Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja

Visioo ja koohotusta

Jokavuatinem paatin krapaus alako taas ja jokku oj jo omal lullus saanukki vetee. Mum Penhartti tuas viä vähä vartoo, että pijaa pääsis pärisemää omaa elementtiis. Ei kaikki suvihenkisekkää ihimiset ol silti henkee piukas tryykäämäs Ouran kivikkoi tai jokikroopeille, ko nov vaa semmosta maaemov väkee. Pelekää kai vettä kans jokunem, muttei sol sen kummosempi olemisem paikka ko maakaa. Joka pualella sitä kaksjalakanen kulukee - oli sitte apuvehkeitä eli ei. Uimataidotoin os sitte asija erikses.

Oltii tuas visiteeraamas Aalströmmim pruukilla Noormarkus ja tuli taas todettuu kuinka perääantamatoij ja klooku se kaima aikoinas oli. Lumppumaakarista änkes laivavvarustajaks ja lopuiks kauheen yhtijöj johtajaks ja maailamammaineesee. Ko katto oli sitä ideam pualta ja visioo silloh hällä. Osas äijjä kattoo minkä rahas lykkäs ja sijotti. Nii ja kunnei kaikkia mammonaa koonnu vaa omaa plakkariis. Tänneki koulum pykäs ja tiätysti anto väjelle hommia sahoillas ja pruukeillas. Kylä se miäs ansaittis jonku pystin tuahoo kunnantalov viäree tai Lankoskelle. Tuan Antintiänki nimee vois hyvil lisätä sukunimen, ni tiätäs kestä puhutaa. Niitä aisoilla ajavia Antteja ko om montaa sorttii.

Aisoilla ei seisoskella ainakaa ihah heti siinä Tuarilan ympyräs. Herrak ko kattoo, että solis tiän tukkeena ja jarruttas Poriv-Vaasav välii kulukevaim matkantekoo. No voi jesusauta sentäs. Yhtä lailla tai enämpiki saat varrota josaki Hyvelän tai Söörmarkur ristaukses tai kytätä ohitusplassii jonku maajussim Pelaruksem peräs. Oj josaki Mouhijärveski krinkula keskellä kylää Porij ja Tampereev välis ja siä sentäs on trafiikii ainaki tuplasti Tuarilaa verrate. Eiko siä tartte lainkaa sitte himmata? Sukkelaa järkee. Joku kuudenkympil lätkä ny ei palijoo tee, kunnei sitä ilaman pellipoliisii kukaa kumminkaa tottele. Kylä mar taas jonku kiirusen tarttee koohottaa Nissanis tukkiauton alle ja henkirääsys antaa, ennenko tuaki asija saadaa reidallisee kuntoo.

Kattelin ehtooaurinkos nuita kirkon kattopellein komioita ralliraitoja ja miksei ne iham piristäkki tuata kirkommäkee. Vanahoja puukräniä on kans kaadettu siältä ja avarammaks ja valosammaks muuttu heti koko tianoo. Ei uutta mahadu laittamaa, jolsei ensiks ota vanahaa ja lahoo poies. Kaikki eläväinej joskus kualee kumminki. Paree, että ajois saha soi eikä tul vahteranoksat jonku mummum päähää. Aika fyrinä ja pärinä om muutonki tuas keskustas käyny ko kahta markettii ja uutta jäälatoo on nikkaroitu. Tämä kylä näkyy voivah hyvi.

Pakko son keväästä praatailles tua kiakkoki mainita: jättipotista pualet oj jo aikalai. Meinaav vaa sitä, että Porii tuli se mestareim pytty, muttei Suamemmaahaa. Hurmios pelanneesta patapakasta piti jellonain ottaa niinko sisulatauksem mallii, muttei se käynykkää niinko elokuvis. Aika märkää oli kruuti. Ruatti oli paree ja se siittä. Jopa käkikello-topleroonepojaat peittos meidän hopeellas. Muttei kai sitä kukaa muista enää ens vuanna. Jäät om menny ja hiirenkorvakki jo ainaki rotankorvalla eli nautiskellaa ny suvesta, jolsei se ihas sateef flotinaks käänny.

AV


Päivitetty 28.4.2022 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä