Lauri Hakosalo

Pärske, Lankosken kansakoulu

Kansakoululautakunta määritteli koulupiirin rajat 14.9.1951:

Lankosken koulupiirin alue kulkee seuraavasti: Pohjoinen raja lähtee Strikan joesta Kotirannan kohdalta ja kulkee Tuorilan koulupiirin rajaa Välinevan asunnon eteläpuolitse Siikaisten pitäjän rajaan.
Itäinen raja kulkee pitkin Siikaisten pitäjän rajaa Lammelan koulupiirin rajaan saakka niin, että Aarniomäki jää Lankosken koulupiiriin. Eteläinen raja kulkee Lammelan koulupiirin pohjoista rajaa pitkin Rajajärvelle
ja siitä luoteeseen Peipun koulupiirin rajaan Ruohomäen kohdalle.

Vuoden loppuun mennessä valmistuva koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla Starkin tilasta erotetulla tontilla. Alakouluikäisiä lapsia piirissä on 13. Yläkouluikäikäisiä lapsia piirissä on 26.
Koulumatkat: 0-3km 24 oppilaalla, 3-5km 15 lapsella ja yli 5km koulumatkaa ei ole kenelläkään.
Pisin koulumatka on siis 5km.

Johtokunta valitsi 28.7.1941 johtokunnan puheenjohtajaksi Lauri Palomäen ja taloudenhoitajaksi Wihtori Tarkkion. Läsnä kokouksessa olivat edellisten lisäksi Jaakko Kotiranta ja Juho Palomäki sekä
kirjanpitäjänä opettaja Arvi Veripää.

Valittiin opettajaksi Tuorilan entinen väliaikainen kansakoulunopettaja Arvi Petter Veripää.
Tyttöjen käsityönohjaajaksi valittiin rouva Inkeri Veripää.

Johtokunnan kokous 31.8.1941 koulukeittolan hoitajaksi valittiin Lempi Palomäki.
Vihtori Tarkkiolta ostettiin koululle 25,5 mottia sekahalkoja.

Johtokunta laati 26.10.1941 talousarvion vuodelle 1942. Valittiin rouva Inkeri Veripää hoitamaan koulun siivouksen ja lämmityksen 1.000mk vuosimaksusta, kun valittu Lempi Palomäki ei ottanut

vastaan tehtävää. Ilmoitettiin kunnanhallitukselle, että koulussa on Siikaisista 6 oppilasta koulussa mm Aapo ja Aimo Koskimäki.

Johtokunta valitsi 23.11.1941 Palomäen kieltäytymisen vuoksi koulukeittolan hoitajaksi rouva Aini Harna.
Hänelle maksetaan 200mk kuukaudessa.

Johtokunta valitsi 12.1.1942 opettaja Arvi Veripään joutuessa sotapalvelukseen hänen sijaisekseen kevätlukukaudeksi 1942 rouva Inkeri Veripään.
Ostettiin koululle V. Tarkkiolta 28 mottia halkoja 100mk motilta halkovajaan ajettuina.
Annettiin opettaja Veripäälle todistus viranhakua varten.

Johtokunta otti 14.8.1942 käsiteltäväksi supistetun koulun opettajan viran täyttämisen.
Seuraavat hakijat olivat virkaa hakeneet: Elli Riikonen, Kokkolasta, Hellin Hinnu Töysästä ja Eira Lappi Ylönkylästä.

Virkaan valittiin Hellin Kaino Lempi Hinnu ja varalle Eira Mielikki Lappi.

Johtokunta totesi 18.10.1942, että tarkastaja Onni J. Vainio oli määrännyt opettaja I. Rimpelän lukuvuodeksi 1942-1943 Lankosken koulun opettajaksi.
Koulutyö päätettiin aloittaa 19.10.1942 kello 9 aamulla.

Johtokunta laati 25.10.1942 talousarvion vuodelle 1943, mutta sen sisältöä ei ole laitettu lainkaan pöytäkirjaan. Johtokunta päätti 6.12.1942 lopettaa syyslukukauden 19.12. ja aloittaa kevätlukukauden 11.1.1943. Luettiin valtuuston kirjelmä koskien Lankosken koulun kunnostamista.

V. Tarkkio lupasi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Johtokunta valitsi 6.12.1942 puheenjohtajakseen edelleen Lauri Palomäen ja
varapuheenjohtajakseen Jaakko Kotirannan ja taloudenhoitajaksi Matti Mäkelän.

Valittiin Lauri Palomäki ja Jaakko Kotiranta muistuttamaan niitä oppilaita, jotka ovat laiminlyöneet koulunkäynnin.

Johtokunta hyväksyi 11.4.1943 tarkastaja Vainion ehdotuksen, että koulun opettajaksi tulee I. Rimpelä Köörtilästä.

Johtokunta kuitenkin jo 1.8.1943 joutui antamaan syystä, että I. Rimpelä oli irtisanoutunut opettajan toimesta, tämän pyytämän todistuksen viran hakua varten.

Johtokunta otti 15.8.1943 käsittelyyn opettajan viran täyttämisen.

Virkaa olivat hakeneet opettaja Aini Grönlund, Porin Pirttijärveltä, opettaja Aino Nortiala Porista, opettaja Anna Suhonen Tammisaaresta, keskikoulun käynyt Mirja Marjatta Palomäki Merikarvian
Ylikylästä ja keskikoulun käynyt Liisa Lehtisaari Merikarvian Peipusta.

Johtokunta valitsi Aini Grönlundin lukuvuodeksi 1943-1944 ja varalle Aino Nortialan.
Johtokunta valitsi 1.9.1943 käsityönohjaajaksi Juho Palomäen.

Johtokunta laati 26.9.1943 talousarvion vuodelle 1944. Kokouksessa olivat läsnä Ellen Iisakkala, Jaakko Kotiranta, Martti Mäkelä, Lauri Palomäki ja Lauri Rajajärvi ja sihteeri opettaja Aini Grönlund.

Koulukeittolan hoitajaksi otettiin neiti Aili Välimaa ja maksettiin hänelle 300mk kuukaudessa sekä koulun siivouksesta ja lämmittämisestä samoin 300mk/kk. Vielä ilmoitettiin kunnanhallitukselle, että
koulussa on oppilaina Siikaisten kunnasta kaikkiaan 8 oppilasta.

Johtokunta valitsi 9.1.1944 puheenjohtajakseen Lauri Palomäki, varapuheenjohtajaksi Jaakko Kotiranta sekä taloudenhoitajaksi Matti Mäkelä. Sihteerinä toimi opettaja Aini Grönlund ja varasihteerinä
Lauri Rajajärvi.

Ostettiin Antton Krinnilältä koululle halkoja 100 mottia. Päätettiin ostaa oppilaille koululle juoma- ja pesuastia.

Johtokunta vuokrasi 16.4.1944 kouluhuoneistoksi Erkintalon huoneisto uudelleen lukukaudeksi 1944-1945 samoin ehdoin kuin tähänkin asti. Päätettiin vetää voimajohto koulun puuvajalle, jossa katkotaan
puut sähkösirkkelillä.

Johtokunta toimitti 18.5.194 yläkoulunopettajan vaalin. Hakijoina olivat: Saara Magdaleena Asteljoki, Lea-Maria Erkkilä, Aini Kyllikki Grönlund, Margit Elina Kallio, Sylvi Pirskonen, Toini Rainio ja
Helmi Salminen sekä Katri Karhunen. Valittiin Aini Grönlund ja hänen varalleen Asteljoki. Grönlundilla oli vain kaksi virkavuotta. Monella muulla oli paljon enemmän virkavuosia, mutta Grönlundilla oli erinomaiset paperit ja juuri siksi hänet valittiin.

Johtokunta hyväksyi 14.9.1944 talousarvion vuodelle 1945.

Johtokunta ilmoitti 29.10.1944 koulukeittolan toiminnan alkamaan 1.11.1944.

Pyydettiin valtuustolta määrärahaa koulupuutarhaa varten.

Johtokunta luki 21.1.1945 valtuuston kirjelmän, jossa ilmoitettiin Lankosken kansakoulun muuttuneen täydelliseksi kansakouluksi vuoden 1945 alusta lukien.

Päätettiin, koska koululla ei ole omaa huoneistoa, niin pyydettiin valtuustoa vuokraamaan huoneisto, koska nykyinen vuokrasopimus päättyy 30.6.1945.

Päätettiin pyytää valtuustolta valtuudet ostaa koululle maa-alue.

Valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi Lauri Palomäki, varapuheenjohtajaksi Jaakko Kotiranta, taloudenhoitajaksi Matti Mäkelä sekä sihteeriksi opettaja Grönlund ja varasihteeriksi Lauri Rajajärvi.
Johtokunta luki 9.4.1945 valtuuston kirjelmän, joka koski perumaan vuokraamista koulukeittolaa varten.
Päätettiin istuttaa (kylvää) perunat työnjohtaja Mäkelän luovuttamalle maalle.
Nuorten talkoojohtajaksi kesäksi 1945 valittiin opettaja Aini Grönlund.

Johtokunta 6.5.1945 valtuuston 10.3.1945 lähettämän kirjelmän johdosta oli tiedustellut koulualuetta.
Maanviljelijä Arvo Tarkkio lupautui myymään rakennettavaa kansakoulua varten 50 aarin peltoa sekä tarvittavan koulualueen suuruisen alan yhteensä korkeintaan 2ha maa-alueen.
Paikka sijaitsee noin 100m Pori – Kristiina maantiestä Lankosken kylään johtavan koivukujan varrella.
Hinta on 30.000mk hehtaarilta.

Johtokunta ilmoitti 14.8.1945 pyynnöstä tarkastajalle, ettei Lankosken koululle toistaiseksi voida perustaa alakansakoulunopettajan virkaa huoneiston puutteen vuoksi.
Valittiin poikien veistonohjaajaksi Aarno Koskimäki.

Johtokunta ilmoitti 1.10.195, että koulussa on ulkokuntalaisia oppilaita kakkiaan16 mm. Kuolemanjärveltä, Porista, Ahlaisista ja pääosin Siikaisista.
Samassa kokouksessa laadittiin vuodelle 1946 talousarvio, jonka sisällöstä ei pöytäkirjassa mainita mitään.

Johtokunta jakoi 18.11.1945 kansanhuoltolautakunnan myöntämät kenkäluvat oppilaille ja pyysi valtuustolta 20.000mk opettajan asunnon korjaamista varten.

Johtokunta valitsi 7.1.1946 puheenjohtajaksi Lauri Palomäen, taloudenhoitajaksi Arvo Tarkkion sekä varapuheenjohtajaksi Aatos Vanne ja sihteeriksi opettaja Aini Grönlund.
Koulukeittolan hoitajaksi valittiin Helmi Lehdonheimo.

Johtokunta 11.1.1946 saattoi valtuuston tietoon, että edellisen johtokunnan vuonna 1945 tekemä kouluhuoneiston vuokrasopimus Satakunnan Maanviljelysseuran kanssa loppui 31.12.1945
eikä Satakunnan Maanviljelysseuralla ole oikeutta tehdä uutta vuokrasopimusta.

Näin koulu toimii ilman mitään kirjallista vuokrasopimusta vaan ainoastaan maatalousteknikko
Toivo Saarikosken antamalla suullisella sopimuksella entisessä huoneistossa.

Opettaja asuu siirtoväkeen kuuluvan maanviljelijä Kukon perikunnan antamalla luvalla siirtoväen käyttöön varatussa huoneistossa.

Johtokunta päätti pyytää valtuustolta oikeutta saada tehdä uuden vuokrasopimuksen heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus.

Vielä johtokunta pyysi, että valtuusto kiireellisesti pyytää maanmittaria erottamaan Lankosken kansakoululle ostetun koulutontin.

Vielä pyydettiin, että valtuusto pikaisesti tilaa piirustukset Lankosken kansakoulua varten, jossa on yksi yläkoulunopettaja ja yksi alakoulunopettaja.
Samalla toivottiin, ettei tilattaisi standardipiirustuksia vaan ne hankittaisiin joko arkkitehdiltä tai rakennusmestarilta.

Lopuksi johtokunta suoritti Ruotsista saapuneiden lahjapakettien jaon.

Johtokunta luki 19.1.1946 valtuuston 1.12.1945 tekemän päätöksen, josta ilmeni sen käsitelleen Peipun koulun johtokunnan 7.10.1945 pitämän kokouksen päätöksen.
Se koski kyydityksen ja matkakulujen järjestämistä ja maksamista kolmen koulun oppilaan kohdalta, joiden koulumatka oli yli 5km.

Valtuusto oli päättänyt, että lasten tulee siirtyä Lankosken kouluun, jolloin koulumatka jää alle 5km.
Johtokunta kuitenkin ilmoitti, että lasten koulumatka Lankosken koululle on 8 km.
Tarkastaja Vainio yhtyi johtokunnan käsitykseen. johtokunta vaati valtuustoa käsittelemään asian uudelleen.

Johtokunta 10.2.1946 tarkasti 10.2.1946 Lankosken kansakoulun koulupiirustukset, jotka olivat saadut kouluhallitukselta. Tultiin siihen käsitykseen, ettei niitä hyväksytä vaan pyydetään rakennusmestari
Salovaara Hämeenkyröstä tekemään sanotun koulun piirustukset puusta tehdylle koululle, jossa on keskuslämmitys.

Koulusta tulisi tehdä Hongonjoen kunnanVatajakosken koulun kokoinen, mitkä piirustukset ovat valtuustolle tutut.

Vielä johtokunta oli sitä mieltä, ettei koulu tulee liian suureksi, sillä Lankoskella asukasluku tulee huomattavasti suurenemaan lähivuosina.

Johtokunta päätti 28.4.1946 kansakoululautakunnankin ehdotuksesta pyytää A. Ahlström Oy:ltä kouluhuoneistoa vuokralle. Valittiin mahdollista vuokrasopimusta allekirjoittamaan Lauri Palomäki.

Kouluhuoneiston tyhjentäjiksi valittiin Arvo Tarkkio ja Heikki Palomäki.

Johtokunta päätti 26.5.1946 valtuuston esityksestä tilata rakennusmestari Salovaaralta Hämeenkyröstä Lankosken kansakoulun piirustukset ja työselitykset.

Kansakoulu rakennetaan puusta joko hirsistä tai laudoista. Kustannusarvio tehdään erikseen hirsistä ja laudoista rakennettuna ja kumpikin vaihtoehto keskuslämmityksellä. Myös ulkorakennuspiirustukset
tehdään. Salovaaran pyydetään käymään kansakoulutontilla.

Kiirehdittiin Ahlströmin vastausta.

Johtokunta valitsi 1.9.1946 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen ja varapuheenjohtajaksi H. Palomäen ja sihteeriksi
Heikki Palomäen sekä taloudenhoitajaksi M. Mäkelän. Päätettiin, että taloudenhoitaja Mäkelä hankkii vuokrakoulun eteisen remonttityöaineet ja hoitaa asian kuntoon.

Opettajan huoneet tapiseerataan ja laitetaan perheliesi koulusalin oikeanpuoleiseen kamariin.

Johtokunta pyysi 3.12.1946 Kukon perikunnalta saada vuokrata saunan eteistä koulukeittolaksi.

Päätettiin ostaa Mainiopata koulukeittolaan, koska se on halpa ja sopiva muutenkin.

Päätettiin ostaa koulun keittolaan 3 ämpäriä, yksi verikauha ja pesupunkka.

Vielä päätettiin järjestää lasten vanhempien kokous tammikuun aikana 1947.

Johtokunta valitsi 26.1.1947 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen, varapuheenjohtajaksi Urho Hirsimäen ja sihteeriksi opettaja Aini Grönlundin sekä varasihteeriksi Heikki Palomäen.

Taloudenhoitajaksi valittiin Matti Mäkelä. Poikien käsityöt päätettiin aloittaa Arvo Tarkkiolta vuokratuissa tiloissa ja käsitöiden ohjaajaksi lupautui Arvo Lehtoranta.

Johtokunta luki 30.2.1947 kirjelmän, joka koski koulupuutarha-asiaa. Todettiin, ettei Lankosken koululla vielä ole omaa koulurakennusta eikä koulupuutarhaa.

Koulun tonttialue on vielä täysin raivaamaton. Odotellaan koulurakennuksen piirustuksia.
Pyydettiin määrärahaa valtuustolta koulutontin puhdistamiseen ja aitaamiseen.
Päätettiin ottaa yhteyttä rakennusmestari Salovaaraan piirustusten vuoksi.

Johtokunta antoi opettaja Aini Grönlundille valtakirjan virkaansa.

Johtokunta sai 21.4.1947 tiedon Salovaaralta, että piirustukset valmistuvat toukokuussa.

Päätettiin tehdä aita koulutontin ympärille. Työ tehdään urakalla.

Johtokunta päätti 12.8.1947 pyytää lisämäärärahaa siivoojan ja koulukeittolan hoitajaa varten 1.600mk.

Johtokunta sai rakennusmestari Salovaaran laatimat koulun piirustukset. Ne lähetettiin kansakoululautakunnalle asianmukaisia toimenpiteitä varten.

Johtokunta hyväksyi 15.11.1947 talousarvion vuodelle 1948. Päätettiin pyytää Lankosken uuden kansakoulun perustamista varten 1.000.000mk määräraha.

Johtokunta valitsi 5.1.1948 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen ja varapuheenjohtajakseen Juho Bergmanin sekä sihteeriksi opettaja Grönlund ja varasihteeriksi Heikki Palomäki.
Taloudenhoitajaksi tuli A. Mäkelä.

Päätettiin osallistua Ylikylässä pidettäviin koulujen hiihtokilpailuihin.

Annettiin Karjalaisseuralle oikeus pitää juhlansa koululla.

Pyydettiin A. Ahlström Oy:tä osallistumaan koulun katon korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Johtokunta päätti 22.6.1948 julistaa vahtimestarin ja koulukeittolan hoitajan toimet auki.

Pyydettiin valtuustolta 15.000mk määrärahaa opettajan huoneiden uunin ja ikkunain korjaamista varten.

Päätettiin aidata opettajan luontaisetuna oleva pelto syksyn aikana.

Opettaja Grönlundin ikälisähakemuksesta ilmenee, että hän oli ollut Isojoen kunnan Vanhakylän piirin kansakoulussa opettajana 8kk 18pv ja tässä koulussa 1.8.1943 lukien, hän oli oikeutettu
ensimmäiseen ikälisään 1.11.1948 alkaen.

Johtokunta päätti 13.8.1948 tiedustella tarkastajalta koulun muuttamista täydelliseksi kansakouluksi.

Johtokunta pyysi 30.8.1948 valtuustoa anomaan lykkäystä Lankosken supistetun kansakoulun muuttamiseen
7-vuotiseksi kouluksi, koska johtokunta ei ole saanut vuokratuksi tarpeellista huoneistoa toisen opettajanviran perustamista varten.

Johtokunta valitsi 5.10.1948 koulukeittolan hoitajaksi Kerttu Hirsimäen ja poikien veistonohjaajaksi Aarne Hirsimäen.

Pyydettiin valtuustoa erityisesti kiinnittämään huomiota johtokunnan vuoden 1949 talousarviossa anomaan koulurakennusten määrärahaan 3.300.000mk.
Lankosken kansakoulu on jatkuvasti huoneiden puutteessa pakotettu toimimaan supistettuna koulumuotona, vaikka oppilasluku on 47.

Koulupiiriin muuttaneen runsaan siirtolaisasutuksen vuoksi oppilasluku pysyneen ainakin yhtä suureena tai nousee.
Toisen opettajanviran perustaminen on välttämätöntä, mutta mahdollisuuksia siihen ei ole ennen uuden koulurakennuksen valmistumista.

Johtokunta valitsi 24.1.1949 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen, varapuheenjohtajaksi Juho Bergmanin ja sihteeriksi opettaja Grönlundin sekä varasihteeriksi T. H: Palomäen. taloudenhoitajaksi A. Mäkelän.

Johtokunta pyysi kansakoululautakunnalta kirjallista lausuntoa seuraavassa asiassa: Lankosken koululle on ostettu 30.6.1945 tonttialue, jonka osto on vahvistettu 7.12.1945. Alue on paalutettu.

Haluttiin kysyä oman koulurakennuksen tarpeellisuudesta nykyisen puutteellisen vuokrahuoneiston vuoksi, kun koulun on pakko toimia supistettuna siitä huolimatta, että koulun oppilasmäärä 1.1.1949 oli 50.

Johtokunta ei antanut emäntä Tarkkiolle oikeutta pitää koululla lukukinkereitä.

Opettajan luontaisetuna nauttiman viljelysmaan aitaamista varten hankitaan piikkilankaa.

Johtokunta päätti 3.5.1949 kunnanhallitukselle ilmoittaa, että koulun vuokra-aika päättyy ennen lukuvuoden 1949-1950 alkua ja pyysi asiassa toimenpiteitä. Vielä kehotettiin kunnanhallitusta hankkimaan
vuokrahuoneiston luokkahuonetta ja opettajan asuntoa varten, koska koulun oppilasmäärä on niin suuri, että koulu on ensi syyslukukauden alussa muuttuva täydelliseksi kahden opettajan kansakouluksi.

Johtokunta ilmoitti tietävänsä, että maanviljelijä Eino Kukon talosta saadaan luokkahuone ja opettajan asunto vuokratuksi. Se sijaitsee sitä paitsi vain noin 100m päässä nykyisestä koulurakennuksesta.

Vielä johtokunta pyysi, että paikkakunnalta poismuuttaneen Juho Bergmanin tilalle valitaan uusi kuudes jäsen.

Päätettiin ostaa kansakoulusta päästötodistuksen saaville 8 oppilaalle kullekin raamatut. Päätettiin pyytää maanviljelijä J. Lehtorannalta huonetta talousopetusta varten.

Johtokunta luki 17.6.1949 valtuuston kirjelmän, jossa johtokunnalle annettiin oikeus vuokrata koululle koulutilat ja opettajan asunto toista opettajaa varten. Johtokunta päätti vuokrata Eino Kukolta opettajan asuntoa varten kaksi huonetta ja keittiön sekä luokkahuoneen, eteisen ja sisäänkäyntitila, samoin oikeuden pihakaivoon, kellariin, saunaan, puusuojaan ja käymälään.

Vuokranmaksuksi sovittiin 2.000mk kuukaudessa. Vuokra-aika kestää kolme vuotta 1.8.1949-1.8.1952.

Päätettiin ostaa oma sähkömittari tulevaan kouluun.

Johtokunta merkitsi tietoonsa, että Bergmanin tilalle oli valittu johtokuntaan emäntä Saima Laasonen.

Johtokunta julisti II opettajanviran auki väliaikaisesti täytettäväksi lukuvuodeksi 1949-1950. Samalla vielä pyydettiin kunnanhallitukselta oikeutta saada julistaa toisen opettajan virka koevuosille 1.8.1950 lukien.

Alakoulun siivous ja lämmitys annettiin Martta Kukolle 1.500mk kuukausimaksusta.

Vielä julistettiin haettavaksi yläkoulun siivoojan ja lämmittäjän sekä koulukeittolan hoitajan virka.

Johtokunta otti 16.8.1949 käsittelyyn kansakoulun toisen opettajan virka, jolla oli opetusvelvollisuus I-III luokille.

Yksi hakija oli jättänyt hakemuksensa.

Hän oli opettaja Martta Kukko, jolla oli jo takanaan 25 opettajavuotta. Hänet valittiin yksimielisesti väliaikaiseen virkaan lukuvuodeksi 1949-1950. Vielä johtokunta valitsi Bergmanin tilalle varapuheenjohtajaksi Edvard Anttalaisen.
Koulun siivoojaksi ja lämmittäjäksi valittiin sekä koulukeittolan hoitajaksi valittiin emäntä Lempi Välimäki ja toiselle koululle neiti Kerttu Hirsimäki 19.8.1949 lukien.

Johtokunta valitsi 15.1.1950 puheenjohtajakseen vuodelle 1950 Lauri Palomäen, varapuheenjohtajaksi Edvard Anttalaisen sekä sihteeriksi opettaja Aini Grönlundin ja varasihteeriksi Heikki Palomäen.
Taloudenhoitajaksi valittiin Matti Mäkelä.

Johtokunta julisti 2.7.1950 II opettajan viran avoimeksi väliaikaisesti lukuvuodeksi 1950-1951.

Johtokunta suoritti 23.7.1950 II opettajan viran vaalin.
Kolme henkilöä oli hakenut virkaa, mutta vain Martta Kukolla oli laillinen pätevyys virkaan ja hänet valittiin väliaikaisesti lukuvuodeksi 1950-1951 virkaan yksimielisesti.

Koulukeittolan hoitajaksi valittiin Aino Lindbergin 8.000mk kuukausipalkalla.

Annettiin VI ja VII luokan oppilaille syyslomaa 19.9. -28.9. saakka, ilmeisesti perunannostolomasta oli kysymys.

Johtokunta valitsi 19.1.1951 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen, varapuheenjohtajaksi Edvard Anttalaisen, sihteeriksi opettaja Aini Grönlund ja varasihteeriksi Heikki Palomäen.

Johtokunta ilmoitti kunnanhallitukselle sitä pyydettäessä, että koulun puutarve vuodessa on 150 mottia ja että koululla on nyt puuta 60 mottia.

Kunnanhallitus ilmoitti, että koulun johtokuntaan on valittu seuraavat henkilöt: Lauri Palomäki, Edvard Anttalainen, Matti Mäkelä, Heikki Palomäki, Urho Hirsimäki ja Pentti Lammi.

Johtokunta päätti 11.4.1951 julistaa II opettajan viran haettavaksi koevuosiksi, johon virkaan kuuluu velvollisuus opettaa poikien käsitöitä.

Johtokunta julisti II opettajan viran uudelleen haettavaksi, kun vain yksi epäpätevä hakija oli virkaa hakenut.

Luettiin Unicefin kenkäavustuskirjelmä ja päätettiin jakaa sen antamat kengät ensi syksynä neljälle oppilaalle.

Johtokunta ei saanut yhtään opettajanviran hakupaperia ja niin virka laitettiin jälleen hakuun.

Virkahakuilmoituksessa mainittiin mm, että uusi koulutalo valmistuu Pori-Kristiina maantien varteen syyslukukauden alkuun mennessä. Koululla on sähkövalo, keskuslämmitys ja vesijohto.

Johtokunta suoritti 18.7.1951 vaalin. Hakijana oli upseerioppilas, ylioppilas Erkki Viertola, joka valittiin väliaikaisesti lukuvuodeksi 1950-1951 koulun toisen opettajan virkaan.
Viertola kuitenkin kieltäytyi virkaa vastaanottamasta.

Tarkastaja Onni J. Vainio nimitti koulun alaluokkien opettajaksi ylioppilas Ritva Nummelinin Porista.
Koulun vahtimestariksi valittiin 9 henkilöstä rouva Airi Puistonen 9.000 mk kuukaudessa ja varalle neiti Aino Lindberg.

Johtokunta 11.9.1951 pyysi kunnanhallitukselta 30.000mk koulun vihkiäisjuhlaa varten sekä koulun ikkunaverhoja varten 12.000mk.

Päätettiin pyytää opettaja Martta Kukolta juhlarunoa koulun vihkiäisiin ja opettaja Aini Grönlundilta koulun historiikin valmistamista.

Pentti Lammin tilalle pyydettiin uuden jäsenen nimittämistä paikkakunnalta muuton vuoksi.

Koulun poikien veistonohjaajaksi valittiin Aarne Koskimäki.

Johtokunta päätti pitää koulun vihkiäisjuhlan 11.11.1951 kello 12.

Johtokunta päätti 23.10.1951 kutsua kansakoulunsa vihkiäisjuhlaan kunnanhallituksen, kansakoululautakunnan, Maalaiskuntien liiton, kunnanlääkärin, hammaslääkärin, tarkastajan, rovastin, kouluhallituksen, rakennusmestarit Salovaara, Niemi, Säiläpohja ja Österlund sekä rakennusurakoitsija A. Österlund, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja varapuheenjohtaja, koulun entiset opettajat, kunnansihteeri, taksoitussihteeri, rakennuslautakunnan puheenjohtaja, kunnallislehden toimittaja, kunnan kansakoulujen opettajat ja johtokuntien puheenjohtajat, koulun rakennuksella olleet työmiehet, koulun entinen oppilas Kauko Vettenranta ohjelmansuorittajana, koulun tonttialueen myyjät Vihtori ja Arvo Tarkkio sekä rakennusmestari T. Lauttajärvi. Entisiä oppilaita ei mainita kutsutun Vettenrantaa lukuun ottamatta.

Kutsukortteja painettiin 150 kappaletta. Sitten kuitenkin kutsuttiin entiset ja nykyiset oppilaat sekä heidän vanhempansa yleiskutsulla Merikarvian Kunnallislehden ilmoituksella sunnuntaiksi 11.11.1951 kello 12.

Johtokunta pyysi lainaksi vihkiäisjuhlaan penkkejä ja pöytiä Lankosken jokiperkaustyömaalta.

Päätettiin laittaa sähkölamput miesopettajan kahteen huoneeseen.

Johtokunta esitti vastalauseensa sen vääristellyn ja valheita sisältävän kirjoituksen johdosta, joka 27.10.1951
on julkaistu ”Satakunnan Työ” lehdessä koulun opettaja Aini Grönlundista.

Johtokunta toivoo, että Grönlundille annettaisiin työrauha suorittaessaan kasvatus- ja opetustyötään.

Johtokunta valitsi 25.1.1952 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen ja varapuheenjohtajakseen Edvard Anttalaisen sekä sihteeriksi opettaja Aini Grönlund ja varasihteeriksi T. Heikki Palomäen.
Taloudenhoitajaksi valittiin Matti Mäkelä.

Johtokunta ryhtyi 20.5.1952 valitsemaan koululle II opettajaa, jota virkaa oli hakenut yksi opettaja Juho Matias Luomanpää, joka yksimielisesti valittiin toiseksi opettajaksi koevuosiksi.

Johtokunta päätti myydä koulun entisen käymälärakennuksen huutokaupalla 5.9.1951.

Johtokunta valitsi 23.1.1953 puheenjohtajakseen Lauri Palomäen ja varalle Edvard Anttalaisen sekä
sihteeriksi opettaja Aini Grönlund ja varasihteeriksi T. Heikki Palomäen ja taloudenhoitajasi Matti Mäkelän.

Todettiin, että kunnanhallitus oli nimittänyt Kalle Hirvikosken sen edustajaksi johtokuntaan.

Johtokunta valitsi 29.5.1953 koulun vahtimestariksi neiti Helmi Välinevan ja hänen kieltäytymisensä
varalle rouva Aini Grahnin 5 hakijasta.

Johtokunta totesi, ettei Välineva ottanut virkaa vastaan, joten Grahn hoitaa vahtimestarin työt.

Opettaja Luomanpää Urheiluseura Tuiskun johtokunnan nimissä pyysi voimistelu- ja urheiluseura
Tuiskulle oikeutta käyttää kahtena iltana viikossa – toinen naisten ja toinen miesten- harjoitusiltana
koulun tiloja, johon suostuttiin, jos opettajat suostuvat iltoja valvomaan.
Tätä vastusti Urho Hirsimäki.

Johtokunta päätti 7.7.1953 julistaa auki koulun II opettajan viran ilmoituksella, jossa mm. mainittiin,
että koulutalo on uusi, jossa sähkövaloja keskuslämmitys sekä vesijohto.
Koulu sijaitsee 45km päässä Porista. Johtokunta totesi 6.8.1953, ettei yhtään hakijaa ollut tullut.

Johtokunta sai kirjeen 31.8.1953, jossa tarkastaja ilmoitti nimittäneensä koulun toiseksi opettajaksi
1.1.1954 lukien opettaja Vilho Ketolan, jonka sijaisena toimii syyslukukauden neiti Mirjam Lehtinen.

Johtokunta valitsi 22.1.1954 puheenjohtajaksi Jaakko Rajala ja varapuheenjohtajaksi Urho Hirsimäki sekä
sihteeriksi opettaja Aini Grönlund ja varasihteeriksi Jaakko Rajala sekä taloudenhoitajaksi Frans Palomäki,
joka varsin pian pyysi eroa, jolloin hänen tilalleen valittiin Edvard Anttalainen.

Johtokunta julisti 22.3.1954 II opettajan viran auki.

Voimistelu- ja urheiluseura Tuiskun sihteeri Lauri Mäkinen pyysi seuran puolesta lupaa saada pitää
sisähyppykilpailut koulussa, johon suostuttiin edellyttäen, että johtokunnan jäseniä on mukana sanotussa
tilaisuudessa. Päätettiin pitää koululla ompeluseura oppilaiden Helsingin matkarahaston karttumista varten.

Annettiin vahtimestari Grahnin pitää koululla lähetysompeluseurat yhdessä luokkahuoneessa.

Johtokunta suoritti 21.4.1954 toisen opettajan viran vaalin, jota virkaa oli hakenut yksi henkilö
kansakoulunopettaja Risto Kalevi Äijälä.

Johtokunta pyysi kunnanhallitukselta 8.000mk avustusta 13 koulun oppilaan Helsingin matkaa varten.

Johtokunta valitsi 23.8.1954 koulun johtajaksi opettaja Risto Äijälän kolmivuotiskaudeksi 1.8.1954-31.7.1957,
koska opettaja Aini Grönlundille johtokunta oli myöntänyt hänelle omasta pyynnöstään eron opettajan virasta.
Samalla määrättiin opettaja Äijälä johtokunnan sihteeriksi.

Johtokunta valitsi 17.1.1955 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan ja varapuheenjohtajaksi Matti Mäkelän sekä taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen ja sihteeriksi Risto Äijälän.

Johtokunta myönsi Tuorilan Tuiskulle oikeuden pitää vauhdittomat sisähyppykilpailut koululla 3.4.1955, mutta paikalla tulee olla joku johtokunnan jäsen.

Johtokunta totesi koulun paloturvallisuuden olevan erittäin puutteellinen ja ilmoitti siitä kunnanhallitukselle.

Jäsen Edvard Anttalainen määrättiin hoitamaan koulun johtajantehtäviä kesäloman ajaksi 18.5.alkaen.
Johtokunta valitsi koulun vahtimestariksi19.6.1955 Aili Joutsenvirran.

Johtokunta valitsi 19.1.1956 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajakseen Matti Mäkelän, sihteeriksi Risto Äijälän ja taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen.

Kehotettiin kunnanhallitusta laittamaan koulun paloturvallisuusasiat kuntoon sekä tasoittamaan koulun pihamaan.

Anottiin raittiuslautakunnalta avustusta oppilaiden opintoretkeä varten.

Johtokunta päätti nimittää opettaja Risto Kalevi Äijälän vakinaiseksi koulun yläkoulun opettajan virkaan.

Johtokunta valitsi 25.1.1957 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan ja varapuheenjohtajaksi Urho Hirsimäen,
sihteeriksi Risto Äijälän ja taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen.

Päätettiin puoltaa opettaja Aini Grönlundin anomusta virkavapauden saamiseksi 1.2. -15.4 1957 väliseksi ajaksi
ja sijaiseksi valittiin ylioppilas Irma Elomaa.

Johtokunta myönsi opettaja Grönlundille virkavapautta opintojaan varten ajaksi 26.4. -25.5.1957 ja sijaiseksi
tuli Elomaa.

Johtokunta pyysi määrärahaa Suomen lipun hankkimiseksi rikkoutuneen lipun sijalle.

Johtokunta toimitti 24.6.1957 yläkansakoulun opettajan viran vaalin ja valitsi opettajaksi Matti Ilmari Jonkarin
koeajaksi 1.8.1957 alkaen. Myönnettiin opettaja Jonkarille virkavapaus asevelvollisuuden suorittamista varten
1.8.1957 -31.7.1958.

Johtokunta myönsi 20.8.1957 opettaja Aini Grönlundille virkavapautta opiskelunsa vuoksi 1.9.-1.12.1957 ja sijaiseksi
tuli ylioppilas Maija Hannula.
Käsityön ohjaajaksi valittiin Aarne Koskimäki 23.8.1957 -31.7.1958. Koskimäki oli jo hoitanut tehtävää 7 vuoden ajan.

Johtokunta valitsi 21.1.1958 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan ja varapuheenjohtajaksi Urho Hirsimäen, sihteeriksi Aini Grönlundin ja varasihteeriksi Lauri Rajajärven sekä taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen.

Johtokunta valitsi 20.7.1958 viidestä hakijasta toisen opettajan virkaan Aila Sinikka Saarisen Porista.
Suoritettiin opettaja Aini Grönlundin lähtökatselmus.

Johtokunta valitsi 28.8.1958 koulun johtajaopettajaksi Matti Jonkari.

Johtokunta valitsi 14.1.1959 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajaksi Edvard Anttalaisen, sihteeriksi opettaja Matti Jonkarin sekä varasihteeriksi Eero Tarkkion ja taloudenhoitajan tehtävä jäi vielä
avoimeksi, lähinnä palkkion suhteessa työn määrään verrattuna ollessa liian pieni.

Johtokunta valitsi 25.3.1959 taloudenhoitajaksi Lauri Rajajärven.

Johtokunta valitsi 20.1.1960 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajakseen Eero Tarkkion, sihteeriksi
opettaja Matti Jonkarin, varasihteeriksi Lauri Rajajärven, taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen.

Johtokunta totesi 18.3.1960 opettajan Jonkarin laatiman luettelon koulupiirin tulevista oppilaista:
V. 1953 syntyneitä lapsia on 6, vuonna 1954 5, vuonna 1955 4, vuonna 1956 8, vuonna 1957 7, vuonna 1958 5 ja vuonna 1959 4 oppilasta.

Johtokunta 17.8.1960 nimitti opettaja Matti Ilmari Jonkarin vakinaiseksi yläkoulun opettajan virkaan ja antoi siihen valtakirjan.

Samoin nimitettiin Aila Sinikka Saarinen vakinaiseen koulun opettajan virkaan ja annettiin hänelle valtakirja.

Johtokunta päätti puoltaa yksimielisesti Taisto Ojamon anomusta saada koulunkäynnin alkavalle pojalleen
Hannes Ojamolle polkupyörä kunnan varoin.

Valittiin koulun vahtimestarin ja koulukeittolan hoitajan toimeen rouva Aili Aarniomäki.

Päätettiin ostaa kouluruokalan tarvikkeet Lankosken kaupasta 7% saatavalla alennuksella.
Johtokunta valitsi 1.12.1960 opettaja Aila Hirvikosken viransijaiseksi ylioppilas Liisa Helena Rinteen.

Johtokunta valitsi 3.2.1961 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajakseen Eero Tarkkion,
sihteeriksi Matti Jonkarin, varasihteeriksi Lauri Rajajärven ja taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen.
Johtokunta valitsi 16.8.1961 vahtimestariksi 6 hakijasta Kaarin Reippaan ja varalle Liisa Kalliokielen.

Johtokunta päätti 7.9.1961 ostaa kauppias Voitto Tarkkiolta kouluruokalan tarvikkeet saaden 7 prosentin alennukset.
Johtokunta oikeutti opettaja Aila Hirsimäen vuokraamaan virka-asuntonsa työtarkkailija Pentti Ylikoskelle.

Johtokunta valitsi 17.1.1962 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajaksi Eero Tarkkion,
taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen, sihteeriksi opettaja Matti Jonkarin ja varasihteeriksi Lauri Rajajärven.

Johtokunta otti 22.7.1962 käsittelyyn opettajan viran täyttämisen. Hakijoita oli kaikkiaan 7, kaikki miehiä.

Valittiin yksimielisesti Matti Sakari Keinänen Kontiolahdelta, joka oli syntynyt vuonna 1916.
Johtokunta otti 27.7.1962 käsittelyyn opettajan valinnan, koska Keinänen oli peruuttanut hakemuksensa.
Valittiin väliaikaiseksi opettajaksi Alpo Aulis Aaltonen Helsingistä.

Johtokunta valitsi 29.7.1962 Arvo Einari Virtalaineen opettajaksi.
Johtokunta valitsi 12.8.1962 vahtimestariksi Aune Takalan Filppulan kylästä useasta hakijasta.

Johtokunnan sihteerinä toimi opettaja Arvo Virtalaine ja johtokunta valitsi hänet 2.9.1962
Lankosken koulun johtajaksi.

Johtokunta valitsi 16.1.1963 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajaksi Eero Tarkkion,
taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen, sihteeriksi opettaja Arvo Virtalaine ja varasihteeriksi Lauri Rajajärvi.

Johtokunta valitsi 11.2.1963 Arvo Virtalaisen Lankosken piirin 2-opettajaisen varsinaisen kansakoulun
opettajan virkaan koeajaksi.

Johtokunta valitsi 27.5.1963 koulun keittäjä -siivoojan toimeen Aune Takalan.

Valittiin Eero Tarkkio ja Arvo Virtalaine neuvottelemaan Arvo Tarkkion kanssa, jotta koulu saisi
lisää piha-aluetta.

Johtokunta valitsi 13.1.1964 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajaksi Eero Tarkkion,
taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen, sihteeriksi Arvo Virtalaine ja varasihteeriksi Lauri Rajajärvi.

Johtokunta esitti kunnanhallitukselle, että se antaisi opettaja Aila Hirsimäen vuokrata virka-asuntonsa
ulkopuoliselle sopivalle henkilölle.

Johtokunta keskusteli 11.5.1964 koululle johtavasta uudesta tiestä ja päätti tehdä tien vaikkapa
talkoilla. pyydetään kunnalta tiesoraa talkoita varten.

Johtokunta valitsi 2.7.1964 keittäjä–siivoojaksi Sinikka Heinon lukuvuodeksi 1964-65.

Johtokunta oli 3.9.1964 huolissaan koulun valaistus- ja sähköoloista muuntopiirin liian suurista
kuluttajamäärästä ja toivoi uuden suoran linjan suoraan voimalaitokselta koululle, jonne on
matkaa noin 0.5km.

Johtokunta pyysi 16.11.1964 saada ottaa opetusharjoittelijaksi Jyväskylän KK:n I vuosiluokan oppilaan
Sirkka Rinteen 8.1. -19.1.1965. Harjoittelua ohjaa opettaja Virtalaine.

Johtokunta päätti tehdä koulun näytelmien esittämistä varten korokkeen, jota varten kerättiin taloista tarvikkeita.

Johtokunta valitsi 15.1.1965 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajaksi Arvo Tarkkion,
taloudenhoitajaksi Edvard Anttalainen, sihteeriksi Arvo Virtalainen ja varasihteeriksi Lauri Rajajärvi.

Mutta johtokunta valitsikin 26.1.1965 varapuheenjohtajaksi Eero Tarkkion Arvo Tarkkion sijalle.

Johtokunta nimitti 21.4.1965 opettaja Arvo Virtalainen vakinaiseksi koulun yläkoulunopettajan virkaan ja
hänelle annettiin valtakirja tähän virkaan.

Johtokunta päätti osallistua paperinkeräykseen television hankkimiseksi koululle.

Johtokunta valitsi 19.1.1966 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajakseen Eero Tarkkion,
taloudenhoitajaksi Edvard Anttalaisen, sihteeriksi Arvo Virtalaine ja varasihteeriksi Lauri Rajajärven.

Johtokunta totesi, ettei oppilaspulan vuoksi ole odotettavissa opettajanvirkoihin muutoksia.

Johtokunta ilmoitti Merikarvian Innolle, että se voi 20.2.1965 käyttää koulun saunaa ja tiloja urheilutarkoituksiin.

Johtokunta valitsi 2.9.1966 koulun johtajaksi nelivuotiskaudeksi 1966-1970 opettajiston mielipidettä kuultuaan
yksimielisesti opettaja Arvo Virtalainen.

Johtokunta vietti 2.11.1966 hiljaisen hetken johtokunnan pitkäaikaisen johtokunnan jäsenen ja taloudenhoitajan
Edvard Anttalaisen äkillisen poismenon johdosta.
Johtokunnan edustajana opettaja Virtalainen laittaa hänen haudalleen koulun seppeleen.

Taloudenhoitajaksi valittiin Lauri Rajajärvi.
Ehdotettiin uudeksi jäseneksi Kyösti Anttalainen.

Johtokunta valitsi 13.1.1967 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajakseen Eero Tarkkion,
sihteeriksi Arvo Virtalainen, varasihteeriksi Lauri Rajajärvi sekä taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen.

Johtokunta luopui 31.3.1967 yläkerrassa olevasta palvelijanhuoneestaan 1.4.1967 lukien.

Johtokunta joutui siirtämään liian vähäisen osanoton vuoksi kokoustaan 31.5.1967 pidettäväksi ja päätti pitää
maanajotalkoot nurmikon saamiseksi 2.6.1967 klo 18.00.

Johtokunta totesi 26.6.1967, että valtatie 8:n osuus on I-III luokan oppilaille vaarallinen koulumatkaa
ajatellen.

Johtokunta valitsi 19.1.1968 puheenjohtajakseen Jaakko Rajalan, varapuheenjohtajaksi Eero Tarkkio,
varasihteeriksi valittiin Lauri Rajajärvi, taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalainen.

Opettaja Virtalainen ilmoitti, ettei hän ilman erillistä korvausta halua olla sihteerinä.

Johtokunta valitsi 18.4.1968 sihteeriksi Arvo Virtalaisen ja odottaa opettajayhdistyksen ja kunnanhallituksen
välistä sopimusta asian johdosta.

Johtokunta valitsi 20.1.1969 puheenjohtajakseen Arvo Lehtorannan, varapuheenjohtajaksi Pekka Reunasen,
sihteeriksi Arvo Virtalainen, varasihteeriksi Oiva Korven ja taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen.

Johtokunta hyväksyi 21.2.1969, että koulua voidaan käyttää Merikarvia-hiihdon huoltopaikkana.

Eino Siltanen selosti johtokunnalle keittäjä -siivoojan palkkausta ja vuosilomapalkkausta.

Johtokunta 31.3.1969 totesi, että kansalaiskouluun lähtee koulusta syksyllä kuusi oppilasta.

Johtokunta ehdotti oman piirin kouluun kyyditettäväksi 14 oppilasta syyslukukauden alusta alkaen.

Johtokunta antoi 27.6.1969 koulun tilat 7.-9.7.1969 välisenä aikana evankelioimispäivien tilaisuuksiin.

Koulun kaivo on jälleen kuivumaisillaan ja se muutetaan porakaivoksi.

Johtokunta valitsi 28.1.1970 puheenjohtajakseen Pekka Reunasen, varapuheenjohtajakseen Oiva Korven,
sihteerikseen Arvo Virtalainen, varasihteeriksi Arvo Lehtorannan ja taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen.

Johtokunta antoi 29.6.1970 Merikarvian reserviupseerikerholle oikeuden pitää koululla maastokilpailut ja
käyttää myös koulun tiloja sitä varten.

Johtokunta valitsi 2.2.1971 puheenjohtajakseen Pekka Reunanen, varapuheenjohtajakseen Oiva Korven,
sihteeriksi Arvo Virtalainen, varasihteeriksi Arvo Lehtorannan sekä taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen.

Johtokunta ilmoitti 2.39.1971, että jäsen Pekka Reunanen on muuttanut Huittisiin. Hänen tilalleen tuli Mirja Kotiranta.

Johtokunta piti 28.9.1972 järkevänä, että oppilaiden vähentymisen takia Tuorilan koulupiiri yhdistetään
Lankosken koulupiiriin.

Johtokunta valitsi 24.1.1972 puheenjohtajakseen Oiva Korven, varapuheenjohtajaksi Arvo Lehtoranta,
taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen, sihteeriksi Arvo Virtalaisen ja varasihteeriksi Mirja Kotirannan.

Johtokunta päätti vielä kuluvan kevään aikana tehdä kunnanhallitukselle esityksen koulupiirin
rajojen tarkistamisesta.

Johtokunta antoi 28.4.1972 Innon suunnistajien käyttöön suunnistuskurssia varten toukokuussa.

Johtokunta valitsi 26.1.1973 puheenjohtajakseen Oiva Korven, varapuheenjohtajaksi Antero Vehviläisen, taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen, sihteeriksi Arvo Virtalainen ja varasihteeriksi Mirja Kotirannan.

Johtokunta katsoi 13.12.1973, että Lankosken koulupiiri voidaan säilyttää, kun siirretään sen rajoja sopivasti esim. Pori-Vaasan valtatien suunnassa.

Johtokunta valitsi 5.2.1974 puheenjohtajakseen Oiva Korven, varapuheenjohtajakseen Antero Vehviläisen, taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen, sihteeriksi Arvo Virtalainen ja varasihteeriksi Mirja Kotirannan.

Johtokunta puolsi koulun pellon myymistä Juhani Starckille.

Johtokunta valitsi 28.1.1975 puheenjohtajakseen Oiva Korven, varapuheenjohtajakseen Antero Vehviläisen, taloudenhoitajaksi Kyösti Anttalaisen, sihteeriksi Arvo Virtalainen ja varasihteeriksi Mirja Kotirannan.

Johtokunta valitsi samat virkailijat kuin edellisenäkin kautena 2.2.1976.

Tämän koulukirjoituksen laatija Lauri Hakosalo vieraili eläkkeellä olevan opettaja Aino Grönlundin luona häntä jututtamassa. Hakosalo sai häneltä hienoja kuvia hänen opettaja-aikansa Lankosken koulusta, jotka varmasti laitetaan, kun ehditään tämän kirjoituksen yhteyteen, kun siihen aikaa löytyy.

Muutoinkin Hakosalo toivoo saavansa niin paljon aikaa itselleen, että hän saisi Merikarvian koulujen yhteyteen keräämänsä runsaan kuva-aineiston julkaisuvalmiiksi.

Tervehtien Virpolasta
Lauri Hakosalo koronaviiruskammiostaan huhtikuussa 2020,