Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1955

Kouluhallitus on vahvistanut rakennusmestari Reino Niemen laatimat Koittankosken koulun lisärakennuksen sekä
vanhan osan lämpö-, vesi- ja viemäritöiden piirustukset. Korvausten normaalihinta on 6.131.000 mk.

Varoja satamaa varten:

Valtion vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon merenkulkuhallituksen käyttöön on varattu 25 miljoonan markan määräraha käytettäväksi
Himangan ja Merikarvian satamaväylien kunnostamiseen. Merenkulkuhallitukseen lähti toimikunta, johon kuuluivat
Toivo Kuusinen, Eino Siltanen, Juhani Aitasalo ja A. Peltonen.

Merikarvian Marttayhdistyksen vuosikokous pidettiin 18.1.1955 Saara Säiläpohjan kotona. Yhdistyksen puheenjohtaja
Ester Vihervuori avasi kokouksen kiittäen Marttoja edellisestä vilkkaasta toimintavuodesta.
Erovuoroiset johtokunnan jäsenet Ilona Salmi ja Saara Säiläpohja sekä Lea Viikilä ja Suoma Lehtinen valittiin uudelleen.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Ilona Salmi ja varapuheenjohtajaksi Anni Raitala.
Martta-emänniksi valittiin edelleen Selma Ala-Knuussi ja Lyyli Hakosalo. Pitoastiaston hoitajaksi ja lainaajaksi valittiin
Aini Ojala. Höyrymehustimen hoitajaksi valittiin Lea Viikilä.

Lauttijärven Lukon hiihtokilpailuissa helmikuussa 1955 oli 37 osanottajaa. Naisten paras oli Liisa Väliluoma ja
tyttöjen paras oli Eila Koivumäki.
Yleisen miesten sarjan voitti Olli Korpunen, toinen Aimo Kunnasmaa ja kolmas Heikki Lähteenmäki.
Poikien alle 20 v paras oli Aulis Asunto, alle 17 v. paras oli Ossi Mattila ja 14 v. paras oli Antero Alinen,
12 v. Kalevi Rajala, alle 10 v. paras oli Ilkka Eränen, toinen Kalle Aitasalo ja kolmas Seppo Eränen.
Ikämiesten sarjan paras oli Martti Jylhänkoski, toinen Juha Lähteenmäki ja kolmas Kauko Nummelin.

Lauttijärven Lukon vuosikokous pidettiin 23.1.1955 Maamiesseuran talossa. Kokouksen avasi Reino Autimo.
Seuran entisen jäsenen Matti Harjun muistoa kunnioitettiin hetken hiljaisuudella.
Kokouksen puheenjohtajajana toimi Kauko Varhila ja sihteerinä Aimo Kunnasmaa.
Toimista oli ollut vilkasta ja seuran urheilukenttä antoi työtä ja toimintaa. Keskusteltiin seuran levittäytymisestä
Riispyyn ja Leppijärven kyliin. Pyritään tehostamaan toimintaa kilpailuja ja harjoituksia järjestämällä.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Reino Autimo ja johtokuntaan jäseniksi Onni Korpunen, Eino Peltola, Antti Karipalo
ja Aimo Kunnasmaa. Varalle Antti Myllykallio ja Jorma Pöntynen. Varapuheenjohtajaksi valitsi johtokunta
E. Peltolan ja sihteeriksi A. Kunnasmaa ja rahastonhoitajaksi A. Karipalo.
Päätettiin järjestää mm neljät hiihdot, joista yhdet ovat yleiset kisat.

Merikarvian Reserviupseerikerhon vuosikokous pidettiin K.G. Häyrisen luona helmikuussa 1955.
Puheenjohtajana toimi yliluutnantti Reino Rannikko, sihteerinä vänrikki K. Purosalo.
Puheenjohtajaksi valittiin eroa pyytäneen kapteeni Esko Sipilän jälkeen luutnantti P. Huhtinen.
sekä jäseniksi luutnantit T. Hallikainen, R. Niemi ja K.G. Häyrinen ja vänrikki K. Purosalo sekä
varalle luutnantti R. Rantala ja vänrikki E. Esko. Kerhon varapuheenjohtajaksi valittiin luutnantti Reino Niemi
ja sihteeriksi luutantti K.G. Häyrinen. Urheilu-upseeriksi valittiin luutnantti R. Rantala.

Kunnan kansakoulujen välisissä hiihtokilpailuissa 1955 paras koulu oli tyttöjen sarjassa Ahlströmin koulu ja se sai
kiertopalkinnon nyt omakseen. Toinen oli Köörtilä ja kolmas Satama. Poikien paras koulu oli Lankoski,
toinen Köörtilä ja kolmas Peippu.
Paras tyttö oli Kaisu Ranta Ahlström, toinen Liisa Vainio Köörtilä ja kolmas Marja-Liisa Uusitalo Ahlström.
Paras poika oli Ismo Vesen Satama, toinen Raimo Vuorinen Peippu ja kolmas Toivo Autiovaara Lauttijärvi,
neljäs Hannu Vuorela Köörtilä, viides Kalevi Tuominen Lankoski ja kuudes Veikko Tarkkio Lankoski.

V.-ja U.-seura Marsin mestaruushiihdoissa 20.2.1955 yleisen sarjan paras oli Väinö Sundelin, toinen Isto Pohjola
ja kolmas Eino Nurmi. Alle 18 v sarjan paras oli Erkki Ranta, toinen Veikko Myllymäki ja kolmas Kosti Sundelin
ja neljäs Jukka Anttila. Sarjan alle 15 v paras oli Erkki Kotikumpu ja toinen oli Simo Järvenpää. Alle 13 v paras
oli Lasse Kivikanta, toinen Matti Liutala ja kolmas Kauko Kotikumpu.

O. Korpusesta tuli kunnan hiihtomestari maaliskuussa 1955, kun hän voitti 15 km hiihdon ylivoimaisesti.
Toinen oli V. Vuorinen ja kolmas H. Lähteenmäki ja neljäs Väinö Sundelin.
Poikien alle 18 v. paras oli O. Jakonen, toinen S. Siltanen ja kolmas M. Viikilä.
Alle 15 v. sarjan paras oli U. Nieminen, toinen S. Vainio ja kolmas T. Salmi.
Naisten paras oli Seija Uusimäki, toinen Sirkka Salo ja kolmas Liisa Väliluoma.
Tyttöjen paras oli Kaisu Ranta, toinen M-L. Kalaranta ja kolmas M-L. Uusitalo.

Merikarvian kansakoulupojat sijoittuivat Pomarkussa Porin Opettajayhdistyspiirin hiihtokilpailuissa
prossille eli kolmannelle sijalle viestinhiihdossa joukkueella, jossa hiihtivät Elias Santa, Ylikylä,
Hannu Vuorela, Köörtilä, Raimo Vuorinen, Peippu ja Ismo Vesen, Satama.

Lauttijärven Lukon hiihtokilpailuissa Lauttijärvellä yleisen 10 km hiihdon voitti Arvo Hirvonen, Into,
toinen Olli Korpunen, Lukko. Alle 21 v paras oli Aulis Asunto. Alle 18 v. paras oli Olavi Jakonen, Tuisku.
Alle 15 v. paras oli Kalevi Pirttijärvi, Lukko, toinen Hannu Puistonen, Tuisku ja kolmas Raimo Asunto.
Naisten paras oli Liisa Väliluoma. Lukko, toinen Sirkka Uusi-Rantala, Lukko ja kolmas Anja Mäntymäki, Lukko.

Tuorilan Tuiskun mestaruuskilpailuissa yleisen sarjan voitti Olavi Jakonen, toinen Lauri Mäkinen ja
kolmas Antti Salmi. Alle 15 v. sarjan paras oli Kalevi Tuominen, toinen Hannu Puistonen ja kolmas Veikko Tarkkio.

Yhteiskoulun ”Ukko-Pekka”-hiihtojen paras luokka oli II a. Joukkueessa hiihtivät Lea Vanhatalo, M-L. Kalaranta, Lasse Kivikanta
ja Unto Nieminen.
Henkilökohtaisesti paras poika oli IV luokan Matti Viikilä. Tyttöjen paras oli II a luokan M-L. Kalaranta.

Silloin tällöin tapahtuvien myöhästymisien vuoksi pyydetään autoilija Toivosta ilmoittamaan jokin kellonaika,
mitä ennen hän ei lähde iltaisin mm pankinkulmalta Tuorilaan päin. Autoa kutsuttiin ”epätoivoseksi”.

Huhtikuussa valtuusto antoi Lauttijärven urheilukenttää varten 100.000 mk rakennusavustusta.
Samoin keskusurheilukentän katsomo- ja huoltorakennuksen piirustukset hyväksyttiin ja anottiin
veikkausvoittorahaa hankkeelle.

Merikarvian Marsin mestaruudet ratkottiin vauhdittomissa hypyissä 17.4.1955 yhteiskoulussa.
Marsin mestariksi hyppäsi Martti Tähtinen, toinen oli Antti Yliknuussi ja kolmas Heikki Ranta sekä
neljäs Lasse Tuominen. Alle 18 v. paras oli Kosti Sundelin, toinen Erkki Kotikumpu ja kolmas Arvi Salo.

Opettaja Ines Tommila:

Ines Tommila täytti 18.5.1955 80 vuotta. Opettaja, insinöörin rouva os. Dunderberg. Hän oli syntynyt Tampereella.
Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun ja Helsingin Suomalaisen Jatko-opiston käytyään hän useita vuosia oli opettajana
Tampereen ruotsalaisessa Yhteiskoulussa ja suomalaisessa tyttökoulussa.

V. 1906 hän solmi avioliiton insinööri Arvi Tommilan kanssa ja seurasi miestään Bakuun, jossa hän toimi voimistelunopettajana
tyttö- ja poikakymnaasissa.

Maailmansodan aikana 1917 puolisot palasivat kotimaahan ja asettuivat pian sen jälkeen asumaan insinööri Tommilan syntymäpitäjään
Merikarvialle, Ollinmäkeen. Miehensä kuoltua Tommila valmistui v. 1920 Rauman seminaarista kansakoulunopettajaksi.

Hänen ensimmäinen toimipaikkansa oli Merikarvian Alakylän kansakoulu ja vuodesta 1924 lähtien Sataman kansakoulu, jonka
johtajaopettajana hän toimi vuodesta 1935. Vuonna 1945 hän siirtyi eläkkeelle ja asettui asumaan Ollinmäkeen.

Erikoisesti liikuntakasvatus ja kouluhygienia olivat hänelle tärkeitä.
Useita kunnallisia luottamustoimia: valtuustoon, verotuslautakuntaan, kotiseutulautakuntaan, raittiuslautakuntaan, kirkkovaltuustoon,
köyhäinhoitolautakunnan varapuheenjohtajana, sairaalan rakennuskomitean jäsenenä ja johtokunnan puheenjohtajana,
Merikarvian Vapaan huollon puheenjohtajana jne.

Merikarvian marttayhdistys saa kiittää Tommilaa olemassaolostaan, joka on toiminut sen puheenjohtajana useat vuodet.

Kirjailija Matilda Roslin-Kalliolan muiston vaaliminen on ollut Tommilan sydäntä lähellä. Hän lahjoitti kunnalle
kirjailijajodin irtaimiston, jonka hän oli ostanut. Tommilan toimesta pantiin keräys toimeen kirjailijan hautapatsaaseen
tätä esittävä pronssinen hautareliefi.

Merikarvian kotiseutuyhdistyksen syntysanat ovat rouva Tommilan lausumat ja hän on innokkaasti puuhannut paikkakunnalle
kotiseutumuseota, jonka sijoituspaikaksi on hänen toimillaan luovutettu vanha pitäjämakasiini, jonne hän on kerännyt runsaasti
vanhoja esineitä, jotka liittyvät Merikarvian vaiheisiin.

Merikarvian Nuorisoseuran Sekakuoron lippu on myös Tommilan ajatuksesta ja toimin syntynyt.
Erityisen lähellä Tommilan sydäntä ovat olleet Merikarvian lapset, joille hän on tarmokkaalla ja uhrautuvalla
työllä Vappukukkien myynnistä kertyneillä rahoilla perustanut Lasten Paras rahaston.
Tommila on enteellisesti syntynyt 12.5 eli Snellmanin päivänä.

Kulkulaitosten- ja yleistentöidenministeriö myönsi tie- ja vesirakennushallituksen käytettäväksi 9 miljoonaa markkaa
Merikarvian satamaan johtavan ns. eteläisen eli Halluskerin laivaväylän syventämiseen.

Yhteiskoulun kulttuurikilpailuissa 23.4.1955, joihin osallistuivat III-V luokan oppilaat: parhaat laulajat olivat
Pentti Viertola ja Teuvo Leutonen tasapistein,
kolmas oli Aila Linden. Lausunnan paras oli Irja Salo, toinen Sisko-Maria Ylinen ja kolmas Hilkka Hakasalo.
Paras kirjoittaja oli Sisko-Maria Ylinen. Parhaan vesiväripiirustuksen laati Pekka Vihervuori.
Näytelmäkisassa paras pääosan esittäjä oli Sakari Aartelo ja paras sivuosan esittäjä oli Aila Linden sekä Olli Uusitalo

”Laivan kannella” esitettiin…
I helluntai-iltana 1955 esitettiin Merikarvian Mieslaulajaintalossa Pasi Jääskeläisen lauluhupailu
”Laivan kannella” mieslaulajain esittämänä. Porilainen näyttelijä Joel Asikainen ohjasi kokonaisuutta.

9.6.1955 kutsuu seuratoimintapalsta II lohkon B-junioreita jalkapallo-otteluun Köörtilän Kiri-Luvian Veto Körtilän kentälle
12.6.klo 13.00. Seuraavat pojat kutsuttiin kentälle klo 12.00: Altti Välimaa, Altti Vesa, Aimo Hill, Martti Järvinen, Hannu Vuorela,
Pentti Kaipio, Seppo Vainio, Taisto Kaipio, Heikki Niemi, Antti Erkkilä, Simo Tammela, Reino Latva, Risto Honkala, Kosti Vuorisalo,
Veikko Santanen, Taisto Hänninen sekä linjamiehet: Pentti Penttilä ja Asko Mikkola. Ottelun tuomitsi J. Salonoja.

Yhteiskoulun päästötodistuksen saivat V luokan oppilaat: Raimo Aalto, Sulevi Aalto, Jorma Anttila, Ilmari Kanerva, Jukka Kolsio,
Anna-Liisa Koskinen, Marjatta Kuismala, Pentti Kuusinen, Raimo Kuusinen, S. Laineranta, Ulla Lehto, Simo Mäkelä, Anja Peltomäki,
Sisko Ruoho, Liisa Saarenala, Aune Salonen, Maija-Liisa Setälä, Aili Starkman, Kalevi Toivo, Maija-Liisa Toivonen, Kyösti Turkki,
Ulla-Maija Vanhatalo, Aune Vilen ja Sisko-Maria Ylinen.

17.6.1955 kokoontuivat satamalautakunnan kutsusta Merikarvialla liikemiespiirien edustajat satamaolojen kehittämistä pohtimaa:

Paikallisten puutavaraliikemiesten lisäksi neuvotteluun oli kutsuttu ja saapuikin Merikarvialla laivausta harjoittavien suuryhtiöiden edustajia:
Rauma-Repola Oy, W. Rosenlew & Co Oy, Osuuskunta Metsäliitto, A. Ahlström Oy, J, A. Zachariasson & Co. O. W. Hacklin & Co Oy,
Suomen Powell Duffryn Ab, Siikaisjärven Saha ja siis myös kaikki paikalliset alan yrittäjät.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Kuusinen. Luotsi Artturi Peltonen esitteli sataman tilannetta.
Hän totesi, että nyt on saavutettu sataman kohdalla eräs tavoite, kun Tie- ja Vesirakennushallituksen toimesta on laadittu ns. Halluskerin
laivaväylän syvennyssuunnitelma. Tähän tarkoitukseen oli saatu rahaa 9 miljoonaan markkaa, jolla voidaan työt aloittaa, vaikka kaikkiaan
tarvitaankin 31 miljoonaa markkaa.

Väylän tulevaa 3,40 metrin syväystä luotsi Peltonen piti vielä liian matalana, jotta väylä palvelisi myös suurempia aluksia.
Tästä syvyysasiasta käytiinkin vilkas ja yksimielinen keskustelu. Väylä olisi saatava 16 jalan syvyiseksi mitä pikimmin.

Myöskin keskusteltiin laituritiloista ja esitettiin jo kauneussyistäkin, että Kontion laiturit saataisiin kunnostettua.
Valtuustolle esitettiin neuvottelun tulokset ja pyyntö, että Helsinkiin lähetettäisiin liikemiestoimikunta evästämään satama-asiaa,
mutta valtuusto ei nyt lämmennyt asialle, kun se pelkäsi sillä vain vahingoitettavan satama-asiaa.

Koittankosken kansakoulun lisärakennuksen harjannostajaisia vietettiin heinäkuussa 1955.
Kokonaan uutta tilaa koulu sai 1.200 neliömetriä ja entistä osaa uusittiin. Urakoitsijana toimi Tuomo Nurmisto.

Lauttijärven Lukon järjestämissä piirikunnallisissa kilpailuissa 100m juoksun voitti ajalla 11,7 Köörtilän Kirin Kauko Välimaa,
joka myös voitti 20 v. poikien 200m juoksun ajalla 25,2.

Sankaripatsaan aikaansaamiseksi sankaripatsastoimikunta on pyytänyt luonnoksia kankaanpääläiseltä kuvanveistäjä Kauko Räikkeeltä.
Taiteilija kahdesta ehdotuksesta on valittu ”Äiti ja tytär”- aiheinen luonnosehdotus sopivimmaksi.
Sen mukaan monumentti tulee noin 5 metrin korkuinen, pronssiristin varjossa punagraniittisella jalustalla merituulessa hartaina
seisovat äiti ja tytär.
Patsastoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana rovasti Väinö Raitala ja jäseninä metsätalousneuvoja V. Yli-Kerttula, maanviljelijä
Mäkipuro, rouvat Iines Tommila ja Saara Säiläpohja sekä maanviljelijä Paavo Huhtinen.

Köörtilän Kirin jäsentenvälisissä kisoissa 31.7.1955 yleisen sarjan kolmiottelun voitti jo kolmannen kerran Kauko Välimaa
saaden kiertopalkinnon omakseen.
toinen oli Oiva Länsitalo. Alle 18 v. paras oli H. Vanhatalo. Alle 15 v. paras oli Altti Välimaa, toinen A. Hill ja kolmas T. Kaipio.
Parhaan pituushyppytuloksen teki Kauko Välimaa. Tulos oli 603.

Lauttijärven Lukon 3-päiväiset sarjakilpailut saatiin päätökseen 5.8.1955.
Heittosarjojen paras oli Paavo Hirsimäki, toinen Mikko Palomäki ja kolmas Reino Palomäki.
Hyppysarjojen paras oli Paavo Hirsimäki, toinen Antti Myllykallio ja kolmas Yrjö Lounasvaara.
Pikajuoksusarjojen paras oli Antti Myllykallio ja toisena oli Yrjö Lounasvaara.
Keskimatkojen juoksujen paras oli Heikki Lähteenmäki ja toinen oli Antti Mäntylä.
Alle 17 v. paras oli Mauno Vuorela, toinen Torsti Peltoniemi ja kolmas Seppo Haukoranta.

Lauttijärven Lukko totesi olevansa velaton seura elokuussa 1955.
Kentän rakentamista seura otti 5.7.1949 120.000 markan lainan, joka suoritettiin loppuun 25.7.1955.
Laina maksettiin omatoimisilla varoilla.

Kuvaskangas voitti Paulakankaan Poikien pokaalin elokuussa pidetyissä kisoissa Lauttijärvellä.
Nyt kilpailtiin kolmatta kertaa Rantamaan veljesten lahjoittamasta kiertopalkinnosta.
Yrjö Lounasvaara juoksi 100m ajassa 11,9, Antti Myllykallio hyppäsi pituutta 572.
Alle 19 v. viisiottelun paras oli Torsti Peltoniemi, toinen Mauno Vuorela ja kolmas Aimo Pohjatalo.
Alle 16 v. paras kolmiottelija oli Seppo Haukoranta, toinen Veikko Heikkilä.

Isojärven Urheilijat – Lauttijärven Lukko kisasivat elokuussa 1955.
Isojoki voitti pistein 74-52. Kisattiin kauppias K.G. Häyrisen ja liikemies Lauri Perähannun
lahjoittamasta kiertopalkinnosta. Kisa oli seurojen välillä kahdeksas kerta.
Isojoki on voittanut viisi kertaa ja Lukko kolme kertaa. Kiertopalkinto jäi nyt pysyvästi Isojoelle.

Kunnan yleisurheilumestaruuskilpailu pidettiin uudella kirkonkylän keskuskentällä.
Kisajärjestelyistä vastasivat Into ja Mars.
Yleisen sarjan 100 m paras oli Lasse Tuominen ajalla 11,9. Toisena ollut Reijo Kallioinen sai saman ajan kuin voittaja.
Kolmas oli Yrjö Lounasvaara 12,0. Lasse Tuominen voitti pituuden tuloksella 617. Toinen oli Heikki Vanhatalo 596 ja
kolmas Oiva Länsitalo 596. Neljäs Antti Myllykallio 582. Viides Martti Tähtinen 574 ja kuudes Antti Yliknuussi 541.
Myllykallion veljekset Pentti ja Antti olivat 800 m juoksun parhaat ja Heikki Lähteenmäki voitti 3000 m juoksun ennen
Viljo Vuorista, Jaakko Mäkistä ja Väinö Sundelinia.
Isto Pohjola voitti seiväshypyn tuloksella 315. Paavo Hirsimäki voitti kiekon ja keihään. Hannu Mahlamäki oli kuulan paras.
Alle 18 v. pituushypyn voitti Heikki Vanhatalo 605, toinen Mauno Vuorela 582.
Alle 15 v. pituushypyn paras oli Uolevi Uusitalo 544, toinen Altti Välimaa 539 ja kolmas Seppo Haukoranta 530,
neljäs Kari Vihervaara 470, viides Veikko Tarkkio 453 ja kuudes Voitto Tarkkio 450, seitsemäs Jouko Elevaara 438.

Merikarvian Tuiskun jäsentenvälisissä mestaruuskisoissa 4.9.1955 oli paras urheilija Olavi Jakonen.
Osanottajia oli 23.

Merikarvian kunnan kansakoulujen yleisurheilukilpailuissa keskuskentällä 12.9.1955 oli 80 oppilasurheilijaa.
Ylikylän koulu voitti kolmiottelun. Peippu oli toinen ja Lankoski kolmas.
Vanhempien tyttöjen paras oli Sataman koulun Anja Harju, toinen Marjatta Lahnaviiki Köörtilä ja kolmas
Pirkko Rajala Kuvaskangas.
Nuorempien tyttöjen paras oli Anja Lindeman Sataman kolusta, toinen Anja-Sisko Tarkkio Lankosken koulusta ja kolmas
Outi Salonen Ahlströmin koulusta. Vanhempien poikien paras oli Eljas Santa Ylikylän koulusta hypäten mm pituutta 536,
toinen Raimo Vuorinen Peipun koulusta. Hän hyppäsi pituutta 500.Kolmas oli Veikko Tarkkio Lankosken koulusta ja
neljäs Arvi Lahdenvaara. Nuorempien paras oli Tero Koivisto Peipun koulusta, toinen Olavi Heikkilä Kuvaskankaan koulusta
ja kolmas Pentti Tiittanen Ylikylän koulusta.

Lauttijärven Lukon, LaLun mestaruuskilpailut pidettiin omalla kentällä 4.9 ja 6.9.1955. Osanottajia oli 25.
Paavo Hirsimäki oli mestari korkeudessa ja pituudessa sekä kiekossa sekä toinen kuulassa ja kolmiloikassa
sekä neljäs keihäässä. Aika poika!
Lukon poikien mestaruuskilpailuissa 30.8.1955 paras alle 16 v. kolmiottelussa oli Pentti Aittamäki, toinen Seppo Haukoranta
ja kolmas Veikko Heikkilä ja neljäs Simo Järvenpää. Alle 14 v, paras oli Unto Suhonen, toinen Anto Palomäki ja
kolmas Kalevi Vihervaara ja neljäs Jouko Elevaara. Alle 12 v. paras oli Kalevi Rajala, toinen Jouko Elevaara
ja kolmas Heikki Marjamäki.

Lauttijärven Lukon 10-ottelumestaruuskisat kisattiin syyskuussa 1955. Mestariksi saatiin Yrjö Lounasvaara,
toinen Antti Myllykallio ja kolmas Paavo Hirsimäki.

Merikarvian Marsin mestaruuskisat pidettiin 11.9.1955 keskusurheilukentällä.
Lasse Tuominen voitti 100m, pituuden tuloksella 579, kolmiloikan sekä korkeuden. Jaakko Mäkinen ja Väinö Sundelin
olivat 1500 m parhaat. Isto Pohjola voitti seipään tuloksella 302, toisena oli samalla tuloksella Antti Yliknuussi ja
kolmantena myös 302 tuloksella Heikki Ranta. Valtteri Niemi voitti keihäänheiton ja kiekon Isto Pohjola.
Alle 16 v. kolmiottelun paras oli Kalevi Liutala, toinen Kosti Sundelin ja kolmas Arvi Salo.
Alle 14 v. paras oli Matti Kalliosalmi ja toinen Kauko Kotikumpu.

Elias Santa ja Raimo Vuorinen sijoittuivat ensimmäiseksi ja toiseksi Porin opettajayhdistypiirin yleisurheilukilpailuissa
Porissa Herralahden urheilukentällä 23.9.1955 Eliaksen voittaessa ja Raimon ollessa toisena kolmiottelussa.

Lauttijärven Lukko voitti muun Merikarvian joukkueen yleisurheilukisassa elokuussa 1955 Lukon kentällä.
100m paras oli Kauko Välimaa ajalla 11,8, toinen Yrjö Lounasvara 11,9 ja kolmas Lasse Tuominen 12,0.
Pituuden paras oli Heikki Vanhatalo 622, toinen Oiva Länsitalo 599, kolmas Lasse Tuominen 593, neljäs
Yrjö Lounasvaara 576, viides Antti Myllykallio 570 ja kuudes Raimo Aalto 567.

Köörtilän Kiri sijoittui jalkapallossa kolmanneksi piirisarjan 2 lohkon G-junioreiden sarjassa.
Vastustajina olivat Koiviston Isku, Porin Kärpät, Porin PT ja Luvian Veto.
Parhaat pelaajat olivat Veikko Santanen, Taisto Kaipio, Pentti Kaipio, Heikki Niemi, Aimo Hill ja Altti Vesa.

Kansanedustaja Heikura ym. kansanedustajat jättivät eduskunnalle raha-asia-aloitteen sataman ruoppaamiseksi ja
ne ehdottivat, että eduskunta ottaisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon noin 31 miljoonan markan määrärahan
Merikarvian satamaan johtavan nk. Halluskerin väylän syventämiseksi ja ruoppaamiseksi.

Toinenkin toivomusaloite satamaväylästä:

Kansanedustaja Arvo Sävelä, Erkki Ryömä, Einari Jaakkola, Nestori Kaasalainen, Laura Brander-Wallin, Irma Rosnell,
Martti Raipala ja Pertti Rapio jättivät eduskunnalle 19.9.1955 toivomusaloitteen, jossa he ehdottivat eduskunnalle, että se
ottaisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan markan määrärahan Merikarvian satamaan johtavan ns. Halluskerin
laivaväylän syventämiseksi ja ruoppaamiseksi.

Tuorilan Tuisku sai järjestettäväkseen Satakunnan Piirin nyrkkeilymestaruuskilpailut, jotka pidetään Mieslaulajien talossa
23.10.1955 alkaen kello 13.00. Illalla järjestettiin nyrkkeilytanssiaiset.

Merikarvialaista nyrkkeilijöistä Voitto Tarkkio sai kauppias Veikko Siulon lahjoittaman kunniapalkinon parhaana muuten
palkinnotta jääneenä nyrkkeilijänä. Voitto Tarkkio sarjassa 63,5 kg. Tuiskun Risto Äijälä voitti 81 kg sarjan, kävi kaksi kovaa
ja tasaista ottelua, joista lehtimiehen näkemyksen mukaan hänen olisi tullut voittaa kaikin tuomariäänin ensimmäinen ottelu
Rauman Juhani Salmista vastaan. Veikko Tarkkio oli sarjassaan 60 kg toinen. Miltei täysi Sali seurasi kisoja.

Merikarvian yhteiskoulun luokkien välinen 3-ottelukisa käytiin keskuskentällä. Paras luokka oli IV luokka.
Paras poika oli Uolevi Uusitalo, toinen Kalevi Liutala, kolmas Matti Viikilä ja neljäs Pekka Vihervuori, viides Kosti Sundelin,
kuudes U. Nieminen, seitsemäs A. Salo, kahdeksas P. Nykänen, yhdeksäs E. Haukoranta ja kymmenes P. Salmi.
Kalevi Liutala juoksi 60 m ajassa 7,8, samoin P. Vihervuori ja Matti Viikilä.
Pituuden paras oli Kalevi Liutala 539, Matti Viikilä 536, kolmas U. Uusitalo 536, neljäs P. Vihervuori 510 ja Arvi Salo 509.
Tyttöjen paras oli Maija-Leena Kalaranta, toinen Maija Viikilä, kolmas Tuula Tuomi, neljäs Soile Mikkola ja viides Ilona Aittamäki.

K.V. Lehtojoki kirjoitti marraskuussa 1955, että vuonna 1947 perustettiin Merikarvian Historian kirjoittamisrahasto, jota valtuusto
30-vuotisen toimintansa muistoksi 1949 lisäsi 100.000 markalla.

Samalla asetettiin erikoinen historialautakunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä K.V. Lehtojoki, ja jäseniksi rouva
Hanna Alho ja taloustirehtööri I.O. Rikalainen. Lehtojoki toteaa, että työtä on hiljakseen tehty, mutta asiantuntijat kehottivat
odottamaan kunnes Maakuntaliitolta sen historiaansa varten hankkimaa arkistomateriaalia saadaan käyttömme.
Lehtijoki kehottaa kuitekin nyt ryhtymään omatoimiseen historiateoksen valmisteluun, kun tiedossa on jo kirjoittakin.

Rantatie Merikarvialta Kristiinaan otettiin valtion haltuun 1.12.1955.

Lastaus suoraan jäältä…

Joulukuussa 1955 saapui satamaan 4 tuumaisen jään lävitse ml. Rolf Hampurista ja ankkuroitui Krookan lahdelle.
Laiva otti täältä Lars Ingström & Colta paaluja Saksaan. Lastaus tapahtui suoraan jäältä ja paalut kuljetettiin
laivan viereen hevosilla. Lastaus kävi paremmin kuin suoraan vedestä.
Silloin ajettiin henkilöautoilla tätä ihmettä katsomaan. Onkohan kenelläkään kuvia tästä? kysyy Lauri Hakosalo

Missä ovat hyydepuomit?

Joulukuun alussa tulvatilanne Ylikylässä oli lohduton. Vassan tie oli kokonaan syvällä veden alla., joten vene oli
ainoa sopiva kulkuneuvo.
Samoin kirkkokuja aina Rantalan kasvihuoneelle saakka. Vassa alueen rintamamiestonttien alueella karja oli siirrettävä
muualle vettä pakoon, sillä navetat täyttyivät vedellä.
Kaikki näin, vaikka joki on perattu ja väitetty, että tulvia ei enää täällä satu.
Lauri Hakosalo hyvin muistaa tämän tulvan. Onko kuvia tulvasta ja karjan siirrosta jollakin?

Tervehtien Virpolasta

Mielenkiintoisia tapahtumia mm kirkonkylän ja muillakin urheilukentillä.
Nyrkkeilykilpailut Mieslaulajaintalossa?

Satama puhutti vuonna 1955 melkoisesti.

K.V. Lehtojoki ajoi voimallisesti historiateos asiaa.

Vassan tulvat puhuttivat ja aiheuttivat mm karjan viemistä turvaan veneillä?

Opettaja Ines Tommilan täytti 80 vuotta. Hän oli oman aikansa vaikutusvaltainen henkilö.