Erkki Vanhatalo kirjoitti mielenkiintoisen jutun eläkeläisten matkasta ja mainitsi siinä Paavo Virtalan. Paavo ei ollut luotsi, mutta hänen isänsä mahdollisesti oli. Muistan Paavon tyypillisenä merikarvialaisena pienviljelijänä, joka kävi usein myös meillä myllyssä ja pärehöylällä. Hän oli ilmeisesti likinäköinen, koska hän myllytullia maksaessaan katsoi rahojaan hyvin läheltä. Hänen toinen jalkansa oli viallinen, mutta se ei haitannut hänen nopeita liikkeitä. Muistan myös, että Paavo heilutti ylävartaloaan kaiken aikaa edes takaisin. Hän oli uskovainen ja kävi sunnuntaisin kirkossa ja piti myös pyhäkoulua.
Kun Paavo tuli pärehöylälle, oli hänellä hevosvetoisilla sontakoreilla valmiiksi pätkityt pärepölkyt pystyssä vieri vieressä. Pölkkyjen päät olivat siistit ja suorat, pokasahalla sahatut. Kun pölkyt oli ladottu höylän viereen, parkkeerasi Paavo sontakorit lähelle noukkijan paikkaa. Korin hän kippasi pystyasentoon niin, että perä oli maassa. Itse hän istui noukkijan paikalle vastaanottamaan päreitä. Hän otti jokaisen päreen erikseen molemmilla käsillä vastaan ja asetti sen siistiin pinoon jalkojensa väliin. Roskapäreet hän erotteli huolellisesti hyvistä päreistä. Kun pino oli sopivan kokoinen, piti isäni pienen tauon höyläämisessä, jotta Paavo voi viedä pärenipun vieressä olevaan sontakoriin. Tämä toimenpide kesti vain muutaman sekunnin, sillä Paavo oli hyvin nopealiikkeinen mies. Hänellä oli tapana pitää suikale roskapärettä suupielessään ja pureskella sitä kaiken aikaa. Kaikki hänen tekemisensä oli nopeaa ja hän selvästi nautti työstään.
Paavo oli myös taitava puuseppä. Hän teki puusta monenmoisia käyttöesineitä, mm suksia. Minullakin oli lapsena Paavon tekemät sukset.
Paavolla oli jyväaitassa hissi, jonka hän oli itse rakentanut. Tämän hissin avulla hän nosti jyväsäkit aitan ylemmälle tasolle, josta oli helppo tyhjentää säkit jyvälaariin. Lasite oli yksinkertainen ja toimiva, Hissi muodostui lavasta ja köydestä, joka kulki väkipyörän yli ja jonka toisessa päässä oli vastapaino. Hissinlava pysyi ala- asennossa lukkolaitteen ansiosta. Kun lavalle laittoi jyväsäkin ja aukaisi lukituksen, nousi lava vastapainon nostamana ylös, koska vastapaino oli painavampi kuin jyväsäkki. Paavo itse meni portaita pitkin. Ylhäällä hän otti säkin lavalta ja tyhjensi sen laariin ja astui itse lavalle. Hän oli vastapainoa painavampi, joten lava laskeutui ala-asentoon, johon sen voi lukita. Näin jyvät siirtyivät ylös säkki kerrallaan. Kantamalla portaita pitkin hän ei olisi kyennyt säkkejä ylös viemään.
Paavo oli kekseliäs mies.
Terveisiä Hämeenlinnasta.
Jukka Uusitalo
Kirjoittaja kyllä kantoi monta jyväsäkkiä masiinaparvelle.