala- ja Ylikylän välisessä kylässä. Merikarvialla perheeseen syntyy vielä kolme lasta. Ensimmäinen tytär Anna (1760-63) kuolee vain 3v.3kk.16p.-ikäisenä. Mutta silloin perheessä on jo toinenkin tytär Elisabeth (Lisa) (1762-1846). Jacobin ja Annan nuorimmaisin lapsi on poika, Henrik (1770-1772), joka hänkin kuolee pienenä, vain 2-vuotiaana.

Merikarvian kirkonkirjoissa pitäjänseppä asuu sitten Ylikylän niittytilusten alueella lähinaapureinaan luotsiperhe Petter Häggroth ja myöhemmin myös lukkari Melinin perhe. Ylikylässä seppäperheen sukunimeksi vakiintuu Fabrin.

Fabrin-sukukronikkamme etenemisen kannalta seppäperheen tärkein henkilö on esikoispoika Eric. Jätän hänestä kertomisen vähän myöhemmäksi ja kerron ensiksi jotain hänen sisaruksistaan.

- Jacob (1751-1789) on vuonna 1766 Porin Triviaalikoulun ”scholarius Jacobus Jacobi Fabrin, rautasepän poika”, ja hän saa erotodistuksen keväällä 1770. Sukunimi ”Smedgårdh” on isän ammatin mukaan muuttunut latinankieliseksi ”Fabrin’iksi” (< lat. fabrinus = ”seppä-, sepän, sepälle kuuluva; seppänen”). Koulussa hän ei ole tähdännyt hengelliselle uralle, ja siksi -us/-ius -pääte jää luonnostaan pois.

Minusta Santavuori on oikeassa sanoessaan, että Merikarvian seppäsukumme Fabrin-nimi on syntynyt Porin Triviaalikoulun opettajien toimesta heidän opettaessaan seppäperheiden poikia. (MS s.367)

Merikarvian Rippikirjassa on Jacobin osalta vuonna 1771 merkintä kevätripistä kotiväen kanssa. Sitten on teksti: ”Abiit 1772”. Minne?

Jacob muuttaa Kristiinankaupunkiin. Siellä vuoden 1772 rippikirjan merkinnän mukaan hän on käynyt kevätripillä ja hänestä on myös maininta asukas Westerlundin yhteydessä: ”drengen Jacob fabrin”.

Sitten Jacob tutustuu porvariskauppias Anders ja Greta Archelinin perheeseen. Ja kohta ”kauppa-apulainen Jacob Fabrin ja porvarintytär Margaretha Arkelin (1750-1789) - i full stånd - ” vihitään avioliittoon joulun edellä vuonna 1775. On selvää, että Jacob aikanaan saa myös Kristiinan-kaupungin porvarin oikeudet.

Tämän Fabrin-seppäsukumme kristiinalaisen sukuhaaran vaiheista - osin traagisistakin – kerron sukukronikan edetessä lisää.

- Johan (1753-1780) on pienestä pitäen seurannut Jacob-isän työntekoa sepänpajassa. Hänestä tulee sepänrenki ja vuonna 1777 seppä.

Nuorena miehenä Johan on ehtinyt käydä myös kylillä katselemassa ympärilleen. Sillä heinäkuun 2. päivänä 1775 Ylikylässä vihitään avioon sepänkisälli Johan Jacobsson (Fabrin) ja talollisen tytär Anna Johannesdotter (Häggroth) (1756-1813). Seppä Johanista tulee siten Ylikylän Moggin vävy ja samalla myös torppari.

Avioliitosta syntyy kolme lasta: Jacob Moggi-Fabrin (1776-1807); Anna (1777-1820); ja Eric Moggi-Fabrin (1779-1788).

Toukokuussa 1780 nuorta perhettä kohtaa onnettomuus. Isä Johan hukkuu (”drunknade”) 26v.10kk.26p.-ikäisenä. Erikoista on, että Kuolleidenkirjaan on merkitty allekkain samoina päivinä (”Dito”) hukkuneeksi ja haudatuksi 11-vuotias talollisen poika Johan Johansson. Ja molemmat ovat Ylikylästä.

Kyseessä on Annan nuorin veli, joka alle 3-vuotiaana oli jäänyt orvoksi isästään. Olisiko niin, että Anna-sisaren miehestä on tullut pojalle uusi isähahmo, jonka seurassa hän haluaa viettää aikaansa? Ja sitten ...

Niin, emme tiedä tarkemmin tästä Moggin surunpäivästä. Paitsi sen, että molempien ruumiit löydettiin, koska 6 päivää myöhemmin toimitetusta hautaan siunaamisesta on tehty Kuolleidenkirjaan merkinnät.

Leski Anna (1756-1813) vie kolmen lapsen yksinhuoltajana perhettä eteenpäin eikä avioidu uudestaan. Tukena ovat kirkonkirjojen mukaan hänen oma äitinsä Anna Ericsdotter (1726-1807) ja tämän uusi, vuonna 1776 vihitty puoliso Moggin renki Michel Mårtensson (1752-1824).

- Friedrich (1752-1820) lähtee Ylikylän seppäkodista Köörtilään torppariksi vuonna 1788 otettuaan vaimokseen torpparin tytär Anna Sälttön (1755-1805). Sälttössä heille syntyy 3 lasta, jotka kaikki kuolevat nuorina. Skåluddin torppaan muuton jälkeen myös Anna kuolee. Leski Friedrich Skåludd solmii Margaretha Sälttön (1759-1836) kanssa uuden, lapsettomaksi jääneen avioliiton.

- Elisabeth (Lisa) (1762-1846) lähtee kotoa seppäperheen nuorimpana lapsena ja solmii vuonna 1785 porilaisen merimiehen Henric Wirmanin (1762- ) kanssa 1. avioliittonsa. Heidän kotinsa on Merikarvian Ylikylässä, jossa heille syntyy neljä lasta. Henric kuolee 1790-luvulla.

Liisa solmii 2. avioliittonsa vuonna 1798 pitäjänräätäli Michel Granholmin (1770-1834) kanssa. Uudesta liitosta syntyy vielä 6 lasta lisää.

Nyt on jo korkea aika jatkaa Fabrin-sukukronikkamme kerrontaa seppäkodin sisarusjoukon esikoisen - Eric Smedgårdh-Fabrinin (1747-1809) vaiheiden kautta.

Stupilan talon lapset ja heidän naapuriinsa Ahlaisista muuttaneen rautasepän lapset ovat tutustuneet toisiinsa. Ja niinpä sitten sepänpoika Eric ja talollisentytär Ulrica Stubbas (1747-1827) vihitään avioliittoon joulunalusviikolla 1769.

Suvun kunniakas seppäperinne jatkuu myös Ericin kautta. Vuonna 1776 hänet on kirkonkirjoissa kirjattu Ylikylän niittytiluksilla asuvaksi sepäksi.

Perheeseen syntyy 11 lasta, joista 9 varttuu aikuisiksi. Kodista he kaikki saavat matkaansa ”Fabrin”-sukunimen. Uusien kotitalojen myötä sukunimi saattaa kuitenkin vaihtua; esim. Vähä-Näsiksi, Gräniksi, Kiveläksi ja Moggiksi.

Olen tutkinut kaikkien Ericin ja Ulrican lasten elämänvaiheita. Fabrin-sukukronikkamme etenemisen kannalta kiinnostavia ovat:

- Esikoispoika Eric Fabrin (1770-1815), jonka kohdalle pappi on tehnyt kinkereillä rippikirjoihin1800-05 merkinnän: "Har svårt uttal",

- Toiseksi vanhin poika Jacob Fabrin (1772-1855). Heistä molemmista tulee Ylikylään seppiä. Ericin sepäntorpan nimi Ylikylässä on ”Fabrin eli Sveidi”, ja Jacob asuu sen lähellä ”Pajamäessä”.

- Johan Fabrin (1778-) on Porin Triviaalikoulun scholarius ”Johannes Erici Fabrén (!), sepän poika Merikarvialta”, joka suorittaa erotutkinnon syyskuussa 1794. Minne hän sitten lähtee? Minun käsittääkseni merille ja Ruotsiin. Kuitenkin hän pysyy kirjoilla Merikarvian Ylikylän kodissa.

Heidän tarinansa sisältyvät vuonna 2020 julkaisemaani omakustanteiseen, sukumme jäsenille jakamaani kirjaan ”Merikarvian Ylikylästä Amurin Kalliokadulle”.