Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1958

Nimimerkki Pakina kirjoittaa 16.1.1958 otsikolla Merikaupunki mm seuraavaa: Sellaiseksi se nyt on muodostumassa, tämä entinen Krookka.

Viime kesän kuluessa täällä lastattiin 97 laivaa, ja parhaillaan asemakaavoitetaan näitä sataman seutuja vastaisen kasvamisen toivossa,
että tehtaat ja asutus sitten muodostavat hyvän kokonaisuuden.

Vanha Varvimäki ja Manulanranta - se vanha Krookka- kalliokaljaaseineen, silakkaveneineen ja purjelaivoineen painuvat historiaan, ja sinne
Pikinokan kupeelle tulee syväsatama varastoalueineen.

Vihdoinkin tuntuu, että kuntakin on tajunnut tämän paikan tarjoamat edut, eikä houraile enää Norrgårdin laiturin seuduille rakentamisesta.
Kunhan siellä satamassa saataisiin jotain kuntoon, niin ehkä se toisi vilkastuvaa liikennettä, ja kipeästi kaivattua työllisyyttä. Koko hommalle
muodostaa kuitenkin avainaseman hyvä tie maakuntaan.

Pohjois-Satakunnan puulle tulisi saada kunnollinen tuloväylä rannikolle. meikäläisen näkökulmasta olisi Satamasta sisämaahan aina Virroille
saakka johtavan tien aikaansaaminen monin verroin kiireisempi ja hyödyllisempi kuin rehkiä Pori-Kristiinan välisen tien touhussa, joka ei palvele
ulkomaisen viennin taikka tuonnin piirissä olevaa liikennettä. Harmaalta tuntuu myös laivaväylän ruoppaus.

Lammelan koulun korjauskustannukset 15 milj. mk vuonna 1958.

MeLun mies kirjoittaa Urheilun saralta Merikarvialla mm: Nyt on jälleen parhaillaan esillä urheiluseurojen vuosikokoukset ja niissä kunkin seuran
saavutuksiin.

Merikarvian 7 000 asukkaan käytettävissä on peräti viisi rekisteröityä urheiluseuraa ja kaksi erikoisseuraa ja kuitenkin melkoinen hiljaiselo
seuroissa vallitsee.

Voimakkainta toiminta on MePassa ja Lauttijärven Lukossa, LaLussa.
MePa on erikoistunut jalkapalloiluun ja toiminut reippaasti ja saavuttanut
kauniita tuloksia. Yleisurheilu on jäänyt LaLun varaan, joka on toiminut edellisten vuosien tapaan mallikkaasti.

Hiihtoa on harrastettu, sisähyppykisoja on pidetty, samoin maastojuoksukisoja, seuraotteluja hiihdossa, yleisurheilussa, pesäpallossa sekä
maastohiihdossa Siikaisten Sisua ja Kullaan Urheilijoita vastaan.

Lukon urheilukentän vihkiäiskisat, joihin saatiin lähes viisisataa henkilöä katsomoon tai kentälle urheilemaan. Kentän saaminen Kuvaskankaalle
oli ”mittava työmaa”, kuten valtuuston puheenjohtaja Lauri Laurila vihkiäispuheessaan lausui. Lukko myös kunnosti Kalträskin sahanmäelle
talkoilla rakennettu pesäpallokenttä. Sahanomistaja Lehtonen ansaitsi hatunnoston.

Kirjoittaja on huolissaan hiihdon, yleisurheilun ja pesäpalloilua harjoittavasta seurasta.
Kirjoittaja näkisi myös nimen muuttamisen Merikarvian Lukoksi olevan nyt ajankohtaista.
Siksi paljon muista kylistä olevia urheilijoita sen järjestämissä kisoissa on. Nyt pitäisi voida nimenmuutos tehdä vuosikokouksessa.

Opettaja Veikko Lipsanen valittiin 12.1.1958 Köörtilän Kirin puheenjohtajaksi seuran Kisapirtillä. Vuosikertomuksessa todetaan mm
seuraottelu hiihdossa Pirttijärven Urheilijoita vastaan. Pesäpalloilu otettiin mukaan toimintasuunnitelmaan. Painiharjoitukset ja yleisurheilu
jatkuvat seurassa.
Seuran sihteeriksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Romppanen. Rahastonhoitajaksi Eino Suonpää. Jäseniksi Antti Koivula,
Oiva Länsitalo, Juhani Kantola, Erkki Vanhatalo, Mikko Santanen sekä varalle Eelis Vanhatalo ja Aimo Vanhatalo.

Satamassa kävi laivoja runsaasti:
94 laivaa lastasi Krookassa viime kesänä.

Luotsivanhin Yrjö Leutonen kertoi satamasta mm seuraavaa: Vuosi 1957 oli Merikarvian satamaliikenteessä ennätysvuosi, vaikka jäiden
lähtö satamasta keväällä tapahtui normaalia myöhemmin eli 8.5.1957, jolloin ensimmäinen laiva saapui satamaan.
Laivaliikenne jatkui vilkkaana 19.11.1957 saakka, jolloin viimeinen laiva lähti satamasta.
Kaikki, mitä oli tarkoitus viedä, saatiin hoidetuksi määräsatamiin.
Sääolosuhteet olivat edullisia, joten ulkosatamiemme lastaukset onnistuivat hyvin.
Satama antoi paljon työtä ja tointa sekä hyviä ansioita. Kuitenkin sataman kehittämiseen tulisi entisestään panostaa myös omia varoja.

Siikainen - Merikarvia Puhelin Oy myi kaikki laitteensa valtiolle. Yhtiöllä oli 10 puhelinkeskusta, jotka siis siirtyivät kupalla valtiolle.
Se tapahtuu huhtikuussa 1959 posti- ja lennätinhallitukselle.

Merikarvian shakkikerhon vuosikokous pidettiin ravintola Kajavassa 26.1.1958. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Tauno Hallikainen
ja sihteeriksi Erkki Näsi sekä varapuheenjohtajaksi Robert Kohvakka ja rahastonhoitajaksi Eira Koskenniemi.

Merikarvian kunnan Ylikylän Pohjoisen piirin koulun vihkiäiset pidettiin Trolssissa 2.2.1958.

V.- ja U.-seura Marsin vuosikokous pidettiin Työväentalossa 26.1.1958. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Lauri Lehtonen,
sihteeriksi Jaakko Mäkinen, rahastonhoitajaksi Pentti Tähtinen ja jäseniksi Lasse Tuominen, Veikko Pohjola, Valtteri Niemi
ja Heikki Ranta sekä varalle V. Tähkäpää, M. Tähtinen ja E. Nurmi.
Seura päätti ryhtyä elvyttämään seuran urheilutoimintaa ja ryhtyä yhteistoimintaan muiden seurojen kanssa järjestämällä
mm ohjelmallisia iltamia.

Merikarvian Reserviupseerikerhon vuosikokous pidettiin 26.1.1958 yliluutnantti E. Koskenniemen luona. Kokoukseen oli kutsuttu
myös aliupseereja. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin yliluutnantti Paavo Huhtinen. Ampumaupseeriksi valittiin
Yrjö Salmela ja urheilu-upseeriksi yliluutnantti Risto Rantala.
Kerhon majaa päätettiin vuokrata myös ulkopuolisille.

Trolssin koulun vihkiäiset pidettiin 2.2.1958. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Teuvo Innola.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lauri Laurila puhui, samoin johtokunnan puheenjohtaja E. Alinen.
Opettaja Lindgren piti koulun historiikin.
Koulun kuutiotilavuus on 2 500 m3. Koulu on kaksiopettajainen ja sen kustannusarvio oli 17.800.000 mk
Arkkitehti K. Ruotion suunnittelema rakennus. Urakoitsijoina J. Viljanen, O. Anttila ja V. Elovaara.

Vihkiäisissä esitettiin LK:n kirjoittama runo:

Meill on säilynyt muistossa alku ja juuri
vaikka yhdessä lausuttiin toivomme suuri,
tämän kauniin koulumme syntysanat.
Silloin toiveet ja pyyteet kaikilla samat.
Vaan ei yhteishenki näin säilyä voinut.
Säröäänet on puolin ja toisin soinut, ja aikaa
kului hukkaan suotta lähes kaksikymmentä vuotta.
Näin se pitkistyi ja se mutkistui, vanha totuus tässä
taas uudistui: aika kasvatti okaista aitaa
koulupiirimme laidasta laitaan.
Nyt on vahva routa ja kirsi, voiko sulattaa sen toivottu
kurkihirsi, joka helmaansa pienet rakkaamme sulkee,
kun he opin ohdakepolkuja kulkee.
Sulle pyyntö nyt Taattomme Taivainen:
anna puhaltaa tuulesi lämpöinen kohti jokaista
koulupiirimme majaa, ilman esteitä, ilman mitään rajaa.
Poista jo kauaksi tää okainen aita ja menneiden aikojen
ankea taika.

Lauttijärven Lukon vuosikokous pidettiin 26.1.1958 Kuvaskankaalla. Urheilukentän valmistuminen oli
voimannäyttö seuraväeltä. Mutta urheillakin ehdittiin hyvin.
Seuran nimeksi vahvistettiin Merikarvian Lukko, MeLu.
Puheenjohtajaksi valittiin Heikki Mattila ja jäseniksi Lea Nummelin, Päiviö Tommila, Vilho Pihlava,
Antti Karipalo, Antti Ahola, Jouko Kunnasmaa, Aimo Kunnasmaa, Veikko Mattila, Onni Korpunen,
Toivo Korpunen ja Pentti Riihiaho.
Vuoden 1957 seuran paras urheilija oli Pentti Aittamäki, jota kehuttiin esimerkilliseksi urheilijaksi
– eikä syyttä.
Seuran varapuheenjohtajaksi valittiin 2.2.1958 A. Ahola ja sihteeriksi J. Kunnasmaa sekä
rahastonhoitajaksi V. Pihlava.
Päätettiin osallistua mm Pirkan hiihtoon.

Merikarvian Mieslaulajat r.y.:n vuosikokous pidettiin 6.2.1958. Kuoron johtajaksi valittiin kanttori Reino Rannikko
ja varajohtajaksi opettaja Jussi Pitkäranta. Kuoron johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Salmela,
sihteeriksi Mikko Väre, rahastonhoitajaksi Eero Ellilä ja jäseniksi Viljo Yli-Kerttula, Toivo Lehtinen,
Matti Koskenkorva ja Olavi Vuori.

Merikarvian kunnan kansalaiskoulu alkoi Ylikylä-Ahlströmin kansakoulussa
Ensi syksynä alkaa lisäksi ammatillinen päiväjatkokoulu eli ”kansalaiskoulu”, johon tulevat kaikki
Merikarvian kunnan alueella asuvat kansakoulujen 7- ja 8- luokkalaiset.
Oppilaat kuljetetaan sivukylistä.

Merikarvian Pallon, MePan vuosikokous pidettiin 9.2.1958 ravintola Kajavassa. Seura oli pelannut III piirisarjassa
ja sijoittunut toiseksi. Seuran jäsenet olivat tehneet mittavasti talkootyötä seuran hyväksi.
Sen rahallinen arvo oli yli 100.000 mk. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Risto Lehtonen ja
varapuheenjohtajaksi Robert Kohvakka, sihteeriksi Antti Yli-Knuussi, rahastonhoitajaksi Jaakko Mäkinen ja
jäseniksi Kalevi Vesterlund, Kosti Sundelin sekä varalle Pekka Salmi ja Pentti Kuusinen.

2-vuotinen kansalaiskoulu Merikarvialle:

Maaliskuussa 1958 keskuskoululla pidettiin infotilaisuus, jossa kouluneuvos O.I. Laine ja Porin piirin
kansakoulutarkastaja Onni J. Vainio selostivat kunnan päättäjille kansalaiskoulua ja sen merkitystä.

Vilkkaan keskustelun jälkeen Merikarvialle päätettiin perustaa seuraavan syksynä alkavaksi 2-vuotinen
kansalaiskoulu täydellisenä.
Keskeiseksi opetuslinjaksi oltiin valmiita valitsemaan maatilatalous, jossa metsätalous olisi vahvasti mukana
sekä karjatalous.
Hyvin tärkeänä pidettiin myös puutyölinjaa, metallityö-, sähkö- ja konekorjauslinjan perustamista.
Kotitalouden opetusta on saatu jo useana vuonna. Myöskin tyttöjen käsityölinjan perustamista pidettiin tärkeänä.

Merikarvian Nuorisoseuran vuosikokous pidettiin Mieslaulajain talossa 23.2.1958. Vuosikokouksen puheenjohtajana
toimi Erkki Itäkylä ja seuran sihteeri Maija Heinänen toimi kokouksen sihteerinä.

Seuran toiminta on ollut soitto- ja lauluharrastusta. Sekakuorolla on ollut vuoden aikana 10 harjoitustilaisuutta
ja 4 konserttia. 16 kertaa on oltu mukana eri tilaisuuksissa esiintymässä. Nuorisoseura oli 70 edustajan voimalla
edustettuna Ulvilassa Satakunnan Laulujuhlilla kesällä 1957.

Sekakuoro sai I palkinnon, Mieslaulajat I palkinnon, torvisoittokunta II palkinnon.
Skogin kirkkokuoro oli vierailulla kunnassamme.
Sekakuoron jäsenmäärä oli 36.

Torvisoittokunta on toiminut aktiivisesti. Harjoituksia on ollut 44 ja juhlissa on avustettu 27 eri kertaa.
Soittokunnan vakituinen määrä on 14 miestä ja johtajana toimii Aarne Uusitalo. Seuran esimieheksi
valittiin edelleen Aarne Uusitalo, rahastonhoitajasi Toivo Lehtinen, sihteeriksi Maija Heinänen, ja
jäseniksi Leila Säynäjärvi, Reino Rannikko, Erkki Itäkylä, Matti Koskenkorva ja Helli Ojala.

Sekakuoron vuosikokous pidettiin samassa yhteydessä. Eero Ellilä toimi kokouksen puheenjohtajana ja
sihteerinä Maija Heinänen. Kuoron johtajaksi valittiin edelleen Leila Säynäjärvi,
sihteeriksi Maija Heinänen, rahastonhoitajaksi Hilja Uusitalo ja jäseniksi Senja Kouhi, Paavo Juhola,
ja kuoronjohtaja, joksi valittiin Reino Rannikko ja varajohtajaksi Heikki Vaihinen, joka on kuoron kunniajohtaja.

Kunnan mestaruushiihtokilpailut pidettiin Köörtilässä Kirin järjestäminä.
Yleisensarjan mestariksi hiihti Unto Kunnasmaa, toinen Olavi Jakonen.
Ikämiesten paras oli Arvo Hirvonen, toinen Viljo Vuorinen.
Alle 18v paras oli Risto Kallioinen, toinen Martti Järvinen ja kolmas Aimo Hill ja neljäs Simo Nyroos.
Alle 15v paras oli Unto Aittamäki, toinen Kyösti Marikko ja kolmas Pentti Tiittanen ja viides Jouko Elevaara.
Naisten paras oli Marja-Leena Kalaranta ja tyttöjen parhaat olivat Kirsti Penttilä ja Anneli Ylitalo.

Merikarvian historia on valmis käsikirjoituksena:
6.3.1958 luovutti kirjailija, everstiluutnantti Martti Santavuori käsikirjoituksen kotiseutulautakunnalle
sopimuksen mukaisesti. Kotiseutuaiheisia kuvia vielä odotettiin kirjaa varten saatavaksi kuntalaisilta.

Hirvenhiihtoa Merikarvialla:

Merikarvian Metsästysseuran hirviseurue järjesti ”Hirvenhiihdon” Merikarvialla 16.3.1958 Annalammin maastossa.
Osanottajia oli 11 kovaa kilpailijaa, mutta olisi ollut toivottavaa, että osanotto olisi käsittänyt koko Riistanhoitoyhdistyksen
alueella olevat hirviseurueet.

Tämän kilpailumuodon ”vihreyteen” mainittakoon, että olosuhteisiin nähden koko hiihto sujui odotusten mukaisesti.
Latu oli kohtalaisen hyvä ja 6 km pitkä. Ensimmäisellä osuudella suoritettiin ammunta, jossa hirvikiväärillä ammuttiin
6 laukausta seisovaan hirvikuonoon vapaalta kädeltä, jonka jälkeen oli etäisyyden arvioimistehtävä
sekä 3 metsästyslakia koskevaa kysymystä. Lopuksi kiritaival maaliin.

Paras oli M. Fagerroos Lammelasta, toinen H. Holmi, kolmas K. Nummelin Koittankoski, neljäs, J. Korpunen
Koittankoski, viides J. Kankaanpää, kuudes J. Lähteenmäki Koittankoski, seitsemäs P. Hakasalo,
kahdeksas T. Lähteenmäki Koittankoski, yhdeksäs A. Hirvonen, 10. T. Hirvonen ja 11. O. Dahlroos.
Koittankosken hirviseurue voitti kiertopalkinnon.
Robert Kohvakka hoiti kisajärjestelyt moitteettomasti.

Kunnan kansakoulujen hiihtomestari oli tyttöjen henkilökohtaisessa kisassa Tuula Sinervä Koittankoski,
toinen Anneli Salmi Satama ja kolmas Maria Ranta Alakylä. Poikien paras oli Pentti Tiittanen Ahlström,
toinen Ossi Lähteenmäki Köörtilä ja kolmas Taisto Hänninen Köörtilä.

Merikarvian Lukon hiihtomestari oli Olli Korpunen, toinen Unto Kunnasmaa ja kolmas Heikki Lähteenmäki.

Merikarvian Lukko voitti Siikaisten Sisun hiihtoseuraottelussa 56-50 saaden Siikaisten Säästöpankin kieropalkintoon
kiinnityksen. Lukon voittajia olivat Olli Korpunen, Arvo Hirvonen ja Unto Aittamäki.
Toisina olivat Unto Kunnasmaa ja Viljo Vuorinen.

MePan nuorisohiihtokilpailut hiihdettiin Mieslaulajain maastossa 16.3.1958.
Hiihtokeli oli vaikea, sillä tarvittiin sekä luistoa että pitoa sopivassa määrin.
Yleisen sarjan paras oli jo Pirkan hiihdossa kunnostautunut Jaakko Mäkinen, toinen oli yllätysnimi Osmo Fagerroos
ja kolmas tuttu urheilijanuorukainen Kalevi Liutala.
Muut eri sarjojen parhaat olivat Pekka Vihervuori, J. Elevaara, L.A. Tammisto ja S. Hirvonen.

Yhteiskoulun perinteiset hiihtokilpailut Ukko-Pekka hiihdot sivakoitiin 15.3.1958.
Kisat ovat sekä luokkienväliset että henkilökotaiset.
Paras pojista oli Jorma Venho, toinen Kalevi Liutala, kolmas U. Nieminen, neljäs E. Rantala,
viides S. Ollila, kuudes J. Elevaara IIb luokka, , seitsemäs A. Majanen, kahdeksas Pekka Vihervuori, 9,
A. Lindeman ja 10. Panu Vihervuori.
Tytöistä paras oli Anita Westerlund, toinen Raili Itäjärvi, kolmas Kirsti Penttilä, neljäs M-L. Kalaranta,
viides M-L. Kulosaari, kuudes Kaisu Sohlström, 7. Arja Raitokivi, 8. Toini Jalonen 9. Ritva Venho
ja 10. Kaija Lounasvaara.
Kisaan osallistuivat kaikki koulun oppilaat.

Koulun mestaruuskilpailut hiihdettiin 22.3.1958. Poikien yli 15v. sarjan paras oli K. Liutala, toinen
P. Vihervuori ja kolmas J. Venho. Alle 15v paras oli J. Elevaara, toinen A. Vihervuori ja
alle 13v paras oli A. Juhola ja toinen oli Kalle Aitasalo.
Tyttöjen mestari oli Raili Itäjärvi ja nuorempien tyttöjen Kaisu Sohlström.

50 vuotta täyttää 12.4.1958 metsäteknikko Veikko Juhani Hakosalo Ylikylässä.

Keskuskoulu vihittiin käyttöön 20.4.1958. Torvisoittokunta johtajanaan Aarre Uusitalo aloitti juhlan.

Rouva Hanna Alho toivotti kaikki tervetulleiksi tähän juhlaan. A. Tammisto esitti yksinlaulua.

Kirkkoherra T. Innola vihki koulun puhuen kasvatustyön merkityksestä. Koululaiset johtajanaan opettaja Margit Rosqvist
esitti kuorolaulua. Opettaja Pentti Riihiaho kertoi koulun historiasta. Keskuskoulun syntyvaiheista kertoi opettaja Jussi Pitkäranta.

Duettoja lauloivat opettajat Tuija Vuorela ja Margit Rosqvist. Puheessaan esitti rehtori Leila Säynäjärvi kirjaston historiikin.
Juhlapuheen piti kansakoulutarkastaja Onni J. Vainio.

Opettaja Hilma Vaihisen kirjoittaman runon koululle esitti opettaja Ester Vihervuori.
Vielä nähtiin M. Näsin johdolla vannevoimistelua.

Suoritettiin opettajille Maalaiskuntien Liiton kultaiset ansiomerkit: Hilma Vaihinen, Ines Charlotta Tommila 45 v toiminnastaan,
40 v toiminnasta saivat mitalin Pekka Kyläkoski, ja Otto Aleksanteri Levänen, 35 v. toiminnasta Hilma Elomaa, Milja Tommila,
Alma Rakel Mattila, Maija Rastas, 30 v. toiminnasta Helmi Salo.

Juhlassa jakoivat kunnanhallituksen puheenjohtaja maanviljelijä Paavo Huhtinen ja kunnansihteeri Lea Nurminen Merikarvian
vaakuna-aiheisen pienoislipun ansioituneille entisille merikarvialaisille. Sen saivat Onni J. Vainio, opettaja Antti Lastu,
asessori Aapo Santavuori, kirjailija Martti Santavuori, rehtori Veikko Sevio, rehtori A. Laurila, professori Eero Tommila
ja kansanedustaja, pastori Antti Rantamaa.

Keskuskoulun on suunnitellut arkkitehti A. Nylund ja sen on rakentanut rakennusliike Arvi A. Malinen Raumalta.
Koulu on 19.990 m3 suuruinen ja maksoi noin 97,6 miljoonaa markkaa.

Partio uudelleen herätetään…

Ouran Pojat herätetty jälleen henkiin
Jo melkein vuoden kestäneiden valmistelujen jälkeen on vihdoin päästy niin pitkälle, että partiotoiminta on
jälleen päässyt alulle Merikarviallakin. Kuten useimmat tietävät toimi Merikarvialla ennen ”Raffu” Helangon
ja sittemmin nykyisen kirkkoherran Innolan johdolla partiolippukunta Meren Pojat, sittemmin Ouran Pojat.
Johtajien puuttuessa, nuorten lähtiessä opiskelemaan ja elämäntehtäviinsä muualle, toiminta lopahti,
joskin muutamat pojat ovat kaikessa hiljaisuudessa koittaneet partioida parhaan kykynsä mukaan.

Koska entistä pohjaa ei ollut oikeastaan muuta kuin nimi, niin päätettiin aloittaa kokonaan alusta perustamalla
uusi lippukunta, joka otti nimen Ouran Pojat. 21.4.1958 pidettiin lippukunnan perustava kokous Ylikylässä
seurakuntatuvassa. Lippukunnan johtajaksi valittiin yksimielisesti pastori Antti Haavio, apulaislippukunnanjohtajaksi
ja samalla taloudenhoitajaksi pankinjohtaja Eero Ellilä, sekä sihteeriksi hammaslääkäri Aarno Stauffer, joka samalla
oli lippukunnan kouluttaja ja ohjaaja. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jonka mukaan toiminta aloitetaan aluksi kahden
vartion puitteissa, jota sitten laajennetaan syksyn kuluessa, mikäli tiloja löytyy ja innostusta syntyy.
Kesällä päätettiin järjestää lyhyt kesäleiri. 27.4.1958 pidettiin vanhempainilta Mieslaulajaintalossa, jossa valitaan
lippukunnalle vanhempainneuvosto. Tilaisuuteen pyydettiin runsasta osanottoa.

MePa järjesti Ämmäkarissa talkoot, jossa kuorittiin puolipuhdasta paperipuuta. Pinossa on pituutta 40 m,
joten kuorittavaa on paljon. Huonot vaatteet päälle ja vuolurauta mukaan. Näitä MePa järjesti paljon
varojen keräämiseksi.

Yhteiskouluun perustettiin uusi orkesteri ennen joulua 1958. Nokkahuiluorkesterissa oli sopraanohuiluja 12,
alttohuiluja 3, tenorihuiluja 4 ja bassohuiluja 3 sekä vielä pieni ksylofoni, tampuriini, lautanen, triangeli ja
harmooni (piano). Orkesteri piti matinean 4.5.1958.

Ouran Pojille vanhempainneuvosto:

Lippukunta oli maapartiolippukunta. Tilaisuudessa oli Satakunnan partiopiirin puheenjohtaja rovasti Ekko.
Vanhempainneuvostoon valittiin metsätalousneuvoja Viljo Yli-Kerttula, opettaja Erkki Näsi, maanviljelijä
Juhani Aitasalo, kauppias Ensio Väre ja opettaja Ester Vihervuori.
Lisäksi seurakunta valitsee kaksi jäsentä. Neuvosto tukee taloudellisesti ja muutoinkin lippukuntaa.

MeLu ryhtyi myymään seuran pukua toukokuussa 1958, hinnaltaan noin 2 000-3 000 mk koosta riippuen.

Yhteiskoulun jatkoluokat saatiin valtioneuvoston 24.4.1958 antamalla päätöksellä tulevan syksyn kuluessa alkamaan.
Ensi syksynä siis alkaa yhteiskoulussa kuudes luokka eli lukio on saanut alkunsa.
Paljon oppilaita opiskeli jo tuolloin mm Kristiinan lukiossa ja Porin lukioissa.
Onhan koulunkäynti kotoa sentään monin verroin halvempaa kuin vieraalla paikkakunnalla.

Kansalaiskoulu myös käyntiin kurssimuotoisen syyskuun alusta lukien 1958.

MeLun sisähyppymestareiksi saatiin yleisessä sarjassa Kalevi Liutala, toinen Paavo Hirsimäki, kolmas Esko Kylvö,
neljäs Pentti Aittamäki ja viides Touko Kylvö.
Ikämiesten paras oli Onni Korpunen ja Antti Ahola.
17-18v. paras oli Eljas Santa, toinen Jorma Venho, kolmas Veikko Tarkkio, neljäs Voitto Tarkkio ja viides Seppo Haukoranta.
15-16-v paras oli Unto Aittamäki, ja alle 13. paras oli Seppo Salmi.

Lukon maastojuoksukisoissa yleisen sarjan paras oli Olli Krpunen, toinen Heikki Lähteenmäki ja kolmas Unto Kunnasmaa.
Pentti Aittamäki oli paras 18-20 v sarjassa, toinen Voitto Tarkkio.
Martti Taipale oli paras alle 16-17 v ja toinen oli Veikko Tarkkio.
Alle 15v sarjassa voiton vei Unto Aittamäki, toinen Matti Nieminen ja kolmas Pentti Tiittanen.

Koittankosken koulu oli maakunnan paras käpyjen keräyksessä. Koulu keräsi käpyjä yhteensä 3.555 kg, joka tiesi
yli 67 kiloa oppilasta kohden. Toinen oli Noormarkun kunnan Söörmarkun koulu, saalis oli 36,148 kiloa.
Kaikkiaan 12 kunnan 36 koulua otti osaa kilpaan. Käpyjä kerättiin yhteensä 27.781 kg.

Sotainvalidien Veljesliiton Merikarvian osaston vuosikokous pidettiin 4.5.Mieslaulajaintalossa.
Puheenjohtaja J. Merilahti avasi kokouksen. Osaston puheenjohtajaksi valittiin Esko Sipilä ja jäseniksi
Reino Ruohonen, Lauri Laaksonen, Veikko Ruoho ja Erkki Vuorenmaa.

MePa vastaan Niitymaan Urheilijat 3-1. III luokan piirisarjaottelussa, jossa väkeä oli 200 henkeä huolimatta
samaa aikaan vietetystä laulujuhlista. Joukkueesta olivat poissa sairaana ollut Kalevi Liutala ja armeijassa
oleva Heikki Henriksson.
Risto Lehtonen tuli paikkaamaan poissaolevia poikia ja hyvin sen tekikin, koska Risto ampui kaksi maalia
ja syötti kolmannen maaliin johtaneen osuman, Kulosaari pelasi vähän ylempänä kuin tavallisesti ja Santa
oli kehittynyt viikossa kovin, sillä nyt syötöissä oli jo oikea osoite. Maalivahti Antti Yli-Knuussi nousi
suureen roolin, sillä hän puuttui peliin kaikkiaan 26 kertaa. Salon Arvi eli pelinimeltään Aso on aina hyvä,
niin nytkin. Aso sai pytyn, vaikka Vesterlund nyt pelasi ehkäpä parhaan pelinsä.
Kulosaari ampui maalin ja Pekka Salmi hyvänä pääpelaajana oli ulottuvasti hyvin esillä. Kolmen pelatun
ottelun jälkeen MePalla on puhdas voittoputki.

Yhteiskoulun lukuvuoden päättäjäiset 31.5.1958. V-luokalta pääsivät seuraavat oppilaat:
Sinikka Aliharju, Hannu Anttila, Jussi Anttila, Maija Anttila, Juhani Erkintalo, Helena Holmi, Raili Huhtinen,
Seppo Itäpuro, Saara Kuusinen, Marja-Leena Lehtinen, Teuvo Leutonen, Hellevi Leutonen, Raili Linden,
Marja-Liisa Luoma, Kerttu Mahlamäki, Marja-Liisa Nevala, Raimo Nurminen, Simo Ollila, Päivi Ratala,
Anneli Riuta, Leila Saine, Aune Salmi, Pirkko Sevio, Pirkko Sillanpää, Tuulikki Taimi, Tuula Tuomi,
Lea Vanhatalo, Jorma Venho, Pekka Vihervuori ja Paula Virta.

I luokalle tuli 75 oppilasta: Pentti Luoma, Marjatta Lehto, Paula Alitalo, Reijo Rantala, Seppo Grönfors,
Seppo Ruoho, Eliisa Blomberg, Arja Heino, Kaija Nurmi, Jorma Ranta, Liisa Hannukainen, Mervi Källi,
Sirkka Tenhonen, Anneli Ylitalo, Ritva Mäkelä, Pentti Peltonen, Markku Nurminen, Ilkka Hietasalo,
Lasse Lehtonen, Kerttu Selin, Heikki Vanhatalo, Tuovi Heikkilä, Reijo Kangaskolkka, Hannu Metsäniemi,
Jaakko Nevala, Margit Salo, Tapio Riihivaara, Antti Aitasalo, Altti Varheensalo, Marja-Liisa Michelsson,
Mauri Rantasärkkä, Arja Siltanen, Asko Virta, Pirjo Grahn, Kaisu Katajamäki, Sirkka Lehto, Riitta Nummelin,
Raimo Ruoho, Anna-Liisa Starkman, Kullervo Erkkilä, Reijo Ranta, Asko Salokanta, Matti Uusitalo, Terhi
Vaajasaari, Asta Anttila, Eva-Lisa Nyman, Seppo Nurmi, Sinikka Rantanen, Seppo Hirvonen, Mikko Lampikoski,
Pirjo Rimpelä, Pirjo Vuorenmaa, Ulla Kankaanpää, Elvi Vaihinen, Pirjo Lehtonen, Esko Rantamaa,
Ritva Haapaniemi, Päivi Heiskanen, Kaarlo Toivonen, Terttu Jokimäki, Tuula Nordvall, Pirkko-Liisa Metsälammi,
Reijo Vuorisalo, Heikki Niemi, Sirkka Rajamäki, Kaisa Venho, Arja Källi, Hannu Meura, Sinikka Nevanko,
Touko Järvenpää, Terttu Kemppainen, Antti Halkela, Ilkka Riihiaho, Jouko Kuusela, Jarmo Jokisalo,
Jukka Pitkäranta, Maija Sala, Timo Lähteenmäki, Pirkko Jokinen, Maija-Leena Penttilä ja Kari Hartelin.

Lukon ns. sarjakisoista: Heittosarjan voitti Paavo Hirsimäki, toinen Reino Palomäki ja kolmas Matti Luomansivu,
neljäs Esko Kylvö. Hyppysarjan paras oli Paavo Hirsimäki, toinen Touko Kylvö ja kolmas Jorma Venho.
Pikajuoksusarjan paras oli Touko Kylvö, toinen Seppo Haukoranta ja kolmas U. Kunnasmaa.
Keskimatkojen sarjan paras oli Pentti Aittamäki, toinen Olli Korpunen ja kolmas Heikki Lähteenmäki.
Alle 19v 5-ottelun paras oli Voitto Tarkkio, toinen Veikko Tarkkio ja kolmas Anto Palomäki.
Alle 15v 3-ottelun paras oli Unto Aittamäki, toinen Matti Niemien ja kolmas Onni Erkkilä.

MePa voittoisa:

MePan ykkösjoukkue voitti 10.8.1958 Vähärauman Viestin 1-0. Ottelu oli vauhdikas ja siisti.
MePa ansaitsi voittonsa. Seuran puheenjohtajan Risto Lehtosen mukanaolo antaa aina joukkueelle uskoa
ja yrityshalua, nytkin syntyi maali hänen loistavasta pukkauksestaan.
Myös Eljas Santa pelasi eturivissä yritteliäästi ja tehokkaasti, vaikka päivällä olleet yleisurheilukilpailut
tuntuivatkin varmasti vielä jaloissa. Aso pelasi jälleen mainiosti, mutta eihän hän huonoa peliä osaa
pelatakaan. Puolustuksen suureksi hahmoksi nousi Väinö Sundelin. Väinö pelasi todella elämänsä pelin,
katkoi niin äärettömän varmasti, syötti tarkasti ja jaksoi uurastaa koko pelin ajan.
Vaikka eipä Kosti paljon ollut velipekkaa huonompi.

MePan c-juniorit myös voittivat vastustajansa Vähärauman Viestiä vastaan 3-1.

Merikarvian Lukko-Isojoen Urheilijat 103-84 yleisurheilun seuraottelussa 10.8.1958 Kuvaskankaalla
Lukon urheilukentällä. Lukko sai ensimmäisen kiinnityksen liikemies Antton Krinnilän lahjoittamaan kiertopalkintoon.
Parhaista tuloksista mainitaan poikien korkeushypyssä Lukon Kari Vihervaaran tulos 172.
Yleisöä oli 200 ja kisat käytiin hyvässä säässä. Touko Kylvö voitti 100m ajalla 12,0 ja 400m ajalla 53,7 sekä pituuden 617.
Yleisessä sarjassa kolmantena pituudessa oli Eljas Santa 584.
Alle 18v pituuden voitti Lauri Hakosalo 580, toinen Jorma Venho 573.
16-17v 100m paras oli Lukon Olavi Virtanen ajalla 12,5, toinen Jorma Venho 12,5.
18-20v 800m voitti Lukon Pentti Aittamäki, toinen Voitto Tarkkio.
Kalevi Liutala oli miesten korkeudessa toinen tuloksella 170 ja hän oli kolmiloikassa myös toinen 12,87.

MePa löi Pihlavan 3-2! hehkutti Antti Yli.Knuussi peliselostuksessaan. Pihlavan Työväen Urheilijat oli sarjajohdossa,
kun MePa asettui sitä vastaan. Kysymys oli siis sarjan kärkijoukkueeksi nousemisesta.
Paljon katsojia oli tullut ottelua seuraamaan 31.8.1958.
Todellinen intiaanikesän sunnuntai loi ottelulle upeat puitteet.

Arkan torvisoittokunta soitti alkutahdit. MePa ansaitsi voittonsa 3-2. Hyökkäysketju oli pirteällä pelipäällä
ja sillä oli maalinälkää.
Ketjun tilanteiden luojana ja maaliin johtavien hyökkäysten luojana oli jälleen erinomaisesti
pelannut Risto Lehtonen.
Pyttykerho palkitsi Ason, hän suoritti jälleen erinomaisen pelin, mutta paljon jälkeen eivät
jääneet puolustajamme Sundelinin veljekset.
Varsinkin Kosti liukutaklauksineen oli kerta kaikkiaan yllättämätön, hänen pelissään
olisi ollut ihmettelemistä monella ylempienkin
sarjojen pelaajilla. Ja Väinö oli aina siellä, missä pitikin olla.
Myös Salmen Pekka oli kullanarvoinen pelaaja, pelasti yhden aivan
varman maalitilanteenkin.
Näin kirjoittaja ja MePan loistava maalivahti ja lehtimieskin kirjoittaa tässä jutussaan.

MePa pelaa nyt kärjessä! Jäljellä on vielä kaksi ottelua, vierasotteluja molemmat.
Niittymaan ja Reposaaren hirmukovat joukkueet.

MeLun mestaruuskisoissa 30.8.1958 hypättiin pituudessa hienoja tuloksia.
Voittaja Touko Kylvö hyppäsi 631, toinen V. Vuorisalo 630 ja kolmas Paavo Hirsimäki 591.
Kolmiloikassa Kalevi Liutala hyppäsi 13.06, seipäässä V. Vuorisalo 320.
18-20v 5-ottelun paras oli Kalevi Liutala, toinen S. Haukoranta ja kolmas Voitto Tarkkio.
16-17v 3-ottelun paras oli Veikko Tarkkio.


Satama puhuttaa:

Maanviljelijä J.H. Mäkipuro: Alustus satamakysymyksestä maaherra Esko Kulovaaran vierailun yhteydessä 15.8.1958:
Merikarvialla sijaitsee luonnonsatama, josta jo useiden vuosisatojen ajan on suoritettu puutavaran lastausta ja ulosvientiä.
Tohtori Kaukamaa mainitsee kirjassaan Porin Puutavarakaupasta ja Metsän käytöstä Kaupungin kauppapiirissä mm seuraavaa:

”Aikaisemmin on jo eri yhteyksissä tullut esille, miten erilaisten edellytysten varassa Pori, Rauma, Uusikaupunki, Turku puutavarakaupan
alalla joutuivat toimimaan. Jo 1700-luvulta alkaen turkulaiset olivat koettaneet hankkia puutavaraa, tervaa ja laivanrakennusaineita pohjoisempaa.

He keksivät Merikarvian mahdollisuudet ja pyrkivät muodostamaan Merikarviasta itselleen varastoalueen, jopa olivat valmiita tekemään
Merikarviasta oikean kauppalankin.

Ainakin siis 1700 luvulta saakka täällä Merikarvialla on harjoitettu merenkulkua ja aivan ilmeisesti jo paljon aikaisemminkin.

Kaukamaa mainitsee, että vuonna 1830 turkulainen liikemies P.E.Thomeen ulotti kauppatoimintansa Merikarvialla, joka hänelle
merkitsi porttia Pohjois-Satakunnan laajoihin metsävaroihin pääsylle. Juuri turkulaiset tekivät 1843 läänin kuvernöörille anomuksen
luvan saamiseksi puutavaran hankkimiseen Merikarvian satamasta.

Alkoi kova kilpailu Porin ja Turun välillä Merikarvian satamasta. Vuodesta 1840 lähtien porilaiset olivat valmiita estämään
turkulaisten Merikarvian satamaan pääsyn. Porilaisten toimenpiteet estivät selkeästi Merikarvian sataman tulevan kehityksen.

Porilaiset saattoivat hinnoitella vapaasti Pohjois-Satakunnan metsien puuston arvon ja estää vapaan hintakilpailun.
Vuonna 1841 mainitaan seitsemän Vehmaan kihlakunnan maalaisalusta kuljettaneen kaikkiaan 50 lankku- lautalastia Merikarvialta
Uusikaupunkiin.
Vuonna 1842 kahdeksan kaljaasia ja yksi jahti nouti yhtensä 78 lastia puutavaraa Merikarvian satamasta.
Vuonna 1843 kaikki yllä mainitun nimismiespiirin laivat, viisi kaljaasia kaksi jahtia kuljettivat puutavaraa Merikarvialta
56 lautalastia Uusikaupunkiin, minkä lisäksi kaksi Laitilan ja Pyhämaan piirin kaljaasia teki yhteensä 12 noutomatkaan satamaamme..

Edellä olevasta jo selviää, että Merikarvian satama on jo vuosisatoja näytellyt erittäin huomattavaa osaa puutavaran kuljetuksissa.
On mielenkiintoistakin se, että mitenkä ankarasti taisteltiin Merikarvian satamasta menneiden vuosisatojen aikana.

Milloin Turku, milloin Uusikaupunki ja Pori anomuksillaan ja jopa syytöksillä toisiaan kohtaan aiheuttivat vain vahinkoa satamallemme
ja se tulevalle kehitykselle, kilpailua ei päässyt syntymään ja puutavara myytiin puoli-ilmaiseksi.

Paikkakunnan puutavaran sahaajia on porilaisten syytösten vuoksi jopa rangaistu luvattomasta puutavaran sahauksesta.

Mäkipuro toteaa, että vuoden 1956 aikana satamamme kautta lastattu erilaista pyöreätä puuta 206.322 pm3, josta ulkomaille
on viety 120 000 pm3.
Vuoden 1957 laivauskaudella satamassa on käynyt aluksia kaikkiaan 94, joista kotimaisia on ollut 11. satamasta lastatiin ulkomaille
1700 std sahatavaraa, kaivos- ja paperipuuta yhteensä 128.510 pm3 ja pylväitä 1202 kpl.
Lisäksi vietiin puita niputettuina 70 000 kpl ja joitakin tuhansia pm3 halkoja kotimaan teollisuutta ja kulutusta varten.

Vuonna 1958 nämäkin luvut tullaan ylittämään toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja J.H. Mäkipuro lopuksi
.
Merikarvian kunta on jo huomattavasti uhrannut varoja satamaolojen kohentamiseksi.

Vuonna 1950 kunta omasta aloitteestaan ja varoillaan suoritti erittäin huomattavan työn kunnostaessaan ns, Tynnyrikarin lastauspaikan
käyttökelpoiseksi.
Viime vuonna kunta osti (1957) erään laituri-, lastaus – ja varastoalueen, aikaisemmin kunta on jo rakentanut laituritiloja.

Kunnassa valmistellaan parhaillaan (1958) rakennussuunnitelmaa Ylikylän seutualueelle ja sataman seudulle. Nykyäänkin jo
kuljetetaan puutavaraa satamaan Karviasta ja muistakin sataman vaikutuspiirissä olevista kunnista. kun tie on erittäin mutkainen
ja soukka, kuljetus on hankalaa ja siksi jäänyt vähäiseksi.

Se tulisi pikaisesti parantaa. Porin kaupunki on jo vuosisatoja pitänyt hallussaan Merikarvian satamaoikeuksia, perinyt ja perii edelleenkin
satamamaksut Merikarvian satamassa lastaamassa käyviltä laivoilta. Ne on merkitty myös Porin sataman tilastoja kaunistamaan.

Mutta ainakaan viimeisten 50 vuoden aikana Pori ei ole pannut tikun verran ristiin satamamme hyväksi, ei edes myötätuntoa ole tänne herunut.

Mäkipuro teki seuraavan ehdotuksen:

1. Satama tuloväylällä noin 4 km päässä satamasta oleva matalikko, jossa parhaillaan suoritetaan ruoppausta ruopataan 5,5 m syvyiseksi,
jolloin lastaus voidaan suorittaa täysin suojaisessa satamalahdessa, johon yhtä aikaa sopii lastaamaan 10 laivaa. isompia aluksia kyllä
jouduttaisiin edelleenkin lastaamaan Tynnyrikarissa ja ns. Lankosken reimarilla sijaitsevilla laiyauspaikoilla.
2. Merikarvian satamaan tulee saada oma tulli, joka yhdessä merivartioaseman kanssa suorittaa laivojen tullaukset, ja että Merikarvian
kunta saa satamaksut Porin sijasta.
3. Tiesuunnitelmat Virrat-Merikarvia –satama ryhdytään laittamaan kuntoon valtion toimesta ja kustannuksella.

Yhteiskoulun lisärakennus valmistui heinäkuussa 1958. Se sisältää tilavan juhla -voimistelusalin, kaksi erikoisluokkaa ja yhden luokkahuoneen
sekä kanslian, tilavan aulan ja alimmassa kerroksessa on talonmiehen huoneisto, opetuskeittiö, suihkuhuoneet, tilava sauna ja kellaritilat.
Vanhasta juhlasalista on muodostettu kaksi luokkahuonetta. Rakennuksen on urakoinut rakennusliike Ahti A. Ahtola Porista.

RU 38 kakkosjoukkue ja C-juniorit vierailivat Merikarvialla jalkapalloilun merkeissä heinäkuussa 1958.
Ystävyysottelua seurasi kauniissa säässä 171 maksanutta katselijaa laulujuhlista huolimatta.

C-juniorit pelasivat ensin tunnin pelin. Porilaiset nuoret olivat kookkaampia ja painavampia kuin meikäläiset ja lisäksi jo neljä vuotta
lajia harrastaneita. Niinpä piirin paras joukkue voitti peräti 6-0 MePan juniorit.
MePan paras osa olivat puolustajat; Sumia, Österman ja Viikilä sekä maalivahti ja Marjamäki. Ketjussa Fager oli paras.

Erotuomari Mäkisen Jaska sai puhtaat paperit työskentelystään kentällä. Pyttykerho palkitsi MePan parhaana Sumian.

MePan ykkösjoukkue puolestaan pelasi 1-1 tasapelin, mutta pelillisesti MePa oli paljon parempi. MePan puolustus on aina ollut
joukkueen vahvin osa, niin nytkin. Maalivahti Antti Yli-Knuussi, Väinö Sundelin ja Aso eli Arvi Salo onnistuivat hyvin eikä
muitakaan voi moittia.
Hyökkäyspäässä nyt Liutala veti 6 kertaa suoraan maalivahdille ja Pentti Kuusinen kolme kertaa tolppaan.
Henrikssonin Heikki yritti ehkä liikaa yksin. Jukka Kulosaari kehittyy koko ajan peli peliltä. Nopeutta on ja yrityshalua
on ja pallonkäsittely on hyvä. Tähkäpää oli mieluisa MePan yllätys. Liutala teki MePan maalin Tähkäpään syötöstä.
Pyttykerho palkitsi molempien joukkueiden maalivahdit. Ottelun tuomitsi Risto Lehtonen.

Myytävänä Merikarvian satamassa omalla tontilla oleva lautarakenteinen kaksikerroksinen suolaamorakennus 34x10 m.
Rakennuksessa on silakan savustusosasto uuneineen ja betoninen jääsäiliö. Suolaamon päässä on merenpäälle rakennettu
katollinen laivalaituri 10x10 m. Hyvälle yrittäjälle tulevaisuuden paikka. Hintatarjoukset pyydetään jättämään suoraan myyjälle.
Osuusliike Kansa.

MePa kapuaa kohti mestaruutta!

14.9.1958 suoritetiin Porin pallokentällä piirisarjan jalkapallo-ottelu Niittymaan Urheilijoita vastaan.
MePa voitti 2-1 ja kaksi tärkeää sarjapistettä itselleen. Vesterlund palkittiin MePan parhaana, mutta hyvin pelasivat
myös Ranta ja Vuorisalo. Pihlava johti nyt yhdellä pisteellä MePan 17 pistettä vastaan. mutta MePalla on vielä yksi peli
pelaamatta. Sarjan hopeatila on jo varma, sillä Reposaari ei enää MePaa tavoita.

MePan 1-joukkue ja C-juniorit lohkonsa voittajiksi 21.9.1958.

I-joukkueessa pelasivat: maalivahti Antti Yli-Knuussi, puolustajat Väinö ja Kosti Sundelin,, tukimiehet Arvi Salo,
Pekka Salmi ja Kalevi Liutala sekä hyökkääjät Jukka Kulosaari, Risto Lehtonen, Kalevi Vesterlund, Heikki Henriksson
ja Heiki Ranta.
MePan C-juniorit: maalivahti A. Österman, puolustajat J. Kohvakka ja M. Viikilä, tukimiehet M. Salo, J. Sumia ja P. Tiittanen sekä
hyökkääjät A. Fager, A. Kari, E. Peltola, S. Ruoho ja J. Leutonen.

C-juniorien parhaaksi osoittautui Altti Fager. Hänen peliään on ilo katsella- liikkuminen on niin nopeaa ja kevyttä, tekniikka
erinomaista ja ennen kaikkea pelisilmä vallan erinomainen.
Myös ensimmäisen pelinsä suorittanut Simo Ruoho, muuten seuramme nuorten tekniikkamestari, oli aivan ilahduttava yllätys.
Tekniikassa on muita edelläkin, mutta ei luovuttanut Vähärauman suurikokoiselle puolustukselle tuumaakaan taistelematta.

Ottelu päättyi 4-1. I-joukkueen peli Reposaaren Urheilijoita vastaan tiesi mestaruutta. Voitto tuli 1-0.
Kahdeksan henkilöautollista kannustajia oli MePalla mukanaan.
Liutala oli siirtynyt eturiviin ja jälleen tapahtui samoin kuin niin monesti ennen- Kalevi teki maalin!
Lohkon voittaja oli selvinnyt. Se oli MePa. Toista sarjakauttaan pelaava MePa oli nyt jo tavoitteessaan.
RUK:ssa asevelvollisuuttaan suorittava Henriksson esitti erinomaista peliä. Yhdessä Lehtosen kanssa Henriksson esitti tässä
sarjassa harvoin nähtyä taituruutta. Pelin lukko oli tukilinja: Salo, Liutala ja Salmi oli vaikeasti ohitettava.
Sundelin pojat olivat itse varmuus.
MePa karsii sarjanousuta.

Näin kirjoitti A.Y. Hän oli Anti Yliknuussi, taiturikirjoittaja jo tuolloin.

Merikarvian Lukon 10-ottelun voitti Kalevi Liutala, toinen Touko Kylvö, kolmas Esko Kylvö ja neljäs Antti Yli-knuussi.

Antti J. Rantamaa, Lauttijärven Paulakankaan kuopuspoika kirjoitti Joroisten Alapappilassa 21.8.1958 Lauttijärven kylän
nimen alkuperästä ja sen perusasusta.


Merikarvian Martat lahjoittivat ”kirjailijan mutkaan” kunnan ensimmäiset katuvalot. marraskuussa 1958.
Se on toistaiseksi ainoa valopiste, joka olkoon siemenenä valaistuun kirkonkylään.

Partiolippukunta Ouran Poikien vuosikokous pidettiin keskuskansakoulun kerhohuoneessa 24.11.1958.
Vt. lippukunnanjohtaja A. Saufferin avattua kokouksen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Paavo Huhtinen ja sihteeriksi Aarno Stauffer.
Valittiin lippukunnan johtajisto. Lippukunnanjohtajaksi Aarno Sauffer, taloudenhoitajaksi Erkki Näsi ja sihteeriksi Jorna Venho.
Johtajistossa myös Heikki ja Lauri Hakosalo sekä Raimo Nurminen.

Lippukunnan kesäleiri päätettiin pitää tulevana kesänä. Paperikeräyksellä kerätään varoja lippukunnalle, myös
metsänistutusta tehdään ja
yleiset koko pitäjää koskevat markkinat päätettiin pitää.


Terveisin Virpolasta
Laurilta urhelun suurkuluttajalta.

Kiinnostavaa on lukea hiljattain Karhulassa kuolleen kirjoittajamestari Antti Yliknuussin MePan suorituksista.
Hienoa, että löytyvät upeina muistoina lehden palstoilta- tänäänkin vuonna 2020.
Minä itse en jalkapalloillut, koska halusin harrastaa pikajuoksua ja pituushyppyä ja erityisesti kolmiloikkaa ja pelkäsin särkeväni jalkani kovassa jalkapalloilussa!

Samoin sataman kehittämisasiat puhuttivat.