Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja

Ristii rastii

Ny pyhänä hinataa taas siniristejä lipputankoo. Juhulapuheek kylä taitaa jäädä tällä kertaa aikalai pitämätä, kunnei kuultelijoitakaa saa olla ko kourallinem paikasas. Kai sentäs Saulij jutusteluu asijan tiimoilta saadaa töllöstä ja niinko Jenkeiski häv vissii praataa ”kansakunnan tilasta” eli millai maailama makaa Suamenniämej ja eritotem pressav vinkkelistä. Isommak kekkerit pooleines ja pipparskaakutrahteerauksines om peruttu ny sitte. Säästyy jokunev verosenttiki siinä samalla.

Sääliks vaa vähä käy kunnostautuneita kansalaisia, jokka ov varronnu kutsuklappuu ko kolli kermakuppiis. Silti, aika moni niistä viaraista on ollu semmosia ”kuka tuaki naama oj ja millai se ittes tuanne veivas?” tai ”tuaki huhtoo joka vuasi tuala; antas ny jolleki muulle tilaa…” Ylläriviaraitaki silti om mahtunu sinne parketille ja mikrofooninki etee joskus. Saa vaa todeta: Ja tuaki tuala! Minkä ristiv vetäs!? Ei sol pannu tikkuu ristii minkää asijan pualesta! Tämmöselle tavan tallaajalle piisaa kylä se kotisoffalta tiiraaminev vallam mainiosti - niinko ennenki.

Molen pruukannu kehuu tota juhulaa Ittepäisyyspäiväks. Passaa hyvinki Suamen kansalluanteesee. Ei tiätenkää nekatiivises miäles, mutta sillai ”Periks ei anneta tuumaakaa” -menttaliteetilla. Semmosia Jukolaj Jussin tyyppisiä änkiottoja on Suames ollu aina ja ny heitä kaivattas ainaki urheilus.
Suamalaista uhurivalamiutta ja luanteel lujuutta todistaa nua sankarihautaim paadekki eli jos olis annettu enämpi ko se tuuma myäden, ei me täälä suameks höpistäs. Kynttelit lepattamaa heille, jokka kaikkes anto.

Viiminem Marskir ritari kätkettii isämmaam multii juur ja hänef fölisäs yks tän kansav vaiheikas ja vaikee ajaajjakso sai niinko päätökses. Se, että kruunuki otti osaa nuin komijasti televisiointeines kaikkines, teki maahaapanijaisista ekstiä vertauskuvallisesti kunnianosotuksen koko sille ikäpolovelle, joka tätä maata pualusti ja jälleerakensi.

Omaa ristiis joutu se Peetlehemim pilttiki myähemmir raahaamaa, mutta tarkotukses silläki oli. Omasta pualestani toivottelen kaikille Luajal luamille ny vaa reidallisel lepposaa adventtiaikaa ja jouluv vartoomista.


________________________________________

Päivitetty 28.4.2022 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä