Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
Tarinoita > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Lauttijärven kansakoulu

Pärske, Lauttijärven kansakoulu


Lauri Hakosalo

Pärske, Lauttijärven kansakoulu

Lauttijärven kansakoulun johtokunnan pöytäkirjasta 21.3.1903 selviää, että kuntakokouksen 16.3.1903 valitsemista johtokunnan jäsenistä olivat läsnä talolliset K.W. Rantamaa, J. Holmström, M. Hamppula, Frans Taipale ja J. Wanhatalo. Poissa olivat sairauden takia J. Varsamäki. Pyynnöstä suostui tässä ensimmäisessä Lauttijärven kansakoulun johtokunnan kokouksessa sihteerin tointa pitämään kansakoulun opettaja Akseli Granqvist, myöhemmin hänet tunnettiin 1904 lukien Hakosalo.

Ensimmäinen kokous pidettiin Mäkelän talossa.

Esimieheksi valittiin talollinen K.W. Rantamaa, varaesimieheksi talollinen Frans Taipale, rahastonhoitajaksi ja samalla taloudenhoitajaksi talollinen J. Holmström. Esimies toimii toistaiseksi myös kirjurina.

Johtokunta päätti esittää kuntakokoukselle, että Lauttijärven kansakouluun otetaan naisopettaja, jolle määrätään palkaksi paitsi säädetty valtionapu 600m kunnalta 250mk rahana korvaukseksi laidunmaasta ja lehmäntalvirehuista, puoli hehtaaria peltoa tai korvaus siitäkin rahana, vapaa asunto, poltinpuut, valo sekä puolet oppilaiden sisäänkirjoitusrahoista.

Vielä ehdotettiin, että kun pojille aloitetaan opettaa käsitöitä, niin silloin sitä ainetta opettavalle maksetaan 150mk palkkaa. Päätettiin hankkia koululle tarvittava puutarhamaa. Samoin päätettiin ryhtyä hankkimaan koulua varte pulpetit sekä polttopuut. Viisitoista pulpettia hankitaan, seitsemän suurempaa ja 8 pienempää.

Vielä ehdotettiin kuntakokoukselle, että se hankkisi tarjolla olevan Mäkelän talon Lauttijärveltä koulutaloksi.

Johtokunnan kokous pidettiin Hamppulan talossa 17.5.1903, jossa päätettiin ostaa koulua varten huutokaupalla polttopuut. Huutokauppa pidetään Hamppulan talossa 25.5.1903.

Johtokunta valitsi asiamieheksi talokas Rantamaan hakemaan koulutoimen ylihallitukselta koululle valtionapua sekä opettajattaren että poikien käsityön opettajan palkkoihin.

Päätetiin ostaa tarjousten perusteella 15 pulpettia ja taulu huutokaupalla Hamppulassa 2.6.1903 kello 12 päivällä.

Huutokauppa sitten pidettiin 26.5.1903 Hamppulassa polttopuiden ostamiseksi koulua varten. Halkojen tuli olla kuivia ja vähintään viisi korttelia pitkiä eikä ne saaneet olla lahoja. Puita ostettiin 40 syltä 237,25 markalla Hamppulalta ja Alavestergårdilta.

15.6.1903 Hamppulassa aloitettiin huutokauppa pulpettien hankkimiseksi koululle. Pulpetit tuli tehdä kuivasta mäntypuusta esillä olevan mallin mukaisina. Pulpettiin oli laitettava mm mustepulloa varten kaksi läpeä siksi suurta, että sopii ympyriäinen ja nelikulmainen pullo. Niiden malli saatiin Ylikylän uudelta kansakoululta. Wille Peltonen ja Oskari Niemi yhteisellä vastuullaan ottivat tehdäkseen 15 pulpettia 9,25 mk kappaleelta eli yhteensä 138 markalla.

Johtokunta kokoontui 7.7.1903 käsittelemään opettajattaren valintaa Lauttijärven kylän kansakouluun. Virka oli haettavaksi julistettu suomalaisessa Wirallisessa lehdessä kesäkuussa 1903, Suomettaressa ja Satakunnassa.

Ylemmän kansakoulun opettajattaren viran ilmoitukseen oli liitetty ilmoitus siitä, olisiko hakija halukas avustamaan raittiustyötä paikkakunnalla.

Virkaa haki kansakoulunopettajatar, neiti Elin Josefiina Stenvik Turusta, v.t. kansakoulunopettajatar, neiti Mathilda Kaarakainen Kuopion kaupunkiseurakunnasta, kansakoulunopettajatar Anna Nathalia Tuukkanen Hartolan seurakunnasta ja laivurin tytär Iida Kustaava Engblom Uudestakaupungista. Valittiin virkaan Stenvik, mutta hän kieltäytyikin tulemasta virkaa hoitamaan.

Niinpä 20.8.1903 valintaan palattiin ja nyt 26 hakijasta valittiin yksimielisesti väliaikaiseksi opettajattareksi 31.8.1903 alkaen talollisen tytär Maria Alina Martinantti Huittisten pitäjän Mommolasta. Päätettiin ottaa koulua varten viidensadan markan laina, josta johtokunta antoi yhteisen velkakirjan siksi, kunnes kunnalta saadaan tarvittavat rahat.

Johtokunta 7.10.1903 valitsi poikien käsitöiden opettajaksi Juha Holmströmin. käsitöitä opetetaan koulutalon työhuoneessa.

Oppilaiden sisäänpääsymaksuna tuli olemaan 2 markkaa talollisilta. Torppareilta ja itsellisiltä 1,50mk. varattomien ei tarvitse maksaa mitään.

Päätettiin ostaa luokkahuoneeseen 4 lamppua, helmitaulu ja mittausopilliset kappaleet. Vähävaraisten oppilaiden kirjojen ostamiseen pyydettiin kunnalta varoja.

Lauttijärven kansakoulun johtokunnan kokous 16.11.1903 päätti vaatia koulutalon isännän laittamaan muurin koulun tampuuriin kahden viikon kuluessa. Johtokunnan kirjuriksi valittiin neiti opettajatar Aliina Martinantti. Kokouksessa olivat saapuvilla opettajatar, Iisakki Varsamäki, Juho Wanhatalo, Juho Holmström, Frans Taipale ja K.W. Rantamaa.

Johtokunnan kokous koululla 9.3.1901 laitettiin koulutaloon tarkastajan vaatimuksesta kouluhuoneeseen ikkunoita lisää, yksi saranalla varustettuna. Ostettiin Euroopan ja Palestiinan kartat sekä Anatomiset taulut.

Johtokunnan kokous 1.6.1904 totesi nykyisen opettajattaren lupautuneen koulun vakinaiseksi johtajattareksi ja päätettiin julistaa vakinaisen opettajattaren virka avonaiseksi viran laillistuttamista varten.

Johtokunta kokoontui 5.7.1904 ja läsnä olivat puheenjohtaja Rantamaa, Mikko Hamppula, J.W. Holmström ja Juho Wanhatalo. Valittiin yksimielisesti koulun vakinaiseksi opettajattareksi Maria Aliina Martinantti.

Johtokunta 31.8.1904 valitsi poikien käsityönopettajaksi kasvatusopillisen käsityökurssin käyneen talollisen poika Arttur Mattilan Honkäjärven kylästä.

20.11.1904 johtokunta päätti esittää kuntakokoukselle, että koululle olisi rakennettava oma talo, sillä nykyisten kouluhuoneiden vuokra-aika loppuu jo kolmen vuoden kuluttua. Päätettiin laitta 16 höyläpenkkiä. Ostettiin koululle Kansakoulun käsikirja. Kysyttiin kunnalta, että antaako se oppilaiden kuusijuhlaa varten varoja.

Johtokunta kokoontui koululla 26.1.1905 entinen taloudenhoitaja maanviljelijä J. Holmström päästettiin pyynnöstään vapaaksi toimistaan. Hänen sijalleen valittiin asioitsija Oskari Vanhatalo.

Johtokunnan kokous valitsi yksimielisesti käsityönopettajaksi talon pojan Friidi Hamppulan.

Johtokunta otti 2.5.1905 käsiteltäväksi Lauttijärven kansakoulun opettajattaren viran täyttämisen, joka virka oli haettavaksi julistettu Suomalaisessa virallisessa lehdessä sekä Satakunnassa.

Virkaa, johon on tultava 1.8.1905 seuraa paitsi valtiolta tulevana valtionapuna 600mk kunnalta 225mk sekä 0,5 ha peltoa tai siitä rahassa korvaus, öljyvalo, poltinpuut sekä puolet oppilaiden sisäänkirjoitusrahasta ynnä vapaa asunto. Johtokunta valitsi nykyisen opettajattaren Maria Aliina Martinantin.

Johtokunta esitti 11.12.1905 koulun kustannusarvion vuodelle 1906, mutta sitä ei ole kirjattu kohdittain pöytäkirjaan.

Johtokunta päätti ehdottaa kuntakokoukselle koulun rakennustyön hyvissä ajoin alettavaksi, koska vuokra-aika päättyy 1908. Jos ei omaa koulutaloa tule vuodeksi 1908, niin silloin nykyisen koulutalon isäntä Mikko Hamppula suostuu vuokraamaan vielä 5 vuodeksi entiset huoneet koululle 300mk maksusta.

Johtokunta valitsi edelleen puheenjohtajaksi maanviljelijä K.V. Rantamaan sekä kirjuriksi Aliina Martinantin. Varapuheenjohtajaksi valittiin opettaja Akseli Granqvist, sittemmin vuodesta 1904 Hakosalo ja taloudenhoitajaksi edelleen asioitsija O. Vanhatalo. Muut jäsenet olivat M. Hamppula, J. Vanhatalo ja Iisakki Varsamäki. Jotenkin oudolta tuntui, että Ahlströmin koulun opettaja ja siellä koululla asuva Grangvist valittiin silloisissa oloissa kaukana olevan koulun johtokuntaan? Niin näyttää olleen laita muidenkin koulujen johtokunnissa, jossa usein tapaan Granqvistin. Hän lienee ollut erikoistunut kouluasiantuntija vai oliko hänen asemansa kunnan luottamusmiehenä tähän syynä. Se ei minulle ole selvinnyt.

Johtokunnan kokouksessa 23.4.1907 valittiin edesmenneen asioitsija Vanhatalon jälkeen taloudenhoitajaksi maanviljelijä Mikko Hamppula.

Johtokunnan kokouksessa 25.6.1907, jossa läsnä olivat Mikko Hamppula, Eemil Peltomäki, Iisakki Varsamäki, Juho Vanhatalo ja puheenjohtaja K.W. Rantamaa. Todettiin, että viime kuntakokouksessa 29.4.1907 Merikarvian kunnanhuoneella kuntakokous oli valtuuttanut koulun johtokunnan hakemaan Mäkelän talon vuokraamisesta hyväksynnän Lauttijärven kansakoulua varten. Lauttijärven kansakoulun johtokunnan puolesta johtokunnan jäsen opettaja Akseli Hakosalo ( Sukunimi muuttunut suomalaiseksi) valtuutettiin ajamaan asia perille.

Johtokunta laati vuodelle 1908 menoarvion, joka päätyi 690 markkaan.
Johtokunta valitsi 13.1.1908 puheenjohtajakseen edelleen maanviljelijä K.V. Rantamaan. Läsnä olivat jäsenet M. Hamppula, E. Peltomäki, J. Vanhatalo, A. Mäkelä, opettajatar Martinantti sekä K.W.Rantamaa.

Johtokunta joutui 20.5.1908 käsityönopettaja F. Hamppulan pyynnöstä käsittelemään erään oppilaan rettelöintiä. Johtokunta kuunteli yksitellen jokaista poikaoppilasta ja opettajaa.

Johtokunta käsitteli 7.3.1909 koulutarkastaja J. Reinin lausunnon Könnönnevan koulutontista, jonka hän oli tarkastanut. Reini antoi sen sopivuudesta koulupaikaksi epäävän lausunnon epäterveellisen aseman johdosta. Sen vieressä on nevasta, tosin suoviljelyksi tehtyä maata, joka huokui usein sumua ja epäterveellistä kosteutta. Lisäksi Lauttijärven pääkylä jäisi liian syrjään koulupaikasta. Koulu tulisi sijoittaa Lauttijärven suurimman kyläryhmän keskuuteen siitäkin syystä, että pitkämatkalaiset oppilaat voisivat kylässä saada asunnon. Vielä Reini oli sitä mieltä, ettei Pensastolaa voi koulupaikkaa määrättäessä erityisemmin ottaa huomioon, kun mainittu Pensastola kuuluu Honkajärven kansakoulupiiriin. Reini arveli myös, ettei piirilääkäri antaa myönteistä lausuntoa Könnonnevan mäen terveellisyydestä. Reinin käsityksen mukaan Saarivirran huoneiden ja tonttipalstan niin kutsutun Sahanmäen ostamisella, joka tosin on vähän ahtaanpuoleinen, saataisiin koululle huokeammalla hinnalla tarkoitusta vastaava koulutalo. Se voitaisiin saada noin 3.000mk halvemmalla kuin Könnönnevalle. Reini esitti, että kunnan päättävät elimet ottavat asian uudelleen harkittavaksi. Johtokunta päätti esittää asian kuntakokoukselle. Missähän Könnönneva sijaitsi, kysyy Lauri Hakosalo

Vielä tarkastaja esitti, että koululle hankitaan fysikaalinen kalusto ja että sitä voitaisiin käyttää yhteisenä Honkajärven kansakoulun kanssa siten, että asetettaisiin vuorokurssit eläintieteessä ja fysiikassa.

Johtokunta totesi 11.3.1909, että tehtailija J.V. Saarivirta peruutti tarkastaja Reinille ehdottamansa Sahamäen tarjouksensa ja siinä olevan rakennuksen kaupasta. Saarivirta sen sijaan esitti myyvänsä Mäkelän tontin rakennuksineen 4.000mk kauppasummasta siten, että n.k. puotirivistä jäisi myyjälle kaksi puotia ja puutarhasta 10 omenapuuta. Saarivirta lupautui rakentamaan koulun lailliseen kuntoon samojen piirustusten mukaan kuin Honkajärvelläkin tai jonkun muunlaisen samanhintaisen rakennuksen. Johtokunta päätti kannattaa kauppaa ja lähetti otteen pöytäkirjasta tarkastaja Reinille.

Johtokunta 11.9.1909 päätti esittää kuntakokoukselle, että koulun tontti olisi nyt heti erotettava maanmittarin avulla.
Johtokunta 15.10.1909 tutustui tarkastaja Reinin kirjeeseen, jossa hän kehotti johtokuntaa korjaamaan ja täydentämään koulun piirustuksia mm kellarin osalta, tampuurin lämmityksen osalta ja käymälän rappusten osalta. Koulurakennusurakkahuutokauppa ilmoitettiin sanomalehdissä ja kirkon kuulutuksessa.

Johtokunta laati kansakoulun huutokaupasta 9.11.1909 pöytäkirjan. Luettiin ensin Kalevalan laatima Lauttijärven kansakoulun työselitys ja annettiin huutajien tarkastaa tulevan kansakoulun
piirustukset sekä ilmoitettiin urakkasopimuksen sisältö. Lisäksi ilmoitettiin, että perustus tulee kaivaa 1,20m syvyiseksi ja se tulee laittaa rikotuista kivistä tai sopivista luonnonkivistä, joiden välit tulee täyttää soralla tai pienillä kivillä.

Rakentaja saa kaikki Mäkelän tilan huoneet lukuun ottamatta aittaa ja pajaa, jotka jäävät myyjälle.

Korkein huuto oli 20.000mk ja alimmat rakentaja Nybergin 9.375mk, Rikalaisen 9.373mk, Peltosen 9.370mk ja Kalevalan 9.369mk.

Johtokunta tarkasti huutajien työtodistukset ja takauskirjat ja hyväksyi sen jälkeen koulun rakentajaksi rakennusmestari Kalevalan.

Johtokunta 22.11.1909 tarkasti koulun perustuksen ja päätti samalla valita väliaikaisen työnvalvojan, joksi tuli kivimies Frans Saari 2,50mk päivämaksulla. Mikäli hän kieltäytyy, niin silloin valvojana on herastuomari Mäkelä 2mk maksulla päivässä.

Johtokunta 12.1.1910 laati kustannusarvionsa koulun rakennuksesta. Ostetut rakennusaineet arvioitiin 6.631 markaksi ja työn osuus 9.369 markaksi eli kustannusarvio yhteensä kaikkiaan 16.000 markaksi.

Johtokunta valitsi esimiehekseen edelleen maanviljelijä K.W. Rantamaan, varaesimieheksi John Vanhatalon, rahaton- ja taloudenhoitajaksi Mikko Hamppulan ja kirjuriksi opettaja Aliina Martinantti. Hankittiin eläintieteelliset seinätaulut opetustoimeen.

Johtokunta 22.10.1910 valitsi koulun lämmittäjäksi ja järjestäjäksi Iida Venäläinen 30 mk palkalla.
Johtokunta lausui toivomuksensa, että kaikki kyläläiset tulisivat yhteisesti tasaamaan ja puhdistamaan koulun pihamaan ensi perjantaina kello 8 aamulla.

Johtokunta 11.12.1910 teki kustannusarvion vuodelle 1911, jossa mm opettajattaren palkaksi merkittiin 225mk, käsityönopettajan palkaksi 75mk, valoa varten tarvittiin 24mk. Johtokunta päätti pitää vanhempainkokouksen kevätlukukauden aikana.

Johtokunta 10.1.1911 päätti vakuuttaa koulun päärakennuksen 13.000mk ja ulkorivin 1.000mk, osin Merikarvian ja Siikaisten palovakuutusyhtiössä. Oikeutettiin puheenjohtaja Rantamaa luvan antajaksi koulun tilojen käytöstä sivistäviin tarkoituksiin.

Johtokunta 2.11.1911 myi huutokaupalla koulun aidan teon maanviljelijä Rikalaiselle 159mk, portit isäntä V. Mäkelälle 24mk ja puomit käsityönopettaja Hamppula 11mk.

Johtokunta 7.12.1911 laati koulun kustannusarvion vuodelle 1911, joka päätyi 736,50mk. Koulun vakuutusmaksu oli 25mk. Ompelukonetta varten 100mk.

Johtokunta pani merkille, että koulutoimen ylihallitus ilmoitti, ettei koulun tiloja voida käyttää kokous- ja lukukinkerihuoneina. Johtokunta oli täydellisesti samaa mieltä.

Johtokunta 8.2.1912 päätti saaduilla viinaverorahoilla laittaa yhdelle oppilaalle kengät ja flanellipaidan, kolmelle oppilaalle vaatetusavustusta.

Johtokunta päätti antaa Furuhjelmin testamenttivaroista saadut 20mk 3. osastonoppilaalle Olga Myllymäelle. Päätettiin teettää Isohaan ja koulun välinen raja-aitaosuus.

Johtokunta 18.10.1912 valittiin koulun lämmittäjäksi ja puiden pilkkojaksi Amanda Saaristo 49 markan palkalla sekä vuodeksi 1912 että 1913.

Johtokunta laati koulun kustannusarvion vuodelle 1913, joka päätyi 537,50mk. Kunnan kassasta päätettiin antaa kynttilöitä varten koulun kuusijuhlaan 4 markkaa.
Valittiin johtokunnasta eroavan maanviljelijä Hamppulan tilalle taloudenhoitajaksi maanviljelijä Vihtori Hannukoski.

Johtokunta 15.12.1912 Suomen koulutoimen ylihallituksen kiertokirjeen johdosta päätettiin koulun seinälle hankkia Hänen majesteettinsa Keisari Nikolai II:n seinätaulukuva. Mahtaako se olla vielä tallella, kysyypi Lauri Hakosalo.

Johtokunta päätti 7.11.1913 ottaa sisäänkirjoitusrahoja 1mk oppilaalta tästä päivästä lähtien.

Luokan puhdistuksen ja lämmittämisen otti maanviljelijä Hannukoski 46 mk palkkiosta.

Johtokunta valitsi 25.2.1914 vuodeksi 1914 esimiehekseen Frans Varsamäen, varapuheenjohtajakseen isäntä J. Vanhatalon, taloudenhoitajaksi mv V. Hannukoski ja kirjuriksi opettaja Martinantti.

Johtokunta laati 15.12.1914 koulun tulo- ja menoarvion vuodelle 1915. Tuloina oli 40 mk säästöt, heinämaan tuotto 25mk sisäänkirjoitusmaksut 20mk ja kunnalta saatu 610mk. Menoja kertyi yhteensä 695mk, joista opettajan palkka 225mk, käsityönopettajan palkka 75mk, polttopuut 190mk, valo 30mk.
Johtokunta joutui silloin tällöin myös käsittelemään kuriasioita ja antamaan rangaistuksia mm jälki-istumisia.

Johtokunta päätti 25.4.1915 hankkia lipputangon käsityöhuoneen puoleiseen päätyyn. Päätettiin laittaa Isohaan rajalle 2 kyynärää korkea pinta-aita. Vielä päätettiin laittaa koululle viepä tie Juholan riiheltä alkaen ja vaatia Heikkilää ottamaan osaa puolella kustannuksista.
Johtokunta laati vuodelle 1916 18.1.1916 kustannusarvion, joka päätyi 880mk.

Johtokunta valitsi 18.8.1916 koulun poikien käsityönopettajaksi maalari Konsta Rosenbackan, joka tunnettiin eteväksi käsityötaidoissa ja muutenkin käytökseltään nuhteettomaksi.

Koulutoimentarkastaja Joosua Järvinen teki koulutarkastuksen 9.5.1917 koululla. Hän kirjoittaa:” Tein sen havainnon, että koulussa on tehtävä seuraavia korjauksia. Opettajan huoneiden lattiat on ylösotettava ja tehtävä lämpimiksi. Keittiöön uusi leipomauuni. Musta taulu käsityöhuoneeseen. Juomalaitos ja juomamukeja oppilaille. Koulun kaivo tulee puhdistaa ja uusi kaivoämpäri hankkia.

Johtokunta laati 10.12.1916 vuodelle 1917 talousarvion, joka päättyi 1.973mk. Puita varten varattiin 300mk, koulun laudoitukseen ja tilkitsemiseen 1.200mk.

Johtokunta totesi koulutarkastaja Joosua Järvisen 25.5.1918 antaman lausunnon. Sen mukaan mm oli tehtävä korjauksia: Kaikki koulun päärakennuksen ulko-ovet tuli perin pohjin korjata. Kaivo ympäriltä tarpeeton puurytö pois korjattava.
Johtokunta 11.12.1917 laadittiin koulun meno- ja tuloarvio vuodelle 1918, joka päättyi 1.910mk.

Johtokunta 30.1.1918 valitsi esimiehekseen. kun Varsamäki ehdottomasti oli kieltäytynyt, maanviljelijä V. Hannukoski, varaesimieheksi edelleen maanviljelijä John Vanhatalo, taloudenhoitajaksi edelleen V. Norrgård, ja kirjuriksi opettaja Martinantti. Koulun käsityöhuone annettiin seurakunnan kiertokoululle käyttöön 9 viikoksi.

Johtokunta valitsi 16.9.1918 esimiehekseen paikkakunnalta muuttaneen Hannukosken tilalle maanviljelijä K.V. Rantamaan, joka heti aloitti toimen hoidon. Koululle hankittiin elintarvikelautakunnalta koulua varten 50litraa paloöljyä.

Johtokunta laati 11.12.1918 meno- ja tuloarvion vuodelle 1919, joka päättyi 2.589markkaan. Opettajattaren palkka oli 525mk ja käsityönopettajan 75mk. Polttopuita varten varattiin 25 syltä hintaan 1.125mk. Valoon tarvittiin 129mk. Kyökin muurin laittamiseen 500mk.

Johtokuntaan tuli uusia jäseniä ja johtokunta kokoontui 15.3.1919. Läsnä olivat F. Varsamäki ja uusina jäseninä V. Lähteenmäki, O. Kuusela, U. Vahlberg ja V. Aaltonen. Esimieheksi valittiin maanviljelijä Frans Varsamäki, taloudenhoitajaksi maanviljelijä V. Lähteenmäki, varapuheenjohtajaksi O. Kuusela ja kirjuriksi opettaja Martinantti.

Johtokunta antoi kouluhuoneissa pitää Marianpäivänä Ylikylä N.N.K.Y:n iltamatilaisuuden.

Johtokunta myönsi 10.8.1919 opettaja Alina Martinantille virkavapautta, jota hän voi olla sijaisena kotikunnassaan Huittisissa.

Johtokunta valitsi 17.8.1919 sijaisopettajaksi Lyyli Kyläkosken lukuvuodeksi 1919-1920.
Johtokunta laati 14.12.1919 koulun meno- ja tuloarvion vuodelle 1920, joka päättyi 4.918mk. Koulun maalaukseen varattiin 1.500mk.
Johtokunta valitsi 18.1.1920 puheenjohtajakseen Frans Varsamäen, varapuheenjohtajaksi Oskar Kuuselan taloudenhoitajaksi Vilho Lähteenmäen ja jäseniksi Frans Aaltonen, V. Norrgård ja Uuno Vahlberg sekä kirjurina toimiva opettaja Lyyli Kyläkoski. Koulun koulukeittiö lopetettiin useiden oppilaiden siitä eroamisten vuoksi toistaiseksi.

Johtokunta antoi 20.6.1920 opettaja Martinantille lisää virkavapautta ehdolla, että hänen tulee olla virassaan kesällä 1921.

Johtokunta laati 22.12.1920 meno- ja talousarvion vuodelle 1921, joka päättyi 7.456,50 mk

Tarkastaja Joosua Järvinen vaati 25.5.1921 tarkastuskertomuksessaan, että piharakennuksen savupiiput on korjattava.

Johtokunta totesi 4.7.1921, että opettaja Martinantti oli irtisanoutunut koulun opettajan virastaan. Virka laitettiin väliaikaisesti auki julistetuksi.

Johtokunta otti 24.7.1921 käsittelyyn naisopettajan viran täyttämisen. Virkaa hakivat mm Lyyli Kyläkoski ja opettajatar Ida Johanna Korhonen Jämsästä.

Valittiin yksimielisesti opettaja Lyyli Kyläkoski koulun opettajaksi.

Johtokunta laati 12.12.1921 koulun meno- ja tuloarvion vuodelle 1922, joka päättyi 23.391mk. Opettajan palkka valtiolta 8.900mk ja kunnalta 1,771mk. Polttopuihin 3.000mk Oppilaiden kirjoihin 1.500mk ja vaatetukseen 1.500mk.

Johtokunta valitsi 15.1.1922 puheenjohtajakseen Oskar Kuusela, varapuheenjohtajaksi F. Aaltonen, taloudenhoitajaksi F. Varsamäki ja sihteerinä toimii opettaja.

Johtokunta otti käsiteltäväkseen 7.5.1922 naisopettajan viran täyttämisen. Virkaan valittiin yksimielisesti opettaja Lyyli Kyläkoski 1.8.1922 lukien kahdeksi koevuodeksi. Poikien käsityönopettajaksi valittiin puuseppä Heikki Leppävuoren.
Johtokunta valitsi 16.9.1922 koulun puhdistajan, lämmittäjän ja kyökkipuiden pilkkojan toimen huutokaupalla halvimman tarjouksen tehneen Kustaava Järvisen. Siikaslaisia lapsia päätettiin ottaa kouluun, vaikka opettaja Lyyli Kyläkoski ei yhtynyt tähän päätökseen, koska hän katsoi asian kuuluvan ”kuntainväliseen keskusteluun”.

Koulutarkastaja Joosua Järvinen vaati 25.9.1922, että koulun käymälöiden sisäpuoleiset seinät on maalattava, että niissä olevat rumat kuvat ja piirustukset peittyvät. Kouluun tuli hankita kiireesti Suomen maan kartta sekä halkoja varten on laitettava katos.

Johtokunta laati 31.10.1922 koulun tulo- ja menoarvion, joka päättyi 24.850mk, jossa opettajan palkka oli kunnalta 1.771mk ja valtiolta 8.900mk ja käsityönopettajan palkka 1.150mk. puita varten varattiin 2500mk.
Johtokunta valitsi 7.1.1923 puheenjohtajakseen Oskari Kuusela ja varapuheenjohtajaksi F. Aaltonen sekä taloudenhoitajaksi W. Mäkelä.

Johtokunnan kokous pidettiin 10.3.1923, jolloin tarkastettiin ja hyväksyttiin Rikhard Vanhatalon koululle laittamat uudet pulpetit, joita oli 4 kappaletta. Ostettiin koululle 10 syltä puita Anttoni Krinnilältä.

Johtokunta 2.9.1923 valitsi koulun lämmittäjäksi ja siistijäksi 440mk Hilma Kulmalan. Poikien käsityönopettajaksi valittiin kahdesta hakijasta puuseppä Heikki Leppävuori.

Johtokunta valitsi 14.1.1924 puheenjohtajakseen maanviljelijä F. Peltola, varapuheenjohtajaksi F. Aaltonen, taloudenhoitajaksi V. Mäkelä ja sihteeriksi opettaja Lyyli Kyläkoski.
Johtokunta päätti antaa 25.5.1924 opettaja Lyyli Kyläkoskelle virkaansa vahvistuksen eli virkavahvistuskirjan.
Johtokunta antoi 9.6.1924 opettajatar Lyyli Kyläkoskelle hänen pyynnöstään todistuksen viranhakua varten.

Johtokunta 7.7.1924 luki tarkastaja J. Järviseltä tulleen kirjeen, jossa hän ilmoitti opettaja Lyyli Kyläkosken siirtymisestä Riispyyn kouluun opettajaksi.

Päätettiin julistaa opettajattaren virka auki mm seuraavanlaisella ilmoituksella: Opettajattaren virka Merikarvian Lauttijärven kylän ylemmässä kansakoulussa julistetaan haettavaksi väliaikaiseksi ennen heinäkuun 25 päivää. Virkaa tuli tulla 1.8.1924. Palkkana maksettiin valtion palkan lisäksi kunnalta 2.420mk.
Opettajalehdessä oli 7.7.1924 seuraavanalainen opettajattaren viran hakuilmoitus: Merikarvian kunnan Lauttijärven kylän ylemmässä kansakoulussa julistetaan johtokunnalta haettavaksi väliaikaisena ennen heinäkuun 25 päivää opettajattaren virka. Virkaa, johon on astuttava 1.8.1924, seuraa paitsi valtion palkka kunnalta 2.420 mk, puoli ha peltoa, 1 ha niittyä laitumeksi, puutarhassa on 22 omenapuuta ja marjapensaita, 3 huonetta ja keittiö, täydelliset ulkohuoneet, pilkotut puut ja valo. Koulu sijaitsee kauniilla paikalla keskellä kylää järven rannalla. Hakemukset on osoitettava johtokunnalle, os. Pori, Tuorila, Lauttijärvi.

Johtokunta valitsi yksimielisesti väliaikaisesti opettajaksi Aina Fredrika Hedenin Tampereelta usean hakijan joukosta. Hakijana oli mm kansakoulunopettajatar Aili Linnea Alaknuussi Merikarvialta.

Johtokunta joutui 11.8.1924 lukemaan opettaja Hedenin ilmoituksen, ettei hän sairaudestaan johtuen voinut ottaa virkaa vastaan. Johtokunta valitsi väliaikaiseksi opettajaksi yksimielisesti Lydia (Lyydi) Maria Frimanin Ulvilan Toejoelta.

Johtokunta laati tulo- ja menoarvion vuodelle 1925. Siinä opettajan palkkaa varten merkittiin valtiolta 11.160mk ja kunnalta 2.420mk.

Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen edelleen F. Peltola, varalle V. Hamppula, taloudenhoitajaksi V. Mäkelä ja sihteeriksi Lyydi Friman

Johtokunta 30.3.1925 hyväksyttiin koulun luokkahuoneen, käsityöhuoneen, eteisen ja ulkohuoneiden korjaustyöt, joista mm luokkahuoneen korjaus annettiin R. Vanhatalon tehtäväksi 1.750mk.

Johtokunta tutustui 29.4.1925 tarkastaja Joosua Järvisen tarkastuskertomukseen. Siinä todettiin mm, että rakennuksiin oli tehtävä lisää korjauksia. Järvinen kehui äidinkielenkokeiden sujuneen kiitettävästi, enimmät oppilaat saivat arvolauseeksi 10 ja 9. Opettaja ansaitsee siitä kiitokset.

Johtokunta 6.5.1925 päätettiin laittaa opettajan paikka haettavaksi koevuosille.

Johtokunta 15.6.1925 otti käsiteltäväkseen opettajan viran täyttämisen. Opettajaksi valittiin 1.8.1925 koevuosille valita Lyydi Maria Frimanin Toejoelta.

Johtokunta 30.11.1925 jakoi pukukankaat jouluksi 8 oppilaalle.

Johtokunta valitsi 17.1.1926 puheenjohtajakseen F. Peltolan, taloudenhoitajaksi V. Mattilan, varapuheenjohtajaksi V. Hamppulan ja sihteeriksi Lyydi Frimanin.

Johtokunta 6.10.1926 valitsi poikien käsityönopettajaksi Toivo Mäkelän, kun hän oli käynyt tarvittavan kurssin.

Johtokunta luki 11.11.1926 tarkastaja Joosua Järvisen tarkastuskertomuksen, jossa mm tarkastaja totesi opettaja Lyydi Frimanin opetustyöstä ja koulun hoidosta, että kurinpito ja järjestys olivat tyydyttävät, mutta opetus oli koneellista. Opettaja puhui itse liikaa eikä antanut lapsille riittävästi toimintaa. Tarkastaja päätti antaa Frimanille vielä vuoden koeaikaa vuosiksi 1926-27., koska eräät lasten oppimistulokset eivät vakuuttaneet tarkastajaa.

Kun Kotimaa lehti on väittänyt, että Suomen koululapset harjoittavat keskenään sukupuoliriettautta, päätti johtokunta omana tietonaan ja monien vuosien kuluessa saamansa kokemuksen mukaan ilmoittaa, että johtokunnan jäsenet eivät koskaan ole edes kuulleet huhuttavankaan moista riettautta harjoitettavan Lauttijärven koululla eikä johtokunnan jäsenet ole kuulleet sellaista puhuttavan muistakaan Merikarvian ja lähipitäjien kouluista. Johtokunta esitti lausuntonaan syvän paheksumisen, että Kotimaa on polkaissut tuollaisen syytöksen eikä sitten ole edes yrittänyt toteen näyttää syytöstään.

Johtokunta myönsi Lauttijärven raittiusseuralle oikeuden käyttää koulusalia kokouksia varten, joissa ohjelma on vain puhdas vakavalla pohjalla toimiva raittiustyö Koulusali ei ole huvisali.

Johtokunta valitsi 12.1.1927 puheenjohtajakseen U. Sjöström, sittemmin Asmala, varapuheenjohtajaksi W. Hamppula, taloudenhoitajaksi W. Mattila ja sihteeriksi Lyydi Friman.

Johtokunnan kokous 1.12.1927, läsnä Uuno Sjöström, Väinö Mattila ja Frans Peltola. Myytiin huutokaupalla koulun siivous ja lämmitys sekä opettajan keittiöpuiden pilkkominen. Parhaan tarjouksen teki Maria Friman 900mk ja työt annettiin hänelle.

Laadittiin menoarvio vuodelle 1927:
Opettajan valtionpalkka 23.850mk
Korvaus alakansakoulun opettajan luontaiseduista 1.065mk
Kouluhuoneiden kunnossapito 1.000mk
Koulukalustoon 3.000mk
Opetusvälineet 500mk
Oppikirjat 3.000mk
Oppilaiden muut koulutarpeet 2.735mk
Oppilaiden terveydenhoito 400mk
Vähävaraisten oppilaiden vaateavustus 1.000mk
Polttopuut 4.000mk
Valoon 840mk
Kouluhuoneiden siivous 900mk
Taloudenhoitajalle 200mk
Kansliatarpeisiin 100mk
Palovakuutus 450mk
Sekalisiin menoihin 500mk
Sähkön laittoon 4.553mk
eli kaikkiaan yhteensä 48.093mk

Johtokunta päätti 9.1.1928 Uuno Sjöströmin, Valfrid Hamppulan, Vihtori Mäkelän ja Frans Peltolan läsnä ollessa valita puheenjohtajaksi Sjöströmin, varapuheenjohtajaksi Valfrid Hamppulan, sihteeriksi Lyydi Frimanin ja taloudenhoitajaksi Väinö Mattilan. Päätettiin hankkia koululle uuden kansakoulun käsikirjan.

Johtokunta 26.2.1928 päätti laittaa koululle uuden lipun. Otettiin käsittelyyn, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä sen johdosta, että jatkokurssilaiset ovat epäsäännöllisesti sitä käyneet. Päätettiin antaa kehotus koukunkäyntiin ja jos se ei auta, niin asia siirtyy tarkastajalle.

Johtokunta 18.5.1928 ilmoittaa puuhuutokaupan koulun puiden hankkimiseksi. Puita hankitaan 40 syltä, 5-korttelisia sekä halkoja. Taloudenhoitajan hoitoon annettiin kouluhuoneiden tervaaminen.

Johtokunta päätti 1.6.1928 myös opettaja Lyydi Frimanin sekä Kuvaskankaan piirin edustajien Vihtori Ylinevan ja T.J. Veikkolan läsnä ollessa ottaa käsittelyyn Lauttijärvi - Kuvaskankaan opettajattaren viran täyttämisen, joka virka oli julistettu haettavaksi 28.4.1928 ja 8.5.1928 ”Satakunnan Kansassa” näin kuuluen: Merikarvian kunnan Lauttijärven- Kuvaskankaan piirin kansakoulun johtokunta julistaa täten haettavaksi opettajan viran sanotuissa kouluissa. Virka täytetään koevuosiksi 1928-1930 ja joka on otettava vastaan 1.8.1928. Huoneesta, lämmöstä, valosta ym. puuttuvista luontaiseduista korvataan valtuuston määräämän taksan mukaan

Virkaa haki alakansakoulun opettajatar Anna-Liisa Asikainen Kiuruvedeltä, joka virkaan valittiin.

Johtokunta myi huutokaupalla puiden hankinnan koululle kolmessa erässä. 25 syltä haapahalkoja 85,50mk syleltä F. Peltolalle, 5 syltä koivu- ja leppähalkoja 115 mk syleltä U. Sjöströmille, 5 syltä koivu- ja leppähalkoja 119 mk syleltä F. Varsamäelle. Vielä hankittiin 5 syltä saharipoja.
Vielä johtokunta ilmoitti valtuustolle, että Lauttijärven koulun koulua varten varatut varat ovat loppuneet. Jälleen päätettiin hankkia koululle Suomen lippu.

Tarkastaja J. Järvinen piti koululla tarkastuksen ja kirjoittaa pöytäkirjaan 6.6.1928 mm opettajien Lyydi Frimanin ja Anna-Liisa Asikaisen opetuksesta ja koulun hoitamisesta, että koulun puhtaus ja järjestys oli mallikelpoista. Oppilaskuri oli erittäin kiitettävä. Kummankin opettajan opetus oli reipasta, vilkasta ja havainnollista. Lapset seurasivat opetusta erittäin suurella tarkkaavuudella. Opetuksen tulokset olivat yläkoulun osalta mitä kiitettävimmät. uskontoa, historiaa, laskentoa ja maantiedettä osattiin loistavasti. Opettajatar Friman on tehnyt työnsä suurella ahkeruudella ja tunnollisuudella. Alakoulun tulokset olivat varsin kiitettävät. Opettajatar Asikainen on suurella ahkeruudella työnsä tehnyt. Kevättutkinto teki tarkastajaan kohottavan vaikutuksen. Koulusta on pidetty kiitettävää huolta, mutta koulun kaivo on puhdistettava ja uusia pulpetteja on hankittava.

Johtokunta päätti 8.8.1928 laatia oppivelvollisista luettelon, joka annettiin F. Peltolan ja V. Mäkelän huoleksi. Koulun lattiat maalattiin 250 mk. Käsityönopettajaa muistutettiin, että poikien on pidettävä parempaa huolta käsityövälineistä ja tehtävä työnsä huolella.
Johtokunta päätti 29.11.1928 laatia vuodelle 1929 menoarvion. Opettajain valtionpalkkaan 20.550mk. Koulurakennuksen kunnossapitoon 2.000mk, kalustoon 1.000mk, puita varten 4.500mk ja kaikkiaan 37.850mk.
Vaateavustusta jaettiin kahdelle alakoulun oppilaalle sekä yhdeksälle yläkoulun oppilaalle.

V. Hamppula otti tehtäväkseen 74 mk pystyttää koulun pihamaalle lipputangon.

Johtokunta valitsi 3.1.1929 puheenjohtajakseen Uuno Sjöströmin, varapuheenjohtajaksi V. Hamppulan ja taloudenhoitajaksi Väinö Mattilan. Kehotettiin Kuvaskankaan johtokuntaa laittamaan alakoulun opettajan viran auki.

Johtokunta 4.4.1929 antoi Opettaja Asikaiselle viran hakua varten todistuksen mainiten mm, että Asikainen oli tullut koulun opettajaksi 1.8.1927 ja hoitanut työtään menestyksellisesti, samalla kun hänen käytöksensä sekä koulussa että sen ulkopuolella on ollut hyvä.

Johtokunnan kokous 19.7.1928 päätti antaa taloudenhoitajalle oikeuden hoitaa koulun kirjatilaukset. Johtokunta päätti, että alakoulu alkaa samana päivänä, kun yläkoulukin eli 12-15-päivien välillä tammikuussa 1930. Päätettiin noudattaa oppikirjojen jakamisessa säästäväisyyttä.
Johtokunta 21.10.1929 totesi, että jälleen on ollut lainlyöntejä jatkokoululaisten koulussa käynnissä ja päätettiin, että puheenjohtaja todistajan kanssa käy muistuttamassa oppilaiden vanhempia asian johdosta.

Johtokunta 26.11.1929 luettiin tarkastajan lähettämä kirje koulukeittolasta, mutta johtokunta ei päättänyt sitä toimeenpanna, koska koululla ei ole tarvetta siihen kuin kolmelle oppilaalle ja se aiheuttaisi suuria kustannuksia. Laadittiin koululle talousarvio vuotta 1930 varten. Se päätyi 56.505 mk. Oppilaiden terveydenhoitoon varattiin 575mk ja vähävaraisten oppilaiden vaateavustuksiin 1.000mk sekä koulurakennuksen kunnossapitoon 7.225mk. Vaateavustusta päätettiin jakaa 8:lle oppilaalle.

Johtokunta valitsi 2.1.1930 virkailijat: puheenjohtajaksi Uuno Sjöström, varapuheenjohtajaksi Valfrid Hamppula ja taloudenhoitajaksi Väinö Mattila ja kirjuriksi opettajatar Lyydi Friman.
Johtokunta 21.2.1930 vastasi opettajayhdistyksen kyselyyn, että alakoulun opettajattaren luontaisedut on edelleen rahassa korvattava.

Johtokunta 31.3.1930 teki Heikki Erkkilän kanssa neljän muurin muurausurakan 2.000mk sekä niiden hajottamisen niin, että kolmesta on laitettava sama kuori paikoilleen. Työ tulee olla valmiina kesäkuun loppuun mennessä. Hankittiin 600 kpl tulenkestäviä tiiliä ja 800 kpl poltettuja tiiliä ja tarvittava määrä sementtiä ja savea. Eteisen muurin päätettiin laittaa Kastor-uuniluukku ja uusi päällyskuori. Pihamaalle ja tielle ajettiin soraa. Hankittiin 40 syltä puuta huutokaupalla.

Alakoulun opettajan virka päätettiin panna auki mm ”Alakansakoulu” -lehdessä ilmoittamalla.

Johtokunnan kokouksessa 9.4.1930 myytiin koulun polttopuiden hankinta: Haapahalkoja ostettiin viideltä myyjältä 5 syltä kultakin 80 mk mukaan syleltä. Myyjät olivat Anna Mikkola, Frans Varsamäki, Anna Mikkola toistamiseen, Rikhard Vanhatalo ja Kalle Kallio. Koivuhalot ostettiin Anna Mikkolalta, Rikhard Vanhatalolta ja Artturi Pohjukselta.

Johtokunta totesi 8.5.1930, ettei alakansakoulun opettajan virkaan ollut hakijoita ja virka laitettiin uudelleen hakuun.

Koulutarkastaja J. Järvinen toimitti koululla tarkastuksen 15.5.1930 ja totesi lausunnossaan mm, että opettaja Lyydi Friman ansaitsee nyt niin kuin edellisilläkin tarkastuskerroilla suuren tunnustuksen hyvin suoritetusta opetustyöstä. Alakoulunopettaja Katri Kyläkosken opetus on selvää, taitavaa ja havainnollista, jota auttaa vielä vilkas ja rikas mielikuvitus ja lämmin tunne.

Puutteina Järvinen pitää oppilaspulpettien kuntoa: ne pitää kunnostaa. Koulun pihamaahan leikkikenttä ja pihan kuivaamista varten salaoja. Koululle on hankittava 4 kpl kiipeämisköysiä, kolme väliä puolapuita ja juomalaitos lapsille. Vielä tulee hankkia fysikaalisia ja kemiallisia välineitä. Oppilaskirjastoa on kehitettävä ja uutta urkuharmonia on alettava hankkia.
Hyväksyttiin Erkkilän muuraustyöt.

Johtokunta kokoontui 7.8.1930 käsittelemään opettajan valintaa. Hakemukset olivat jättäneet opettajatar Elmi Elsa Mielikki Grönlund, opettajatar Aili Auroora Ahlholm, opettajatar Katri Amanda Kytölaakso ja neiti Saimi Johanna Heikkilä. Valittiin Grönlund.
Johtokunta antoi 115.8.1930 opettaja Katri Kytölaaksolle viran hakua varten pyynnöstä todistuksen.

Johtokunta totesi 10.10.1930, että alakoulu on nyt toiminut täällä vuoden. Kuvaskankaan koulun johtokunnan toivomuksesta johtokunta myöntää sen nyt siirtyneen Kuvaskankaalle vuodeksi 1931.
Kuvaskankaan koulun valmistuttua alakansakoulu toimii 18 viikkoa Kuvaskankaalla ja 18 viikkoa Lauttijärvellä.

Johtokunta laati 25.11.1930 kustannusarvion vuodelle 1931, joka päätyi 45.350mk.
Vaateavustusta annettiin kuudelle yläkoulun ja samoin kuudelle alakoulun oppilaalle.

Koulun kuusijuhlaan annettiin namusia varten 3mk oppilasta kohden.

Johtokunta hyväksyi opettaja Lyyli Mattilan asumisen pois koululta asiasta hankitun maalaiskuntien liiton lausunnon hankinnan jälkeen. Samalla päätettiin korvata hänelle 4 kk ajalta valo ja polttopuut.
Rouva Maria Frimanille annettiin kouluhuoneiden lämmitys ja siivous 900 mk vuosi.

Johtokunta valitsi 8.1.1931 puheenjohtajaksi Uuno Sjöströmin, varapuheenjohtajaksi Valfrid Hamppula ja taloudenhoitajaksi Vihtori Mäkelä ja kirjuriksi Lyydi Mattila.

Johtokunta valitsi uudelleen 27.1.1931 virkailijat muutoin samoiksi, mutta nyt taloudenhoitajaksi valittiin Frans Varsamäki. Johtokunta vaati opettaja Mattilan asumaan koululle.
Johtokunta päätti 30.1.1931 antaa koulun siivouksen ja lämmityksen Maria Frimanille 590mk.

Johtokunta totesi 12.4.1931, ettei kehotusta tulla jatkokurssille ollut noudatettu ja päätti lähettää oppilaille kirjallisen kehotuksen, joka heille todistajan läsnä ollessa annetaan.

Johtokunta luki 28.4.1931 kouluvaliokunnan lähettämän kirjelmän, jossa puhutaan koulukirjojen yhdenmukaistamisesta. Asiaa käsittelevään kokoukseen kunnanhuoneelle 1.5.1931 lähetettiin Uuno Sjöström ja V. Hamppula.

Johtokunta päätti 17.8.1931, ettei kouluun oteta ketään rokottamatonta. johtokunta ilmoitti vastahakoisuutensa jatkokurssien pitämiseen, kun lasten osanotto niihin ei ole onnistunut.
Johtokunta 7.10.1931 luki tarkastajalta tulleen kirjeen ja ilmoituksen, että jatkokurssit tulee järjestää. Niille oppilaiden tuli ilmoittautua 9.10.1931. Koululle päätettiin järjestää kouluhallituksen edellyttämä raittiusviikko.
Johtokunta laati 17.10.1931 menoarvion vuodelle 1932. Se päätyi 57.190 mk ja sisälsi mm opettajain valtionpalkat 30.750mk ja korvauksena puuttuvista luontaiseduista 1.680mk. Johtokunta päätti myöntää käsityönopettajalle Toivo Mäkelälle toimikirjan.
Johtokunta myi 10.12.1931 huutokaupalla koulun lämmityksen ja siivouksen sekä opettajan keittiön puiden pilkkomisen ja alimman tarjouksen huusi Rikhard Vanhatalo 835mk ja se hyväksyttiin.

Myönnettiin joulujuhlaan jaettavaksi jokaiselle oppilaalle pulla tai nisuäijä ja sitä varten myönnettiin 60mk. Alakoulun opettajalle korvataan puuttuvat luontaisedut rahassa valtuuston määräämä taksan mukaan.

Johtokunta valitsi 7.1.1932 puheenjohtajaksi Uuno Sjöströmin, varapuheenjohtajaksi Rikhard Vanhatalon ja taloudenhoitajaksi Frans Varsamäen.

Johtokunta lähetti tarkastajalle 1.7.1932 kokouksen päätöksellä suosituksen maksaa II ikälisä opettaja Mattilalle. Opettaja Lyydi Mattila, entinen Friman, joka otettiin virkaan 11.8.1924 ja joka sai virkavahvistuskirjan tähän virkaan 30.6.1927, on hoitanut virkaa nuhteettomasti.
Johtokunta laati 14.11.1932 menoarvion vuodelle 1933, joka päätyi 31.900mk.

Johtokunta myi huutokaupalla kouluhuoneiden siivouksen ja lämmityksen sekä kaikkien puiden pilkkomisen 990mk opettaja Lyydi Mattilalle.

Johtokunta valitsi 17.1.1933 puheenjohtajaksi Uuno Sjöström, varapuheenjohtajaksi R. Vanhatalon ja kirjuriksi opettaja Lyydi Mattilan ja taloudenhoitajaksi Valfrid Hamppulan.

Johtokunta keskusteli 21.3.1933 Lankosken Sähkö Oy:n kirjelmän johdosta, jossa pyydettiin osakkeelta 100mk eli yhteensä 600mk. Kun koulun talousarviossa ei ollut näitä varoja myönnetty, niin johtokunta siirsi koko asian valtuuston harkintaan ja päätettäväksi toivomuksella, että valtuusto suostuu pyyntöön.

Johtokunta laati 10.11.1933 menoarvion vuodelle 1934, joka päättyi 51.920mk.

Johtokunta valitsi tammikuun kokouksessaan 1934 puheenjohtajaksi Uuno Sjöström, varapuheenjohtajaksi V. Hamppula ja taloudenhoitajaksi V. Hamppula.

Johtokunta 10.7.1934 totesi alakoulun opettajattaren pyytäneen itselleen sellaista huonetta koululla, joka ei olisi läpikäytävä. Lyyli Mattila suostui luovuttamaan hänelle yhden huoneen sillä ehdolla, että laitetaan ovi keittiöstä ja koulun eteisestä saliin. Sitä varten anottiin valtuustolta 2.000mk määräraha.

Johtokunta lähetti tarkastajalle suosituksen opettaja Elmi Grönlundin ensimmäistä ikälisää varten.
hän oli tullut kouluun opettajaksi 1.8.1930 ja hän on saanut valtakirjaan virkaan 31.8.1933.

Johtokunta laati 25.10.1934 menoarvion vuodelle 1935, joka päätyi 69.850mk. Se sisälsi koulurakennuksen kunnossapitoon 38.000mk.
Johtokunta jakoi 11.12.1934 oppilaille vaateavustukset.

Johtokunta valitsi 4.1.1935 puheenjohtajaksi Uuno Sjöströmin, varapuheenjohtajaksi V. Hamppulan ja taloudenhoitajaksi V. Hamppulan.

Helmi Isohaka teki halvimman tarjouksen koulun siivouksesta ym. 850mk. ja työt annettiin hänelle.

Johtokunta päätti 20.2.1935 hiihtoloman pidettäväksi 27.2.-3.3. välisenä akana.

Johtokunta otti 9.5.1935 keskusteltavaksi ne erimielisyydet, mitkä jonkin aikaa ovat vallinneet johtokunnan ja opettajan välillä, ja ne valitukset, mitkä johtokunta on esittänyt opettajaa vastaan tarkastajalle pöytäkirjajäljennöksellä 24.3.1935. Pöytäkirjasta ilmeni, että opettaja oli loukannut johtokuntaa kokouksessa 20.3.1935. Opettaja esitti anteeksipyynnön johtokunnalle asian johdosta ja johtokunta lupasi unohtaa tapahtuneen asian. Opettaja ilmoitti haluavansa elää sopusoinnussa johtokunnan kanssa, johon puheenjohtaja lausui, että hänen pyrkimyksenään on aina ollut saada koulu ja koti keskenään rauhaan ja sopusointuun. Sekä opettaja että johtokunta halusivat pyrkiä keskinäiseen ymmärtämykseen. Siinä tapauksessa, että opettaja ei itse asu koululla, hyväksyi johtokunta asumaan koululla Hilja Savalan. Päätettiin, että opettajan huoneet tilkitään ja paperoidaan ja koulun alaovi korjataan.

Johtokunta vastasi 24.10.1935 tarkastajan pyyntöön saada selvitystä koulupiirin oppivelvollisuuden laiminlyönneistä lapsista, johtokunta tiedotti, että kansakoulusta ovat poissa Antti Aaltonen ja Onni Pihlajamäki. Jatkokursseilta ovat poissa Aune Myllykallio, Väinö Myllykallio, Laura Aaltonen, Martti Asmala, Agda Aspala, Heimo Isohaka ja Sylvi Saarinen. Johtokunta kehotti kirjallisesti kaikkia poissaolevia heti saapumaan parhaillaan käynnissä oleville jatkokursseille.

Laadittiin vuodelle 1936 menoarvio, joka päätyi 60.630mk, joka sisälsi mm koulun rakennusten korjauksiin 14.500mk.
Johtokunta päätti 12.12.1935 antaa vaateavustusta eräille oppilaille sekä osti vaijerin lipputankoa varten ja sen tulee laittaa paikalleen niiden vanhempien, joiden lapset ovat repineet alas entisen lippunarun.

Johtolunta valitsi 2.1.1936 johtokunnan puheenjohtajaksi Uuno Asmalan, joka oli ottanut suomenkielisen sukunimen Sjöströmin tilalle. Varapuheenjohtajaksi ja taloudenhoitajaksi valittiin Rikhard Vanhatalo.

Johtokunta päätti 24.2.1936 pitää hiihtoloman 28.2.-4.3.1936, jolloin oppilaat tekevät hiihtoretkiä opettajan johdolla.

Johtokunta päätti 22.5.1936 tehdä koululla korjauksia mm ikkunat ja ovet vuorattiin. Koulun ulkomaalaus punavärillä eli faaluninpunamullalla. Keittiön muuri muurattiin uudelleen 530mk hinnalla. Työn suoritti Wihtori Rinnekivi kunnan aineista.

Johtokunta laati 8.10.1936 talousarvion vuodelle 1936, joka päätyi 38.625 mk sisältäen mm opettajain valtionpalkat 21.450mk sekä koulurakennuksen kunnossapitoon 4.000mk.

Johtokunta piti kokousta 10.1.1937, jolloin tätä kokousta varten puheenjohtajana toimi Valfrid Hamppula. Valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi Vihtori Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Valfrid Hamppula sekä taloudenhoitajaksi Juho Heikkilä ja sihteeriksi opettaja Lyydi Mattila ja varasihteeriksi emäntä Hilja Riihiaho. kokouksessa olivat läsnä Valfrid Hamppula, Juho Heikkilä, Vihtori Mäkelä, Juho Myllykallio, Hilja Riihiaho ja Frans Holma.

Koulutarkastaja J. Järvinen piti koulussa tarkastuksen 26.5.1937. Hän kirjoittaa mm, että opettaja Lyydia Mattila on tehnyt opettajatyönsä ahkerasti ja tunnollisesti. Järvinen otti selvää lasten tiedoista ja taidoista kuulustelemalla lapsia. Lasten tiedot ja taidot olivat varsin hyvät. Koulun taloudellisesta puolesta Järvinen totesi, että opettajan saliin, jota käyttää alakansakoulunopettaja ollessaan Lauttijärven koulussa opettamassa, on pantava uudet seinäpaperit. Koululle on hankittava kaksi paloämpäriä, peltinen tuhka-astia ja on hankittava kaksi kappaletta pesäpalloja sekä veistohuoneen kattoon neljä kiipeämisköyttä. Koulun höyläpenkit on perusteellisesti kunnostettava. Karttojen rikkinäiset kohdat on korjattava.

Johtokunta myi 22.6.1937 koulun rappusten sementistä teon huutokaupalla ja työn sai V. Hamppula 200mk koulun paikalle tuoduista aineista.

Johtokunta laati 27.8.1937 menoarvion vuodelle 1938, joka päätyi 55.035mk, jossa koulurakennuksen kunnossapitoon oli varattu 7.200mk.

Johtokunta jakoi 3.12.1937 vaateavustukset.

Johtokunta antoi 29.12.1937 koulun lämmityksen, siivouksen ja opettajan puiden pilkkomisen Hilja Savalalle 1.100mk.

Johtokunta valitsi 24.1.1938 johtokunnan puheenjohtajaksi Vihtori Mäkelän, varapuheenjohtajaksi V. Hamppulan sekä taloudenhoitajaksi Juho Myllykallion. Sihteeriksi valittiin opettaja Lyydi Mattila ja varasihteeriksi Hilja Riihiaho.

Johtokunta lähetti 13.5.1938 kansakouluntarkastajalle anomuksen opettaja Elmi Elsa Mielikki Arjantilan toista ikälisää koskien.

Johtokunta laati 21.9.1938 menoarvion koskien vuotta 1939, joka päätyi 42.270mk.

Johtokunta valitsi 2.1.1939 puheenjohtajakseen Vihtori Mäkelän, varapuheenjohtajakseen V. Hamppulan ja taloudenhoitajaksi J. Myllykallion. Kouluhuoneiden siivous ja lämmitys annettiin Lyydi Rajamäelle 800mk.

Johtokunta päätti 7.8.1939 julistaa alakansakoulun opettajanviran auki.
Johtokunta päätti 20.8.1939 ottaa käsittelyyn opettajanviran täyttämisen. Hakemuksen oli jättänyt Maire Annikki Sillankorva, joka valittiin lukukaudeksi 1939-40.

Johtokunta laati 26.9.1939 talousarvion vuodelle 1939, joka päätyi 53.714 mk sisältäen mm oppilaiden terveydenhoitoon ja saattoon 600mk sekä vähävaraisten oppilaiden vaatetusavustuksiin 1.500mk.
Johtokunta antoi opettaja Elmi Arjantilalle todistuksen viran hakua varten.

Johtokunta valitsi 2.1.1940 puheenjohtajakseen maisteri Artturi Rinteen, varapuheenjohtajakseen J. Myllykallion ja taloudenhoitajaksi U. Asmalan. Koulun vahtimestariksi valittiin Lyydi Rajamäki 1.200mk vuosipalkalla, jos koulu on täydessä toiminnassa. Käsityönopettaja Toivo Mäkelän sijaiseksi valittiin Vihtori Mäkelä. Koulun aloittamisesta ei johtokunta tehnyt päätöstä, vaan jäätiin odottamaan viranomaisten määräyksiä.

Johtokunta viittasi 10.7.1940 kouluhallituksen 28.6.1940 lähettämään kiertokirjeeseen N:o 1873 ja Porin piirin kansakouluntarkastajan kirjelmään 2.7.1940 ja päätti täyttää alakansakoulun opettajan viran koevuosiksi Lauttijärven koulussa. Opettajan valitseminen jätettiin kouluhallituksen ratkaistavaksi. Virkaa hoiti kuluneena lukuvuonna Maire Sillankorva, joka oli halukas ottamaan viran vastaan, jota myös johtokunta suositti. Seuraava syyslukukausi päätettiin aloittaa 15.8. ja perunalomaa annetaan 15.-29.8. välisenä aikana.

Johtokunta luki 25.8.1940 tarkastajan kirje, jossa todettiin, että koulun opettajaksi oli hyväksytty Maire Annikki Sillankorva.

Koska Lauttijärven alakansakoulun opettaja Maire Sillankorva ja Tuorilan alakansakoulun opettaja Lea Toivonen ovat halunneet vaihtaa virkojaan, johtokunta hyväksyi pyynnöt.

Johtokunta laati 6.10.1940 talousarvion vuodelle 1941, joka päätyi 72.600mk, joka sisälsi mm alakoulun opettajan asunnon rakentamiseen 20.000mk. Johtokunta kiirehti valtuustoa ryhtymään toimenpiteisiin sanotun asunnon rakentamiseksi.

Johtokunta päätti 8.12.1940 laittaa koululle sähkövalaistuksen kuuseen.

Johtokunta valitsi 26.1.1941 johtokunnan puheenjohtajaksi Artturi Rinne ja varapuheenjohtajaksi J. Myllykallio sekä taloudenhoitajaksi U. Asmala.

Johtokunta otti 20.7.1941 käsittelyyn alakansakoulun opettajan viran täyttämisen. Paikalla olivat Rinne, Asmala ja Juho Myllykallio sekä opettajiston edustajana opettaja Lyydi Mattila.
Hakemuksia oli tullut kokonaista 15 kappaletta: Päiviö Alhonen, Yli-Ii, Sofia Arni, Pori, Ilmi Kukko, Vähäkyrö, Kerttu Lehtinen, Heinolan maaseurakunnasta, Ilona Leiviskä Kestilästa, Maire Koivusaari Kokemäeltä, Meeri Liinamäki Loimaalta, Bertta Petäjäniemi Kurusta, Lempi Rahikainen Korpilahdelta, joka peruutti hakemuksensa, Hilkka Salokangas, Pori, Toini Salomaa, Alastaro, Aili Santavuori, Noormarkku, Maire Sillankorva, Pori, Mandi Snellman, Orivesi ja Tuovi Suomivuori, Akaa. Johtokunta valitsi Hilkka Lemmikki Salokankaan Porista.

Johtokunta päätti 10.10.1941 hankkia koululle puita 140 mottia.
Johtokunta päätti 31.10.1941 laatia talousarvio, joka päätyi 67.604 mk. opettajien valtion palkat olivat 39.904mk ja kunnan palkat sekä rahalliset luontaisedut 1.350mk.

Johtokunta 25.10.1942 hyväksyi puheenjohtajan toimenpiteet: Puheenjohtaja oli valinnut opettajaksi Maire Palomäen 1.10.1941 lukien, kun Salokangas ei tullut opettajan virkaa hoitamaan.

Laadittiin talousarvio vuodelle 1943, joka päätyi 79.454mk. Koululla päätettiin alkaa koulukeittolatoiminta ensi tilassa. Koulun poikien käsityönopettajaksi otettiin Aatto Autiovaara.

Johtokunta valisti 12.2.1943 puheenjohtajaksi Artturi Rinteen ja varapuheenjohtajaksi emäntä Riihiahon sekä taloudenhoitajaksi Uuno Asmalan.

Johtokunta otti 17.7.1943 käsittelyyn alakansakoulun opettajan viran täyttämisen ja valitsi kolmesta hakijasta opettajaksi Lea Lahja Toivosen,

Johtokunta laati 10.10.1943 talousarvion vuodelle 1943, joka päätyi 107.254mk sisältäen mm vähävaraisten oppilaiden ravintoavustusta 9.000mk.

Johtokunta valitsi 16.1.1944 puheenjohtajakseen Artturi Rinteen ja taloudenhoitajaksi Frans Holman sekä sihteeriksi Lyydi Mattilan.

Johtokunta laati 1.10.1944 talousarvion vuodelle 1945, joka päätyi 133.726mk. Siivoojaksi ja keittäjäksi sekä polttopuiden pilkkojaksi valittiin edelleen rouva Keltto saaden hän palkkaa 8.000mk.

Johtokunta valitsi 22.4.1945 johtokunnan puheenjohtajaksi Artturi Rinteen ja taloudenhoitajaksi Frans Holman. Päätettiin tilata koululle 10 omenapuuta. taloudenhoitaja toimittaa ne paikalle ja laittaa maan kuntoon. Vielä taloudenhoitajan tulee hankkia alakansakoulun opettajalle perunamaata, myös koulukeittolaa varten joko vuokraamalla tai ostamalla sopivaa maata. Koulupiirin talkoojohtajaksi valittiin opettaja Lea Toivonen.

Johtokunta laati 4.11.1945 talousarvion vuodelle 1946, joka päätyi 246.370mk, jossa opettajien palkat tekivät 145.870mk ja oppilaiden terveydenhoito 750mk, oppilaiden saatto ja majoitus 1.000mk ja vähävaraisten oppilaiden ravinto- ja vaateavustus 21.000mk.sekä kuusijuhlaa varten 1.000mk.

Johtokunta valitsi 13.1.1946 puheenjohtajakseen Artturi Rinteen ja varapuheenjohtajaksi N. Toivosen sekä taloudenhoitajaksi Lauri Autimon. Sihteeriksi valittiin opettaja Lyydi Mattila.
Johtokunta päätti 21.7.1946 aloittaa koulun 29.8., jotta saataisiin pitää 10 päivää perunamaalomaa.

Päätettiin, että jatkokursseilla opetetaan 25 tuntia käytännöllistä talousopetusta. Johtokunta otti 13.81946 käsiteltäväksi sijaisen valitsemisen opettaja Toivosen virkaa hoitamaan. Hakijoita oli kolme: Terttu Anna-Liisa Salomaa Merikarvialta, Liisa Ilona Koivu Toejoelta ja Sofia Elisabet Arsi Lammelasta. Johtokunta katsoi soveliaimmaksi Liisa Koivun sivuuttaen alakansakoulun opettaja Sofia Arsin siksi, ettei paikkakunnalta ollut saatavissa perheelliselle opettajalle asuntoa. Koulun vahtimestarin ja keittäjän toimi päätettiin antaa Lyydi Vanha Juhalalle 15.000mk vuosipalkalla.

Siirtolaisisäntä Matti Raninen velvoitettiin hankkimaan vioittuneiden omenapuiden tilalle uudet tai korvaamaan ne 400mk kappaleelta ellei voi puita hankkia.
htokunta joutui 22.9.1946 tiedustelemaan uutta viransijaista, kun Liisa Koivu keskeytti työnsä. Viransijaiseksi saatiin Terttu Anna-Liisa Salomaa.

Johtokunta laati 20.10.1946 talousarvion vuodelle 1947, joka päätyi 341.052mk, jossa opettajien palkat olivat 162.360mk, koulurakennuksen kunnossapitoon 40.000mk, vähävaraisten oppilaiden ravinto- ja vaatetusapuun 40.000mk.

Johtokunta valitsi 20.4.1947 puheenjohtajakseen Artturi Rinteen ja varapuheenjohtajaksi N. Toivosen ja sihteeriksi Lyydi Mattilan sekä taloudenhoitajaksi Lauri Autimon. Päätettiin vetää koululle sähkövoimajohto puiden pilkkomista varten ja anoa lupa kansanhuoltoministeriöltä Puheenjohtajan tehtäväksi jäi hankkia koulukeittolaa varten perunamaan.

Johtokunta tarkasti 31.8.1947 koulun opetussuunnitelmat ja hyväksyi ne. Opettajille Lea Toivoselle ja Lyydi Mattilalle johtokunta suostui esittämään viidennen ikälisän maksamista ja asia siirtyi tarkastajan hoidettavaksi. Vahtimestari Lyydi Juhala hoitaa edelleen tehtäviään 20.000mk vuosipalkalla.

Johtokunta laati vuodelle 1948 talousarvion, joka päätyi 491.175mk. Johtokunta 11.1.1948 päätti ottaa opettaja Lea Toivosen pyydettyä virkavapautta hoitaakseen kahden kuukauden ajan pikkulastansa. Sijaiseksi otettiin Aune Mäkelä, joka tunnettiin paikkakunnalla pystyväksi ja kunnolliseksi henkilöksi, joka menestyksellä oli hoitanut pyhäkoulun opettajan tointa.

Johtokunta valitsi 11.4.1948 puheenjohtajakseen vuodelle 1948 Artturi Rinteen, taloudenhoitajaksi Eva Autimon sekä sihteeriksi Lyydi Mattilan. Keskusteltiin koulukeittolan kasvitarhamaan ja perunamaan hankkimisesta. Opettaja Mattila lupautui hankkimaan kasvitarhamaan ja puheenjohtaja perunamaan. Lauttijärven Marttayhdistys oli lähettänyt kirjeen pyytäen siinä saada kokoontua koululle Martta-iltoihin ja pitää adventtijuhlan, vappujuhlan ja myyjäiset koululla. Johtokunta suostui antamaan luvan juhlien pitoon, mutta ei Martta-iltoihin.

Johtokunta keskusteli 22.8.1948 seitsemänluokkaisen kansakoulun järjestämisestä ja päätettiin, että keväällä kuudennen luokan todistuksen saaneet jatkavat tänä vuonna jatkokoululaisina.
Johtokunta laati marraskuussa 1948 talousarvion vuodelle 1949, joka päätyi 708.980mk sisältäen mm koulukeittolamenot 60.000mk.

Johtokunnan kokous valtsi10.2.1949 puheenjohtajaksi Artturi Rinne, varapuheenjohtajaksi A. Mäkelän ja taloudenhoitajaksi Eeva Autimon sekä sihteeriksi Lyydi Mattilan. Kansakoululautakunnan kirjelmän johdosta koulupiirijakoa koskien johtokunta esitti toivomuksenaan, että Lauttijärven koulupiiriin yhdistettäisiin osa Lauttijärven rajalla olevaa Leppijärven koulupiiriä, koska sieltä on olut huomattava osa oppilaita jatkuvasti täällä koulussa. Asiasta olisi keskusteltava Siikaisten kunnan kanssa.

Johtokunta tarkasti ja hyväksyi 14.7.1949 tarkastajalle lähetettävän vuosikertomuksen. Poikien käsitöiden ohjaaja A. Autiovaara irtisanoutui toimestaan.
Johtokunta valitsi 12.8.1949 edelleen keittäjäksi ja vahtimestariksi Lyydi Vanha-Juhalan 30.000mk vuosimaksulla. Uudeksi poikien käsityönohjaajaksi valittiin Lenni Lehtisaari.

Johtokunta tarkasti ja hyväksyi 2.10.1949 opetussuunnitelmat ja lukujärjestykset.
Johtokunta laati 2.10.1949 talousarvion vuodelle 1950, joka päätyi 750.920mk.

Johtokunta valitsi 15.1.1950 puheenjohtajaksi Arvo Mäkelän ja varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Kalle Vanhatalon.
Johtokunta 2.8.1950 vakinaisti opettaja Lea Toivosen, joka oli käynyt Heinolan seminaarissa järjestetyn 8-viikkoisen oppijakson ja saanut kelpoisuuden sellaisiin kaksiopettajaisiin kansakoulujen yläkansakoulun opettajan virkoihin, joiden haltijat ovat velvolliset opettamaan pääasiallisesti alakansakoulussa, viran Lauttijärven kansakoulussa siihen kuuluvine palkkaetuineen.
Johtokunta laati 8.10.1950 talousarvion, joka päätyi 856.940mk.

Johtokunta valitsi 14.1.1951 puheenjohtajakseen Arvo Mäkelän ja varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykangas sekä taloudenhoitajaksi Urho Anttila.

Johtokunta keskusteli 14.2.1951 voimajohdon vetämisestä koululle ja päätettiin laittaa koulua varten sellainen.

Johtokunta valitsi 30.8.1951 poikien käsityön ohjaajaksi Heikki Uusitalon lukuvuodeksi 1951-52.

Johtokunta laati talousarvion vuodelle 1952 12.10.1951, joka päätyi 1.621.260mk.
Johtokunta valitsi 18.1.1952 puheenjohtajakseen Arvo Mäkelän, varapuheenjohtajakseen Eero Rikalaisen ja taloudenhoitajaksi Oskari Myllykankaan. Lisäksi johtokunta päätti valittaa valtuustolle siitä asiasta, että se oli siirtänyt koulun talousrakennuksen rakentamisen tuonnemmaksi, vaikka se piti valmistaa vuonna 1951.

Johtokunta valitsi Toivosen viransijaiseksi ylioppilas Annikki Tommilan.

Johtokunta päätti 16.7.1952 tehdä parhaansa saadakseen kaikki Lauttijärven koulupiiriin kuuluvat lapset omaan kouluun siis nekin, jotka aikaisemmin ovat käyneet Kuvaskankaan koulussa. Matti Vanhatalo valittiin poikien käsityön ohjaajaksi ja Elle Autiovaaran siivoojaksi ja koulukeittolan hoitajaksi.
Johtokunta jakoi 16.7.1952 vähävaraisille oppilaille kumisaappaita ja päätti poistaa 2 likavesisankoa käyttökelvottomina irtaimistoluettelosta.

Johtokunta saatua 12.10.1952 Lauttijärven kansakoulun tonttialueen kartan Tähti, RN:o 7:7 tilasta päätti tutkia maastossa rajamerkit, jolloin huomattiin, että suurin osa rajamerkeistä puuttui. Asiasta ilmoitettiin kunnanhallitukselle ehdotuksella, että käytäisiin rajankäynti ja laitettaisiin rajamerkit asialliseen kuntoon.
Laadittiin talousarvio vuodelle 1953, joka päätyi 4.783.509mk.sisältäen johtokunnan ja taloudenhoitajan palkkiot 20.000mk ja opettajain valtionpalkat 751.620mk ja opettajain puuttuvat luontaisedut rahassa 28.020mk.
Johtokunta valitsi 29.1.1953 puheenjohtajakseen Arvo Mäkelän, varapuheenjohtajaksi Eero Rikalaisen ja taloudenhoitajaksi Oskari Myllykankaan.

Johtokunta päätti 4.2.1953 pyytää kunnanhallitukselta lisämäärärahaa vesijohtojen laittamista varten sekä päärakennukseen että talousrakennukseen. Valittiin kirjastotoimikunta ja siihen opettaja Lea Toivonen, Arvo Varsamäki, Aune Mäkelä ja kirjastonhoitajaksi opettaja Lyydi Mattila.
Johtokunta arvioi 20.2.1953 kunnanhallituksen kehotuksesta koulukeittolan hoitajan työajaksi 3 tuntia ja siivouksen sekä lämmityksen työajaksi 4 tuntia päivittäin. Vahtimestarilla ei ole asuntoa koululla eikä muita luontaisetuja kuin ateria päivässä.

Johtokunta suunnitteli 14.6.1953 alustavasti koulun 50-vuotisjuhlan viettoa seuraavasti: Juhlaan kutsutaan kutsukorteilla entiset opettajat ja koulun entiset puheenjohtajat ja taloudenhoitajat, kansakouluntarkastaja, seurakunnan papit, kunnan koulujen opettajat, kunnanhallitus ja valtuusto, rakennuslautakunnan puheenjohtaja ja rakennusmestari, urakoitsijat rouvineen, kunnanlääkäri ja terveyssisar ja entiset oppilaat kutsutaan kunnallislehden ilmoituksella. Opettajat Lea Toivonen ja Lyydi Mattila huolehtivat kutsujen perille saattamisesta. Kahvitarjoilu kaikille pullasivun ja pikkuleivän kera. Päivällinen kaikille: Pääruoka, valmiit voileivät, kiisseli tai kahvi. Emäntä Hilja Laine etsii pääemännän, joka ottaa vastuun ravintolasta. Koristelusta vastaa Heikki Jylhänkosken johtama toimikunta. Ohjelmatoimikunnan kokoonkutsujana ovat opettajat.

Johtokunta suoritti koulun kalustotarkastuksen. Koulukeittolasta poistettiin kaikki puuesineet mm iso puukauha.
Johtokunta tarkasti ja hyväksyi tarkastajalle lähetettävän vuosikertomuksen 26.6.1953.

Johtokunta valitsi 15.7.1953 poikien käsityön ohjaajaksi Matti Vanhatalon. Johtokunta päätti 16.8.1953 pitää huutokaupan, jossa myydään mm vanha ulkohuonerakennus 26.8.1953 kello 19. Valittiin koulun siivooja ja keittäjä 4 henkilöstä äänestämällä. Valituksi tuli neiti Irja Varsamäki.

Johtokunta jakoi 7.10.1953 kenkäavustukset sekä käsitteli uudelleen koulun siivoojan ja keittäjän valinnan, josta oli valitettu kunnanhallitukselle ja se oli palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi huomioiden esteellisyyspykälät. Irja Varsamäki valittiin nytkin äänin 3-2.
Johtokunta laati 14.10.1953 talousarvion vuodelle 1954, joka päätyi 1.527.480mk. Varattiin koulun rakennusten, pihojen ja piha-aidan kunnossapitoon 120.000mk.

Johtokunta keskusteli 9.12.1953 Singer ompelukoneen hankkimisesta koululle ja vanhan Singerin antamista vastineeksi vaihdossa, mutta päätti pitää entisen käyttökelpoisen koneen ja hankki lisää yhden uuden tsekkiläisen ompelukoneen.
Kuusijuhla pidettiin 21.12.kello16. Kevätlukukausi alkaa 11.1. kello 10.

Johtokunnan kokous valitsi 27.1.1954 seuraavien jäsenten läsnä ollessa: Arvo Varsamäki, Arvo Mäkelä, Viljo Mattila, Oskari Myllykangas, Kalle Pihlajamäki ja Elle Autiovaara puheenjohtajakseen Arvo Mäkelän, varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Arvo Varsamäen.
Päätettiin pitää hiihtoloman aikana Lauttijärven koululla Kuvaskankaan, Koittankosken ja Lauttijärven koulujen väliset hiihtolikpailut.

Luutnantti F. Lahnaviikin koulun 50-vuotisjuhlassa lahjoittamista kiertopalkinnoista päätettiin, että järjestetään kahdesti vuodessa oman koulun oppilaiden kesken hiihtokilpailu siten, että luokat I ja III sekä IV-VIII erikseen kisaavat niistä. Omakseen sen saavat I-III luokat kahdella voitolla ja IV-VIII kolmen voiton perusteella. Missähän pokaali nyt on, kysyypi Lauri Hakosalo

Johtokunta laati 10.10.1954 talousarvion vuodelle 195, joka päätyi 1.229.960mk.

Johtokunta valitsi 23.1.1955 puheenjohtajakseen Viljo Mattilan ja varapuheenjohtajaksi O. Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Arvo Varsamäen. Piirikirjaston perustamisen alkuunpanijaksi valittiin opettaja Lea Toivonen ja varalle opettaja Lyydi Mattila.

Lauttijärven urheiluseura ”Lukko” oli johtokunnalle lähettänyt kirjallisen anomuksen saada kokoontua koulun kerhohuoneessa talviaikana kerran viikossa torstaina klo 19-22. Johtokunta suostui tähän ehdolla, että seura vastaa järjestyksestä, siivouksesta ja kerhohuoneen kaluston hyvästä hoidosta.

Johtokunta hyväksyi 8.6.1955 lähetysjuhlien pidon koululla.
Johtokunta totesi 28.8.1955, ettei koulussa ollut oppivelvollisuutensa laiminlyöntejä.

Johtokunta vastasi 18.9.1955 asutuslautakunnalle, että kylässä on asuttavaksi kelpaamattomia asuntoja 10.

Johtokunta laati 23.10.1955 talousarvion vuodelle 1956, joka päätyi 1.347.127mk.
Johtokunta päätti jakaa kuusijuhlassa pullan ja omenan oppilaille.

Johtokunta valitsi 15.1.1956 puheenjohtajakseen Viljo Mattilan ja varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Arvo Varsamäen.

Johtokunta valitsi opettaja Toivosen viransijaiseksi neiti Aune Mäkelän.
Johtokunta hyväksyi 17.6.1956 koulun vuosikertomuksen.
Johtokunta valitsi edelleen Matti Vanhatalon veistonohjaajan toimeen 29.6.1956.

Johtokunta hankki 26.8.1956 oppilasmäärän lisääntymisen vuoksi 6 kappaletta ruostumattomia lusikoita ja lautasia. Samoin toisen luokan juomavesikuppi poistettiin käyttöön sopimattomana ja päätettiin hankkia sen tilalle hyvä uusi kuppi.

Johtokunta laati 14.10.1956 talousarvion vuodelle 1957, joka päätyi 2.090.660mk. Samassa kokouksessa jaettiin vaateavustusta usealle oppilaalle antamalla 1.000mk oppilasta kohden.
Johtokunta valitsi 13.1.1957 puheenjohtajakseen Pentti Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykankaan sekä taloudenhoitajaksi Antti Vanhatalon.

Johtokunta valitsi 15.7.1957 keittäjä -siivoojaksi äänin 3-3- Elli Autiovaaran puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Johtokunta hyväksyi 14.8.1957 VIII luokan lukuaineeksi mm yhteiskuntaopin, jota luetaan 25 tuntia. Johtokunta laati 13.10.1957 talousarvion vuodelle 1958, joka päätyi 2.239.634mk

Johtokunta valitsi 8.1.1958 puheenjohtajakseen Pentti Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Antti Vanhatalon sekä sihteeriksi opettaja Lyydi Mattilan.

Johtokunta suostui 14.2.1958 siihen, että oppilaat saavat suorittaa hiihtokilpailujen palkinnot keräyksellä, kun valtuusto ei ollut suostunut niitä maksamaan.

Johtokunta päätti 13.4.1958 ottaa koulun sekalaisista menoista kolmen koulun välisiin hiihtokilpailuihin osallistumismatkakulut. Koulun koulu kunnostetaan perin pohjin.

Johtokunta tarkasti ja hyväksyi 9.6.1958 koulun vuosikertomuksen. Koulun poikien veistonohjaajaksi valittiin Heikki Uusitalo.

Johtokunta totesi 2.9.1958, että kaikki koulupiirin oppivelvolliset ovat saapuneet kouluun. Pyydettiin, että valtuusto myöntäisi Juha Savalan lapsille kyytiavustusta koulumatkoihin.
Johtokunta laati 3.10.1958 talousarvion vuodelle 1959, joka päätyi 2.200.523mk ja lisäksi rakennusten korjauksiin ja lämmitykseen ym. yhteensä 515.000mk.
Johtokunta hyväksyi 29.10.1958, ettei keittäjä -siivoojan tarvitse asua koulun asunnossa.

Johtokunta valitsi 14.1.1959 puheenjohtajaksi Pentti Heikkilän, varapuheenjohtajaksi Oskari Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Antti Vanhatalon.

Johtokunta tarkasti 30.6.1959 Toivoliittotyön päiväkirjan.

Johtokunta laati 20.9.1959 talousarvion vuodelle 1960, joka päätyi2.674.512 mk. Vaateavustusta jaettiin 12 oppilaalle.

Johtokunta valitsi 28.1.1960 puheenjohtajaksi Pentti Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi Lenni Lehtisaaren sekä taloudenhoitajaksi Antti Vanhatalon.

Johtokunta kehotti 4.9.1960 omaan kouluun saapumaan Asko Aholan, Keijo Perähannun ja Esa Aarnisaaren.

Johtokunta laati 30.9.1960 talousarvion vuodelle 1961, joka päätyi 2.310.541mk ja rakennuskiinteistöjen osalta 430.200mk. Vaadittiin veistonohjaajalta ja keittäjä -siivoojalta ns. tuberkuloositodistus. oikeutettiin Martti Jylhänkoski pitämään koulun kerhohuoneessa helluntaiherätyksen hengellinen kokous.

Johtokunta valitsi 29.1.1961 puheenjohtajakseen Pentti Heikkilän, varapuheenjohtajaksi Elna Vanhatalon ja taloudenhoitajaksi Juha Savalan. Päätettiin, että oppilaat keräävät hiihtokilpailujen palkinnot oman koulun ja kolmen koulun kisoihin.

Johtokunta tarkasti 6.6.1961 Toivoliiton päiväkirjan todeten, että kerhotunteja oli pidetty 17 tuntia.
Johtokunta laati 6.10.1961 talousarvion vuodelle 1962, joka päätyi 2.29.493mk ja lisäksi rakennuskiinteistöjä varten 580.200mk.
Johtokunta päätti jättää kouluhallitukselle kirjelmän, jossa pyydettiin koulupiirinrajojen säilyttämistä ennallaan.

Johtokunta valitsi 23.1.1962 puheenjohtajakseen edelleen Pentti Heikkilän ja taloudenhoitajaksi Juha Savalan. Johtokunta antoi luvan Lauttijärven partiopoikien ”Haukkojen” kokoontua kerran viikossa koulun kerhohuoneessa.

Johtokunta totesi 17.4.1962, etteivät koulun lopettajaistilaisuudet eivätkä kuusijuhlat saa olla mielenosoitustilaisuuksia opettajia, koulun henkilökuntaa tai lasten vanhempia vastaan. Tästä johtokunta varoittaa vakavasti kaikkia. Johtokunta katsoi koulun yleisen järjestyksen kannalta tarpeelliseksi, että oppilaat aamuisin ja kellon soitua välitunnin loppuessa asettuvat riveihin ulkoportaitten eteen, josta välitunnin valvova opettaja laskee heidät kouluun sisään.

Johtokunta hyväksyi 6.9.1962 uudet 6-luokkaista kansakoulua varten laaditut opetussuunnitelmat ja työjärjestyksen. Opettaja L. Mattilalle myönnettiin yksi ylityötunti oppilaiden lainakirjaston hoidosta sekä ”Toivonliiton” johtamisesta 0,5 viikkotuntia.
Johtokunta laati 26.9.1962 talousarvion vuodelle 1963, joka päätyi 27.143mk ja rakennuskiinteistöjen osalta 6.874mk. Koulun tuloina olivat huoneistojen vuokratulot 991mk.

Johtokunta vastasi 15.11.1962 kunnanhallitukselle, ettei koulun omistuksessa olevan luonnonniityn myynti ole koulun eikä kunnankaan etu.

Johtokunta valitsi 25.1.1963 puheenjohtajakseen Pentti Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi Arvo Varsamäen sekä taloudenhoitajaksi Juha Savalan.

Johtokunta laati 11.10.1963 talousarvion vuodelle 1964, joka päätyi 39.550mk Oppilaiden vaateavustusta varten varattiin vieläkin 90mk.

Johtokunta valitsi 4.2.1964 puheenjohtajaksi Pentti Heikkilän ja varapuheenjohtajaksi Arvo Varsamäen sekä taloudenhoitajaksi Juha Savalan. Elle Autiovaaran sijaiseksi otettiin Sylvi Kyläkoski.
Merikarvian Ouran Poikien haukkavartio sai käyttöönsä koulun vahtimestarin huoneen kokous- ja askarteluhuoneeksi.

Johtokunta 12.5.1964 päätyi siihen, ettei tehdä mitään hätiköityjä päätöksiä, vaan rauhallisesti ja asiallisesti suhtaudutaan vakavaan kouluongelmaan. Ei selviä, mistä on oikein kysymys?

Kansakoululautakunnan päätökseen Lauttijärven koulupiirin lopettamisesta johtokunta lausuu, ettei sitä missään tapauksessa lopeteta eikä koulupiirirajoja muuteta, vaan päinvastoin koulupiirin eteläpäässä rajaa siirretään niin, että Heikki Riihiahot tulee Lauttijärven piiriin kuten on ollut aikaisemminkin. Naapurikoulujen johtokuntia kehotetaan huolehtimaan siitä, että Lauttijärven koulupiirin lapset käyvät oman piirinsä koulussa ja kansakoululautakunta valvokoon, että niin todella tapahtuu.
Lauttijärven kansakoulu toimii 2-opettajaisena lain salliman määrän 3 vuotta oppilasluvun ollessa alle 25 eli vuoteen 1967 saakka eli lukuvuodet 1964-65, 1965-66 ja 1966-67. Koulun toisen opettajan viran lakkauttaminen ei ole johtokunnan mielestä tarpeen, koska opettaja Lyydi Mattila jatkaa työtänsä Lauttijärven koulun opettajana.

Johtokunta luki kansakoululautakunnan kirjelmän 24.6.1964 N:0 46/64, joka koski E. Autiovaaran irtisanomisasiaa.

Johtokunta valitsi 15.7.1964 keittäjä -siivoojaksi yksimielisesti rouva Sylvi Kyläkosken lukuvuodeksi 1964-65.

Johtokunta tutustui kunnanhallituksen 27.6.1964 tekemään päätökseen Lauttijärven koulupiirin lopettamisesta ja päätti sen johdosta valittaa Turun ja Porin lääninhallitukselle. Asiaa eteenpäin hoitamaan valittiin maanviljelijä Arvo Varsamäki, joka sai käyttää asianajajaa asian hoitamisessa.

Johtokunta luovutti oppilaiden lainakirjaston 4.9.1964 Lauttijärven sivukirjastolle.

Johtokunta laati 28.9. 1964 talousarvion vuodelle 1965, joka päätyi 29.276,30mk ja rakennusten osalta 2.650mk. Koulurakennuksen katon maalaukseen pyydettiin rakennuslautakunnan arvio.

Johtokunta valitsi 29.1.1965 puheenjohtajakseen Arvo Varsamäen ja varapuheenjohtajaksi Mikko Saarisen sekä taloudenhoitajaksi rouva Saimi Myllykankaan. Koulun kirjastosta luovutettiin sivukirjastoon 160 kirjaa ja käyttökelvottomat poistettiin.

Johtokunta luki 25.2.1965 kunnanhallituksen kirjelmän N:o 312 ja laati Lauttijärven koulupiirin oppilasluettelon.

Johtokunta päätti 17.6.1965 antaa Koittankosken koulun johtokunnalle vakavan kehotuksen siitä asiasta, että se huolehtii siitä, että Mikko Perähannun lapset Reijo ja Tarja tulevat ensi syksynä oman piirinsä Lauttijärven kansakouluun.

Johtokunta tarkasti ja hyväksyi 3.9.1965 koulun opetussuunnitelman vuositarkisteen ja työjärjestyksen.
Johtokunta laati 29.9.1965 koulun talousarvion, joka päätyi 32.398,84mk ja rakennusten määrärahatkin huomioiden 35.748,84mk.

Johtokunta valitsi 7.1.1966 puheenjohtajakseen Arvo Varsamäen ja varapuheenjohtajakseen Mikko Saarisen sekä taloudenhoitajaksi Juha Savalan.

Johtokunta totesi 24.1.1966, ettei sillä ollut mitään sanomista kunnanhallituksen kirjeeseen 14.1.1966. Enempää ei asiaa selvitetä.

Johtokunta 10.8.1966 valitsi keittäjä -siivoojan toimeen äänestämällä Marja-Liisa Vanhatalon.

Johtokunta vielä totesi, kun Lauttijärven koulu on muuttunut yksiopettajaiseksi, niin lukukausi alkaa ensimmäisellä ja toisella luokalla 15.8.1966 kello 9.

Johtokunnassa otettiin 29.8.1966 käsittelyyn johtokunnan varapuheenjohtaja maanviljelijä Mikko Saarisen ja hänen vaimonsa Vieno Saarisen ilmoitus, että he siirtävät lapsensa Tuorilan kouluun.
Johtokunta katsoi, että Saariset nykyisin edelleen asuvat Lauttijärven koulupiiriin kuuluvalla Korpi-nimisellä tilalla eikä heillä sen perusteella ole oikeutta siirtää lapsiaan Tuorilan kansakouluun, mikä tietää Lauttijärven koulun oppilasmäärän alenemisen 11 oppilaaseen, opettajanviran lakkauttamisen ja koulun sulkemisen. Tästä päätettiin antaa tieto Tuorilan johtokunnan puheenjohtajalle, Saarisille ja kansakoululautakunnalle ja myös kunnanhallitukselle.

Johtokunta laati 19.9.1966 talousarvion vuodelle 1967, joka päätyi 44.602,80mk ja tuloja kertyi opettaja L. Mattilan vuokrista 1.166,40mk. Vapautettiin Marja-Liisa Vanhatalo asumasta koululla olevassa vahtimestarin asunnosta.

Johtokunta laati 7.10.1966 kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Juholan ja kunnansihteeri Lea Nurmisen 27.9.1966 laatiman kirjelmän johdosta oppilasluettelon ajalta 1954-1965, josta näkee vuosien 1959-1965 koulupiirin oppivelvolliset. Johtokunta katsoi vastauksessaan koulun oppilasmäärän perusteella olevan edellytykset koulun toiminnan jatkamiseen vähintään kuluvan lukuvuoden loppuun saakka.

Johtokunta 27.11.1966 määräsi opettaja Mattilan viransijaiseksi Tapani Peltolan, jolla ei kuitenkaan ollut virkaan säädettyä kelpoisuutta.

Johtokunta valitsi 3.1.1967 puheenjohtajakseen Arvo Varsamäen ja varapuheenjohtajakseen Saimi Myllykankaan ja taloudenhoitajaksi Juha Savelan sekä sihteeriksi Aino Asmalan.

Johtokunta antoi 21.3.1967 opettaja Lyydi Maria Mattilalle todistuksen kansakoululaitoksessa suoritetusta virkapalvelusta. Todettiin, että opettaja Mattilan olleen väliaikaisena opettajana Lauttijärven kansakoulussa 11.8.1924 alkaen, koevuosilla 1.8.1925 alkaen ja väliaikaisena 1.8.1927 lähtien ja virkavapauksia hänellä on ollut 25.11.1966- 25.12.1966 ja 9.1.1967 lähtien sairauden vuoksi. Mattila jätti koulun johtokunnalle eroanomuksensa virastaan 1.8.1967 lukien. Johtokunta myönsi opettaja Lyydi Mattilalle erokirjan Lauttijärven kansakoulu vakinaisen opettajan virasta 1.8.1967 lukien.
Johtokunta hyväksyi 8.7.1967 koulun toiminnasta selostuksen lukuvuonna 1966-67. Johtokunta totesi Peltolan viransijaisuuden päättyneen 15.6.1967 sekä todettiin, että koulu on ilman opettajaa 15.6. – 1.8.1967 välisen ajan. Kuitenkin johtokunta päätti jatkaa Peltolan virkasuhdetta 1.8.1967 saakka. Koulun keittäjä- siivooja Marja-Liisa Rantamäelle annettiin pyynnöstä työtodistus.

Kahinaa kansakouluista valtuustossa
17.3.1965 pohdittiin pääasiassa kunnan kansakoulujenmenojen supistamista yhdistämällä koulupiirejä ja muutamalla niitä yksiopettajaisiksi kouluiksi. Lauttijärven koulupiiri ehdotettiin kokonaan lakkautettavaksi. Valtuustossa esitti Huhtinen, että Kasalan ja Köörtilän koulupiirit lakkautettaisiin ja näiden oppilaat siirrettäisiin naapurikoulujen piireihin, koska valtionapu toisen opettajan palkkaan lakkaa, silloin kun oppilasluku koulussa laskee alle 25 oppilaan. Lisäksi valtuustossa esitettiin vastaehdotuksena Lauttijärven ja Köörtilän koulupiirien säilyttämistä. Monien ja sekavien äänestysten jälkeen valtuusto päätti, että Honkajärven, Kasalan ja Ylikylän Pohjoisen koulu muutetaan yksiopettajaiseksi ja koulupiirien rajat pidetään entisellään. Lauttijärven koulupiiri lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Kuvaskankaan, Tuorilan ja Koittankosken kouluihin. Sen sijaan Köörtilän ja Riispyyn koulut jatkavat edelleen kaksiopettajaisena kouluna. Toisessa yhteydessä päätettiin kuitenkin, että Ylikylän Pohjoinen koulu jatkaa myös kaksiopettajaisena kouluna siihen saakka, kunnes kunnan uusi koulupiirijako on vahvistettu. Pirttijärven koulupiiri otetaan tästä lähtien kouluhallituksen esityksen mukaisesti kokonaisuudessaan koulupiirijakoa esittäviin karttoihin.

Kunnanhallitukselta uusi esitys koulukiistassa

Esitys päinvastainen kuin asiantuntijan suositus

12.4.1965 kunnanhallitus laati valtuustolle uuden esityksen kansakoulujen supistamisehdotuksesta. Kokoukseen oli kutsuttu Maalasikuntien liitosta varatuomari Vataja neuvomaan. Vataja sositteli uudeksi koulupiirijaoksi seuraavaa: Kasalan alle 20 oppilaan koulu yhdistetään Riispyyn kouluun, samoin Ylikylän pohjoinen koulu yhdistetään Ylikylä-Ahlströmin kouluun, Köörtilä Peipun koulupiriin Taloudelliset syyt puoltavat tätä suositusta. Kunnanhallitus ei juuri välittänyt asiantuntija Vatajan esityksestä, vaan päätti äänestyksen jälkeen piirijaon lähes päinvastaiseksi. Päätökseksi tuli, että valtuustolle ehdotetaan, että Riispyyn koulupiiri jaettavaksi Ylikylän Pohjoisen ja Kasalan piirin kesken, joten nämä molemmat jäisivät omiksi koulupiireiksi. ja vain Riispyy suurimpana lakkautettaisiin. Sen sijaan Köörtilän piiri ehdotetaan liitettäväksi Peipun piiriin, samoin Lauttijärven piiri Koittankoskeen, Kuvaskankaan ja Tuorilan piireihin ja Honkajärvi piiri yhdistettäisiin Kuvaskankaan piiriin. Ehdotettiin lisäksi valtuustolle, että Ylikylä-Ahlströmin 6. opettajan virka lakkautettaisiin. Se oli ollut jo vuodesta 1960 saakka avoinna ollut virka. Koska oppilasmäärä samassa koulussa oli vuonna 1963 laskenut alle 150 oppilaan, jolloin kuudennen opettajan palkkaukseen ei enää saada valtionapua, ehdotettiin 6. opettajan Lauta Koskenkorvan virka lakkautettavaksi. Kun vuonna 1964 oppilasmäärä oli vielä laskenut alle 120, niin ehdotettiin 5. opettajan Tuija Vuorelan virka lakkautettavaksi.

Valtuustolla ei ollut haluja menojen supistukseen. Koulujen uusi piirijako jälleen esillä

Lauttijärven koulupiiri päätettiin lakkauttaa ja liittää Koittankosken, Kuvaskankaan ja Tuorilan koulupiireihin siten, että Savalan ja Saarisen kulmat liittyvät Tuorilan piiriin, Peltomäen kulma Kuvaskankaan piiriin ja muu osa Lauttijärven piiriä Koittankosken piiriin.
Honkajärven koulupiiri liitetään Kuvaskankaan piiriin, mutta tämän piirin koulu toimii siten, että I ja II luokka saa opetusta Honkajärven koulussa ja muut luokat Kuvaskankaan koulussa.
Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä, että Riispyyn koulupiiri jaetaan Kasalan ja Ylikylän pohjoisen piirin koulun kesken siten, että piirien raja kulkee Itäjärven ojaa pitkin mereen Timberheidin eteläpuolella. Valtuusto päätti muuttaa aiempaa päätöstään ja Köörtilän piiri säilytetään, mutta sen raja muutetaan Höbringin tienhaaraan siten, että Haanpään ja Martta Kallion talot siirtyvät Peipun piiristä Köörtilän piiriin. Näin Köörtilän piiriä vahvistettiin kahden talon verran.




Opettaja Mikko Vären koululautakunnan sihteerinä laatima selvitys 14.9.1951 lausuu seuraavaa:

Lauttijärven koulupiiri: Raja kulkee lännessä Ruonajärveltä Latvajärvelle, siinä se kääntyy koilliseen kulkien Lahnajärven eteläpuolitse Siikaisten pitäjän rajaan asti, siitä etelään pitkin pitäjän rajaa Vähäjärvelle asti ja Riihiahon talon pohjoispuolitse Ruonajärvelle Kuvaskankaan piirin rajaan saakka. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Tähti”- nimisellä tontilla RN:o 7. Alakouluikäisiä lapsia piirissä on 13. Yläkouluikäisiä lapsia piirissä on 12. Koulumatkat: 0-3km 22 lasta koskee, 3-5km 3 oppilasta koskee, yli 5km matkaa ei ole kenelläkään. Pisin koulumatka on siis 5km.
Suoritettiin myös oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman tarkistus seuraavasti:
Lauttijärven koulupiirissä toimii 2- opettajainen täydellinen kansakoulu. Kansakoulussa on kaksi luokkahuonetta ja yhden opettajan asunto. Asunto toiselle opettajalle ja koulukeittola rakennetaan vuoden 1952 loppuun mennessä. Oppivelvollisuus piirissä on täydessä voimassa.

4 opettajan virkaa lakkautettiin vuonna 1966 Lauttijärven koulun viimeisen opettajan Lyyli Mattilan virka lakkautettiin, Riispyyn koulusta toisen opettajan Leo Veromaan virka, Köörtilän koulusta toisen opettajan Pekka Alastalon virka ja Ylikylä-Ahlströmin neljännen opettajan Maila Näsin virka. Oppilaita Lauttijärvellä on 12, Riispyyssä 24, Köörtilässä 22 ja Y-A 88.

Kahinaa kansakouluista valtuustossa
17.3.1965 pohdittiin pääasiassa kunnan kansakoulujenmenojen supistamista yhdistämällä koulupiirejä ja muutamalla niitä yksiopettajaisiksi kouluiksi. Lauttijärven koulupiiri ehdotettiin kokonaan lakkautettavaksi. Valtuustossa esitti Huhtinen, että Kasalan ja Köörtilän koulupiirit lakkautettaisiin ja näiden oppilaat siirrettäisiin naapurikoulujen piireihin, koska valtionapu toisen opettajan palkkaan lakkaa silloin kun, oppilasluku koulussa laskee alle 25 oppilaan. Lisäksi valtuustossa esitettiin vastaehdotuksena, että Lauttijärven ja Köörtilän koulupirien säilyttämistä. Monien ja sekavien äänestysten jälkeen valtuusto päätti, että Honkajärven, Kasalan ja Ylikylän pohjoisen koulu muutetaan yksiopettajaiseksi ja koulupiirien rajat pidetään entisellään. Lauttijärven koulupiiri lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät Kuvaskankaan, Tuorilan ja Koittankosken kouluihin. Sen sijaan Köörtilän ja Riispyyn koulut jatkavat edelleen kaksiopettajaisena kouluna. Toisessa yhteydessä päätettiin kuitenkin, että Ylikylän pohjoinen koulu jatkaa myös kaksiopettajaisena kouluna siihen saakka, kunnes kunnan uusi koulupiirijako on vahvistettu. Pirttijärven koulupiiri otetaan tästä lähtien kouluhallituksen esityksen mukaisesti kokonaisuudessaan koulupiirijakoa esittäviin karttoihin.


Kunnanhallitukselta uusi esitys koulukiistassa
Esitys päinvastainen kuin asiantuntijan suositus
12.4.1965 kunnanhallitus laati valtuustolle uuden esityksen kansakoulujen supistamisehdotuksesta. Kokoukseen oli kutsuttu Maalasikuntien liitosta varatuomari Vataja neuvomaan. Vataja sositteli uudeksi koulupiirijaoksi seuraavaa: Kasalan alle 20 oppilaan kulu yhdistetään Riispyyn kouluun, samoin Ylikylän pohjoinen koulu yhdistetään Ylikylä-Ahlströmin kouluun, Köörtilä Peipun kolupiriin Taloudelliset syyt puoltavat tät sositusta. Kunnanhallitus ei juurikaan väittänyt asiantuntija vatajan esityksestä, vaan päätti äänestyksen jälkeen piirijaon lähes päinvastaiseksi. Päätökseksi tuli, että valtuustolle ehdotetaan, että Riispyyn koulupiri jaettabvaksi Ylikylän pohjoisen ja ja Kasalan piirin kesken, joten nämä molemmat jäisivät omiksi koulupiireiksi. ja vain Riispyy suurimpana lakkautettaisiin. Sen sijaan Köörtilän piiri ehdotetaan liitettäväksi Peipun piiriin, samoin Lauttijärven piiri Koittankoskeen, Kuvaskankaan ja Tuorilan piireihin ja Honkajärvi piiri yhdistettäisiin Kuvaskankaan piiriin. ehdotettiin lisäksi valtuustolle, että Ylikylä-Ahlströmin 6. opettajan virka lakkautettaisiin. Se oli ollut jo vuodesta 1960 saakka avoinna ollut virka. Koska oppilasmäärä samassa koulussa oli vuonna 1963 laskenut alle 150 oppilaan, jolloin kuudennen opettajan palkkaukseen ei enää saada valtionapua, ehdotettiin 6. opettajan Lauta Koskenkorvan virka lakkautettavaksi. Kun vuonna 1964 oppilasmäärä oli vielä laskenut alle 120, niin ehdotettiin 5. opettajan Tuija Vuorelan virka lakkautettavaksi.
Valtuustolla ei ollut haluja menojen supistukseen. Koulujen uusi piirijako jälleen esillä
Lauttijärven koulupiiri päätettiin lakkauttaa ja liittää Koitankosken, Kuvaskankaan ja Tuorilan koilupiireihin siten, että Savalan ja Saarisen kulmat liittyvät Tuorilan piiriin, Pektomäen kulmaKuvaskankaan piiriin ja muu osa Lauttijärven piiriä Koitttankosken piiriin.
Honkajärven koulupiiri liitetään Kuvaskankaan piiriin, mutta tämän piirin koulu toimii siten, että I ja II luokka saa opetusta Honkajärven koulussa ja muut luokat Kuvaskankaan koulussa.
Äänestyksen jäkkeen valtuusto hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä, että Riispyyn koulupiiri jaetaan Kasalan ja Ylikylän pohjoisen piirin koulun kesken siten, että piirien raja kulkee Itäjärven ojaa pitkin mereen Timberheiden eteläpuolella. Valtuusto päätti muuttaa aiempaa pätöstään ja Köörtilän piiri säilytetään, mutta sen raja muutetaan Höbringin tienhaaraan siten, että Haanpään ja Martta Kallion talot siirtyvät Peipun piiristä Köörtilän piiriin. Näin Köörtilän piiriä vahvistettiin kahden talon verran.
Pirttijärven koulupiiri otettiin piirijakoa osoittaviin karttoihin kokonaisena kouluhallituksen esittämällä tavalla.

Tänään vuonna 2020 Merikarvialla kunnan alueen 17 koulusta on jäljellä vain Ylikylä-Ahlströmin keskuskoulu.




Päivitetty 24.4.2022 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä